SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 N:o 462 468 SISÄLLYS N:o Sivu 462 Asetus korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun asetuksen muuttamisesta... 1407 463 Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä annetun asetuksen muuttamisesta... 1409 464 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä... 1411 465 Asetus korkeakoulujen arviointineuvostosta annetun asetuksen muuttamisesta... 1416 466 Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liitteen muuttamisesta... 1418 467 Asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liitteen muuttamisesta... 1420 468 Sisäasiainministeriön päätös kuntajaon muuttamisesta Joutsan ja Hirvensalmen kuntien välillä 1422 N:o 462 Asetus korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Opetusministerin esittelystä kumotaan korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä 20 päivänä joulukuuta 1991 annetun asetuksen (1581/1991) 3 :n 2 momentti, muutetaan 2, 6, 9 ja 10 sekä 22 :n 3 momentti sekä lisätään 11 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 2 Virkaa täytettäessä sovelletaan sen lisäksi, mitä virantäyttölaissa ja tässä asetuksessa säädetään, valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 7 a :n 2 4 momentin ja 8 :n säännöksiä. 6 Virkaa ei saa julistaa haettavaksi ennen kuin virantäyttöseloste on hyväksytty. Hakuilmoituksessa on mainittava myös, mistä virantäyttöseloste on saatavissa. 9 Asiantuntijoiden annettua lausuntonsa ehdollepanoviranomainen voi varata hakijalle tilaisuuden antaa opetusnäyte. Opetusnäyte on julkinen. 10 Ehdollepanoviranomainen voi päättää, että esittävän taiteen professorin viran hakijan on annettava julkinen näyte esitystaidostaan ehdollepanoviranomaisen järjestämässä tilaisuudessa, jossa asiantuntijat ovat läsnä. Esitysnäyte ja 9 :ssä tarkoitettu opetusnäyte voidaan antaa samassa tilaisuudessa. 11 Ehdollepanoviranomainen voi esittävän taiteen professorin viran osalta päättää, että asiantuntijoiden tulee antaa lausuntonsa kahdessa osassa. Lausunnon ensimmäinen osa on annettava ennen 10 :ssä tarkoitettujen opetus- ja esitysnäytteiden antamista. Ehdollepanoviranomainen voi päättää, että tilaisuus esitysnäytteen antamiseen varataan vain niille hakijoille, joiden asiantuntijalausuntojen ensimmäisen osan perusteella voidaan katsoa tulevan kysymykseen virkaa täytet- 63 1998 480301
1408 N:o 462 täessä. Asiantuntijoiden tulee antaa lopullinen lausuntonsa näytteiden antamisen jälkeen. 22 Hyväksytty virkaehdotus ja esitys nimittää Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 professorin virkaan kutsusta toimitetaan nimittävälle viranomaiselle. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
1409 N:o 463 Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä kumotaan korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä 2 päivänä huhtikuuta 1993 annetun asetuksen (309/1993) 12, 20 :n 2 ja 3 momentti, 21 ja 22 ja 25 :n 1 momentti, sekä muutetaan 1 :n 1 momentti, 13 ja 3 luku seuraavasti: 1 luku Soveltamisala 1 Tätä asetusta sovelletaan yliopistolaissa (645/1997) tarkoitettujen yliopistojen henkilöstöön. 13 Kun 3 tai 6 11 :ssä tarkoitettua virkaa hakee ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, yliopisto päättää tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta virkaan, jollei opetusministeriö tai opetushallitus ole päättänyt rinnastaa tutkintoa Suomessa suoritettuun, virkaan vaadittavaan tutkintoon. Yliopiston on noudatettava, mitä Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta erikseen säädetään. 3 luku Yliopistojen henkilöstöltä vaadittava suomen ja ruotsin kielen taito 14 Tässä luvussa tarkoitettuja opetus- ja tutkimusvirkoja ovat professorin, apulaisprofessorin, yliopettajan, lehtorin, apulaisopettajan, yliassistentin ja assistentin virat. Yliopisto voi päättää, että yliopistossa on muitakin tässä luvussa tarkoitettuja tutkimusvirkoja. 15 Yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä, jollei yliopistolaissa tai jäljempänä tässä asetuksessa säädetä toisin. Dosentilta vaaditaan sama kielitaito kuin kunkin korkeakoulun tai yksikön opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan. Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun ruotsinkielistä opetusta varten oleviin virkoihin sekä Svenska handelshögskolanin opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä ruotsin kielen taito sekä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan täydellinen ruotsin kielen taito sekä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan joko riittävä suomen tai ruotsin
