2 Ympäristö on Emma-Sofia Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteet ja tuotantotalous ovat kestosuosikkeja.,, T I I N A S U O M A L A I N E N Lappeenrannan teknillisen yliopiston ensisijaiset hakijat päävalinnoissa 2005-2007 Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta koulutusohjelma 2005 2006 2007 tietotekniikka 43 25 29 sähkötekniikka 40 33 32 Olen minäkin konetekniikka 65 59 51 partiolaisena puita tuotantotalous 135 132 102 energiatekniikka 20 42 51 halaillut, ja luonnon ympäristötekniikka 33 26 23 asiat ovat lähellä kemiantekniikka 47 49 40 yhteensä 383 366 328 sydäntäni. Lappeenrannan teknillisen yliopiston fuksia Emma- Sofia Soinia, 19, ei harmita yhtään, että hänen koulutusohjelmansa ei ole hakijoiden suosikki. Päinvastoin. Soini halusi nimenomaan opiskelemaan ympäristötekniikkaa, koska ei päässyt yhteishaussa opiskelemaan biologiaa. Ympäristötekniikka oli minulla vahvana kakkosena. Koska olen aina ollut kiinnostunut luontoon ja ympäristöön liittyvistä asioista, niitä myös haluan opiskella. Viime vuoden yhteishaussa LTY:n osalta oli kaikista vähiten hakijoita juuri ympäristötekniikan koulutusohjelmaan. Sinne haki 23 opiskelijaa. Suurin tunku oli diplomi-insinöörikoulutuksessa tuotantotalouteen, jonne haki ensisijaisesti 102 opiskelijaa. Kaikista eniten hakijoita eli 334 keräsi kauppatieteiden koulutusohjelma. Emme ole ihan varmoja, miten hyvin ensisijaiset hakijamäärät kuvaavat nuorten todellista kiinnostusta aloja kohtaan. Tekniikan puolella hakija listaa yhteishaussa viisi kohdetta ja siksi ratkaisevassa asemassa ovat myös toiseksi pannut kohteet, huomauttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston viestintäpäällikkö Laura Salonen. Lisäksi LTY:n monissa koulutusohjelmissa sisäänotto on kaksinkertainen ensisijaisten hakijoiden määrään verrattuna Emma-Sofia Soini Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta kauppatieteet 410 347 334 Lähde: LTY EMMA-SOFIA SOINI ei edes harkinnut perinteisempiä tekniikan aloja. Ympäristötekniikan koulutusohjelmaan hakeva tietää yleensä tarkkaan, mitä haluaa, sillä ala on sen verran spesifi. Monet ympäristötekniikan opiskelijat myös poikkeavat perusteekkareista: opiskelijoista suurin osa on naisia, ja arvotkin taitavat hieman vihertää. Olen minäkin partiolaisena puita halaillut, ja luonnon asiat ovat lähellä sydäntäni. En ole kuitenkaan mikään fanaattinen luonnonsuojelija, Emma-Sofia Soini Seppo Rautiovaara nauraa. Ympäristötekniikan koulutusohjelma aloitti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vuonna 2000. Kou- Haminasta kotoisin oleva Soini on viihtynyt hyvin Lappeenrannassa. Hänelle Skinnarilan henki on yhteyttä opiskelijoiden kesken yli ainerajojen.
