BUNKKERI 2 2011 UUT SET SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION Nyt juhlimme Scotts-lannoitteiden 20-vuotisjuhlaa Suomessa. Teidän luottamuksenne tuotteitamme kohtaan on tehnyt sen mahdolliseksi KIITOS! Juhlan kunniaksi tarjoamme 50 ensimmäiselle tilaajalle makean yllätyksen! 20 YEARS lyömätön yhdistelmä: asiantuntemus, laatutuotteet ja tulokset
BUNKKERI UUT SET Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys Finnish Greenkeepers Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sisällysluettelo Pääkirjoitus puheenjohtaja Ora Paloheimo................................................ 4 Opintomatka Skotlantiin................................................................... 6 Feggan konferenssi Islannissa.............................................................. 10 Koetuloksia luhtaröllin talvehtimisesta Norjasta.............................................. 14 Nurmikonsiementuotannosta lyhyesti....................................................... 16 Ympäristöjärjestelmä golfkentän työkalupakissa - osa 1........................................ 20 Ajankohtaista............................................................................ 22 Pohjoismainen kentänhoitajien tapaaminen 2011.............................................. 25 Mukana kuvioissa........................................................................ 26 Ruiskutusajoneuvot....................................................................... 28 Golfin toimialapäivät...................................................................... 30 Tuoteuutisia............................................................................. 32 Tarkkaa kasvinsuojelua.................................................................... 34 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa. FGA ry Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa. Yhteystiedot Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri: Rahastonhoitaja: Jäsenet: Ora Paloheimo Vammala 040 716 2364 ora.paloheimo@lakesidegolf.fi Tuukka Mönttinen Vihti 040 766 4394 tuukka.m@gmail.com Pasi Sallinen Siilinjärvi 020 187 8709 pasi.sallinen@tarinagolf.fi Timo Puusaari Vantaa 040 705 6372 timo.puusaari@keimolagolf.com Tapio Mäkinen Oulu 0440 581 292 tapio.makinen@oulugolf.fi Peter Gilbert Kuusankoski 050 564 8152 peter.gilbert@koskigolf.fi Tommi Turunen Nurmijärvi 045 7731 3141 tommi2.turunen@gmail.com Pasi Voutilainen Oulu 050 521 86 29 jasensihteeri@fga.fi Koulutustoimikunta: Pasi Voutilainen ja Pasi Sallinen Ympäristötoimikunta: Ora Paloheimo ja Tommi Turunen Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen ja Petteri Lehmuskoski Kansainvälisten asioiden toimikunta: Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert Nettitoimikunta: Pasi Voutilainen ja Mika Nurminen Risteilytoimikunta: Tapio Mäkinen ja Pasi Sallinen Lehtitoimikunta: Tuukka Mönttinen Ora Paloheimo Tiina Kotajärvi Tommi Turunen Jean Johansson Simo Kairus Pirjo Hotti Bunkkeriuutisten päätoimittaja: Pirjo Hotti Kajaani 044 7970 866 tai 050 5271 571 pirjo.hotti@kao.fi Bunkkeriuutisten ilmoitusmyynti: Tuukka Mönttinen 040 766 4394 tuukka.m@gmail.com Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot 3 4 lehti 3 28.6.2011 15.7.2011 lehti 4 13.10.2011 1.11.2011 Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina pirjo.hotti@kao.fi tai taittopalvelu@forssaprint.fi Taitto Forssa Print Paino Forssa Print 03 4155 677, fax 03 4155 726 Faktori Hannu Kurkikangas taittopalvelu@forssaprint.fi 03 41 551
Ainutlaatuiset rinneominaisuudet Paraller Ainutlaatuiset Series 4-vedon rinneominaisuudet ansiosta! Ainutlaatuiset Paraller Series rinneominaisuudet Ainutlaatuiset 4-vedon ansiosta! Paraller rinneominaisuudet 4-vedon Series Paraller ansiosta! Series 4-vedon ansiosta! Tehokas Kubotan 60 hv 4-sylinterinen turbomoottori! Tehokas Ylivoimainen Kubotan 60 teho hv 4-sylinterinen / työleveys turbomoottori! suhde! Tehokas Kubotan Ylivoimainen 60 hv 4-sylinterinen Tehokas teho / työleveys turbomoottori! Kubotan 60 hv 4-sylinterinen suhde! Ylivoimainen teho turbomoottori! / työleveys Ylivoimainen suhde! teho / työleveys suhde! Leikkurit ovat aidosti muutettavissa parissa minuutissa Leikkurit ovat alle aidosti jättävistä muutettavissa taakse heittäviksi! parissa Leikkurit ovat minuutissa alle aidosti muutettavissa parissa ovat jättävistä Leikkurit taakse aidosti heittäviksi! minuutissa muutettavissa parissa taakse alle jättävistä minuutissa heittäviksi! alle jättävistä taakse MAAHANTUONTI, heittäviksi! MYYNTI JA HUOLTO SAMAN KATON ALLA MAAHANTUONTI, MYYNTI JA HUOLTO SAMAN KATON ALLA MAAHANTUONTI, MYYNTI JA HUOLTO MAAHANTUONTI, SAMAN KATON ALLA MYYNTI JA HUOLTO SAMAN KATON ALLA AR-522 on ainoa aito rough- ja semirough leikkuri! AR-522 on ainoa aito rough- ja semirough AR-522 leikkuri! on ainoa aito rough- AR-522 ja semirough on leikkuri! ainoa aito rough- ja semirough leikkuri! KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA PUH 020 7458 600 WWW.J-TRADING.FI Jacobsen kehitti moniyksikköiset vaakatasoleikkurit. AR-522 vie ne uudelle tasolle. Jacobsen kehitti moniyksikköiset Varaa koeajo! vaakatasoleikkurit. AR-522 vie ne uudelle tasolle. Jacobsen kehitti moniyksikköiset Varaa koeajo! vaakatasoleikkurit. Jacobsen kehitti AR-522 moniyksikköiset vie ne uudelle tasolle. vaakatasoleikkurit. AR-522 vie Varaa ne koeajo! uudelle tasolle. Varaa koeajo! KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA PUH 020 7458 600 WWW.J-TRADING.FI KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA PUH 020 7458 600 KURIIRITIE WWW.J-TRADING.FI 15, 01510 VANTAA PUH 020 7458 600 WWW.J-TRADING.FI
