Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

j Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KOULUTUS SIMON SEIPIMAEN JA TIKKALAN TUULIVOIMAPUISTOJEN YMPÄRISTÖNVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Rajakiiri Oy suunnittelee kahta tuulituulivoimapuistoa Simon kunnan lounaisosaan. Hankealueille suunnitellaan yhteensä enintään 39 tuulivoimalan rakentamista. Näistä voimaloista 3 rakennettaisiin pienemmälle Seipimäen hankealueelle ja loput 36 laajemmalle Tikkalan alueelle. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho olisi enintään noin 234 MW. Seipimäen tuulipuisto kattaa noin 411 hehtaarin laajuisen alan valtatien 4 pohjoispuolella noin 7 kilometriä Simon kuntakeskuksesta luoteeseen. Tikkalan tuulipuiston kokonaisala on noin 1946 hehtaaria. Tikkalan alue sijoittuu valtatien 4 pohjoispuolelle Maksniemen alueelle noin 10 kilometrin etäisyydelle Simon kuntakeskuksesta ja noin 13 kilometrin etäisyydelle Kemin keskustasta. Tikkalan tuulivoimapuisto on mahdollista toteuttaa kahdessa vaiheessa., niitä yhdistävistä maakaapeleis-, kytkinkentistä ja ilmajohdoista se- Tuulivoimapuistot koostuvat tuulivoimalaitoksista perustuksineen ta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista kä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Hankkeesta vastaavana tässä hankkeessa on Rajakiiri Oy. Rajakiiri Oy on suomalaisten energiaja teollisuusyritysten omistama tuulivoimatuotantoon keskittynyt yritys. Osakkaina yrityksessä ovat EPV Energia Oy, Oy Katternö Kraft Ab, Outokumpu Oyj ja Rautaruukki Oyj (osa SSAB:tä). Vaihtoehdot Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kolmea varsinaista toteutusvaihtoehtoa sekä niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Vaihtoehto VEO: Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta ja Tikkalan alueelle 19 tuulivoi- Vaihtoehto VEI: Seipimäen alueelle toteutetaan 3 tuulivoimalaa malaa. Vaihtoehto VE2: Seipimäen alueelle toteutetaan 3 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle 36 tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE3: Seipimäen alue ei toteudu, Tikkalan alueelle toteutetaan 36 tuulivoimalaa. Sähkönsiirron vaihtoehdot Vaihtoehto VEO : Tuulivoimalaitoksia ei rakenneta, jolloin myöskään sähkönsiirtoa ei rakenneta. Vaihtoehto VEA: Sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta johdolla Taivalkosken sähköasemalle. Vaihtoehto VEB: Sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalla sähköasemalta johdolla uudelle, olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle köasemalle. Vaihtoehto VEC: Sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalla sähköasemalla dolla Kittilänjärven uudelle sähköasemalle. 110 kv:n ilma- 110 kv:n ilma- 110/400 kv säh- 110 kv ilmajoh-

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vaihtoehto VED: Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalla sähköasemalla 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Nähtävilläolo Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen arviointiselostus on virallisesti nähtävillä 15.1.2015-13.3.2015 välisenä aikana seuraavissa paikoissa: - Simon kunnanvirastossa, Ratatie 6 - Keminmaan kunnanvirastossa, Kunnantie 3 - Kemin kaupungintalolla, Valtakatu 26 - Lapin- elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Hallituskatu 3 B, Rovaniemi Arviointiselostus pidetään kuulutusajan jälkeenkin nähtävillä koko arviointimenettelyn ajan em. paikoissa. Arviointiselostukseen voi tutustua myös Simon (Jenssintie 2 ) ja Keminmaan Väylätie 6) kunnankirl 'astossa, Kemin kaupunginkirjastossa (Marina Takalonkatu 3) sekä intemetissä www.ymparisto.fi /seipimakitikkalatuulivoimayva. Lapin ELY-keskuksen lausunto YVA -selostuksesta tulee toukokuussa 2015 nähtäville arviointimenettelyn ajaksi Simon, Keminmaan kunnanvirastoon, Kemin kaupunginvirastoon ja Lapin ELYkeskukseen sekä toistaiseksi edellä mainittuun Intemet-osoitteeseen. Mielipiteiden esittäminen Arviointiselostuksesta voi esittää mielipiteitä ja antaa lausuntoja kidallisesti toimittamalla ne viimeistiiån 13.3.2015 Lapin ELY-keskukseen. Käyntiosoite : Hallituskatu 3 B, Rovaniemi, Postiosoite: Lapin elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskus, PL 8060, 96101 Rovaniemi. Mielipiteet ja lausunnot pyydetään lähettämään myös sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi. Arviointiselostus esitellään ja siitä voi keskustella yleisötilaisuudessa 4.2.2015 klo 17.00 alkaen Simon kunnanvirastolla, Ratatie 6. Lisätietoja: Hanke: Aki Hakulinen puh. 050 386 2602, (Rajakiiri Oy), Ympäristövaikutusten arviointi : Leila Väyrynen puh. 040 5412 306 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Yhteysviranomainen : Ruusa Degennan, puh. 0295 037 016 (Lapin ELY-keskus). Rovaniemellä 9. tammikuuta 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kuva 1.1. Hankealueiden sijainti Ra j a ki i r i Oy Si mon S ei p i mä e n j a Ti k k al a n tuuiivoimapuist ot Tu u l i v p i ma p u i a t e n Ylucrs}aus, seip maki TuuiWOfinepulston alue rajaus, Il k k a l a 0 1 0 k m Seipinmäki = pienempi tuulivoimapuistoalue Tikkala = isompi tuulivoimapuistoalue

FCG. SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Rajakiiri SIMON SEIPIMÄEN JA TIKKALAN TUULIVOIMAPUISTOT OSA 1 Joulukuu 2014