3 Soinin juttu Hännänhuippua pitää ympäristötekniikka, jonka opiskelijat poikkeavat valtavirrasta. lutusohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat laaja-alaisesti ympäristöosaamista. Tekniikan opinnot painottuvat päästöjen hallintaan ja hillintään. Lisäksi opetus sisältää ympäristöjohtamisen ja -talouden opintoja. Alalla on hyvät työllistymismahdollisuudet, sillä ympäristövastuullisuus on kovasti pinnalla. Työllistyminen riippuu myös sivuaineista, Emma-Sofia Soini huomauttaa. Ensimmäiseksi sivuaineekseen Soini on ottanut saksan. Haaveena siintelee johtamistason tai tutkijan työpaikka Saksassa tai jossakin muualla ulkomailla. Soinin tarkoitus on myös mennä opiskelijavaihtoon vuodeksi. VAIKKA eri koulutusohjelmia on vaikea panna suosituimmuusjärjestykseen, tietotekniikan suosion lasku on kuitenkin tosiasia. On meidän ja työmarkkinoiden näkökulmasta huolestuttavaa, jos tämä ala ei kiinnosta. Miksi nuoria ei houkuta tietotekniikka? Tietotekniikkabuumi oli ja meni, mutta työmarkkinoilla on jatkuvasti huutava pula alan asiantuntijoista, Laura Salonen huomauttaa. Sähkötekniikkakaan ei nuoria tällä hetkellä kiinnosta, vaikka kysyntää työmarkkinoilla kyllä olisi. Hakijamäärät teknillisiin yliopistoihin ovat viime vuosina laskeneet valtakunnallisesti, myös Lappeenrannassa. Vuosittain LTY:oon hyväksytään opiskelemaan koulutusohjelmasta riippuen 20-130 opiskelijaa. Eniten opiskelijoita hyväksytään kauppatieteisiin ja tuotantotalouteen, vähiten ympäristö- ja tietotekniikkaan. Skinnarilan henkeä ja monipuolista opetusta Kysyimme Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoilta, miksi kannattaa tulla opiskelemaan Lappeenrantaan. Syitä on monia: l Monipuoliset opiskeluvaihtoehdot ja laaja tarjonta. Yhdistämällä sekä tekniikan että kauppatieteiden opintoja saa ainutlaatuisen kombinaation, jota on vaikea saada muualta Suomesta! l Mahtava ilmapiiri opiskelijoiden kesken. Ketään ei jätetä yksin ja apua saa aina. l Pieni, kompakti yhtenäisyys. Täällä proffat tuntevat opiskelijat. Opetuksen laatuun kiinnitetään huomiota. l Energiatekniikan tutkimus ja opetus on LTY:ssa Suomen laajinta ja parasta. l Yliopistopiireissä vallitseva tunnelma on eteläkarjalaiseen tapaan välitön ja rempseä, ei turhaa hampaiden kiristelyä! Monipuolisen vapaa-ajanharrastustarjonnan lisäksi varsinainen opiskelu on tasokasta ja opiskeluelämää helpottavat palvelut löytyvät kätevästi yliopiston tuntumasta. Vahva teekkarikulttuurin ja kylterielämän symbioosi antaa mukavan säväyksen. Monta oman alansa huippuopintosuuntaa verrattuna muihin teknillisiin yliopistoihin. l Asunnon saa helposti, ja asuminen on halpaa. l Lappeenranta on leppoisa pienisuurikaupunki, jonka ihmisten karjalainen lämminhenkinen välittömyys hurmasi ainakin allekirjoittaneen. Yliopistolla vallitseva Skinnarilan henki saa viihtymään ja jaksamaan isonkin tenttisuman läpi. l Karjalaiset ihmiset, laaja koulutustarjonta ja mahdollisuus suuntautua opinnoissa Venäjään. Se, mitä Helsingissä vasta suunnitellaan, on Lappeenrannassa jo täyttä totta. Täällä innovaatioyliopisto on arkea, ja kursseja voi valita sujuvasti sekä tekniikan että talouden puolelta. OPISKELIJOIDEN OSA-AIKATYÖT JAETAAN NYT! Töitä sopivasti, ei liikaa! Opiskelun ja työteon lisäksi pitää tietysti jäädä aikaa kavereille, harrastuksille ja vapaa-ajan viettoon. Siksi osa-aikaiset työtekijämme tekevätkin töitä vain 60 tuntia kuukaudessa ja saavat itse päättää työvuoronsa. Hyvästä työstä reilusti liksaa! Meillä työstä maksetaan tulosten mukaan nousevaa tuntipalkkaa tai