Uusi golfkausi odottaa! Uusi golfkausi käynnistyy iloisen odottavalla mielellä. Kentät ovat saaneet levätä pitkän talven ajan ja toivottavasti kentänhoitajatkin. Lumen alta on paljastunut monennäköisiä viheriöitä. Positiivisia yllätyksiäkin on ollut. Minun tietooni ei ole mitään täystuhoja tullut. Alkuun tuntui, että kauden avaus on aikaisintaan toukokuun alussa. Lunta on ollut paljon ja tänä keväänä on varmasti kokeiltu monenlaisia lumenpoistokeinoja kentiltä. Lumen koostumus on ollut kuitenkin sellainen, että se suli todella nopeasti tuoden mukanaan jopa tulvia. Tämän jälkeen pintakuivuminen alkoi todella nopeasti, minkä vuoksi kentille piti taas saada vettä. Hankaluuksia aiheutti varmasti roudassa oleva maa ja pelko kasteluputkien jäätymisestä. Kevään ja alkukesän tärkeimpiä hommia on heinän ja varsinkin kylvetyn siemenen tasaisen kosteuden varmistaminen. Pintakerros kuivahtaa aurinkoisina ja varsinkin tuulisina päivinä todella nopeasti. Vettä on saatava, jotta itämisellä olisi edellytyksiä. Sitten tulee se toinen ääripää: Jos kastelet liikaa, niin saat varmasti levälle otollisen alustan. Tarkkana saa siis olla. Kastelutekniikka pitää muistaa: kylvöksille vähän kerralla ja usein. Usein kastelujärjestelmä on tähän aikaan raakile. Talvella tulleita vaurioita parsitaan kovalla kiireellä kuntoon, jotta kastelu onnistuisi. Itse olen miettinyt, miten tuota kastelujärjestelmän käyttöönottoa voisi ennakoida, jotta tietäisi, mitä tuleman pitää. Pahimmassa tapauksessa saattaa viedä pitkään, ennen kuin vettä saadaan putkilinjaan. Pumppaamon pystyy jollain tavalla käymään läpi ennen varsinaista käyttöönottoa, mutta putkistoa ei. Ohjauspuolen voi tarkistaa helposti: mittari mukaan ja kaapeille. Pumppaamon tarkistuksessa pitää muistaa, että pumppuja EI SAA KÄYTTÄÄ KUI- VANA. Pumppua kannattaa pyöräyttää käsin muutama kierros ennen käynnistystä. Pohjaventtiilin kunto kannattaa varmistaa ennen varsinaista käyttöönottoa täyttämällä imuputki. Tällöin pinta ei saa laskea. Myös pohjaventtiilin ympärillä olevan sihdin, joka estää roskien pääsyn pohjaventtiiliin ja sitä kautta järjestelmään, pitää olla kunnossa. Huolella käyttöönotettu kastelujärjestelmä on kentän sydän. Sitten itse kasteluun Siihen kannattaa ihan oikeasti panostaa. Liika kastelu on vieläkin yleistä. Kuinka moni tietää todellisen käytetyn vesimäärän? Toki tietokoneelta saa jonkinlaisen lukeman, mutta se on helposti harhaanjohtava. Kone perustaa lukeman sille asetettujen arvojen perusteella, eikä se huomioi pumppujen kulumista, eikä myöskään välttämättä tiedä, ovatko pumput päällä ollenkaan. Koneelta esimerkiksi nähdään, että väylien kastelu on mennyt yön aikana ja veden kulutuksesta saadaan laskennallinen arvo. Veden kulutuksen lukema olisi sama, vaikka aamulla huomattaisiin, että jokin sadettimista on jäänyt auki. Todellisen pumpatun vesimäärän saa selville ainoastaan, jos pumppaamo on varustettu vesimittarilla. Pyörrekammiomittarista voi havaita myös pohjaventtiilin vuodon: pumppujen ollessa pysähdyksissä se pyörii silloin väärinpäin. Liiallinen vedenkäyttö on ainoastaan haitaksi. Heti, kun uudet kylvökset on saatu kuntoon, niin kastelua pitää ehdottomasti vähentää. Heinä vielä oppii senkin. Kastelujärjestelmään on syytä muutenkin keskittyä. Pelkästään väärinsäädetyt tai rikkinäiset sadettimet huomataan vasta silloin, kun voidaan todeta, että heinä kuoli jo. Systemaattinen tarkkailu on etu monessa asiassa. Sillä varmistetaan mahdollisimman tasaisen kastelun koko kauden ajan. M. Syrjää lainatakseni: Takaisin sateeseen astelen, silmänurkkiani kastelen sopivan kosteaa golfkautta kaikille! Ora ja hallitus 4 Bunkkeriuutiset 2-2011
Väri, johon voit luottaa John Deere 8700 -väyläleikkuri Leikkuukelojen nopea säätö Suuri leikkuutehokkuus Erinomainen leikkuujälki myös kosteassa ruohossa Kuljettajaystävälliset hallintalaitteet Innovatiiviset ratkaisut leikkuuyksikön rakenteessa Golfkonemyynti: Jorma Nikolajew puh. 010 76 83421 Soita ja varaa koeajo. www.agrimarket.fi www.deere.fi JD_bunkk175x262.indd 1 5.5.2011 16:29:19
Kainuun Ammattiopiston Golfkentänhoitajan at:n opiskelijoiden Opintomatka Skotlantiin St.Andrewsiin 14.2.-18.2.2011 Kirjoittaja ja kuvat: Maarit Knuutinen, Kainuun ammattiopisto Olimme suunnitelleet syksyllä 2010 aloittaneiden golfkentänhoitajan ammattitutkinto opiskelijoiden kanssa opintomatkaa ulkomaille ja vahvana suosikkina oli ehdotus lähteä tutustumaan golfin kotiin Skotlantiin ja St. Andrewsiin. Ajankohdaksi valittiin helmikuu 2011 opiskelijoiden työtilanteiden vuoksi. Ajankohta olikin osuva sillä sää Skotlannissa oli mukavan keväinen verrattuna Suomen silloisiin huippupakkasiin. Niinpä helmikuun 13. kokoonnuimme Teron, Andrein, Hannun, Harrin, Olgan ja Pirjon kanssa Kajaanin lentokentälle ja matka kohti Skotlantia alkoi. Lensimme ensin Helsingistä Amsterdamiin ja sieltä Skotlantiin Edinburghiin. Edinburghin lentoasemalla Elmwood Collegen autokuski Richard oli noutamassa meitä ja väsyneinä, mutta onnellisina pakkasimme tavaramme bussiin. Leppoisan matkaseuran saattelemana pääsimme St. Andrewsiin. 6 Bunkkeriuutiset 2-2011
Links maanantai Maanantai aamuna 14.2. suuntasimme virkeinä St. Andrewsissa sijaitsevaan Elmwood Collegen International Officeen, jossa meitä vastassa oli Sharon Reekie ja opettaja Paul Miller. Paul esitteli meille golfin historiaa ja esittelyn lopuksi kävelimme jokaisen jo kovasti odottamaan The Old Coursella. Iltapäivällä oppaanamme toimi Elmwoodin opettaja Mike Clark esittelemään ja esitteli vielä tarkemmin The Old Coursea ja links- kenttien hoidon periaatteita. Tutustuimme mm. links- kenttien tyypilliseen kasvillisuuteen ja reveted bunkkereihin. Iltapäivällä ehdimme käydä vielä Skotlannin yhdellä vanhimmista links- kentistä nimeltään Leven Links. Kenttämestari Andy esitteli meille kenttää ja sen historiaa. Kentällä on kaksi klubia, jotka molemmat ylpeilevät vanhimmilla amatöörikisoilla. Salainen kenttä ylämaalla Tiistaina 15.2. suuntasimme matkamme Skotlannin ylämaalle Gleneaglesiin Elmwoodin opettajan Wayne Robertsin johdolla. Ylämaa oli rannikkoon verrattuna huomattavasti jylhempää ja kasvillisuus nummille tyypillistä kanervikkoa. Ylämaan korkeat maastonmuodot ovat ikivanhoja vuoria. Ja