TIIV ISTE LMA Tiivistelmä Hanke Suunnitteilla olevat Rajakiiri Oy:n Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot muodostuvat kahdesta tuulivoima-alueesta. Pienempi Seipimäen alue on laajuudeltaan n. 411 ha ja laajempi Tikkalan alue n. 1946 ha. Tuulivoim apuistot sijoittuvat Sim on kunnan lounaisosaan, Keminmaan kunnan rajalle ja lähelle Kemin kaupungin rajaa. Seipim äen tuulivoimapuisto sijaitsee noin 7 kilometriä ja Tikkala noin 13 kilometriä Simon kuntakeskuksesta luoteeseen. Hankealueille on suunnitteilla enintään 39 tuulivoim a- laa, joista 3 sijoittuisi Seipimäen alueelle ja loput 36 Tikkalan alueelle. Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta, tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirtovaihtoehdot ja voim ajohtoyhteyksien reitit tarkentuvat hankesuunnittelun ja kaavoituksen edetessä ja ovat osittain riippuvaisia lähialueen muiden tuulivoim apuistojen toteutuksesta. Tuulivoimapuistojen maa-alueet ovat pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta vastaavana on Rajakiiri Oy. Tavoitteena on, että tuulivoimapuisto saataisiin kaupalliseen käyttöön vuonna 2016-2017. Hankkeen perustelut ja tav oitteet Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuulivoiman osalta Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 500 MW :n tasosta noin 2 500 MW :iin vuoteen 2020 mennessä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan enimmillään 234 MW. Tuulivoimapuistojen arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan 608 GWh luokkaa, mikä vastaa 9 prosenttia koko Lapin läänin vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Arv ioitav at v aihtoehdot Tarkasteltavana on kolm e tuulivoim apuiston toteutusvaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät tuulivoimapuistojen hankealueiden ja tuulivoimalaitosten määrään. Sähkönsiirtovaihtoehtoja on neljä sekä nykytilannetta kuvaava niin kutsuttu 0-vaihtoehto. 111

TIIV IS TE L M A Hankkeesta vastaav a Hankkeesta vastaavana tässä hankkeessa on Rajakiiri Oy. Rajakiiri Oy on suomalaisten energia- ja teollisuusyritysten om istama tuulivoimatuotantoon keskittynyt yritys. Osakkaina yrityksessä ovat EPV Energia Oy, Oy Katternö Kraft Ab, Outokum pu Oyj ja Rautaruukki Oyj. Ympäristövaikutusten arv iointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVAmenettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyä ohjaa yhteysviranom ainen, joka tässä hankkeessa on Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida. Toisessa vaiheessa toteutetaan varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). Hankkeen YVAohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle joulukuussa 2013 ja nyt käsillä oleva työ on hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole lupa- eikä päätöksentekomenettely, vaan sen tarkoituksena on tukea hankkeen suunnittelua ja myöhempiä päätöksentekoprosesseja tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa. ja yhteysviranom aisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hankkeen tekninen kuv aus Tuulivoimapuisto muodostuu hankkeen vaihtoehdosta riippuen enimmillään 39 yksikköteholtaan noin 3-6 MW tuulivoimalasta. Kukin tuulivoimala muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Kunkin tuulivoim alan ym päriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa noin hehtaarin kokoiselta alueelta. 110 kv voim ajohdon rakenteen korkeus on noin 20 metriä. Tyypillisesti 110 kv johdot rakennetaan harustetulla pylväsrakenteella. Pylväiden materiaalina on joko sinkitty teräs tai puu. Yhteenv eto hankkeen ympäristöv aikutuksista Yhdyskuntarakenne ia maankäyttö Tuulivoimapuistojen toteuttam inen ei aiheuta merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimapuistot sijoittuvat niiden toiminnan kannalta sopiville alueille. Toiminnassa hyödynnetään suurelta osin olemassa olevaa sähköverkkoa ja tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä m uutoksia yleiseen tieverkkoon. IV

TIIV ISTE LMÄ Tuulivoimapuistohankkeet ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisia ja tukevat erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuistojen sähkönsiirtovaihtoehdoissa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia johtokäytäviä. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoim apuistot sijoittuvat Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle. Tuulivoimapuistojen aiheuttama maankäytön muutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Olemassa olevat voimajohdot on osoitettu maakuntakaavassa. Suunnitellut uudet voim ajohtoreitit eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan tai muiden voimassa olevien kaavojen kanssa. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sähköasemien rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraan maankäyttöön muuttamalla metsätalouskäytössä olevaa aluetta energiantuotantoalueeksi. Valtaosalla tuulivoimapuistojen alueista metsätalouskäyttö voi kuitenkin jatkua ja kokonaisuudessaan tuulivoimapuistohankkeiden seurauksena metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu suhteellisen vähän. Tuulivoimapuistohankkeiden edellyttämien voimajohtojen keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat metsätalousalueiden muuttum ista ilmajohdon johtoalueeksi, jolla rakentaminen ja metsätalouden harjoittaminen on rajoitettua. