Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry
Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys, luentoja koulutuksellisesta perhetyöstä Olli Kampman, psyk.erikoislääkäri, apulaisopettaja omaisten ajatuksia ja kokemuksia 5 vuoden ajalta omaisyhdistyksen työssä kuntoutujien kertomaa ja kokemaa työhistoriani varrelta omia ajatuksia ja kokemuksia työssä ihmisten parissa lähes 30 v ajalta
Psyykkinen sairastaminen liitetään edelleen paljon uskomuksia leimaamista, on häpeällistä paljon tiedon puutetta kun ei tiedetä, ei voida ymmärtää kun ei voi ymmärtää, ei voi tukea kun ei voi tukea, ahdistuu ja saattaa alkaa toimia hoitoa ja kuntoutusta estävästi nämä pätevät sekä kuntoutujiin että heidän omaisiinsa Mielenterveysalan ammattilaisten tehtävä on toimia niin että ei synny tätä negatiivista kehää
jatkuu psyykkisen toimintakyvyn häiriöt heikentävät ihmisen selviytymistä arkipäivässä niiden vuoksi ihmiset tarvitsevat myös apua toimiakseen yhteiskunnassa ympäristön on usein vaikeaa ymmärtää näitä puutteita ja ne koetaan laiskuutena, piittaamattomuutena, saamattomuutena ja myös helposti poistettavina suositeltavaa kirjallisuutta: psyykkisen toimintakyvyn häiriöt- tukea ja apua kognitiivisiin toimintahäiriöihin ( Lundin ja Ohlsson, toim. Leif Berg ja Liisa Tiitta)
Omaisten reaktiot läheisen sairastuttua psyykkisesti ahdistusta ja pelkoa syyllisyyttä ja syyllistämistä häpeää ja leimaantumisen pelkoa toivottomuutta ja avuttomuutta vihaa surua ja masennusta
Perheen hallintakeinot Pyritään sopeutumaan tilanteeseen ja elämään normaalia elämää sairastuneen suostuttelu ja rationaalinen ylipuhuminen pyritään tulkitsemaan sairastuneen viestejä valvotaan sairastunutta jatkuvasti suljetaan pois omat harrastukset ei huomioida muiden perheenjäsenten tarpeita
Läheisten taakat perheen joutuessa psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen epäilyksen alaiseksi joutuminen tulla torjutuksi tai huonosti kohdelluksi ei saa ymmärrystä ja tukea kriisitilanteessa ei saa ilmaista tuskaansa ja levottomuuttansa henkilökunta ei tarvitse häntä ei saa informaatiota eikä neuvoja, siitä miten toimia nähdä, miten läheistä hoidetaan tehottomasti
Omaisista ja läheisistä tulee jarruja kun ei oteta mukaan aktiivisesti hoidon ja kuntoutuksen prosessiin ei anneta tietoa, suljetaan systeemin ulkopuolelle voidaan jopa syyllistää, on sairauden aiheuttaja ja ylläpitäjä häiritsee hoitoa ja kuntoutusta on ylihuolehtiva tarvitsisi itsekin hoitoa jne
Perhetyö hoidossa ja kuntoutuksessa psyykkisen sairauden vaiheittainen luonne vaikuttaa siihen että perhetyön tulisi olla tilanteeseen sopivaa ja joustavaa perheenjäsenten kuulemista ( selitykset sille mitä on tapahtunut, sairauteen liittyvät kokemukset, tunteet, kysymykset, huolenaiheet, ajan antaminen, kriisityö) perheeseen ja sen kulttuuriin tutustuminen
Monenlaista perhetyötä tarvitaan perhetapaamiset tarvittaessa perheen tuentarpeesta lähtevä tuki systemaattinen perheohjaus psykoedukaation keinoin tarvittaessa perheterapiaa omaisten ohjaaminen esim. omaisryhmiin joskus jopa omaisen / omaisten kriisihoito tai siihen ohjaaminen
Miksi kukaan ei elä tyhjiössä lähiyhteisö muodostaa luonnollisen tukiverkoston kuntoutujalle ja tukee kuntoutumista yhteistyö potilaan, omaisten ja mielenterveystyön ammattilaisten kanssa luo hyvän perustan toipumiselle edistää myös omaisten hyvinvointia ja ehkäisee heidän sairastumistaan psyykkisesti
Koulutuksellinen perhetyö vaikuttavuutta tutkittu kansainvälisesti psykoosien hoidossa ja kuntoutuksessa sairaalahoidon tarve väheni 1 ½ vuoden seuranta-aikana, yleinen hyvinvointi lisääntyi, perheen ilmapiiri parani ja potilaan oirehtiminen väheni omaisten kannalta heidän kuormittuneisuutensa väheni perheen vuorovaikutustaidot paranivat sairastuneet ja erityisesti toipuneet nimesivät omaisten tuen tärkeimmäksi tekijäksi toipumiseensa
Psykoedukatiivisen perheohjauksen määrittelyä ei perheterapiaa, mutta käytetään hyväksi perheterapian keinoja perheenjäsenillä merkitystä erityisesti sairauden kulun kannnalta ohjaaja on prosessin alkuun saattaja perheessä puhutaan ymmärrettävästi perheen kielialueella lähtökohtana stressi-haavoittuvuusmalli sairauden synnyssä ( vuorovaikutusongelmat ovat sairastamisen seurauksia ei syitä ) kuuluu psykososiaalisten hoitojen kategoriaan molemmin puolinen aktiivisuus perheen tarpeista lähtevä tietty rakenne, mutta joustetaan ja räätälöidään
Omaiset ja läheiset tukena kuntoutusprosessissa yhteistyö potilas perhe hoito ja kuntoutus yksiköt avoimuus, puhuminen, kuuleminen, kohtaaminen, ajan antaminen oikeaa tietoa ymmärrettävästi niin kuntoutujalle kuin lähipiirillekin vuorovaikutusta - alkuun aloite hyvä lähteä ammattilaisilta, koska moni omainen arastelee yhteydenottoa tai esim. perhepalaverin pyyntiä kiireisen ilmapiirin taakse ei pidä mennä kuntoutuminen ja psyykkinen työ yleensäkin on aikaa ja ymmärrystä vaativaa, se ei synny kiireellä ja hosumalla kannattaa järjestää perhetapaamisia silloinkin kun kuntoutus etenee hyvin, eikä vain silloin kun on hankala tilanne, leimaamme näin perhetapaamiset hankaliksi ja ongelmallisiksi ja yhteistyö lähipiirin kanssa myös hankaloituu
Lopuksi Vene on varmassa turvassa silloin kun se on satamassa mutta ei veneitä ole rakennettu sen vuoksi Paulo Coelho : Elämä, kauneimmat mietelauseet
Kirjallisuutta ja hyviä linkkejä Psykoedukaation työkirja ( Berg ja Johansson, Uudenmaan yhdistys) Labyrintti-lehdet, ilmestyy 4 x vuodessa, omaisyhdistyksen tuottama Koulutuksellinen perhetyö ( Kuipers. Leff ja Lam 1998 ) Psyykkisen toimintakyvyn häiriöt ( toim. Berg ja Tiitta 2003 ) www.omaisten.org keskusliiton sivusto, jonka kautta pääsee alueellisten yhdistysten sivustoille. Siellä paljon erilaisia oppaita ja kirjallisuutta ja omaisyhdistysten järjestämää toimintaa omaisille tueksi www.omaisetep.fi Etelä-Pohjanmaan omaisyhdistyksen sivusto, josta tietoa, tukea ja toimintaa alueemme omaislle