glen tarkoittaa suomeksi laaksoa. Ilma oli sisämaassa kylmempää ja maassa oli paikoitellen lunta. Ylämaan kentät eroavat rannikon kentistä moreenia muistuttavan maapohjan perusteella ja ne ovat tyypillisiä heathland-kenttiä. Gleneaglesissa tutustuimme G West kenttään, jonka rakentaminen oli aloitettu 2008. Kentän oli suunnitellut David Kid ja arkkitehtuuri oli todella henkeä salpaavaa. Kenttä istui vallitsevaan maisemaan, jopa niinkin hyvin, etteivät paikalliset asukkaat tienneet kentän tarkkaa sijaintia. Kentälle ei päästetty ulkopuolisia tai edes lehdistöä, koska kentän pelaajakunta tulee olemaan varsin äveriästä porukkaa. Kentällä pääsimme tutustumaan heathland-kentille tyypilliseen kanervakasvuston siirtoon ja istutukseen. Paikallista kanervakasvustoa tuotiin läheisiltä nummilta trukki- Torstaina 17.2. tutustuimme kahteen St. Andrewsissa sijaitsevaan linkskenttään eli Kingsbarn:iin ja Castle Courseen Elmwood Collegen opettajan Ian Butcherin johdolla. Mukanamme oli myös kiinalaisia opiskelijoita Elmwood Collegesta. Tunnelma oli hyvin kansainvälinen. Kingsbarns:in kenttä oli hyvin vaikuttava ja onhan se rankattu Britannian ja Irlannin sekä Euroopan yhdeksi upeimmista kentistä. Eikä syyttä! Maasto oli hyvin vaihtelevaa ja meri toi oman leimansa kenttään. Kaikki dyynit ja muodot olivat ihmisen suunnittelemia ja rakentamia, mutta ne istuivat hyvin maisemaan. Kenttähän pommitettiin maan tasalle toisen maailman sodan aikana ja kentän alkuperäinen kuva päätyi 1900- luvun lopulla amerikkalaisen golfin harrastajan käsiin. Loppu on historiaa, sillä kenttä entisöitiin perunapellosta takaisin entilavoille nostettuina paloina ja purkamisen ja siirron jälkeen kaivinkone asensi kanervapalat paikoilleen rakennetun kenttäalueen rinteisiin. Kanervaa käytettään tällä kentällä bunkkereiden laidoilla ja välialueilla omina kasvustoryhminä piikkipensaan tapaan. Keskiviikkona Belfry:n kenttäesittely ja historian havinaa Keskiviikkona 16.2. aamulla meille oli järjestetty mielenkiintoinen golfkenttäesittely International Officessa. Belfryn kenttämestari Neil Smith tuli esittelemään golfkenttiään ja parkland-kentille tyypillistä kentänhoitoa. Belfry:ssä on kolme 18- reikäistä kenttää: The Derby, The PGA National ja Brabazon. Belfry:ssä on järjestetty mm. Ryder Cup- kilpailuja ja se on yksi kauneimmista Englannin parklandkentistä. Neil esitteli kentien kalustoa ja työntekijämääriä sekä kenttien lannoitusohjelmat, jotka pyrittiin pitämään samanlaisina kaikilla kolmella kentällä. Kentän kuntoon panostettiin runsaasti rahaa ja Belfryn kentät pidettiin erinomaisessa kunnossa läpi vuoden. Kenttämestarin filosofiana oli, että pelkkä hyvätasoinen viheriö ei riitä vaan hoidon tulee olla viimeisteltyä lyöntipaikoilla, väylillä ja reuna-alueilla. Pelaajalle on tarjottava elämyksiä golfkierroksella ja kentänhoito pyrkii osaltaan tarjoamaan niitä. Neil Smithin jälkeen lähdimme käymään jokaisen golfaajan ja ken- tänhoitajan must kohteeseen eli Golf History Museum:iin. Old Tom Morris tervehti meitä kaikella arvokkuudellaan museon aulassa. Museossa historia kierrettiin läpi tähän päivään asti ja monta mielenkiintoista seikkaa paljastui golfin kehityksessä. Erityistä huomiota herätti golfpallon kehitys höyhenillä täytetystä nahkapallosta nykyaikaiseksi palloksi sekä mailojen kehittyminen nykyaikaiseen muotoonsa. British Openiin valmistautuminen ja kaikki kilpailut oli myös selostettu seikkaperäisesti museon tiloissa. Uus-vanhoja kenttiä torstai Bunkkeriuutiset 2-2011 7
seen loistoonsa links- kentäksi. Kentän filosofiana on tarjota uusia elämyksiä ja haasteita pelaajalle lyöntipaikolla, väylillä ja viheriöillä. Tämä piti todellakin paikkansa ja ryhmämme olivat todella otettuja kentästä ja sen esittelystä. Iltapäivällä kävimme St. Andrewsin lähellä olevalla Castle Coursilla, joka oli 2008 avattu uusi linkskenttä. Castle Course kuuluu Links Trust:in kenttäkokonaisuuteen, johon kuuluu seitsemän links-kenttää St.Andrewsin alueella. Tunnetuin Links Trustin hallinnoimista kentistä on ilman muuta The Old Course. Castle Coursen kenttäalue oli ollut rakentamisen alussa tasaista viljelys- ja laidun maata, mutta se oli muovailtu kaivinkoneella taitavasti tuulen muovaamiksi dyyneiksi. Kentällä oli märkyyden kanssa jonkin verran ongelmia. Pohjamaa ei ollut links-maata vaan sisälsi savensekaista viljelysmaata. Ongelmaa oli korjattu pinta-salaojituksin. Viheriöiltä löytyi sammalta, mutta se on links-kentillä normaali merkki vuodenajasta, matalasta typpitasosta ja happamesta ph:sta. Sammal vähenee kevään tullen viheriöiltä, kun heinä aloittaa jälleen kasvunsa. Sammal ei siis ole ongelma links- viheriöillä talvella. Perjantaina palattiin alkuun Perjantaina 18.2. kävimme vielä kerran tutustumassa The Old Courseen ja pääsimme kurkkamaan myös huoltohalliin ja sen konekantaan. Kentät olivat hitaan kasvun aikaan talvikorkeuksissa, mutta vaikuttivat hyvin liukkailta. Viheriöiden leikkuukorkeus oli 6mm ja väylien 10mm. Nata- nurmirölli kasvustot olivat vielä näissä korkeuksissa nopeita, joten pallon sijoittaminen pitch & run pelissä korostui. Kaikki kenttämestarit korostivat linkskenttien omaa ideologiaa pelin ja hoidon kannalta ja se jäi kaikille ryhmäläisille hyvin mieleen. Thank you! Viikko Skotlannissa oli kaikille hyvin antoisa ja vettäkään ei satanut joka päivä. Kiitän kaikkia mukana olleita matkaseuralaisia Harria, Teroa, Hannua, Andreita, Olgaa ja Pirjoa antoisasta matkasta ja tietenkin kaikkia Elmwoodin Collegen opettajia sekä henkilökuntaa upeasta matkaohjelmasta. Erityiskiitos The Old Coursen, Leven Linksin, G Westin, Belfryn, Kings Barnsin ja Castle Coursen kenttämestareille mahdollisuudesta tutustua opastettuna näihin upeisiin kenttiin. 8 Bunkkeriuutiset 2-2011