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen pitkäkestoiset, mutta koska ne kohdistuvat suhteellisen pienelle alalle, voidaan niitä pitää merkitykseltään vähäisinä. Maisema ia rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoimapuisto muuttaa laajahkolla alueella näkymiä kohti tuulivoimapuistoaluetta. Yleisesti voidaan todeta, että mitä etäämmäksi tuulivoimapuistosta edetään, sen vähäisempiä maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat. Alle viiden kilom etrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta tuulivoimala on näkyessään varsin hallitseva elementti maisemassa. Yli viiden kilometrin etäisyydellä tuulivoimala näkyy vielä hyvin ym päristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä saattaa olla vaikea hahmottaa. Yli 12 kilometrin etäisyydellä näkyvyys tuulivoimapuistoon on jo sen verran rajoittunut, ettei tuulivoimapuistoa useimmiten voida edes kunnolla havaita. Tuulivoimapuistoalueen välitön lähiympäristö koostuu pääasiallisesti näkymiä sulkevista tiloista, joihin tuulivoimalat eivät näy, tai näkyvät vain osittain. Hankealue itsessään sijoittuu pääsääntöisesti metsätalouskäytössä oleville metsäalueille. Osalle voimaloista muodostuu suora näköyhteys hankealueen lähiympäristön soilta, mereltä, viljelyalueilta sekä näitä halkaisevilta teiltä. Tällöin tuulivoimapuiston voimaloista nä- kyy näkemäesteistä johtuen yleensä kerrallaan vain osa ; monesti tuulivoimalan huippu ja roottorin lavat tai pelkästään lavan kärjet. Osa voimaloista saattaa näkyä kuitenkin myös lähes koko pituudessaan. Avoimia tiloja löytyy merialueen, Musta-aavan suoalueen, Torviaavan ja Isosuon ohella muun muassa hankealueen eteläpuolelta Nenän viljelysaukelta, kaakkoispuolelta Viantienjokilaaksosta ja Simoniemestä sekä hankealueen itäpuolelta Puutteenperältä. Mereltä katsottuna tuulivoimalat erottuvat hyvin, sillä lähimmät kolme voimalaa sijoittuvat alle kolmen kilometrin päähän merenrannasta. Mikäli etäisyys lasketaan kapeasta merenlahdesta, alle kolmen kilometrin etäisyydelle sijoittuu kaikkiaan viisi voimalaa. Kaikissa vaihtoehdoissa merialueeseen kohdistuvat vaikutukset ovat vähintään kohtalaiset. Tuulivoimaloista ei aiheudu lähialueen asutukselle monin paikoin vaikutuksia lainkaan puuston, pihakasvillisuuden ja toisten rakennusten aiheuttamasta katvevaikutuksesta johtuen. Näkymäalueelle sijoittuvan asutuksen ja loma-asutuksen osalta vaikutukset vaihtelevat vähäisestä vähintään kohtalaiseen. Virkistäytymiseen käytettävällä Mustajärven alueella, johon kuuluu suoaluetta pitkospuineen, maisemakuvaan kohdistuu kaikissa kolmessa vaihtoehdossa merkittäviä maisemavaikutuksia. Suurim mat vaikutukset aiheutuvat kahdesta lähimmästä voimalasta. Suunnitellut tuulivoimalat eivät sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueille. Vaikutukset arvokohteille (Simojoen suun kulttuurim aisem alle ja Simoniemen kyläasutukselle) aiheutuvat pääasiassa kahdesta lähimmästä Seipim äen alueen voimalasta vaihtoehdoissa VE1ja VE2. Voimaloiden lukumäärällä ja korkeudella on myös merkitystä. Vaihtoehdoista VE2 ja VE3 aiheutuu eniten muutoksia suuremman voimalamäärän vuoksi. Mikäli voimaloiden napakorkeudeksi valikoituu 160 m etriä ja kokonaiskorkeudeksi 240 metriä, vaikutukset voim istuvat kaikissa kolmessa vaihtoehdossa. Sähkönsiirtovaihtoehto VEA on reitiltään vaihtoehdoista pisin. Se sijoittuu suurimmaksi osaksi olemassa olevien voimajohtolinjojen rinnalle. Uutta voimajohtoaukeaa joudutaan raivaamaan 9,6 kilometriä. Voimajohtoreitti sijoittuu pääosin sulkeutuneeseen maisematilaan tai soiden läheisyyteen. Johtoaukean raivaamisen lisäksi suhteellisen vähäisiä vaikutuksia aiheutuu muutamille olevan reitin varteen sijoittuville asuinrakennuksille. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. V

i ' N W W W O Y > C C ' C O O d O O C _ O N N N m m y W " O 0 L J NJ v ö. E''L jp c v C C O Y C m > m W N m W > m C E 0 n m n m O m C L O J N j Y 9 - m - m J 1p S 5 Ir ' 0 " c im' v Ec i m c E W å uml.å''p c m : ',., a/ C 10 10 'n J Y r N E E m C L V O. E Y Y > C Y Ö C c E 1 E L m > J N ö J L L 7 m IWII O G Y O N.m n J ' m D C y J m m L W m 0 m m J N N 0 O ly/i N, o = 0 m y E m w ^ W E m w 0 - O m J N m L Y > y N Y - y m E Y L m c E > åyzp> > å = C å Y 8 W m m 2 C 2 N w å J L Y N 0 J m C Y 0 W L m 0 O y Ym y m> jj W m E m > c 4J ' Y m n Ö W L > E Y > EC Y C C N! N (p 0 W L L Cm CW Cm = L Y > w N m 0 0 0 C m m = C E ' o O ' N- IÖ Y v 0 D > C Ẉ > > E o m o 0 Ö m v m m.m c m w o i å m> c ai :m r W c L p. i O : m O v L. l N V N m ' > W O L i W N N m N S c '- o - m E d ' 0 ' W W E :O > m N m. _ L. ' W m a + y. _,_ c ' N C C.m N T, E : > m o. ö t J C w N m C? m c ' C > m ; c c L 'yca v v a ö F - a 0, / : mo Y m J Y. m W W O lm0 > Ö c 0 > > m W L aj t i L Y 1/1 > mm O,J, E L Mm>m O W > y E C Im0 > ' J m ` L W m Y C W 0 m å W C : C N N WL I C C 0 j, : Ö 0 0 i 0 C L L m Y y m w > - = m o m W/1 N Y H Cp p, E U! m C 0 ' o m m j C > W 1 m E m c L C n L m m J å y w O u l d m O IO m L V W m p a C C å > ; p y lo y W y E t vji - J L W N C > p c J c a c mw a.,. 2 1 c > E i - å u i a W o a E E E : c. - s c M m C0:f m0 C W : mc mn Cm CW CW J n N a l = m.. W E %' J Im/1 N N C j W N Im/ 1 imi :IÖ 'm C a O L O W J J J > 0 -j C' U ~ E Y L 1 > } V>i _ m J E m ' i m m 0 N N '- ' H c j N 10 N L Ö ' ^ N 0 m J C Y L L Q :m ö m v I' N L > -0 n E W o W v m O ' ' ' Y _ O Y 0 c m ' C N > C W m å'' 0 1 m Y. + m 2 J. - p O C m _ ^ C >. L M N Y I j L O Ym mt c 0 %. O N C O - N 0 m Y p C N i ' m u ) > O n. i N y m D L > N C Y > > YNI y O N O. å d W > Y I y > E L J > J N Q O O 0 _ :m j m J E o m 1_0 J IQ N VI o o y w y 1 0 0 L. W 0 0 0m m E ' G E o E E D ' 0 1 0 0 0 L p 0 E W p wo Q n m L 0 0 0 m N > E Y Y Y Y W C O N } > y O > m m m^ E ul y > > C W O W C C Y E E W UNI O C O 2 m y W > m m N J > L y O W W ö ö E y > 0 u J a Y å > J c ö = m o c = m E v m w E > m N C m > N N Y C > Y w. N O u u l i C. Q C C w Y H Ö 0 y o L J ä t c E > Ö... m > 0 W > > > C y - ' Ö N > Ö N d N W N n? 0-0 >.m m_ O > N > N m : ^ 1 C Y E m O n :m m a y j ö E v v E W Ö V åö. a n wm m iw' 0 y E N ' y v L O Y N : N N L L c m E :Uf 0. 