1410 N:o 463 kielen taito sekä kyky ymmärtää toista kotimaista kieltä. 16 Riittävä suomen tai ruotsin kielen taito on henkilöllä, joka on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetussa asetuksessa (442/1987) säädetyllä tavalla osoittanut täydellisesti hallitsevansa suomen tai ruotsin kielen taikka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä. Riittävä taito voidaan osoittaa myös muulla, yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla. Yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito ja kyky ymmärtää suomen tai ruotsin kieltä osoitetaan 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai muulla, yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla. Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava ruotsin ja suomen kielen taito osoitetaan 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai muulla, tämän yksikön määräämällä tavalla. 17 Ruotsin kielen taito, joka yliopistolain 29 :n mukaan vaaditaan Åbo Akademin opettajan virkaan, on henkilöllä, joka: 1) on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa kypsyysnäytteen ruotsin kielellä; 2) on suorittanut 16 :n 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetun ruotsin kielen täydellistä hallitsemista koskevan tutkinnon ja johtosäännössä määrätyllä tavalla Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 osoittanut viran alan ruotsinkielisen sanaston hallinnan; taikka 3) on johtosäännössä määrätyllä tavalla osoittanut ruotsin kielen taidon yliopistolain 29 :n 2 momentissa tarkoitetulle kielilautakunnalle. 18 Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opetus- ja tutkimusvirkaan tai dosentiksi sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä suomen tai ruotsin kielen taitoa, jollei laissa toisin säädetä. 18a Yliopiston virkaan, joka ei ole opetus- tai tutkimusvirka, vaaditaan valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922) ja valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (312/1922) mukainen kielitaito. Enemmistön kieleksi katsotaan yliopiston virkakieli, Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa tämän yksikön virkakieli. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. Jos virka tai virkasuhde on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, siihen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita kelpoisuusvaatimuksia. Apulaisprofessorin virka voidaan muuttaa nimeltään saman alan professorin viraksi sen estämättä, mitä valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 4 :ssä säädetään. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
1411 N:o 464 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä Annettu Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään: 1 Korkeakoulututkinnot Korkeakoulututkintoja ovat: 1) jäljempänä 2 :ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 :n mukaiset jatkotutkinnot; 2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 :ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä 3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot. 2 Yliopistot Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat: Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu Oulun yliopisto Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu. 3 Korkeakoulut Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat: 1) puolustusvoimiin kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu; 2) ammattikorkeakoulut, joita ovat Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu
1412 N:o 464 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Mellersta Österbottens yrkeshögskola Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Åbo yrkeshögskola; sekä 3) väliaikaiset ammattikorkeakoulut, joita ovat Espoon-Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan väliaikainen ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Itä-Uudenmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu Östra Nylands temporära yrkeshögskola vid Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi Helsingin väliaikainen ammattikorkeakoulu Kymenlaakson väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Kotkan väliaikainen ammattikorkeakoulu Pirkanmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu Temporära yrkeshögskolan Sydväst Vaasan väliaikainen ammattikorkeakoulu Vasa temporära yrkeshögskola Varsinais-Suomen väliaikainen ammattikorkeakoulu Väliaikainen Diakonia-ammattikorkeakoulu Temporära Diakoniyrkeshögskolan Väliaikainen humanistinen ammattikorkeakoulu Yrittäjien väliaikainen ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluihin luetaan 1 momentin 2 kohdassa mainittujen lisäksi sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu. 4 Aikaisemmat korkeakoulut Edellä 2 :ssä lueteltuihin yliopistoihin rinnastettavia korkeakouluja ovat aikaisemmin olleet Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Handelshögskolan vid Åbo Akademi sekä Svenska social- och kommunalhögskolan, aiemmalta nimeltään Svenska Medborgarhögskolan. Edellä 3 :n 1 momentin 2 kohdassa mainitut ammattikorkeakoulut ovat aikaisemmin olleet väliaikaisia ammattikorkeakouluja. Arcada Nylands svenska yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Nylands temporära svenska yrkeshögskola. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi on ollut nimeltään myös Helsingin väliaikainen liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Mellersta Österbottens yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Kokkolan väliaikainen ammattikorkeakoulu. Svenska yrkeshögskolan on ollut nimeltään myös Vasa temporära tekniska yrkeshögskola. 5 Alemmat korkeakoulututkinnot Alempia korkeakoulututkintoja ovat: 1) humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot, oikeusnotaarin tutkinto, sosionomin tutkinto ja farmasian tutkinnoista annetun asetuksen (246/1994) mukaan suoritettu farmaseutin tutkinto; 2) 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen asetusten mukaan suoritettavat elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot; sekä 3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu akateemisen sihteerin tutkinto alempi oikeustutkinto ammattinäyttelijäkurssin tutkinto diplomiekonomin tutkinto diplomikirjeenvaihtajan tutkinto ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto hallintovirkamiestutkinto hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto kirjastotutkinto kirjeenvaihtajan tutkinto