tulospalkka bonuksineen, joten jokainen työssäkäyvä saa varmasti juuri sen palkan, minkä omalla panoksellaan on ansainnut. Matkoja ja huippuelektroniikkaa firman laskuun! Loistavista myyntikilpailuista voitetaan taulutv:itä, kotiteattereita, kännyköitä, digivideokameroita ja jopa henkilöautoja. Menestyvät myyjät rohmuavatkin riihikuivan lisäksi kilpailupalkintoja jopa tuhansien eurojen edestä. Myyntitykki voi tulla kenestä vain! Menestyväksi puhetyön ammattilaiseksi tulemiseen ei vaadita vuosien kokemusta, erityisosaamista tai huippulahjakkuutta. Siihen tarvitaan vain ahkeraa työtekoa ja palavaa halua menestyä työssä. Me opetamme kaiken muun. Varmista oma työpaikkasi keväälle ja kesälle 2008! Täytä hakemus internetissä tai soita: 045 7731 0629 Teija
4 Artenomiopiskelija tekee huippumuotia kierrätysvaatteista Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa lisämaustetta opiskeluun tuovat erilaiset projektit ja vierailevat opettajat. Tekstiili- ja vaatetusalan artenomiopiskelijoiden arkeen kuuluu vaatteiden suunnittelua ja valmistusta. ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU, ARTENOMI (TEKSTIILI- JA VAATETUSALA) MARLEENA LIIKKANEN l Koulutus kestää neljä vuotta. l Koulutus jakautuu ammatillisiin perusopintoihin ja syventäviin ammatillisiin opintoihin. Tähän sisältyvät myös opinnäytetyöt ja yrittäjyysopinnot. l Vuonna 2006 hakijoita oli kuvataiteeseen 158 ja muotoiluun 97. l Kyseistä alaa voi opiskella Kouvolan, Joensuun, Helsingin, Turun, Seinäjoen, Mikkelin, Kuopion ja Hämeenlinnan ammattikorkeakouluissa. l Jatkokoulutusmahdollisuuksia on Helsingin Taideteollisesta korkeakoulusta ja Rovaniemeltä Lapin yliopistosta. M I I A K A S K I 21-vuotiaalla artenomiopiskelijalla Laura Tolppalalla on kädet täynnä työtä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululla on parhaaillaan meneillään yhteistyöprojekti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo Kontin kanssa. Se kulkee nimellä nuorisokampanja. Se on Kontin ideoima kampanja, Tolppala selvittää. Kontti hakee kampanjalla näkyvyyttä ja nuoret artenomiopiskelijat saavat mahdollisuuden toteuttaa itseään kierrätysvaatteiden parissa. Kaikki tehdään valmisvaatteista. Saamme Kontista vaatteita, jotka eivät ole menneet kaupaksi. Jonkun tietyn vaatekappaleen varaaminen on myös mahdollista. Jos ilmoitan, että tarvitsen mustan pikkutakin, niin Kontin ihmiset ottavat minulle sellaisen säilöön. Samanlaisia kampanjoita on Tolppalan mukaan ollut aikaisemmin ainakin Joensuussa ja Lahdessa. Projektissa opiskelijat on jaettu neljän hengen ryhmiin. Ryhmät koostuvat vaatetus- ja kivialan ihmisistä. Opiskelijoilla on täysin vapaat kädet suunnitteluvaiheessa. Vanhoja vaatteita saa somistella, silputa tai valkaista mielensä mukaan. Tämä on todella mielenkiintoinen projekti. On mukavaa, kun aina ei tarvitse ostaa uusia kankaita kaupasta. Tolppala kertoo, että vaatteen valmistuksessa suunnittelu on vaikein vaihe. Suunnitteluvaiheessa haastavinta on kohderyhmän keksiminen. Kohderyhmä määrä paljolti,, sitä minkälaisia vaatteita suunnittelija alkaa suunnittella. Nuoret uskaltavat pukeutua näyttävämmin. Laura