HYVINVOINTIALA KULTTUURIALA LIIKETALOUDEN ALA LUONNONVARA-ALA MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Opintoja voi suorittaa työn ohessa ja niihin sisältyy verkko-opiskelua. Koulutuksen kesto on noin 1,5 vuotta ja laajuus on 60 opintoviikkoa. Etätehtävät ja työssäoppiminen tehdään pääsääntöisesti omille työpaikoille. Tutkinto koostuu viidestä eri tutkinnon osasta, jotka suoritetaan intervalli- ja monimuotokoulutuksena osio kerrallaan. Voit aloittaa opiskelun myös osatutkintona. Lisätietoja: Pirjo Hotti, p. 044 797 0866 Maarit Knuutinen, p. 044 797 4559 Olga Ovchinnikova, p. 044 797 0814 S-postit muodossa etunimi.sukunimi@kao.fi Koulutus alkaa vuoden 2012 alussa. Seppälään rakennetaan urheilunurmialuetta seuraa hanketta blogisivulta http://blogit.kao.fi/sportsturf Kirkkoahontie 115, Seppälä 87910 Linnantaus www.kao.fi KIOTI EX50 HST - 50 hv - Hydrostaatti - Tehdasasennettu hytti ilmastoinnilla Hinta alk. 22.900 alv 0% Oy Hako Ground & Garden Ab Sienitie 50 00760 Helsinki www.hako.fi Petri Aaltonen myyntipäällikkö puh. 040 587 4045 Bunkkeriuutiset 2-2011 9
FEGGAN KONFERENSSI ISLANTI 24.-26.2.2011 Tällä kertaa Fedation of European Golf Greenkeepers Associations' konferenssi oli tavallista suurempi, sillä osallistujia oli myös Euroopan ulkopuolelta. FEGGA isännöi 2011 International Summit- tapahtumaa, joka kerää golfkentänhoidon edustajia yhteen eri mantereilta. Islannissa oli edustettuna Euroopan maiden lisäksi mm. Kanada, USA ja Australia. Australian edustaja kertoi, että hänellä oli ollut hieman vaikeuksia saada työnantaja ymmärtämään, että kenttämestari matkustaa Islantiin (engl. Iceland) keskeltä Australian hehkeintä kesää helmikuussa ottaakseen osaa golfkentänhoidon ja nurmiasioiden kokoukseen. Seuraava International Summit on Australiassa 2012 kesäkuussa, johon kentänhoitoyhdistysten edustajat toivotettiin tervetulleiksi niin kokousten ja golfin merkeissä. Konferenssin ohjelma oli jälleen monipuolinen ja kahden päivän aikana tietoa tulvi kentänhoidosta ja rakentamisesta osallistujille niin virallisen ohjelman taholta kuin käytäväkeskusteluissa. Osanottajille varattu mahdollisuus tutustua Islantiin kiertoajelulla, jossa käytiin katsomassa kuuluisaa geysir:iä ja totta kai tutustuttiin golfkenttään. Virallinen ohjelma alkoi erittäin virallisesti, sillä Islannin presidentti ja golfliiton puheenjohtaja avasivat tilaisuuden. Islanti, golf ja kentänhoito Islanti on mielenkiintoinen ja erittäin golfystävällinen maa. Islannin valtio tulee voimakkaasti golfin pelaamista ja on asettanut tavoitteekseen, että kaikki 300 000 maan asukasta pelaisi golfia tulevaisuudessa. Maassa on paljon jokamiehen kenttiä, joita paikalliset maanviljelijät ovat perustaneet pelloilleen. Islannista toki löytyy myös täysimittaisia kenttiä "kaikilla mausteilla" ja klubikulttuurilla, mutta suurin osa paikallisista harrastaa golfia "maksa ja pelaa"- mentaliteetilla. Keskiverto kausivastike 18 reikäisellä kentällä on noin 500 600 ja jäseniä täysimittaisella kentällä on noin 400. Yksityisiä kenttiä maassa ei ole, joten green fee pelaajat pääsevät kentälle kuin kentälle pelaamaan. Täysimittaisen kentän green fee on noin 30. Islanti on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikki maan 65 kent- 10 Bunkkeriuutiset 2-2011
tää ovat GEO ympäristöohjemassa mukana. Islannin golfliitto tukee voimakkaasti ympäristötyötä golfkentillä, sillä saarivaltion luonto ja siitä huolehtiminen ovat osa golfkentänhoitotyötä maassa. Tämä kyllä ymmärtää, kun on vieraillut laavaisille kallioille rakennetulle golfkentällä. Golfkentän rakentaminen on varmasti haastavaa, mutta niin on hoitokin. Suurin osa kentistä oli suljettuna helmikuussa, koska sää oli erittäin vaihtelevaa ja jopa lunta satoi, Se kyllä suli pois nopeasti, mutta nurmiheinien kasvu oli talvella lähes olematonta ja niitä haluttiin suojella ylimääräiseltä rasitukselta. Islantilaiset kentänhoitajat totesivat, säätila saarella on lauhkea eli talvet eivät ole erikoisen kylmiä ja kesät eivät ole kuumia. Yllättävää oli se, että eniten turisteja ja golfturisteja Islantiin tulee Saksasta, toiseksi eniten Iso-Britanniasta ja vasta kolmanneksi suurin ryhmä ovat amerikkalaiset. Amerikkalaistuminen näkyi kuitenkin selvästi Reykjavik:in katukuvassa, vaikka islantilaiset pitävät kiinni perinteisistä arvoistaan mm. arkkitehtuurin osalta. Golfkentänhoitajat kouluttautuvat ammattiinsa naapuri saarivaltiossa ja nimenomaan Skotlannin puolella. Islannissa ei ole lyhytkursseja lukuun ottamatta ammatillista koulutusta golfkentänhoidolle. Muuta skotti oli tullut kesätöihin Islantiin muutama vuosi sitten ja samalla reissulla ovat vieläkin. Islantilaiset puhuvat hyvää englantia, joten sen vuoksi Iso-Britannia on luonnollinen valinta ammatilliseen koulutukseen. Ihme ja kyllä, taannoinen tulivuoren purkaus ei vaurioittanut golfkenttiä vaikka osa saarivaltiosta peittyi tuhkaan. Kyselin islantilaisilta kentänhoitoväeltä, että milloin seuraava tulivuorenpurkaus mahdollisesti tapahtuu? He vain kohauttelivat olkapäitään ja vastasivat, että ihan milloin vain. Asia ei erityisemmin tuntunut vaivaavan heitä. Kaikkeen taitaa tottua. Islannissa on myös sanonta, että jos eksyt Islannissa metsään, et ole enää Islannissa. Maassa ei ole metsiä ollenkaan. Maisemat olivat siis todella jännittävät ja välillä näytti, että ajellaan kuun pinnalla, kun geotermisen voimalaitoksen ympäristössä oli vain höyryä ja laavakenttiä silmänkantamattomiin. Islanti on omavarainen lämmityksen ja sähköntuotannon suhteen 99 %:sti, kiitos geotermisten voimaloiden. Islanti on todella erikoinen ja vierailun arvoinen maa, sillä paikalliset ovat rentoja ja ystävällisiä ja suurin osa maan väestöstä asuu Reykjavik:in alueella (noin 200 000). Muutama kuriositeetti vielä saarivaltiosta eli Islannin suosituin ruoka on hot dog ja pääministerin numero löytyy puhelinluettelosta. Bunkkeriuutiset 2-2011 11