N:o 464 1413 kunnallistutkinto kuvataiteen tutkinto lainopillinen diplomitutkinto liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto lääketieteen kandidaatin tutkinto nuorisonohjaajan tutkinto nuorisotyön tutkinto näyttelijäkurssin tutkinto odontologian kandidaatin tutkinto oopperalaulajan tutkinto opettajakandidaatin tutkinto ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto sosiaalihuoltajatutkinto sosiaalivakuutustutkinto taloudellis-hallinnollinen tutkinto teatteritutkinto toimittajatutkinto vankeinhoitotutkinto varanotaarin tutkinto verovirkamiestutkinto voimistelunopettajan tutkinto yhteiskunnallinen tutkinto yleinen vakuutustutkinto. 6 Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat: 1) filosofian, elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot; 2) farmasian, filosofian, hallinto-opin, kasvatustieteiden, lainopin, oikeustieteen, Sacri ministerii, taloustieteiden, terveydenhuollon ja valtiotieteen kandidaatin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot; 3) ennen 1 päivää tammikuuta 1994 annettujen säännösten ja määräysten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kauppatieteiden, liikuntatieteiden, maatalousja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot; 4) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkinnot; sekä 5) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu agronomin tutkinto ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen, kuvataideakatemian loppututkinto metsätutkinto metsänhoitotutkinto puutarha-agronomin tutkinto Sibelius-Akatemian diplomitutkinto taideteollisen korkeakoulun loppututkinto teologinen erotutkinto valtiotieteellinen virkatutkinto ylempi oikeustutkinto. 7 Yliopistojen jatkotutkinnot Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkintoja. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot. Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet vastaavat tohtorin tutkintoa. 8 Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) mukainen upseerin tutkinto sekä upseerin tutkinto, joka on suoritettu sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 :n mukaan, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen 1 momentissa mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa. Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka vastaa tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa, ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.
1414 N:o 464 9 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintoja ovat: diakonian ammattikorkeakoulututkinto kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto konservointialan ammattikorkeakoulututkinto kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto käsi- ja taideteollisuuden ammattikorkeakoulututkinto laboratorioalan ammattikorkeakoulututkinto liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto liikunnan ammattikorkeakoulututkinto maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkinto matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto merenkulun ammattikorkeakoulututkinto musiikin ammattikorkeakoulututkinto nuorisotyön ja vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinto sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto teatteri- ja tanssialan ammattikorkeakoulututkinto tekniikan ammattikorkeakoulututkinto tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinto terveysalan ammattikorkeakoulututkinto viestintä- ja kuvataidealan ammattikorkeakoulututkinto. Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava poliisipäällystön tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkintoja ovat myös aikaisempien opetusministeriön päätösten mukaisesti suoritetut: 1) insinöörin, miljöörakentajan, miljöörakentamisen, rakennusarkkitehdin, turvallisuusalan sekä vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinnot; 2) datanomin, kansainvälisen yrittäjän, merkonomin sekä yritystoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot; 3) artenomin, konservaattorin, kuvataiteen, kuvataiteilijan, kuvataiteen ja viestinnän, käsija taideteollisuusalan sekä viestintäkulttuurin ja kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinnot; 4) liikunnanohjaajan sekä vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot; 5) matkailun sekä ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnot; 6) diakonian ja kasvatuksen, kuntoutusalan, sosiaali- ja kulttuurialan sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnot; 7) agrologin, hortonomin sekä metsätalousinsinöörin ammattikorkeakoulututkinnot. 10 Tutkinnon tuottama kelpoisuus Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää henkilö, joka on suorittanut: 1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon; 2) lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon; tai 3) 8 :ssä tarkoitetun tutkinnon. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet tuottavat saman kelpoisuuden kuin tohtorin tutkinto. 11 Opintosuorituksen tuottama kelpoisuus Kun kelpoisuusvaatimuksena julkiseen virkaan tai tehtävään on yliopistollinen arvosana tai muut korkeakouluopinnot, toisiaan vastaavat: 1) arvosana laudatur ja vähintään 55 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla 2 :ssä mainitussa yliopistossa tai 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa; 2) arvosana cum laude approbatur ja vähintään 35 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa tai korkeakoulussa; sekä 3) arvosana approbatur ja vähintään 15 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on