7 o > W 'L w c E y, E z 0 0 N N C Y N ' W '> > Ö 0 m N Y N h m : o 16 m w w O O : 10 W w O m Vmi y O 'N C L m p Y N C m Y N C m 0 W N -rö N E J C L L L C E L C L L L i? uni c 0 C UNI J C C Y ' N E > ö w: ö N O Y i 0 41 C > o >. 2 o ` 2 0 2 i).> > U I Z C F m. ' 0 c m, M.., i n F m - Y m å w < E 2E. _,Ton W 'm m^8 m o wmm m E Q O > m m n m : m N y, c > ' J. - W Y m Y O a m J C L O C 0 0 1 O L o m E w c O _ å O m c E c w : > > ö 1o :,E J o Y m ' > m V l 'VI 'ul 10 m C m : O > : m m p c Z. 0 C O N C y : m W `m me E O m C Y m uf C VN i Y L c i y Y m :m Y :O O L C W. _ ; m C a I W y W% > N = Y i å G : N N m C W N > Y_ Y c v m

TIIVISTELMA Kasvillisuus la luontotvvoit Hankealueiden metsäluonto on tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Suurin osa alueiden suoaltaista on ojitettuja ja rajatut suoluontokohteet ovat vesitaloudeltaan edustavina ja luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä soita, joille sijoittuu metsälain määrittelemiä elinympäristöjä. Hankealueille tai sähkönsiirtoreiteille ei sijoitu luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, eikä vesilain määrittelemiä arvokkaita pienvesiä. Seipimäen hankealueen arvokkaat luontokohteet ovat vähäpuustoisia ojittam attom ia neva- ja rämesuokohteita sekä edustavampia ruoho- ja aitokorpia. Lisäksi alueelle sijoittuu kaksi kallioluontokohdetta, joilla esiintyy silmälläpidettävää jäkälälajistoa. Tikkalan alueen arvokohteet ovat laajem pia ja osin lettoisia suoluontokohteita sekä muutamia pienialaisia reheviä korpia tai aitokorpia. Sähkönsiirtovaihtoehtojen osalta linjauksia tarkasteltiin laajemmin, jolloin useita reittien lähelle sijoittuvia luontokohteita rajattiin jatkosuunnittelussa huomioitavaksi. Sähkönsiirtoreittien merkittävimm ät luontoarvot on pyritty huom ioimaan jo suunnitteluvaiheessa kiertämällä Mustaaavan Natura-alue sen eteläpuolelta. Huomionarvoista lajistoa hankealueilla sekä sähkönsiirtoreiteillä edustavat lettojen vaateliaammat putkilokasvit, silmälläpidettävät jäkälälajit sekä luontodirektiivin liitteen IV b mukaiset putkilokasvit. Kokonaisuutena hankkeen eri vaihtoehtojen ei arvioida aiheuttavan rajatuille luontokohteille sellaisia hydrologisia muutoksia, että niiden edustavuus heikkenisi tai lettokohteilla havaittu vaateliaampi lajisto taantuisi tierakentamisen vuoksi. Yksikään voimalapaikka ei kavenna luontokohteiden pinta-alaa. Laajemman alueen luontoarvojen mahdollinen heikkeneminen liittyy metsä- ja suoalueiden pirstoutum iseen, jolla on vaikutuksensa lajiston elinympäristöihin. Linnusto Seipimäen ja Tikkalan pesimälinnustoselvitysten aikana alueella havaittiin 72 lintulajia, joista 55 lajia arvioitiin alueella varm asti tai todennäköisesti pesiväksi. Hankealueet sijoittuvat voimakkaasti käsiteltyjen ja pääasiassa karujen talousmetsien alueelle, jossa elävä linnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista talousmetsäalueiden pesimälajeista. Hankealueilta tunnistettiin viisi linnustollisesti arvokasta aluetta (Hirvijärvi, Syvänojanjärvi, Ohenojanjärvi, Kurikkamaansuo ja Pirttimaansuo). Hankkeiden vaikutukset alueen tavanomaiseen pesimälinnustoon jäävät kokonaisuutena vähäisiksi. Linnustollisesti arvokkaiden alueiden ympärille suunnitellut tuulivoim alat saattavat jossain määrin heikentää kohteiden tilaa, mutta vaikutusten ei arvioida kohoavan alueellisesti merkittäviksi. Perämeren koillisrannikolle sijoittuu tärkeä lintujen muuttoreitti, joka kulkee osin Tikkalan hankealueen etelä- ja keskiosan sekä Seipimäen hankealueen kautta ja niiden eteläpuoleisella rannikolla. Muuttoreitti on valtakunnallisesti tärkeä etenkin eräiden uhanalaisten petolintujen kohdalla. Tuulivoimahankkeiden törmäysvaikutukset alueen kautta muuttavaan linnustoon eivät kohoa merkittäväksi. Hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja törmäysvaikutusten osalta, koska lintujen m uuttoreittien painopiste sijoittuu hankealueiden etelä- ja keskiosaan sekä niiden eteläpuoleiselle rannikolle. Estevaikutusten osalta hankevaihtoehto VE1 on selkeästi paras, koska siinä tuulivoimaloita rakennetaan pienimmälle alueelle. Lisäksi lintujen on todennäköisesti helpompi kiertää melko tiivis ja yhtenäinen tuulivoim apuisto. Hankevaihtoehdoissa VE2 ja VE3 Tikkalan pohjoisosan rakentaminen vaikeuttaa huomattavasti koko tuulivoima-alueen kiertämistä. Sähkönsiirtovaihtoehtojen osalta linnuston kannalta parhaat vaihtoehdot ovat lyhyimm ät vaihtoehdot (VEB ja VEC), joissa ilm ajohtoja rakennetaan vähiten ja lintujen elinympäristöä muuttuu vähiten. Kuitenkin muissakin vaihtoehdoissa merkittävä osa johdoista rakennetaan nykyisten johtojen rinnalle. Muu eläimistä Hankealueiden eläimistö koostuu pääasiassa alueellisesti tavanomaisista nisäkäslajeista. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella havaittiin vähäisesti pohjanlepakoita, mutta siellä saattaa ajoittain esiintyä myös saukkoa, viitasammakkoa sekä suurpetoja (todennäköisemmin karhua ja ilvestä). Alueille ei sijoitu luontodirektiivin liitteessä IV ( a) lueteltujen lajien tärkeitä ruokailualueita tai lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tuulivoimalat pirstovat eläinten elinympäristöjä ja erityisesti rakentamien aiheuttaa häiriötä. Tuulivoimaloiden rakentamisen myötä alue muuttuu ihmistoimintojen alaiseksi alueeksi, jonka seurauksena herkimm ät lajit, kuten jotkin suurpedot saattavat karttaa liikkumista alueella. Tavanomaisemman eläinlajiston arvioidaan ennen pitkää tottuvan tuulivoimaloihin. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Natura-alueet, suojelualueet ia suojeluohjelmat Hankeen potentiaaliselle vaikutusalueelle sijoittuville neljälle Natura - alueelle laadittiin Naturaarvioinnin tarveharkinta, jonka perusteella vaikutukset voidaan todeta lieviksi ja m erkittävyydeltään vähäisiksi. Useimpien tarveharkinnassa tarkasteltujen Natura-alueiden suojeluperusteissa mainituille luontotyypeille vaikutuksia ei ai- VII

TIIV IS TE L M A heudu suuren etäisyyden vuoksi. Tarkastelujen sähkönsiirtoreittien osalta VEC ohittaa Mustaaavan Natura -alueen sen eteläpuolelta. Reitin hydrologiset vaikutukset ovat ennakoitavissa ja jäävät sopivalla pylvässijoittelulla lieviksi. Tuulivoimahankkeilla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueiden ympäristöön sijoittuviin IBA- tai FINIBA - alueisiin tai niiden valintaperusteena esitetyn linnuston liikkumiseen. Lähimmät yksityismaan suojelualueet, Huurtela ja Metsävainio, sijoittuvat noin 800 ja 1000 metrin etäisyyksille Tikkalan hankealueen lähimmistä voimalan rakennuspaikoista. Kokonjärvi- Korpinjängän soidensuojeluohjelman kohde sijoittuu noin 650 metrin etäisyydelle Tikkalan hankealueen lähimmästä voimalan rakennuspaikasta. Kohtalaisen etäisyyden vuoksi lähimmille suojeluohjelmien kohteille tai suojelualueille ei aiheudu suoria tai välillisiä heikentäviä vaikutuksia hankkeen rakentamistoimista. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Tuulivoimapuistojen asumisviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema -, melu- sekä valo- ja varjostusvaikutukset. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea niiden asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen, joiden koti tai loma-asunto on tuulivoimaloiden melu- tai varjostusalueella tai näköetäisyydellä voimaloista ja jotka kokevat voim a- lan äänen, varjostuksen tai näkymisen häiritseväksi. Tuulivoimapuiston asum isviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin kokemusperäisiä. Vaikutusten kokemisessa on suuria yksilökohtaisia eroja. Asukaskyselyyn vastanneista 41 prosenttia arvioi, ettei tuulivoimapuistolla ole vaikutuksia oman asuinalueen ympäristön viihtyisyyteen. 11 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi vaikutukset asum isviihtyisyyteen myönteisiksi ja 48 prosenttia kielteisiksi. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä haitallisia ja laaja-alaisia terveysvaikutuksia. Tuulivoimaloista ei myöskään aiheudu onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvät pelot voivat kuitenkin heikentää asumisviihtyisyyttä sekä alueella liikkumisen ja virkistyskäytön miellyttävyyttä. Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen syntyvät pääosin maisemassa tapahtuvien muutosten sekä terveys - ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen kautta. Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat suurimmat niillä voimajohdon osuuksilla, joilla voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Eniten kokonaan uutta maastokäytävää joudutaan raivaamaan vaihtoehdossa VED. Tuulivoimapuistojen ja voimajohdon rakentaminen ei estä alueilla liikkumista eikä alueiden virkistyskäyttöä tulevaisuudessakaan, mutta tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, lapojen liike ja varjostus sekä voimalinjat muuttavat alueiden metsäistä ympäristöä, minkä asukkaat voivat kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Vaikutukset elinkeinoihin ja aluetalouteen Tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, joten myös tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden harjoittamiseen. Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksen myötä tuulivoimaloiden ja rakennettavan tiestön alueilla oleva metsäpinta- ala poistuu metsätalouden käytöstä ja metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Muualla hankealueella voidaan harjoittaa metsätaloutta kuten ennenkin. Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen merkittävim mät m yönteiset työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, mutta paikallisesti työllisyysvaikutukset ovat kohtalaisia myös tuulivoimapuistojen toiminnan aikana. Suomeen kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida olevan 1168-2071 henkilötyövuotta vaihtoehdosta riippuen. Sijaintikuntaan Simoon ja sen lähiseudulle kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka on arvioilta 346-6 41 henkilötyövuotta. Tuulivoimapuistot lisäävät työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan kautta Simon kunnan sekä ympäryskuntien tuloja sekä kiinteistöveron lisääntymisen kautta Simon kunnan tuloja. Vaihtoehdossa VE2 aluetalouteen ja työllisyyteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistoilla voi olla jonkin verran kielteisiä vaikutuksia matkailuelinkeinolle niillä alueilla, joissa tuulivoimala on maisemassa hallitseva ja joissa kulttuurimaisemilla on tärkeä osa matkailupalveluiden tarjonnassa ja palveluiden sisällöissä. Simon merialueelle näkyy jo nykytilanteessakin