Tolppala Esimerkkinä voi hyvin pitää sitä, että vanhemmalle ihmiselle ei voi suunnitella mitään kovin paljastavaa vaatetta, kun taas nuorella sellainen käy hyvin. Tällä kertaa se on kuitenkin jo annettu suunnittelijoille valmiiksi. Kontin kampanjan kohteena ovat sen nimen mukaisesti nuoret. Tolppala on kohderyhmästä innoissaan. On kivaa saada kohderyhmäksi nuoriso, sillä nuorille voi suunnitella hieman räväkämpiä asuja. Nuoret uskaltavat pukeutua näyttävämmin. Laura Tolppalan mukaan artenomiopiskelut vaativat hyvää motivaatiota ja pitkää pinnaa. Myös erilaiset materiaalit tuovat suunnitteluun haastetta. Kontti-projektissa Tolppala pääsi työskentelemään ensimmäistä kertaa nahan kanssa. Olen tässä työstänyt käytettyjä nahkatakkeja. Yhdistin takkiin ohkaista satiinia. Siinä sai hetken aikaa miettiä, että miten se toteutetaan, kun kyseessä ovat kuitenkin kaksi aivan erilaista materiaalia. Konttiprojektin on tarkoitus huipentua maaliskuussa pidettävään näytökseen. Näytöksen jälkeen pidetään vielä näyttely koululla ja sen jälkeen vaatteet myydään Kontissa. Vielä on Tolppalalla vuosi opiskelua edessä. Valmistuttuaan tekstiili- ja vaatetusalan artenomiksi on Tolppalalla valmiudet suunnittella ja valmistaa vaatteita. Valmistuttuani haluaisin tehdä suunnittelijan töitä, Tolppala kertoo hymyillen.
5 Eräänlainen elämänkoulu Talouskoulussa nuori saa kasvaa vielä hetken. Samalla hän oppii pitämään huolta rahoistaan ja tekemään sämpylätaikinan. TIINA AHO Pitkä ruokapöytä on koristeltu fiinisti kultakankaalla ja kukkasilla. Oven raosta puskee tuhteja tuoksuja; Kotkan talouskoululaiset valmistavat venäläistä ateriaa saslikkeineen, charlotte russeineen ja blineineen. Nää palaa pohjaan! Ira Lehto, 17, parkaisee pienten voita tirskuvien paistinpannujen äärestä. Ne ensimmäiset usein palavatkin, opettaja Tarja Ala-Krekola vinkkaa. Mutta tuoksu on mahtava. Hetken kuluttua siihen sekoittuu makeita sävyjä, kun ovesta astelee pari teiniä uunituoreita munkkeja käsissään. Eipä ole ihme, että talouskoulun oppilaiden suosikkiaine on ruoanlaitto. Mutta oppii siellä muutakin. Täällä oppii elämään itsekseen, Kaisa Mattila, 16, sanoo. Virallisesti muotoiltuna tavoitteena on antaa opiskelijalle monipuolisia valmiuksia kotitalouden hoitamiseen. Saslikit kypsyvät pienissä miekoissa. Talouskoulun käynyt nuori ei vuorenvarmasti polta kattilallista vettä pohjaan, pilaa hienopyykkiä tai ihmettele, miten ikkunat pestään. Farkkujen ratkeaminen ei ole hänelle kriisi. Todennäköisesti hän ei myöskään ole henkilökohtaisessa konkurssissa 20-vuotiaana. Jos talouskoululla onkin jonkun mielestä pölyisen rouvakoulun maine, mielikuva kannattaa päivittää. Ennen vanhaan tehtiin kastepukuja. Tämän päivän nuori tarvitsee enemmän tietoa siitä, miten rahaa käytetään ja miten toimitaan yhteiskunnassa, Tarja Ala-Krekola sanoo. Hän opettaa Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston yhdistetyssä talouskoulussa ja kymppiluokassa. Tällä hetkellä talouskoulua käy kaksi ryhmää, joista toinen on 18 hengen kymppiluokka ja toinen mukautettujen oppilaiden pienryhmä. Ala-Krekola toteaa, että kymppiluokka-talouskoulussa