N:o 464 1415 suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa tai korkeakoulussa. 12 Erikoistumisopinnot Yliopistojen erikoistumisopinnot ovat tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä opintoja, joita yliopistot järjestävät vähintään 20 opintoviikon laajuisena täydennyskoulutuksena korkeakoulututkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Näitä erikoistumisopintoja eivät ole opinnot, joiden tavoitteista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetuissa asetuksissa. Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkeaasteen tutkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Niiden laajuudesta säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995). Yliopisto tai ammattikorkeakoulu antaa todistuksen erikoistumisopinnot hyväksyttävästi suorittaneille. Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä erikoistumisopinnoista. 13 Terveydenhuollon alan erikoistumisopinnot Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :ssä ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua koulutusta voidaan järjestää asetuksella säädettyjen koulutusten lisäksi 12 :ssä tarkoitettuina erikoistumisopintoina sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriötä kuulemisen jälkeen opetusministeriön päätöksellä säädetään. 14 Rekisteriin merkittävät erikoistumisopinnot Arvioinnin perusteella hyväksytyistä erikoistumisopinnoista pidetään rekisteriä. Yliopiston tai ammattikorkeakoulun järjestämät erikoistumisopinnot voidaan arvioida järjestäjän hakemuksesta ja arvioinnin perusteella hyväksyä rekisteriin merkittäviksi erikoistumisopinnoiksi. Arvioinnista ja rekisteriin merkitsemisestä säädetään korkeakoulujen arviointineuvostosta annetussa asetuksessa (1320/1995). Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä rekisteriin hyväksymisestä ja rekisterinpidosta. 15 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. 14 :n 1 momentissa tarkoitettu rekisteri perustetaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1999. Tällä asetuksella kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 11 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (203/1994). Sen estämättä, mitä 12 :n 1 ja 2 momentissa säädetään, erikoistumisopintoihin kuuluu myös se koulutus, jota yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat ennen tämän asetuksen voimaantuloa järjestäneet erikoistumisopintoina. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 2 480301/63
1416 N:o 465 Asetus korkeakoulujen arviointineuvostosta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Opetusministerin esittelystä muutetaan korkeakoulujen arviointineuvostosta 24 päivänä marraskuuta 1995 annetun asetuksen (1320/1995) 1, 4 ja 6 sekä lisätään asetukseen uusi 3 a seuraavasti: 1 Opetusministeriön yhteydessä toimii korkeakoulujen arviointineuvosto, jonka tehtävänä on: 1) avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa; 2) huolehtia ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten ja perustamishankkeiden arvioinnista; 3) järjestää korkeakoulujen toimintaan sekä korkeakoulupolitiikkaan liittyviä arviointeja; 4) tehdä korkeakoulujen arviointia ja sen kehittämistä koskevia aloitteita; 5) huolehtia arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyötä; 6) edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tutkimusta; sekä 7) arvioida korkeakoulujen järjestämiä erikoistumisopintoja ja hyväksyä ne korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 14 :ssä tarkoitettuun rekisteriin sekä pitää mainittua rekisteriä. Korkeakouluilla tarkoitetaan tässä asetuksessa yliopistolaissa (645/1997) tarkoitettuja yliopistoja sekä opetusministeriön toimialaan kuuluvia ammattikorkeakouluja. 3a Korkeakoulun järjestämien erikoistumisopintojen hyväksymisestä rekisteriin päättää arviointineuvoston jaostona toimiva lautakunta opintojen arvioinnin perusteella. Päätös on annettava neljän kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteriin hyväksymistä koskeva hakemus on saapunut lautakunnalle. Lautakuntaan kuuluu vähintään kahdeksan ja enintään kaksitoista jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja jäsenistä on muutoin voimassa, mitä 3 :ssä säädetään. Lautakunnan päätöksentekotavasta määrätään johtosäännössä, jonka arviointineuvosto hyväksyy. Muutoksenhausta lautakunnan päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996). 4 Jos arviointineuvoston jäsen taikka lautakunnan jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen kutsutaan uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 6 Arviointineuvostossa ja lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten on sihteeristö. Sihteeristön johdossa toimivalta virkamieheltä vaaditaan tohtorin tutkinto.