useita eri tuulivoim apuistoja, joten muutoksen nykytilaan verrattuna ei arvioida olevan merkittävä. Simojen kalastusmatkailuun ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Kokonaisuudessaan haitalliset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja eri vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Sähkönsiirron vaikutukset metsätalouskäyttöön, muihin elinkeinoihin sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen jäävät haitallisilta vaikutuksiltaan vähäisiksi. Vaihtoehdoista VEA ja VED1 sekä VED2 ovat vaikutuksiltaan muita vaihtoehtoja merkittävämpiä. Maanomistajat saavat korvauksia ja maksuja lunastetuista voimajohtokäytävistä. Melu- ja variostusvaikutukset Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kaikissa vaihtoehdoissa hankealueiden ja niiden lähiympäristöjen äänimaisemaa. VIII

TIIVISTELMA Hankealueella vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta kohti koillista, jolloin mallinnusten keskiäänitasot toteutuvat todennäköisimm in tuulivoimaloiden koillispuolella. Etelä- ja lounaispuolen asuin- ja lom arakennusten kohdalla mallinnetut keskiäänentasot toteutuvat epätodennäköisemmin ja harvemmin. Vaihtoehdon VE1 toiminnan aikaiset meluvaikutukset levittäytyvät tuulivoim apuiston pienemmän pinta-alan vuoksi suppeammalle alueelle kuin laajempien vaihtoehtojen VE2 ja VE3 vaikutukset. Kaikissa vaihtoehdoissa yöajan melutasot jäävät asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle 40 db uuden valtioneuvoston asetusluonnoksen ohjearvojen mukaisesti. Suurimmat varjostusvaikutukset kohdistuvat hankealueen etelä - ja lounaispuolella sijaitseville asuin- ja lomarakennuksille. Matalam malla voimalatyypillä (kokonaiskorkeus 200 m etriä) varjostusvaikutukset jäävät pääosin hankealueelle, yli 8 tunnin varjostusvaikutuksia voi aiheutua vaihtehdosta riippuen yhdelle asuinrakennukselle ja kahdelle lomarakennukselle. Maksimivaihtoehdon (kokonaiskorkeus 240 metriä) mallinnuksessa varjostusvaikutuksia voi vaihtoehdosta riippuen aiheutua jopa 32 asuinrakennukselle ja 19 lomarakennukselle. Rakennukset sijoittuvat peitteiseen maastoon, eikä näkymäalueanalyysin mukaan voimaloita näy kohteisiin. Todellisuudessa varjostusvaikutuksia ei muodostuisi, jos pihapiirien suojapuustoa ei laajasti poisteta. Metsästys ia virkistyskäyttö Hankealueet sijoittuvat Sim on riistanhoitoyhdistyksen toimialueelle, neljän eri metsästysseuran metsästysvuokra- alueille. Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin m etsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkittävimpiä. Tuulivoimapuistoalueet saattavat jonkin verran muuttaa hirvien kulkureittejä ja talvehtimista alueilla. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirron voimajohtojen rakentamisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa hankealueilta, m utta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tyypiltään m etsänkäsittelytoimien kaltaisia. Useiden hankkeiden yhteisvaikutuksena mm. kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueille kohdistuvat haitat yhdessä metsätalouden kanssa saattavat heikentää, m m. metson paikallispopulaatiota kaikkien seurojen alueilla. Vaikutus arvioidaan kuitenkin enintään kohtalaiseksi lajilla, jonka kannat vaihtelevat luontaisesti ja johon kohdistuu metsästyspainetta. Seurojen metsästysvuokra- alueet pirstoutuvat useiden tuulivoimapuistoalueiden ja -hankkeiden yhteisvaikutuksen myötä, ja seurat ilm oittavat haastatteluissa tämän heikentävän jäsentensä virkistys- ja hirvenmetsästysmahdollisuuksia alueilla. Seipim äen ja Tikkalan tuulipuistohankkeen vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin Maksniemen Erämiesten metsästysalueisiin. Tuulivoimapuistojen lähialueella asuville metsästäjälle alueiden virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea m erkittäväksi. Muutoin virkistäytyäkseen luonnossa liikkuva kokee tuulivoimalan aiheuttavan häiriötä ja ympäristön muuttuvan teknisemmäksi. Virkistyskäyttövaikutusten osalta mielipiteet vaihtelevat eri puolilla Suomea, osa kokee marjastusmaastojen saavutettavuuden paranevan ja muutokset lähimaisemaan ja -luontoon tervetulleiksi. Porotalous Seipimäen ja Tikkalan tuulivoima-alueet sijoittuvat Isosydänmaan paliskunnan lounaisosaan ja kattavat koko paliskunnan pinta-alasta (2270 km2) enimmillään noin 1 %. Tuulivoima-alueet sijoittuvat porojen talvilaidunalueille. Hankevaihtoehdosta riippuen tuulipuiston alueelle jäävän talvilaidunalueen osuus on noin 1-2 % koko paliskunnan talvilaitumista. Vaatimet ovat vasomisaikaan kaikkein herkimpiä ihmistoiminnan aiheuttamille häiriöille. Tikkalan ja Seipimäen hankealueet eivät sijoitu tärkeille vasomisalueille, joten vaikutukset porojen vasomiselle arvioidaan vähäiseksi. Rakentamisenaikaisen häiriö syys-/talvilaidunten käytössä ei jää pysyväksi, vaan porot ajan m yötä tottuvat voimaloihin ja käyttävät aluetta voimaloista huolimatta niiden toiminnan aikana. Verrattaessa tuulivoimaloiden vaihtoehtoja VES- 3, olisivat vaikutukset porotalouteen laajimmat vaihtoehdossa VE2. Laajemmat vaikutukset johtuvat suuremmasta tuulivoimalamäärästä sekä vaihtoehtoihin VE1 ja VE3 verrattuna laajemmasta hankealueesta, jotka siten aiheuttavat laajempia laidunalueiden muutoksia. Sähkönsiirron rakentamisen aiheuttam at vaikutukset ilm enevät lähinnä metsäisten laidunmaiden pirstoutumisena ja porojen ravintokasvien muutoksina voimajohtoaukeilla, joten vaikutus arvioidaan merkitykseltään vähäiseksi. Liikenne Merkittävim mät vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat hankkeen rakentamisen aikana kiviainesja betonikuljetuksista sekä voimaloiden rakenneosien kuljetuksista. Hankevaihtoehdoissa VE2 ja VE3 kuljetusten kokonaism äärät ovat selvästi hankevaihtoehtoa VE1 suuremmat, sillä tuulivoimaloita on enemmän. Myös vuorokausikohtaiset liikennemäärät ovat vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 suuremmat kuin vaihtoehdossa VE1, sillä rakennusaika kaikissa hankevaihtoehdoissa on lx