nuori voi miettiä vielä omia jatkotoiveitaan, korottaa päästötodistuksen numeroitaan ja oppia samalla hyödyllisiä taitoja. Ei ole yhtään pöllömpää osata tehdä 20 litran sämpylätaikinaa. Täällä nuori voi kasvaa vielä vuoden. Talouskoulua voi käydä Kaakkois-Suomessa Kotkan lisäksi Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Kouvolan seudun ja Etelä-Karjalan ammattiopistoissa on tarjolla viiden kuukauden mittainen koulutusjakso, joka sisältää 14 opintoviikkoa pakollisia aineita sekä kolme opintoviikkoa valinnaisia ja kolme vapaasti valittavia aineita. Pakollisiin aineisiin kuuluvat ruoanvalmistus ja leipominen, kodin ja tekstiilien hoito, sisustaminen, käsityöt sekä yhteiskunnassa ja kuluttajana toimiminen. Tuo viimeksi mainittu sisältää esimerkiksi tutustumisen asunnon hankintatapoihin ja asumisen kustannuksiin. Nykyaikaa on sekin, että ruoanlaitossa näkyy kansainvälisyys ja että kokkausta helpottamaan on huolittu puolivalmisteita. Lukujärjestyksestä on poistunut perhekasvatus, ja ympäristöasiat ovat saaneet tilaa. Etelä-Karjalan ammattiopistossa käynnistyi tammikuussa kaksi eri ryhmää: 20 nuoren ja 11 maahanmuuttajan ryhmät. Opiskelijat tulevat tyypillisesti suoraan peruskoulusta ja lukiosta, eli ikähaitari on 16-20 vuotta. Talouskoulu ei ole ainoastaan tyttöjen juttu, vaan opiskelijoissa on myös poikia. Seuraava koulutus alkaa elokuussa. Talouskoulun käyminen antaa toisen asteen yhteisvalinnassa kolme lisäpistettä. Ammattitutkintoa ei ole tarjolla, mutta osastonjohtaja Leena Ovaska sanoo, että talouskouluille on ehdottomasti jatkossakin kova tarve. Onneksi päättäjätkin ovat sen huomioineet. Talouskoulun asemaa vahvistetaan jatkossa siten, että opintoja voidaan yhä enemmän hyväksilukea saman alan jatko-opinnoissa ja esimerkiksi lähihoitajaopinnoissa. Lappeenrannan opiskelijoista yksi kolmasosa suuntautuu lähihoitajiksi. Kouvolan seudun ammattiopiston talouskoulussa ei ole yhtä vilkasta kuin muualla kaakossa. Koulutukseen otetaan opiskelijoita enää syksyisin. Viime syksynä oli mukavasti 11 opiskelijaa, mutta sitä edellisenä syksynä vain kaksi, koulutuspäällikkö Leena Vuorenpää kertoo. Hän arvioi, että opiskelijamäärä lähti laskuun toisen asteen uudistuksen myötä. Sekin vaikutti, että sosiaali- ja terveysalalle ryhdyttiin ottamaan sisään 16-vuotiaita, kun aiemmin raja oli kulkenut 17-vuotiaissa. Vuorenpää pelkää, että kotitalousasiat eivät ole enää nuorten arvostuslistan kärjessä. Tai kyllä heitä varmasti talouskoulun sisältö kiinnostaisi, mutta ehkä he ajattelevat, että he oppivat ne samat asiat netistä. Kaisa Mattila ei haaveile kotitalousalasta työnä. Häntä nyppii pieni näpräys, joka tulee vastaan etenkin käsitöissä ja joskus keittiössäkin. Unelma-ammatteja ovat sen sijaan valokuvaaja ja sisustussuunnittelija. Mutta ei Mattila pidä esimerkiksi ruoanlaittotaitoa ollenkaan hyödyttömänä. Olin vähällä lopettaa talouskoulun kesken, mutta sitten heräsin. Kaisa Mattila ja blinien lisukkeet. Tarja Särkkä
