EUROOPAN KOMISSIO VEROTUKSEN JA TULLILIITON PÄÄOSASTO TULLIPOLITIIKKA Yleinen lainsäädäntö ja yhteisön oikeuden yhdenmukainen soveltaminen Bryssel 4.7.2007 TAXUD/741/2003 LOPULLINEN-FI Valmisteluasiakirja TULLIKOODEKSIKOMITEA Tullinpalautuksia käsittelevä jaosto Tariffiluokitteluasetusten vaikutus tullien palauttamista, peruuttamista ja jälkitullauksin kantamista koskeviin tullikoodeksin säännöksiin (Jäsenvaltion viranomaisten esittämä asia) Tullikoodeksikomitean alaisen tullinpalautuksia käsittelevän jaoston jäsenet ovat hyväksyneet tämän asiakirjan yhteisymmärryksessä 29. kesäkuuta 2007. Jäsenvaltioita pyydetään soveltamaan tässä asiakirjassa vahvistettuja periaatteita. Euroopan komissio, B-1049 Bryssel. Puhelin: vaihde (32-2) 299 11 11.
Tariffiluokitteluasetusten vaikutus tullien palauttamista, peruuttamista ja jälkitullauksin kantamista koskeviin tullikoodeksin säännöksiin Sisällys 1. Jäsenvaltion viranomaisten esittämä asia 2. Komission yksiköiden lausunto 2.1 Yleistä 2.1.1 Luokitteluasetukset 2.1.2 Tulkintaa koskevat asetukset 2.2 Luokitteluasetusten jako eri tyyppeihin 2.2.1 Luokitteluasetuksen mukainen luokittelu eroaa aikaisemman muutetun tai kumotun asetuksen luokittelusta 2.2.1.1 Luokitteluasetuksen mukaisen luokittelun tuloksena tullivelka on pienempi 2.2.1.2 Luokitteluasetuksen mukaisen luokittelun tuloksena tullivelka on suurempi 2.2.2 Muut tapaukset (aikaisempaa luokitteluasetusta ei ole) 2.2.2.1 Luokitteluasetuksen mukaisen luokittelun tuloksena tullivelka on pienempi 2.2.2.2 Luokitteluasetuksen mukaisen luokittelun tuloksena tullivelka on suurempi 2.3 Erityistapaus: toimija on käyttänyt sitovaa tariffitietoa (STT) * * * 1. Jäsenvaltion viranomaisten esittämä asia Euroopan komissio on vastaanottanut erään jäsenvaltion viranomaisilta seuraavan kirjeen: Asia Tariffiluokitteluasetusten yhdenmukainen soveltaminen jäsenvaltioissa, kun kyse on tullien palauttamista, peruuttamista ja jälkitullauksin kantamista koskevista tullikoodeksin säännöksistä. Tausta 2
Käytäntönämme on, että asetusta, jossa tuote luokitellaan tiettyyn tullinimikkeeseen, sovelletaan vasta kyseisen asetuksen voimaantulopäivästä. Jos asetuksella siis kyseenalaistetaan luokittelumme, emme hyväksy palautus- tai peruutushakemuksia emmekä myöskään kanna tullivelkaa jälkitullauksin tapauksissa, joissa tuonti on tapahtunut ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa. Käytäntöämme on hiljattain väitetty vääräksi tuomioistuimen käsiteltäväksi viedyssä asiassa. Kyseisessä, komission asetusta (EY) N:o 1201/2001 koskevassa asiassa toimija haki tullinpalautusta ajanjaksolle, joka koski kyseisen asetuksen voimaantuloa edeltäneitä kolmea vuotta. Toimijan vireille panemassa muutoksenhaussa kyseenalaistetaan käytäntömme yhdenmukaisuus tullikoodeksin ja sen soveltamissäännösten kanssa ja siinä väitetään, että käytäntömme eroaa muiden jäsenvaltioiden noudattamasta käytännöstä. Oikeudelliset näkökohdat Tätä kysymystä on käsitelty julkisasiamiehen asiassa C-11/93 (Siemens Nixdorf) tekemän ratkaisuehdotuksen 10 kohdassa, jossa viitataan komission lausuntoon, jonka mukaan luokitteluasetuksia ei voida soveltaa takautuvasti. Tätä näkemystä tukee oikeuskäytäntö asiassa Biegi vastaan Hauptzollamt Bochum. Samassa lausunnossa kuitenkin todetaan, että tietyillä luokitteluasetuksilla pelkästään vahvistetaan jo aikaisemmin vallinnut