N:o 465 1417 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. 1 :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun rekisterin pitäminen alkaa kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1999. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
1418 N:o 466 Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Opetusministerin esittelystä muutetaan humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annetun asetuksen (221/94) liitteenä olevan luettelon I osa, sellaisena kuin se on asetuksessa 315/1997, seuraavasti: Luettelo aloista, oppiaineryhmistä ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät filosofian maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa I Humanistiset tutkinnot HY JoY JY OY TaY TY VY &A Euroopan ulkopuolisten kielten ja kulttuurien ala... Filosofian ala... Kirjallisuuden ala... Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurien ala... Logopedian ala... Pohjoismaisten kielten ala... Suomen kielen ja sen sukukielten ala... Viestintätieteiden ala... Englantilainen filologia, englanti... Etnologia, folkloristiikka, kansanrunoudentutkimus, kansatiede, perinteentutkimus... Germaaninen filologia, saksa... Musiikkikasvatus, -terapia... Romaaninen filologia, ranska... Suomen, Suomen ja Skandinavian, pohjoismainen, yleinen historia... Uskontohistoria, uskontotiede... Venäjän kieli ja kirjallisuus, venäjä, slaavilainen filologia... Aate- ja oppihistoria... Arkeologia... Espanjalainen filologia, espanja... Estetiikka... Etnomusikologia... Fonetiikka... Italialainen filologia... Italian kieli ja kulttuuri...
N:o 466 1419 HY JoY JY OY TaY TY VY &A Kognitiotiede... Kulttuuriantropologia... Kulttuurihistoria... Musiikkitiede... Psykologia... Soveltava kielitiede... Taidehistoria... Taidekasvatus... Taloushistoria... Teatteritiede... Tietokonelingvistiikka... Yleinen kielitiede... Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voi- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elo- daan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edelkuuta 1998. lyttämiin toimiin. Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
1420 N:o 476 Asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Opetusministerin esittelystä muutetaan yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annetun asetuksen (245/1994) liite, sellaisena kuin se on asetuksessa 629/1997, seuraavasti: Luettelo aloista ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät pääaineina maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa yhteiskuntatieteellisellä alalla HY JoY JY KY LY TaY TY VY &A Filosofian ala... Hallintotieteiden ala... Sosiaalitieteiden ala... Taloustieteiden ala... Valtio-opin ala... Viestintätieteiden ala... Aluetiede... Folkrätt... Julkisoikeus... Kehityspsykologia... Poliittinen historia... Privaträtt... Sosiaalipsykologia... Talous- ja sosiaalihistoria... Tilastotiede... Yhteiskuntamaantiede... Ympäristöpolitiikka... Huomautukset oppiaineessa, joka ei tämän luettelon mukaan kuulu yliopiston koulutusvastuun pii- 1. Alat on merkitty tähän luetteloon kursii- riin. Muutos tarvitaan myös ennen kuin ylivilla ja kunkin yliopiston koulutusvastuu ras- opisto voi luopua luetteloon merkitystä koutilla (). lutusvastuusta. 2. Tähän luetteloon tarvitaan muutos ennen 3. Tähän luetteloon ei tarvita muutosta, jos kuin yliopisto voi aloittaa syventävien alan sisällä tapahtuvat oppiaineiden muutokopintojen järjestämisen pääaineena alalla tai set eivät muuta yliopiston koulutusvastuuta.
N:o 467 1421 4. Yliopistojen nimien lyhenteet: VY Vaasan yliopisto HY Helsingin yliopisto &A &bo Akademi JoY Joensuun yliopisto JY Jyväskylän yliopisto Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elo- KY Kuopion yliopisto kuuta 1998. LY Lapin yliopisto Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voi- TaY Tampereen yliopisto daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä- TY Turun yliopisto miin toimiin. Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
1422 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 468 Sisäasiainministeriön päätös kuntajaon muuttamisesta Joutsan ja Hirvensalmen kuntien välillä Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998 Sisäasiainministeriö on 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 1 :n 3 momentin ja 11 :n nojalla päättänyt: 1 Joutsan kunnasta siirretään Hirvensalmen kuntaan erillisalue, johon kuuluu Ruorasmäen kylän tila Tuikkula 4:14. 2 Siirto ei aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaotukseen. 3 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. 4 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimmalta hallinto-oikeudelta sen mukaan kuin kuntajakolain 35 :ssä on säädetty. Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998 Ministeri Jouni Backman Neuvotteleva virkamies Toivo Pihlajaniemi N:o 462 468, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1998