6 Näppäimet rapisevat jo lähes kaikilla luennoilla Suurin osa opiskelijoista raapustaa muistiinpanot edelleen kynällä. S A N N I H A I K A R A I N E N Yhä useampi opiskelija käyttää kannettavaa tietokonetta luennoilla. Kynää ja paperia kannettava ei kuitenkaan syrjäytä vielä aikoihin, jos koskaan. Esimerkiksi kaavioiden ja muiden havainnollistavien piirrosten kirjaaminen tietokoneella voi olla hankalaa, samoin erikoismerkkejä vaativien laskujen. Myös yleisimmät tekstinkäsittelyohjelmat taipuvat kankeasti luentomuistiinpanoihin. Tietokoneiden käyttöä rajoittaa myös pistorasioiden puute luentosaleissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoista noin kolmannes käyttää kannettavaa tietokonetta, arvioi tutor-vastaava Niina Salmi opiskelijakunta Klaanista. Koulu tarjoaa ilmaisen langattoman verkkoyhteyden, mikä on lisännyt kannettavien suosiota. Jokaisella tunnilla näkee yleensä muutamia läppäreitä, Salmi kertoo. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) opiskelijat arvioivat, että vain muutama prosentti kaikista opiskelijoista tekee luentomuistiinpanot tietokoneella. Tietotekniikan opiskelijat ovat luonnollisesti kannettavien ahkerimpia käyttäjiä. Myös jatko-opiskelijat käyttävät paljon tietokonetta. Varsinkin ne, jotka ovat olleet jo työelämässä ja tottuneet siellä käyttämään konetta jatkuvasti, sanoo tuotanto-,, taloutta opiskeleva Antti Nousiainen. Ne, joilla on koneet mukana, lähinnä selaavat nettiä ja kuuntelevat luentoa siinä samassa. Santtu Kottila Luentosalien langatonta verkkoyhteyttä hyödynnetään myös taustatietojen hankkimiseen ja faktojen tarkistamiseen. Tai sitten Facebookiin tai muihin ajanvietteisiin, jos ei jaksa seurata luentoa. Ne, joilla on koneet mukana, lähinnä selaavat nettiä ja kuuntelevat luentoa siinä samassa, havainnoi kauppatieteiden opiskelija Santtu Kottila. Topi Kärkkäinen käyttää paljon kannettavaa tietokonetta opiskeluissaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Topi Kärkkäinen käyttää tietokonetta muistiinpanojen tekoon, mutta akkuteknologia ei hänen mukaansa vielä salli sitä, että koko päivän voisi laskea kannettavan varaan. Kynä ja paperi ovat erittäin toimivia. Kärkkäisen mukaan eniten läppäreitä käytetään tunneilla, joilla esitellään harjoitus- tai seminaaritöitä. Moni koulu tarjoaa nykyisin kannettavia tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Virolahden lukiossa kannettavia on annettu oppilaille viime syksystä lähtien. Tarkoituksena on hyödyntää entistä paremmin verkko-opintomahdollisuuksia. Myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijat saavat opiskeluajaksi koneen, jonka voi lunastaa itselleen edullisesti Seppo Rautiovaara valmistuttuaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat voivat lainata kannettavia oppimiskeskuksesta ja tilata koneita edulliseen hintaan ylioppilaskunnan kautta. Joidenkin LTY:n kurssien tenttejä ja kypsyysnäytteitä voi suorittaa tietokoneella niin kutsutussa tenttiakvaariossa. Muutoin tentit tehdään tenttisaleissa perinteisesti paperille.