tilanne (ja näin ollen luokittelu, jonka olisi pitänyt olla voimassa ennen asetuksen voimaantuloa). Päätelmä Emme ole onnistuneet saamaan käsiimme komission lausuntoa asiassa Siemens Nixdorf, mutta kyseisessä lausunnossa oletettavasti todetaan, että asetuksia on olemassa kahta tyyppiä: luokitteluasetukset, joissa säädetään lisäperusteista, joilla täydennetään jo tiedossa olevia perusteita tiettyyn nimikkeeseen luokittelemiseksi, kuten asiassa Biegi; näitä lisävaatimuksia ei saa soveltaa takautuvasti; luokitteluasetukset, joissa vahvistetaan oikea luokittelu soveltamalla tai tulkitsemalla olemassa olevia perusteita; takautuva soveltaminen olisi mahdollista silloin, kun haetaan tullien palauttamista tai peruuttamista taikka aiotaan kantaa tullivelka jälkitullauksin. Tällainen tapaus edellyttää sitovan tariffitiedon olemassaoloa tai muita perusteita, jotka oikeuttavat tullien peruuttamiseen. Pyyntö Haluaisimme kuulla komission kannan edellä olevaan asiaan ja saada vahvistuksen sille, että käytäntömme on oikea. Muiden jäsenvaltioiden kanssa käydyn epävirallisen tietojenvaihdon perusteella tilanne vaikuttaa sekavalta. Niinpä pyydämme, että tämä asia otetaan tullikoodeksikomitean yleistä tullilainsäädäntöä käsittelevän jaoston seuraavan kokouksen asialistalle, jotta jäsenvaltiot saavuttaisivat asiassa yleisen yhteisymmärryksen, jolla varmistettaisiin luokitteluasetusten yhdenmukainen täytäntöönpano. 3
Jos jäsenvaltioissa esiintyy erilaisia luokitteluasetusten täytäntöönpanokäytäntöjä, ehdotamme, että käytäntömme, jonka mukaan luokitteluasetuksia sovelletaan vasta niiden voimaantulopäivästä, vahvistetaan yleiseksi säännöksi. 2. Komission yksiköiden lausunto 2.1 Yleistä 2.1.1 Luokitteluasetukset Komissio antaa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 9 artiklan nojalla ja 10 artiklassa määriteltyä menettelyä noudattaen luokitteluasetuksia Euroopan yhteisön yhdistetyn nimikkeistön (CN) yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. CN perustuu kuusinumeroisten nimikkeiden tasolle asti kansainväliseen harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään, josta käytetään nimitystä harmonoitu järjestelmä (jäljempänä HS-järjestelmä tai HS ). Ainoastaan seitsemännen ja kahdeksannen numeron nimiketasot ovat CN:n omia. HS-järjestelmä luotiin Maailman tullijärjestössä (jäljempänä WCO ) Brysselissä 14. kesäkuuta 1983 tehdyllä yleissopimuksella. Kyseinen yleissopimus hyväksyttiin yhteisön puolesta harmonisoitua tavarankuvaus- ja -koodausjärjestelmää koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja siihen liittyvän muutospöytäkirjan hyväksymisestä 7 päivänä huhtikuuta 1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY. WCO julkaisee säännöllisesti HS-selityksiä ja antaa luokitteluohjeita. Jos tällaista ohjeita ei ole annettu tai ne ovat ristiriidassa CN-nimikkeen tavaran kuvauksen kanssa taikka niissä ylittyy selvästi WCO:lle myönnetyt valtuuden, yhteisön lainsäätäjällä on valtuudet tulkita asetusteitse ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (jäljempänä yhteisöjen tuomioistuin ) valvonnassa, kuinka nimikkeistöä on sovellettava Euroopan yhteisössä. Tämän vuoksi neuvosto on siirtänyt komissiolle, joka toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden tulliasiantuntijoiden kanssa, tullinimikkeiden sisällön määrittelemistä koskevat huomattavat valtuudet, joita