TIIV IS TE L M Ä oletettu yhtä pitkäksi. Liikenteen määrä kasvaa suhteellisesti eniten hankealueiden yksityisteillä ja lähiympäristön maanteillä. Tarkastelluilla teillä liikennemäärien kasvu on nykyisiin kokonaisliikennemääriin nähden maltillista, mutta nykyisiin raskaan liikenteen määriin nähden kasvu on merkittävä, valtatietä 4 lukuun ottamatta. Tämä voi heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden koettua tasoa kuljetusreiteillä, erityisesti teillä, joiden varsilla on asutusta. Rakentamisesta aiheutuva liikennehaitta on kuitenkin kestoltaan vain noin kaksi vuotta ja luonteeltaan ohimenevä. Hankealueille johtavat tiet risteävät Oulu-Kem i -radan kanssa tasoristeyksissä, joten tasoristeysturvallisuus on varmistettava. Erikoiskuljetuksia varten radalle on todennäköisesti haettava liikenne - ja jännitekatko. Lisäksi erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen koko kuljetusreitillä, erityisesti kuljetusten kääntyessä liittymissä. Tuulivoimahankkeen toiminnan aikaiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat huoltokäynneistä ja ovat näin ollen vähäiset. Tuulivoimapuiston sähkönsiirtovaihtoehdoilla ei ole vaikutuksia liikenteeseen, kun voimajohdon risteämissä maanteiden kanssa otetaan huomioon erikoiskuljetusten vaatimat tilavaatimukset erityisesti alikulkukorkeuden osalta. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Tuulivoimahankkeet vaikuttavat yhdyskuntarakenteeseen asuin - ja lomarakentamista rajoittavasti lähialueellaan. Hankealueet on suunniteltu etäälle nykyisestä asutuksesta alueille, joiden suunnalla ei ole erityisiä yhdyskuntarakentamisen laajennuspaineita. Simossa on 10 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa kolmella alueella. Lisäksi suunnitteilla on useita tuulivoimahankkeita. Nykyiset toiminnassa olevat voimalat sijoittuvat lähimmäksi maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita, joten uusien tuulivoimahankkeiden aiheuttamat muutokset arvokohteiden nykytilanteeseen eivät ole kovin merkittäviä. Vt 4 tiem aisem aan tulee uusia elementtejä laajemmalle alueelle koska uusia tuulivoimahankkeita on suunnitteilla tien molemmille puolille kunnan etelärajalta pohjoisrajalle. Tienvarsipuusto tosin estää näkymiä tieltä tuulivoimapuistoihin monin paikoin. Merialueille tuulivoim apuistot näkyvät selvästi. Jo rakennettuja tuulivoimaloita ja uusia tuulivoimahankkeita on koko perämeren rannikon alueella Iistä Tornioon. Rannikon maisema mereltä katsottuna muuttuu entistä teknisemmäksi. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot sijoittuvat samalle Perämeren koillisrannikon muuttoreitille useiden muiden suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden tai jo rakennettujen tuulivoimapuistojen kanssa. Alueen kautta muuttaa valtakunnallisesti merkittäviä määriä petolintuja. Hankkeiden yhteisvaikutukset alueen kautta muuttavaan linnustoon arvioidaan vähintään kohtalaiseksi, ja ne kohdistuvat voimakkaimmin alueen kautta muuttaviin uhanalaisiin petolintuihin. Rannikkoalueen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset Perämeren pohjoisosaan suunniteltujen merituulipuistojen kanssa arvioidaan pääosin vähäisiksi. Melun yhteisvaikutuksia mallinnettiin Leipiön rakennettujen ja suunniteltujen voimaloiden kanssa. 35 db meluvyöhykkeet kohtaavat tuulivoimapuistojen välialueella. Yli 40 db melu ei lisäänny häiriintyvissä kohteissa Seipimäen ja Tikkalan lähialueella. Tuulivoimahankkeiden lisäksi poroelinkeinoon vaikuttavia hankkeita ovat turvetuotanto - ja kaivoshankkeet. Simon rannikkoalueelle on suunnitteilla useita muita tuulivoimahankkeita. Mikäli useampi tuulivoimahanke toteutuu Simon alueella, niiden yhteisvaikutukset poronhoitoon ilmenevät laidunalueiden vähenemisenä ja laadun muutoksina. Eniten muutoksia tulevat aiheuttamaan varsinaiset tuulivoimaloiden rakennuspalkat ja huoltotiestön rakentaminen. Kokonaisuutena useiden tuulivoimahankkeiden sekä turvetuotantohankkeiden ja metsätalouden vaikutukset Isosydänmaan paliskunnan poronhoidolle kohoavat merkitykseltään ko. hanketta suuremmiksi, sillä useat hankkeet pirstovat ja heikentävät laidunmaita laajemmin. Useamman tuulivoimahankkeen toteutuessa työllisyyteen ja aluetalouteen kohdistuvat m yönteiset vaikutukset lisääntyvät rakentamisen ja käytön aikana. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat merkittävimpiä, jolloin työllistyvät mm. seudun kuljetus -, maanrakennus - ja asennuspalvelut sekä lisäksi välillisesti muita toimialoja palvelu - ja materiaaliostojen kautta. Toiminnan aikana on tarvetta mm. tuulivoimapuiston tiestön huoltopalveluille sekä muodostuu pitkäaikaista tarvetta tuulivoimaloiden huollon erityisosaamiselle. Metsätalousmaita jää tuulivoimapuistojen käyttöön mm. voimalarakenteiden, teiden ja voimajohtojen tilatarpeen vuoksi, mutta vaikutukset jäävät kokonaisuuden kannalta vähäisiksi ja metsätalouskäyttö voi jatkua entisellään tuulipuistoalueille sekä niiden läheisyydessä. Matkailuun kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääosin maisemallisina vaikutuksina. Maisemallisten yhteisvaikutusten mukaan valtakunnallisesti arvokkaalle Simojokisuun kulttuurimaisema-alueelle sekä valtakunnallisesti merkittäville Simonniemen ja Simonkylän kulttuurimaisemaalueille voi aiheutua maisemakuvallisia muutoksia, matkailulle tärkeät kulttuuri- ja luontoarvot voivat heikentyä. Luontomatkailun kehittämis-, sijoittum is- ja hyödyntämismahdollisuudet heik- X