7 Verinen veistotunti Koulumuisto T I I N A A H O Näyttelijä Elena Leevellä on keskisormessaan melko suuri, viisto arpi. Se on muisto verisestä kohtaamisesta sirkkelin kanssa. Leeve poimi yläasteella valinnaisaineekseen veiston. Se oli erikoinen veto, koska olin käsitöissä aika tumpelo. Mulle sattui aina paljon haavereita. Eräällä veistotunnilla luokallinen poikia ja Leeve väsäsivät puusalkkuja. Kun tuli aika tarttua sirkkeliin, jokin meni vikaan ja Leeven sormi jäi koneen väliin. Järkytykseltään hän ei hoksannut vetää sormeaan pois, ja niinpä verenvuoto oli näyttävää. Leeve ei kuitenkaan itkenyt. Olin luokan ainoa tyttö ja yritin olla siinä ihan muina naisina, hän kertoo. Sormi selvisi lopulta ilman pahempia vaurioita ja salkustakin tuli upea. Leeve maalasi sen siniseksi. Päätoimittaja Pekka Lakka Ulkoasu/taitto Ilkka Katainen Kannen kuva Future Image Bank Painopaikka Saimaan Lehtipaino Oy on luettavissa joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa Etelä-Saimaan verkkolehdessä www.esaimaa.fi Tutustu koulutustarjontaan!
8 BACHELOR S DEGREE PROGRAM IN INTERNATIONAL BUSINESS Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) on kansainvälisesti tunnettu huippuyliopisto, jonka Mikkelin kampuksella kansainvälisestä urasta kiinnostuneet voivat suorittaa englanniksi kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon. Kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelma ulkomaisten luennoitsijoiden johdolla. Opinnot kehittävät ongelmanratkaisutaitoja, ryhmässä toimimista sekä viestintävalmiuksia. Vaihto-opiskelu antaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Valmistuneilla on erinomaiset mahdollisuudet edetä maisterin ja tohtorin koulutusohjelmiin Suomessa ja ulkomailla sekä hakeutua liike-elämän kansainvälisiin työtehtäviin. HAKEMINEN Hakuaika päättyy 5.6.2008. Lisätietoja hakuperusteista ja hakulomake löytyvät www.hse.fi/mikkeli HSE:n Mikkelin kampukselle on oma erillinen opiskelijavalinta! HSE Mikkeli offers an intensive university level Bachelor s Degree Program in International Business. Classes are taught in English by distinguished professors from around the world. Studying abroad for one semester enables students to experience international cultures and foreign universities. Graduates have excellent possibilities to advance to Master s and Ph.D. degree programs in Finland and abroad. They also are prepared to enter a challenging work life. ADMISSION The admission deadline is June 5, 2008. For further information on admission criteria and the program: www.hse.fi/mikkeli BScBA Study Office Lönnrotinkatu 5 50100 MIKKELI, FINLAND Tel. +358 50 438 9837 bscba@mli.hkkk.fi Kesäyliopiston kevään ja kesän kursseja www.kesyli.net - Etelä-Karjalan kesäyliopisto Lappeenrannassa Avoin yliopisto-opetus Gerontologian monitiet. op.kokonaisuus 25 op (440 ) nonstop Kasvatustieteen perusopinnot 25 op JoY (585 ) nonstop Lapsuusopinnot approbatur 25 op JY (440 ) 6.2. alkaen Sosiaalityön perusopinnot 25 op KuY (695 ) 29.2. alkaen Työ- ja org.psykologian perusopinnot 25 op JoY (465 ) nonstop Työ- ja org.psykologian aineopinnot 35 op JoY (575 ) nonstop Yleinen info avoimen yliopiston opinnoista 7.2. klo 17.00-18.00, kesäyliopiston toimisto, Koulukatu 10 B, 2. krs. Tervetuloa! Sosiaali- ja terveydenhuolto Puutarhaterapiassa kasvi hoitaa ihmistä 10.