käyttäen se päättää yksittäisten tavaroiden luokittelusta. Komission valtuudet toteuttaa asetuksen (ETY) N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a, b, d ja e alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, ei kuitenkaan sisällä valtuutusta muuttaa HSjärjestelmän perusteella vahvistettujen tullinimikkeiden sisältöä. Yhteisö on sitoutunut HS-järjestelmää koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 3 artiklan nojalla olemaan muuttamatta harmonoidun järjestelmän osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden katetta (ks. tältä osin yhteisöjen tuomioistuimen 27. huhtikuuta 2006 asiassa C-15/05 (Kawasaki) antaman tuomion 35 kohta). HS-järjestelmässä vahvistetulla nimiketasolla (eli nimikkeistön kuuden ensimmäisen numeron tasolla) annetulla komission luokitteluasetuksella ei tästä syystä voi olla kuin tulkitseva merkitys. Jos yhteisöjen tuomioistuin saisi käsiteltäväkseen komission asetuksessa säädettyä luokittelua koskevan riita-asian, se katsoisi, että komissio on tosiasiassa muuttanut HS-nimikkeen sisältöä (säätäessään, että asianomaiseen nimikkeeseen kuuluva tuote on luokiteltava toiseen HS-nimikkeeseen). Niinpä yhteisöjen tuomioistuin mitätöisi kyseisen asetuksen. Asetukseen suhtauduttaisiin ikään kuin sitä ei olisi ollut koskaan olemassakaan, koska sillä olisi rikottu yhteisön tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia. 4
Sitä vastoin komissiolla on enemmän liikkumavaraa CN-alanimikkeiden seitsemännen ja kahdeksannen numeron tasolla. Se voi antaa kyseisiä alanimikkeitä koskevia asetuksia, jotka ovat pelkästään tulkitsevia tai joissa asetetaan lisävaatimuksia, jotka tuotteen on täytettävä voidakseen tulla luokitelluksi tiettyyn CN-nimikkeeseen. Tässä viimeksi mainitussa tapauksessa luokitteluasetus on luonteeltaan normatiivinen. Asetuksia, jotka ovat luonteeltaan tulkitsevia, voidaan periaatteessa soveltaa takautuvasti; sitä vastoin asetusta, joka on luonteeltaan normatiivinen, voidaan soveltaa ainoastaan sen voimaantulosta eteenpäin. Koska tullien palauttamiseen tai peruuttamiseen taikka tullivelan kantamiseen jälkitullauksin liittyvä kysymys liittyy ainoastaan tulkintaa koskeviin asetuksiin, jäljempänä tarkastellaan yksinomaan kyseisten asetusten vaikutuksia. 2.1.2 Tulkintaa koskevat asetukset Komission yksiköt katsovat, että luokitteluasetuksen vaikutus ei perimmiltään voi erota yhteisöjen tuomioistuimen tuomion vaikutuksesta. Vaikka luokitteluasetuksilla ei oikeudelliselta kannalta katsottuna ole takautuvaa vaikutusta, niissä vahvistetun luokittelun paikkansapitävyys riippuu tosiasioista ja oikeudellisista säännöistä, joita sovelletaan paitsi tulevaan, myös aikaisemmin tapahtuneeseen. Toisin sanoen tällaiset asetukset voidaan ottaa huomioon CN-nimikkeistön tulkinnassa, ja jopa niiden antamista edeltävän ajanjakson osalta. Jos komissio on antanut luokitteluasetuksen, ja yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi on annettu ennakkoratkaisukysymys, jossa pyydetään ratkaisua asetuksessa säädetyn luokittelun pätevyydestä, yhteisöjen tuomioistuin tarkastelee, sisältyykö asianomainen tuote tosiasiassa kyseiseen CN-nimikkeeseen. Jos yhteisöjen tuomioistuin katsoo tuotteen sisältyvän kyseiseen nimikkeeseen, se vahvistaa luokitteluasetuksen pätevyyden ja jättää sen täytäntöönpanon kansallisille tuomioistuimille. Tällöin