Konferenssissa kuultua ja nähtyä Konferenssissa oli niin paljon nähtävää ja kuultavaa, että nostan tässä esille "kuumimmat" aiheet tällä hetkellä. Mikäli joku haluaa lisää tietoja, niin FEGGA kotisivulla kannattaa piipahtaa www.fegga.org, koska siellä on muutama juttu ja paljon kuvia konferenssiin liittyen. FEG- GAn uutiskirje Talking Turf tulee varmasti kertomaan myös lisää aiheesta ja se ilmestyy nyt sähköisesti. Jos et saa uutiskirjettä, niin voit aina käydä lukemassa sen FEGGA:n kotisivulta. Kentänhoidon "työkalujen" kehitys Konferenssiväen joukossa mielenkiintoa herättävät aina kentänhoitokoneet ja -laitteet, koska ne ovat ammattilaisten työkaluja nurmien hoidossa. Golfkoneita ja -laitteista valmistavien yritysten alustukset ja paneeli saivat aikaa vilkasta keskustelua ja kysymyksiä sateli panelisteille. Alustuksissa mainittiin taas kerran vetykennot ja litiumakut voimanlähteinä koneiden moottoreihin, mutta niin kauan, kun niiden kaupallinen valmistus ei ole suuressa mittakaavassa autoteollisuudessa, niin golfkentänhoito joutuu odottamaan polttonestevapaita moottoreita. Tällä hetkellä vetykennojen ja litiumakkujen hinnat ovat erittäin korkeat ja niiden toimintavarmuus ja -aika on vielä liian alhainen työkoneisiin. Robottileikkureita on tulossa markkinoille ja ensimmäiset karheikkorobotit ovat tulossa koetuotantoon. Robotteja on nyt testattu pari vuotta oikeissa kenttäolosuhteissa ja tulokset olivat niin hyviä, että valmistus aloitetaan. Tarkempaa ajankohtaa ei mainittu. Konevalmistajat ovat miettineet, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja ilmaston muutoksessa koneiden vaihtoväliä voitaisiin pidentää viiteen vuoteen tai yli sen, koska kentillä ei ole tällä hetkellä varaa ostaa uusia koneita joka kolmas vuosi ja ilmaston ääriolot vähentävät koneiden käyttötunteja. Myös koneiden ennakoiva huolto ja yleensä huolto on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Vaihtokoneet ovat siis entistä paremmassa kunnossa, niillä on huoltohistoria kirjattuna joko koneen sisälle tietokoneeseen tai huoltokirjaan ja koneella on vähemmän käyttötunteja vaikka se on ollut käytössä pidempään. Aina niin ajankohtaista ympäristöasiaa Golf Environment Organisation:n puheenvuoro oli iloinen yllätys, sillä konferenssiväki sai kuulla, että Islannin kaikki 65 ovat rekisteröityneet GEO:n sertifiointi ohjelmaan. Mikäli golfkenttä on valmis ja toiminnassa, mukaan sertifiointi ohjelmaan voi liittyä nettisivulla http://www.golfenvironment.org/ certification/. Lomakkeet voi täyttää sähköisesti ja jokaiselle kentäl- le luodaan GEO:n rekisteriin oma "tili", jota voi päivittää ja muokata tarpeen mukaan. Jonathan Smith esitteli sähköisiä lomakkeita ja niiden käyttöä sekä kertoi, että eurooppalaiset maat ja kentät alkavat pikku hiljaa ottaa osaa GEO:n sertifiointiohjelmaan. Ympäristöasiat ovat tärkeä ja luonteva osa golfkentänhoitoa, joten tietojen kerääminen sähköisesti yhteen paikaan ja niiden päivittäminen ei taida tulla enää kovin paljon helpommaksi kuin GEO:n systeemissä. Ja jokainen kenttä varmaan haluaa nähdä itsensä GEO:n kartalla joko sertifikaattiohjelmassa mukana olevana tai sertifioituna. Uutuutena oli perustamisvaiheessa oleva sertifiointiohjelma rakennusvaiheessa oleville kentille. Rakennusaikainen sertifiointi ei ole vielä käytössä GEO:n sivulla, mutta sen esittely ja käyttöönotto tapahtuu lähitulevaisuudessa Jonathan Smithin mukaan. STERF- pohjoismaalaista tutkimustyötä Maria Strandberg esitteli hankkeen, joka tehdään Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa ja siinä tutkitaan golfkenttien monipuolisuutta ja monikäyttöisyyttä. Hankkeen nimi on "Multifunctional golf courses". Tähän mennessä ei golfkenttien käyttöä ole kartoitettu tai tutkittu muun kuin lajiin liittyvän käytön osalta. Hankkeessa tarkastellaan golfkentän muita käyttäjiä kuin golfareita ja heidän käyttötottumuksiaan kentän alueella. Samalla on tarkoitus tehdä mallinnos, 12 Bunkkeriuutiset 2-2011
jossa golfkenttien suunnittelussa ja käytössä tulevaisuudessa huomioitaisiin paremmin alueen muut käyttäjät. Maria luetteli muista kentän käyttäjäryhmistä mm. koiran ulkoiluttajat, marjastajat ja maastopyöräilijät. Jo yksistään näillä kolmella ryhmällä on hyvin erilaiset tarpeet käyttää golfkentän eri alueita. STERF tulee julkaisemaan tutkimuksen tuloksen, kun hanke saadaan päätökseen. Paneelikeskustelu Konferenssi huipentui paneelikeskusteluun, jossa käytiin läpi eri maanosien taloustilannetta ja sen vaikutuksia golfkentänhoitoon. Keskustelussa nousi myös esille vesitalous ja ympäristösäännöt ja määräykset sekä yhteistyö arkkitehtien ja kentänhoidon välillä jo suunnitteluvaiheessa. Amerikkalaiset golfkentät ovat kipuamassa pikkuhiljaa laman syövereistä ylöspäin, mutta kehitystä tapahtuu hitaasti. GCSAA:n edustajan mukaan pahin lama on jo taittunut, mutta toipuminen voi golfkenttien osalta kestää vuosia. Pahin on jo kuitenkin ohi golfkenttien osalta. Australiaa koettelivat tulvat, mutta myös kuivuus ja kuumuus kiusaa maata ja golfkenttiä vuorovuosin tulvien kanssa. Veden kanssa ja ilman eläminen on arkipäivää aussi kenttämestarille, joten kentänhoito on kehittänyt keinoja selvitä niin kuivuudesta kuin tulvatuhoistakin. Lama ei ole vaikuttanut yhtä rajusti Australiassa golfkenttiin ja kentänhoitoon kuin Amerikassa. Golfkenttäarkkitehtien Euroopan kattojärjestön (EIGGA) puheenjohtaja Krause kertoi, että tulevaisuudessa suunnittelijoiden on oltava yhä kekseliäämpiä, sillä kenttien suunnittelu tulee muuttumaa perinteisestä 18 reikäisestä championship- kentästä yhä enemmän vaihteleviksi sekä pelaamisen että sijoittelun suhteen. Golfin pelaamiseen on pystyttävä tarjoamaan entistä enemmän monipuolisia mahdollisuuksia lasten lyöntipaikoista 3 6 12 reiän kierroksiin. Kenttien on myös oltava muunneltavissa pelillisesti ja niiden tulisi sijaita taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että golfin harjoittelupaikkoja tullaan suunnittelemaan entistä enemmän lähiliikuntapaikkojen, virkistysalueiden ja puistojen yhteyteen. Myös kasteluveden ja kohtuuhintaisen maan saatavuus aiheuttaa tulevaisuudessa entistä enemmän haasteita