TIIVISTELMÄ kenevät tuulivoimapuistojen läheisyydessä maaalueilla. Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan ja äänimaisemaan. Merkittävin vaihtoehtojen välille eroja aiheuttava tekijä on tuulivoimaloiden määrä, joka vaikuttaa laajaalaisten maisemavaikutusten merkittävyyteen sekä melutasoihin etenkin tuulivoimapuistojen laajimmassa vaihtoehdossa VE2. Teoreettiset varjostusvaikutukset kasvavat merkittävästi voimaloiden kokonaiskorkeuden kasvaessa. Mikäli toteutettavaksi valittava tuulivoimalamalli on kokonaiskorkeudeltaan noin 200 metriä, varjostusvaikutukset jäävät pieniksi, mutta jos voim alakoko kasvaa 240 metrin korkuiseksi, varjostusvaikutukset voivat muodostua merkittäviksi. Simon alueella jo toiminnassa olevat tuulivoimalat ovat muuttaneet maisemakuvaa monin paikoin. Uusien tuulivoimahankkeiden toteuttaminen ei merkittävästi lisää maisemavaikutuksia varsinkaan arvokohteissa, joiden maisemassa tuulivoimaloita jo on. Toteutettavan tuulivoimalat tulevat pääosin arvokohteiden kaukomaisemaan. Linnuston ja eläimistön osalta vaihtoehdossa VE1 vaikutukset jäävät vähäisimm äksi, kun lintujen ja eläimistön elinympäristöihin kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat suppeimmalle alueelle. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 tuulivoimapuiston pinta-ala lähes kaksinkertaistuu, joka voimistaa vaikutusten leviämistä ympäristöön. Tikkalan keski- ja pohjoisosan rakentuessa esimerkiksi lintujen on hankalampi kiertää koko tuulivoim a- puistoa. Seipimäen hankealueella ja Tikkalan hankealueen eteläosassa vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudessa ei ole merkittäviä eroja. Tuulivoimapuiston muut vaikutukset, kuten maankäyttöön, virkistyskäyttöön, porotalouteen ja luontoon kohdistuvat vaikutukset jäävät arvioinnin mukaan vähäisiksi, sillä hankealueet sijoittuvat pääosin metsätalousalueelle, joille ei ole suunniteltu muuta maankäyttöä. Hankealueesta rakennetaan vain pieni prosentti ja muualla maankäyttö säilyy nykyisen kaltaisena. Lisäksi tuulivoimalamäärää ja sijoittelua on YVAmenettelyn aikana tarkistettu ja siirretty pois mm. merkittävistä luontokohteista maastoselvitysten tulosten perusteella. Kaikki tuulivoim apuistovaihtoehdot ovat pääosin toteuttamiskelpoisia. Sähkönsiirtovaihtoehdoista VEC sijoittuu puolet reitistään olevat voim ajohdon rinnalle, on lyhin ja aiheuttaa siten pienimmät ympäristövaikutukset. Vaihtoehto VEB on lyhyempi ja aiheuttaa vähemm än ympäristövaikutuksia kuin vaihtoehdot VEA ja VED. VEA on pisin, mutta vaihtoehdossa VED raivataan eniten uutta voimajohtoaukkoa uuteen maastokäytävään, joten niiden kokonaisvaikutukset ovat lähes samanlaisia. Kaikki sähkönsiirtovaihtotehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Tiedottaminen ja osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointim enettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkum iseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelmasta kansalaiset ovat voineet esittää kantansa hankkeen aiheuttamien vaikutusten selvitystarpeista ja YVAohjelmassa esitetyistä suunnitelmista. Kansalaiset voivat myös YVA-selostusvaiheessa esittää mielipiteensä selvitysten riittävyydestä ja vaikutusarviointien kattavuudesta. YVA-menettelyä varten on perustettu ohjausryhm ä, jossa on edustettuna hankkeen vaikutusalueen kunnat ja viranomaistahot sekä alueella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana on järjestetty yleisötilaisuus YVA-ohjelmavaiheessa ja yleisötilaisuus tullaan järjestämään YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuudessa on kaikilla mahdollisuus esittää mielipiteitään hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVAkonsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. Lapin ELY-keskuksen kuulutuksissa sanomalehdessä sekä internet-sivuilla. Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia myös paikallislehtien ja muihin medioihin. YVA-selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan YVA-selostuksen kuulutuksen yhteydessä. Laadittavien raporttien sähköiset versiot ovat nähtävillä Lapin ELY-keskuksen sekä Rajakiiri Oy:n internet-sivuilla. Yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä ympäristöhallinnon internet-sivuilla http://www.ympa risto.fi/fi- FI/Asioi nti_i uvat_ja_ym pa ristova ikutusten_a rvioi nti/y mparistova i kutuste na rvioi nti/yvaha n kkeet?n 5=2 Aikataulu Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyi virallisesti, kun YVA-ohjelm a jätettiin yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELYkeskukselle joulukuussa 2013. Ympäristönvaikutusten arviointia varten laadittavat selvitykset on tehty 2013-2014. YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELY-keskukselle joulukuussa 2014. Hankkeen YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Suunnitellun aikataulun m u- kaan lausuntoa voidaan odottaa keväällä 2015. XI