katsotaan, että asetuksessa säädetty luokittelu on oikea ja että tuote on luokiteltava asetuksen mukaiseen nimikkeeseen [ks. esimerkiksi yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-164/95 (Eru Portuguesa)]. Vastakkaisessa tapauksessa yhteisöjen tuomioistuin mitätöi luokitteluasetuksen [ks. esimerkiksi yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-15/05 (Kawasaki)]. Kun tarkastellaan luokitteluasetuksen antamisesta aiheutuvia seurauksia tullien palauttamisen tai peruuttamisen taikka tullivelan jälkitullauksin tapahtuvan kantamisen kannalta, on hyödyllistä jaotella luokitteluasetukset eri tyyppeihin. 2.2 Luokitteluasetusten jako eri tyyppeihin On tehtävä ero uusien luokitteluasetusten (aikaisempaa luokitteluasetusta ei ole) sekä sellaisten luokitteluasetusten välillä, joilla muutetaan aikaisempaa asetusta tai kumotaan se. 2.2.1 Luokitteluasetuksen mukainen luokittelu eroaa aikaisemman muutetun tai kumotun asetuksen luokittelusta 5
Luokitteluasetusta muutetaan tai se kumotaan, jotta uuteen asetukseen voidaan sisällyttää seikat, joita ei ollut huomioitu alkuperäisessä asetuksessa [ks. esimerkiksi asetus (EY) N:o 1966/2005], tai jotta voidaan tarkentaa perusteita, miksi tuote on luokiteltava tiettyyn nimikkeeseen [ks. esimerkiksi asetus (EY) N:o 2197/1999]. Ero on tehtävä myös sellaisten luokitteluasetusten välillä, joissa säädetty luokittelu johtaa tullivelkaan, joka on suurempi tai pienempi kuin se olisi alkuperäistä luokitteluasetusta sovellettaessa. 2.2.1.1 Luokitteluasetuksen mukaisen luokittelun tuloksena tullivelka on pienempi * Periaate Tullien palauttaminen tai peruuttaminen tullivelallisen pyynnöstä tai tulliviranomaisten omasta aloitteesta on mahdollista kolmen vuoden ajalta tullikoodeksin 236 artiklan nojalla. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun uudessa asetuksessa tuotteet luokitellaan tullinimikkeeseen, jonka tulli on 5 prosenttia, mutta samat tuotteet luokiteltiin kumotussa asetuksessa toiseen tullinimikkeeseen, jonka tulli on 10 prosenttia. * Poikkeus Edellä vahvistetusta periaatteesta voidaan poiketa erityisistä syistä, esimerkiksi viittaamalla Maailman kauppajärjestön (WTO) riitojenratkaisuelimen raporteissa esitettyihin päätelmiin, joissa noudatetun periaatteen mukaisesti vaikutus ei saa olla takautuva. Tällöin uudessa asetuksessa on viitattava selvästi tähän periaatteeseen sekä johdanto- että artiklaosassa. Näin on menetelty esimerkiksi 27. kesäkuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 949/2006 (EUVL L 174, 28.6.2006, s. 3), jonka 3 artiklassa säädetään, että asetus ei vaikuta takautuvasti eikä sen perusteella voida antaa takautuvasti tulkintaohjeita (ks. myös kyseisen asetuksen johdanto-osan 9 kappale). 2.2.1.2 Luokitteluasetuksen mukaisen luokittelun tuloksena tullivelka on suurempi Esimerkki: Alkuperäisessä luokitteluasetuksessa tuote on luokiteltu tullinimikkeeseen, jonka tulli on 1 prosentti. Tämä asetus kumotaan uudella luokitteluasetuksella, jossa tuote luokitellaan tullinimikkeeseen, jonka tulli on 5 prosenttia. Huomautuksia: Koska toimijat ovat tietyn ajan hyötyneet tariffiluokittelusta, jonka mukaisesti maksettava tulli on ollut pienempi, on laillisuus- ja oikeusvarmuusperiaatteiden ja toimijoiden luottamuksensuojaa koskevan periaatteen vastaista, että tulliviranomaiset kantavat jälkitullauksin korkeampia tulleja (eli uuden asetuksen mukaisia tulleja). Sitä vastoin yhä samaa esimerkkiä tarkastellen jos toimijat ovat alkuperäisen luokitteluasetuksen voimassaolon aikana tullanneet kyseisen tuotteen kuuluvana nimikkeeseen, jonka tulli on ollut suurempi kuin 1 prosentti, kyseisille toimijoille voidaan vielä uuden asetuksen tultua voimaan myöntää tullien palautuksena tai peruutuksena se erotus, jolla toimijoiden maksamat tullit ovat ylittäneet 1 prosentin tullin 6