suunnittelijoille. Suunnittelijoiden on siis pystyttävä käyttämään suunnitelmissaan vähemmällä vedellä ja ravinteilla toimeentulevia heiniä ja maaalueiden koko tulee pienenemään. Maanrakentaminen tulee haasteellisemmaksi, sillä kenttiä on pystyttävä suunnittelemaan ja rakentamaan todella erikoisille maa-alueille erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Nämä asiat eivät taida vielä olla ajankohtaisia Suomessa, sillä meillä on vettä ja maata saatavilla ja valtio tukee lähiliikuntapaikkarakentamista. Isännille kiitos Talouskriisi tuntuu ravistelleen kovalla kädellä golfia ja sitä kautta kentänhoitoa. Taloudellinen ahdinko suurissa golfmaissa USAssa ja Iso-Britanniassa heijastuu myös muihin maihin, vaikka maiden talous on jo elpymässä. Tunnelmat International Summit:ssa olivat varovaisen positiivisia. Islannin esimerkki lamasta ja siitä toipumisesta loi kuitenkin uskoa myös muiden maiden osallistujiin. Islanti, konferenssin isäntämaa, oli pistänyt parastaan ja osanottajat eivät ihan heti tule unohtamaan erikoista maata, lupsakoita ihmisiä ja golfin voittokulkua laavakentillä. Islannilla on paljon asioita, joista se voi olla ylpeä. Mikäli joku kysyy, kannattaako matkustaa Islantiin, niin vastus on ehdoton kyllä. Maa kannattaa kokea itse, sillä sitä on vaikea selittää. Feggan vuosikokous eli AGM (Annual General Meeting) Kokouksessa päätettiin että Stig Persson Ruotsista jatkaa Feggan hallituksen puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Goncalo Carneiro Portugalista, luopui omasta varapuheenjohtajan sekä hallituksen paikastaan ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaksi vuotiseen pestiin jo vanha hallituksen jäsen Olafur Por Agustsson Islannista. Hallituksessa jatkaa myös Michael McFeely Irlannista ja Kamil Pecenka Tsekeistä. Uutena hallitukseen valittiin Giovanni Nava Italiasta. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä päätettiin Puolan yhdistyksen erottamisesta toistaiseksi koska Puola ei ole maksanut jäsenmaksuaan. Bunkkeriuutiset 2-2011 13
Koetuloksia luhtaröllin talvehtimisesta Norjasta Kokeita tekemässä ja hankkeessa mukana tutkijat: Tatsiana Espevig, Arne Tronsmo, Trygve S. Aamlid, Björn Molteberg ja Anne Marte Tronsmo, Norja Kuten otsikko kertoo, Velvet Green projektin yksi päätavoitteista on, selvittää luhtaröllin talvehtimista ja hoitamista golfviheriöllä sekä tämän heinälajin talvehtimisominaisuuksia. Seuraavassa lyhyt katsaus projektiin luhtaröllin talvehtimisen osalta. Kylmänkestävyys Projekti on antanut heinän kylmänkestävyydestä hyvää tietoa. Luhtarölli ei ainakaan ole huonompi kestämään hallaa kuin rönsyrölli. Syksyn hallojen lisäksi molemmat lajit kestävät jopa kahdenkymmenen asteen pakkasia, todennäköisesti jopa alempia. Näyttää siltä, että erilaisten luhtarölli lajikkeiden välillä ei ole mainittavia eroja. Suoranaisia pakkasvaurioita esiintyy harvoin Pohjolan golfkentillä ja näin ollen tämä ei ole mielenkiinnon kohteemme. Kiinnostavampi asia on pakkaskestävyyden heikentyminen eli miten hyvin ruoho kestää lauhoja ja märkiä kausia, erityisesti kevättalvella. Tätä asiaa ei ole vielä tut- kittu tarkemmin, mutta asiaan palataan hankkeen aikana. Tulemme saamaan käytännön kokemuksia Luhtarölli kevätpakkasten kestosta Samuelsdalsin golfkentältä Falunista, Ruotsista. Jääpeite ja lumihome Tärkeää taustatietoa luhtarölli projektille antoi lajikokeilu, joka todisti että tämä laji talvehtii paremmin, kuin rönsyrölli ankarassa talvi-ilmastossa Apelsvollissa (Toten). Toinen koetalvi 2004-2005, jolloin viheriö oli kolme kuukautta jääpeitteen Taulukko 1. Talvivauriot prosenteissa koeviheriöillä Apelsvollissa ja Landvikissa. Luvut ovat keskiarvoja kaikista lajikkeista jokaisella lajilla Paikka Apelsvoll Apelsvoll Apelsvoll Landvik vuosi 2003-2004 2004-2005 2007-2008 2007-2008 Tärkein vaurion syy: Lumihome Jääpolte Jääpolte Lumihome Luhtarölli 46 4 43 43 Rönsyrölli 65 43 92 40 Punanata 23 38 20 3 2004 2005 Aspellsvoll:in golfkentällä Norjassa viheriöt olivat talvella jään peitossa. alla, todisti tämän. Ensimmäinen talvi 2003-2004, jolloin lumihome oli tärkein syy ruohon vahingoittumiseen, oli myös luhtaröllissä huomattavia vaurioita. Vauriot olivat prosentuaalisesti vähän pienempiä kuin rönsyröllillä. (Taulukko 1.) Kannattaa huomioida, että koekenttää ei ruiskutettu kasvinsuojeluaineilla. Vuonna 2007 tehtiin uusi lajikokeilu Apelsvollissa. Ensimmäinen talvi 2007-2008 oli jäätalv, ja vauriot olivat jälleen olevan isompia rönsyröllillä kuin luhtaröllillä (taulukko 1). Verrokkikentällä Landvikissa ei ollut talvivaurioita maaliskuulle asti ollenkaan, mutta pääsiäisenä satoi puoli metriä märkää lunta, joka aiheutti yhtä voimakkaaseen lumihome-epidemian molemmissa lajeissa. Laboratorio olosuhteissa tehdyissä tautikokeissa on tähän mennessä ollut liian monta muuttuvaa tekijää, jotta voisimme tehdä varmoja päätelmiä asiasta. Saadut kokemukset ovat kuitenkin samansuuntaiset kuin kenttäkokeiluissa, nimittäin luhtarölli on vähintään yhtä herkkä lumihomeelle, mutta kestää vähän paremmin jääpoltetta, kuin rönsyrölli. 14 Bunkkeriuutiset 2-2011
VEITSI-ILMASTIN - jaetut ja jousitetut teräyksiköt - veitset uppoavat jopa 15 cm syvyyteen - jyrkät käännökset mahdollisia - kiinnitys 3-pistenostolaitteeseen Carrier Turf 175 Työleveys: 1,75 m Paino: 549-769 kg Suositus: 30 40 hv Carrier Turf 225 Työleveys: 2,25 m Paino: 636-919 kg Suositus: 30 40 hv Katso esittelyvideo: www.goldenpro.fi ClubCar Turf 252-48 volttia - IQ Plus System 8 kpl 6V akkuja - enemmän tehoa - yhdellä latauksella jopa 130 km! - kiihtyvyys, huippunopeus ja moottorijarrutus _säädettävissä - ruostumaton alumiinipalkkirunko - jousitus ja iskunvaimennus edessä ja takana - 4-pyörä jarrut - tehokas sähkökippi - ajovalot - CE-hyväksytty Myös bensakäyttöisenä 350cc GOLDEN PRO OY Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi Lyömätön yhdistelmä kastelujärjestelmiä lannoitteita siemeniä GF-varaosia GF-varaosia Nyt myös laaja valikoima GF-varaosia kentän kunnossapitoon: GF sähköhitsauskoneet ja -putkiliittimet (muhvit, satulat, t-yhteet, kaulukset jne.). Laaja valikoima kierteellisiä muoviosia sekä Poly 16 puserrusliitimiä ja pulttisatuloita. kaikki vähintään PN10 paineluokkaa Kimmo Nieminen puh. (09) 8520 6279, etunimi.sukunimi@schetelig.com, (09) 8520 631, www.habitec.fi Bunkkeriuutiset 2-2011 15