-11.4. (155 ) Hankalan ihmisen kohtaaminen 9.4. (130 ) Työelämän viestintätaidot 8.4. (85 ) Opetusala, hallinto, elinkeinoelämä ja yhteiskunta Kuolinpesä, leski ja perilliset 5.3. (100 ) Ortodoksisen uskonnon liturgian harjoittelu 8.-9.2. (155 ) Kielet ja kulttuuri Puutarhanhoidon kurssi 12.4. (50 ) Parvekepuutarhanhoito 19.4. (50 ) In vino veritas -viini- ja ruokakurssi 24.4. ja 9.5. (120 ) Soveltavan taiteen seminaari 6.5. (12 ) Kertauskurssit kirjoittaville Ruotsin tehokertaus kirjoittaville abeille 28.-30.1. (47 ) Lyhyen matematiikan tehokertaus kirjoittaville abeille 19.-21.2. (47 ) Pitkän matematiikan tehokertaus kirjoittaville abeille 18.-20.2. (47 ) Luennot Aleksanteri I -luentosarja, koko luentosarja 29 tai 12 yksi luento - 12.2. klo 18.00-19.45 Ruhtinaan kasvatus ja maailmankuva - 11.3. klo 18.00-19.45 Suomen sodan ratkaisutaistelut - 29.4. klo 18.00-19.45 Suomen synty Hovin henki -yleisöluentosarja Skinnarilan hovissa aina alkaen klo 18.00-11.2. Miun maun mukkaan - murre ja mentaliteetti, alustajana Helena Anttonen Taitomatka Tasihiniin 26.3. ja 7.5. alk. klo 18.00, luennot samansisältöiset Etelä-Karjalan kesäyliopisto Lappeenranta puh. (05) 541 2830 Imatralla Avoin yliopisto-opetus ja pitkät koulutukset Logoterapian perusopinnot 25 op, 11.4.2008-8.2.2009 (1450 ) Virkamiesoikeus 5 op JoY, 18.-19.4. (100 ) Aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op JY, aloitus 6.5. (390 ) Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op JY, aloitus 14.5. (390 ) Opetusala Perhepäivähoito päteväksi -seminaari 12.-13.2. (185 ) Pelien ja leikkien käyttö opetuksessa 5.3. (95 ) Opetustoimen lainsäädännön ajankohtaisia asioita 5.4. (hinta ilm. myöhemmin) Matematiikan oppiminen ja opetus peruskoulun alaluokilla 14.4. (92 ) Psykomotorinen pienryhmätoiminta pedagogisena ennaltaehkäisynä 6.-7.5. (180 ) Ammatillinen vuorovaikutus kasvatustyössä 2.-3.6. (160 ) Yhteisöllisyys perhepäivähoidossa 7.6. (85 ) Sosiaali- ja terveydenhuolto Vanhusten ravitsemus 5.2. tai 6.2. (70 ) Miten auttaa vaurioitunutta lasta ja nuorta arjessa? 18.-19.2. (210 ) Hoitotyön kirjaaminen vanhustenhuollossa jatkokurssi 6.3. (90 ) Kehitysvammaisen päivätoiminnan ideapäivä 1.4. (90 ) Vanhusten uni ja unettomuus 15.4. (98 ) Vahva vanhemmuus - äitiyden ja isyyden tukeminen 21.4. (98 ) Sijoitetun lapsen nuoruusikävaihe 23.-24.4. (170 ) Hallinto, elinkeinoelämä ja yhteiskunta Tunneäly työelämässä ja yhteisöllisyyden voimavarana 17.4. (90 ) Hygieniakoulutus ja testi 29.4., 16.9. tai 3.11. (49 ) Markkinointi Venäjällä - Internetin mahdollisuudet markkinoinnissa 13.5. (150 ) Kielet ja kulttuuri Venäjää Tverin yliopistossa 9.-16.6. (470 ) ilm. 9.5. mennessä Venäjän aktivointikurssi Petroskoissa 2.-10.8. (520 ) ilm. 9.5. mennessä Kertauskurssit kirjoittaville Englannin kielen kertaus kirjoittaville 1.-3.2. (65 ) Ruotsin kielen kertaus kirjoittaville 8.-10.2. (65 ) Lyhyen matematiikan kertaus kirjoittaville 22.-24.2. (65 ) Pitkän matematiikan kertaus kirjoittaville 29.2.-2.3. (65 ) Ilmoittautuminen 2 viikkoa ennen kurssin alkua. Katso tarkemmat tiedot koulutuksista www.kesyli.net Etelä-Karjalan kesäyliopisto Imatra puh. (05) 436 3482