mukaisen määrän. On mahdollista, että toimijat, jotka olivat ennen uuden asetuksen voimaantuloa maksaneet yli 1 prosentin suuruista tullia, ovat hakeneet tullinpalautusta, joka näille on myönnetty tullikoodeksin 236 artiklan ja alkuperäisen luokitteluasetuksen nojalla. Vaikka alkuperäinen luokitteluasetus on kumottu uuden asetuksen voimaantulopäivästä, toimijat voisivat edelleen hakea tullinpalautusta ennen uuden asetuksen voimaantuloa maksamistaan tulleista vetoamalla alkuperäiseen luokitteluasetukseen ja edellyttäen, että näiden hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi tullikoodeksin 236 artiklan nojalla, eli edellyttäen varsinkin että palautuksen hakemisessa noudatetaan kyseisen artiklan 2 kohdassa vahvistettua kolmen vuoden määräaikaa. 2.2.2 Muut tapaukset (aikaisempaa luokitteluasetusta ei ole) Luokitteluasetuksessa säädettyyn tariffiluokitteluun johtaneita periaatteita (vaikkakaan ne eivät olleet laissa vahvistettuja ) oli noudatettu jo aikaisemmin, mihin talouden toimijat voivat vedota sellaisten tapahtumien osalta, joista tullivelka oli syntynyt ennen luokitteluasetuksen antamista. Tästä on juuri kyse asiassa C-11/93 (Siemens Nixdorf). Komission yksiköiden mukaan seuraavat tilanteet ovat mahdollisia: 2.2.2.1 Luokitteluasetuksen mukaisen luokittelun tuloksena tullivelka on pienempi Esimerkki: Tulliviranomaiset ovat luokitelleet tuotteen tullinimikkeeseen, jonka tulli on 10 prosenttia. Myöhemmin annetussa luokitteluasetuksessa sama tuote luokitellaan toiseen tullinimikkeeseen, jonka tulli on 5 prosenttia. Koska luokitteluasetuksella pelkästään vahvistetaan ennen sen voimaantuloa vallinnut tilanne, tullien palautus (tai peruutus) on mahdollista. Huomautuksia: Tässä yhteydessä kannattaa tutustua 12. helmikuuta 2002 päivättyyn valmisteluasiakirjaan TAXUD/1666/2002, jossa annetaan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-463/98 (Cabletron) antamaan tuomioon liittyvää tuotekatetta ja tullien palauttamista koskevat ohjeet. Komission yksiköiden mukaan luokitteluasetuksen voimaantulon johdosta olisi noudatettava samaa lähestymistapaa kuin mitä noudatetaan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamien tuomioiden johdosta. Toisin sanoen tullien palauttaminen tai peruuttaminen tullivelallisen pyynnöstä tai tulliviranomaisten omasta aloitteesta on mahdollista kolmen vuoden ajalta tullikoodeksin 236 artiklan nojalla. 2.2.2.2 Luokitteluasetuksen mukaisen luokittelun tuloksena tullivelka on suurempi On syytä erotella kaksi tilannetta: Toimijoiden maksamien tullien määrä on pienempi kuin mitä se on luokitteluasetuksen tuloksena. Tulliviranomaiset kantavat tullivelan jälkitullauksin tullikoodeksin 220 artiklan 1 kohdan nojalla. Tullien jättäminen kirjaamatta tileihin jälkikäteen on kuitenkin perusteltua, jos tullikoodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. 7