Nurmikonsiementuotannosta lyhyesti Mika Nurminen, Habitec Oy 29.4.2011 Toivomuksena artikkeliin oli seuraavia otsikoita. Paljonko tuotetaan nurmikonsiemeniä urheilunurmikkokäyttöön? Ketkä ovat nurmikonsiementuottajia? Kuinka siemeniä tehdään? Mitä säkin % tarkoittavat? Paljon muitakin kysymyksiä aiheesta varmasti löytyy. Tässä on lyhyesti vastauksia yleisimpiin asioihin. Suurimpia siementuottajia: The Royal Barenbrug Group (Hollanti) Nurmikonsiementä vuodesta 1904, 12 maassa, maailmanlaajuinen, noin 70-90 000tn tuotanto rehu- ja nurmikonsiemenissä. Bar-alkuiset lajikkeet Scotts Professional (US) Nurmikonsiementä vuodesta 1868, R&D 90ha, maailmanlaajuinen, erikoiset ja vaativien ominaisuuksien siemenet, noin 100 000tn, mm. Penn-lajikkeet DLF Trifolium Group (Tanska) Nurmikonsiementä vuodesta 1906, R&D 80ac, maailmanlaajuinen, noin 130 000 tn, tuottaa puolet maailman viileän vyöhykkeen nurmikonsiemenistä, nataa ja niittynurmikkaa Maailman nurmikonsiementuotanto on keskittynyt Oregonin ja Washintonin osavaltiohin Amerikkaan. Siellä on saatavilla kausittain sateita tarpeeksi ja yleisesti viileämpiä lämpötiloja. Talvisin ei tule liikaa vesisateita, kesät ovat viileähköjä ja kuivia. Nämä olosuhteet yhdistettynä kannustavat kunnon kypsymisen nurmikonsiemenille ja parhaita satoja. Kolme avain kasvatusaluetta siellä on La- Grange alue ja Madras Valley Oregonissa, sekä osassa Pasco:a, Washintonissa. Siementuotannoissa on käytössä vuoroviljelyperiaate. Hyvältä lohkolta saa satoa riippuen hoidoista ja rikkakäsittelyistä, noin 4-6 vuotta. Läpäisyä saisi valitulla alustalla olla kohtalaisesti ja kasvualustan materiaali keskiarvon tasoista. Kylvöajankohdat ovat loppukesä ja ensisijaisesti suositumpi on kevätkylvö. Alle +5 asteen maalämpötiloissa ei kylvetä eikä syyskuun 10 päivän jälkeen. Kylvömäärä on suuremmilla siemenillä 2-3kg/a ja pienemmillä siemenillä vähemmän. EU norm US norm EU norm US norm EU norm US norm min. itävyysprosentti min. puhdas siemen min. rikkasiementä Agrostis Stolonifera 75 % 85 % 90 % 98 % 2,0 % 0,03 % Niittynurmikka 75 % 80 % 85 % 95 % 2,0 % 0,3 % Festuca (fine fescue) 75 % 80 % 85 % 97 % 2, 0% 0,3 % Festuca arundinacea 80 % 90 % 95 % 98 % 1,5 % 0,3 % Lolium Perenne 80 % 85 % 96 % 99 % 1,5 % 0,5 % 16 Bunkkeriuutiset 2-2011
Lannoituksissa rakeiset ja ruiskutteiset NP lannoitteet ovat tärkeimpiä siemenkypsyttämiseen. Satoa tulee monista tekijöistä ja lajista riippuen keskiarvolla 75 500kg /a. Siemensato kerätään kun siemenen kosteuspitoisuus nousee 28 prosenttiin, sen jälkeen siementä kuivatetaan 7 10 päivää varastointiturvallisuuteen. A säkki siementä B säkki siementä 2 /kg 1,75 /kg 98,5 % puhtaus 85,0 % puhtaus 88,0 % itävyys 80,0 % itävyys 96,7 % Pure Live Seed 68,0 % Pure Live Seed (puhdasta elävää siementä) (puhdasta elävää siementä) A säkin kustannus B säkin kustannus 2 /kg : 86,7 % PLS = 2,30 /kg PLS 1,75 /kg : 68 % PLS = 2,60 /kg Nurmikonsiemenen kasvatus kuukausikalenterina: Joulukuussa ja tammikuussa ei toimenpiteitä, helmikuussa ruiskutettavia ravinteita, maaliskuussa urealannoitus ja tarvittaessa rikkatorjunta sekä käsikitkentä, huhti- ja toukokuussa rikkakasvien poistoa ja kasvitautien tarkkailu- ja torjunta, kesäkuussa kukintoa, heinäkuussa kypsä siemen kerätään, elokuussa jälkiharvestointityöt ja kuiva olki poistetaan, polttotyöt, syyskuussa kenttä valmistellaan, lokakuussa kylvetään tai istutetaan sekä lannoitetaan, marraskuussa ensimmäiset rikkatorjuntatoimenpiteet. Siemen sertifikaatti Oregon State University hallinnoi siemensertifointia tuotannosta siementen puhtauteen. Siementuotannon kaikkia vaiheita seurataan ja testataan. Sama käytäntö on muissa muualla sertifiointia vaativissa paikoissa. Hinta ja laatuvertailu kannattaa tarkistaa ostetuista siemenistä. Tällä laskukaavalla saattaa tehdä siemenostoissa huomattaviakin säästöjä. Lisähyötynä saa parhainta mahdollista itävyyttä ja onnistumista. Toisin sanoen välillä kilohinnaltaan kalliimpi saattaa tulla kuitenkin edullisemmaksi! Bunkkeriuutiset 2-2011 17
GUIDE TO SPECIES CHARACTERISTICS SOIL CONDITIONS MAINTENANCE Species Seeds per Optimal Humidity Salt Maintenance Fast Rhizomes Shade Nitrogen Water Thatch gram ph range tolerance level required establishment Stolens/ tolerance requirement requirement build-up Tufted Agrostis capillaris 14,000 5-6 7-0 medium moderate medium poor R good medium medium high Browntop bent Agrostis stolonifera 16,000 5-6 7-0 high good intensive poor S good very high high very high Creeping bent Festuca rubra rubra 1,000 5-5 6-8 low weak low average R very good low low medium Strong creeping red fescue Festuca rubra commutata 1,000 5-5 6-8 low weak low average T good low low/medium high Chewings fescue Festuca rubra trichaphylla 1,000 5-5 6-8 low good low average R good low low high Slender creeping red fescue Festuca avina tenuifolia 2,000 4-5 5-8 very low weak very low average T average very low low/very low low Sheeps fescue Festuca avina duriuscula 2,000 4-5 7-5 very low good very good average T very good very low low/very low low Hard fescue Rhizomatous Tall Fescue (RTF) 400 5-5 7-0 high good medium average R very good medium very low low Festuca arundinacea 450 5-5 7-0 high good medium average T very good medium very low low Tall Fescue Lolium perenne 700 5-8 7-4 medium medium medium good T average high medium low Perennial ryegrass Poa pratensis 3,300 5-8 7-5 medium weak medium poor R poor high medium medium Smooth-stalked meadowgrass Poa trivialis 5,500 5-8 7-2 high weak medium average S average high high medium Rough-stalked meadowgrass Poa annua 6,500 5-5 7-5 high weak intensive average T good high high medium Annual meadowgrass Koeleria macrantha 3,000 5-5 8-0 low good very low average R good very low low/very low very low Crested hairgrass Deschmpsia caespitosa 3,800 5-5 6-5 high medium low good T excellent medium high high Tufted hairgrass 18 Bunkkeriuutiset 2-2011
Tulevaisuuden siemenkehitys ja nykytrendit: Parempia kulutuskestävyyksiä, kuivuudensietokykyä, tautien vastutuskykyä, matalaa kasvutapaisuutta, kuumuudensietokykyä, hienolehtisyyttä, matalan leikkuukoskeudenkestoa, nopeampaa itävyyttä, alhaisempien lämpötilojen itävyyttä, jne. Nyt on jo saatavilla esimerkiksi englannin raiheinissä +4 asteessa itävyyttä, tummanvihreää sävyä, hienolehtisyyttä, matalan leikkuukorkeuden sietoa, erittäin kovan kulutuksen kestoa = Silver Dollar. Lähes samoja ominaisuuksia on niittynurmikkalajikkeessa Thermal Blue. Nykytrendinä on valita golfkentän rakenteisiin lajikkeita värien perusteella ensisijaisesti. Useimmilla lajikkeilla muut vaaditut ominaisuudet täyttyvät kuitenkin. Voidaan valita siis sävyittäin vihreys korostamaan kentän muotoja ja kontrasteja. Ohessa on kuva Sand Golf kentästä Ruotsista. Sekoituksia voidaan tehdä sillä perusteella mitä on tavoitteena kentän ilmeellä saavuttaa. Tutkimus ja tuotekehitys: Kaikilla yllämainituilla isolla siementuottajalla on tutkimusta ja tuotekehitystä Suomelle tärkeissä paik- kakunnissa ja maissa, mukaan lukien olosuhteet. Suomelle talvenkestävyys asettaa jo lähtökohtaisesti oman vaatimuksensa, valon määrämme kesällä on vastaava kuin etelän maissa koko vuoden aikana. Näiden ansiosta hoitotasommekin on korkealla. Suomessa käytetään virallisia nurmikonkokeissa Scandinavian Turfgrass Testing tahon palveluksia ja tuloksia. Viime vuosina Sterf tutkimuslaitos on myös osallistunut yhteisiin pohjoismaisiin tutkimuksiin eri nurmikkolajikkeista. http://www.barenbrug.com/ http://www.scottsproseed.com/ http://www.dlf.com/ Tänä kesänä karheikko kasvaa! Oletko valmis? Toron laajasta vaakatasoleikkurimallistosta löytyy paras ratkaisu kaikkiin tarpeisiin! Oy Hako Ground & Garden Ab Sienitie 50 00760 Helsinki www.hako.fi Petri Aaltonen myyntipäällikkö puh. 040 587 4045 Bunkkeriuutiset 2-2011 19
Y M P Ä R I S T Ö A S I A T Artikkelisarjaan kuuluu 4 osaa Olen luvannut avata tässä ja seuraavissa lehdissä hieman sitä, mistä arjen ympäristöasioissa on kyse. Lähtökohtani on isosta pieneen, siis tässä lehdessä ajatuksia siitä, miksi ympäristöjärjestelmää tulisi kentillä pohtia ja työstää. Seuraavassa lehdessä sitten hieman siitä miten luoda ympäristöjärjestelmää ja miten kentän koko vaikuttaa tähän työhön. Kolmannessa artikkelissa sitten katson mitä ja miten tuota luotua järjestelmää pitäisi käyttää. Viimeinen artikkeli sitten kokoaa edelliset auditoitavaksi kokonaisuudeksi eli kuvaan mitä ja miten auditoinnissa tapahtuu. Ympäristöjärjestelmä golfkentän työkalupakissa - osa 1 Ympäristöasiat ovat nousseet viimeisten vuosikymmenten aikana vahvasti esille yhteiskunnassa. Ympäristöasioiden hoidon kohdalla hyvin usein tunteet ovat se ratkaiseva tekijä, ja varsinkin kun tietoa ja faktaa ei ole käytettävissä. Ympäristöjärjestelmä (environmental management system = EMS) on tapa kuvata asioita tietynlaiseen arvomaailmaan pohjautuen. Tavallisen kansalaisen käsitys viheralan töistä on hyvin rajoittunut, vaikka uskomus omaan tietämykseen on suuri! Niinpä se, mikä golfkentän hoidossa toimiville on tulosta jokapäiväisestä aktiivisesta työstä, on muille usein lähes ihmettä, joka on mahdollista vain kemikaaleilla asenteella leikkaanhan minäkin nurmikon joka viikko, eikä minun nurmikkoni ole viheriön tasoinen. Tuossa ajatusmallissa on se muheva multa, johon erilaiset vaikuttajatahot kylvävät kentän hoitoa haittaavaa siementä. Äärimmilleen vietynä voidaan päätyä Hollannin tyyppiseen tilanteeseen, jossa myös selle yleistä mielipidettä syleilevien ratkaisujen tekemiseen. Pystytään osoittamaan, että ympäristöstä pidetään huolta. Toimialana voimme joko toivoa, että rajoituksia ei tule, suunnitella miten mahdollisimman pitkään jarrutamme rajoitusten tulemista tai päättää ottaa tilanteen hallintaan etukäteen! Jos (ja kuten toivon kun), me hoidamme toimialan ympäristöasiat niin, että voimme etukäteen osoittaa, että emme ole ympäristön saastuttaja vaan itse asiassa puhdistaja, niin silloin me voimme osoittaa virkamiehille, ettei viranomaisääntelyä tarvita nykyistä enempää. Aikaa on kuitenkin sangen rajallisesti. Muutamat lähivuodet pääotsikoissa tullee olemaan ydinvoimaasiat, mutta yksikin laaja-alainen likaisesta vedestä johtunut epidemia jossain päin Eurooppaa voi hyvin nopeasti muuttaa tilanteen. Golfalalle on jo noin 15 vuotta sitten ryhdytty rakentamaan Euroopan tason ympäristöasioiden viitekehystä. Samoihin aikoihin tehtiin myös kansallinen ympäristökäjärkevä kasvun tukeminen kemikaaleilla on kielletty. Me suomessa olemme Euroopan mallioppilas, jos jokin direktiivi on tyrkyllä, niin sehän meillä otetaan käyttöön viimeisen päälle! Keski- ja Etelä-Euroopassa veden saatavuus alkaa olla ongelma. Nuo edellä mainitut muodostavat kokonaisuuden, josta voi nousta suomalaista kentänhoitoa uhkaavia tekijöitä. Meillä on ilmasto-olosuhteista johtuvia erityispiirteitä, joiden vuoksi pan-eurooppalaiset kentänhoidon rajoitukset eivät meillä toimi. Käsittääkseni suurin osa Portugalin kentistä ei kärsi lumihomeesta. Ympäristön kunnon valvonnassa on Suomen tasolla resurssipulaa ja yhä enemmän tulee ilmi jopa harkittuja väärinkäytöksiä. Yhteiskunnan (ja valvontaviranomaisten) kannalta helppo tie ulos on täyskielto. Kun kielletään jossain päin kyseenalaistettujen ratkaisujen käyttö ja maahantuonti niin kenenkään ei tarvitse valvoa. Ja golfalan imago rajallisen väestön harrastuksena yhdistettynä alussa mainittuihin käsityksiin kentänhoidosta antaa tilaa viranomai- 20 Bunkkeriuutiset 2-2011