Asiakirjassa Information paper on the application of Articles 220(2)(b) and 239 of the Community Customs Code (tiedote yhteisön tullikoodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 239 artiklan soveltamisesta) annetaan useita esimerkkejä tilanteista, joissa olosuhteet huomioon ottaen tullien määrien tileihin kirjaaminen jälkikäteen on tai ei ole perusteltua. Asiakirjan englannin- tai ranskankielinen toisinto on ladattavissa verotuksen ja tulliliiton pääosaston Internet-sivustolta: http://ec.europa.eu/taxation_customs/common/about/welcome/index_en.htm. Komissio on lisäksi useaan otteeseen tarkastellut vastaavia jäsenvaltioiden esittämiä tapauksia: tapaukset, joissa on perusteltua jättää tullien määrät kirjaamatta tileihin jälkikäteen: REC 6/96 ja REC 09/03; tapaus, jossa tullien kantaminen jälkitullauksin on perusteltua: REM 5/97. Tietyiltä toimijoilta on kannettu sama tullien määrä kuin mitä saadaan luokitteluasetuksen tuloksena, mutta toisilta toimijoilta kannettu tullien määrä on ollut pienempi kuin mitä saadaan luokitteluasetuksen tuloksena; näiden viimeksi mainittujen tapauksessa on päätetty jättää tullien määrät kirjaamatta tileihin jälkikäteen tullikoodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla. Se, että ensiksi mainitut toimijat ovat maksaneet tulleja enemmän kuin toimijat, joiden maksama tullien määrä on ollut pienempi kuin mitä saadaan luokitteluasetuksen tuloksena, ei oikeuta tullien palautukseen tai peruuttamiseen tullikoodeksin 236 artiklan nojalla, jos kyseiset tullit oli kannettu lain mukaan. Kyseisen seikan ei myöskään voida katsoa olevan erityinen tilanne. Jos muita seikkoja tuodaan esille, tilannetta on ehkä tarkasteltava tullikoodeksin 239 artiklan perusteella. 2.3 Erityistapaus: toimija on käyttänyt sitovaa tariffitietoa (STT) Jos talouden toimija on käyttänyt tälle myönnettyä sitovaa tariffitietoa, kyse on erityistapauksesta. Tällöin on syytä erotella seuraavat tilanteet: Luokitteluasetuksessa säädetty luokittelu vastaa sitovassa tariffitiedossa vahvistettua luokittelua, eli tullivelan määrä on sama: sitova tariffitieto on edelleen voimassa, eikä tullivelan määrä muutu. Luokitteluasetuksessa säädetty luokittelu eroaa sitovassa tariffitiedossa vahvistetusta luokittelusta, minkä johdosta: tullivelka on pienempi: sitova tariffitieto lakkaa olemasta voimassa asetuksen julkaisemispäivästä. Sitä vastoin tullien palauttaminen tai peruuttaminen on mahdollista aikaisempien tapahtumien osalta tullivelallisen hakemuksesta tai tulliviranomaisten omasta aloitteesta tullikoodeksin 236 artiklan nojalla. tullivelka on suurempi: sitova tariffitieto lakkaa olemasta voimassa asetuksen julkaisupäivästä, mutta sitä voidaan käyttää edelleen tullikoodeksin 12 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti kolmen kuukauden ajan. Tullien kantaminen jälkitullauksin ei ole mahdollista sitovan tariffitiedon toimijalle tarjoaman oikeusvarmuuden vuoksi. Edullinen kohtelu päättyy sitovan tariffitiedon voimassaolon tai luokitteluasetuksessa säädetyn määräajan päättyessä tullikoodeksin 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti. 8
* * * Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä 29. toukokuuta 1996 päivätty komission kirje jäsenvaltioille (asiakirja nro 1428). Kyseistä kirjettä kuten kaikkia muita aikaisempia kannanottoja, jotka ovat ristiriidassa tämän asiakirjan kanssa, on pidettävä mitätöityinä. 9