Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa vuonna 2014 600 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa 2002-2014 500 400 300 200 100 0 Tuonti Vienti Helsinki 22.4.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 VIENTI VÄHITEN KEHITTYNEISIIN MAIHIN KASVOI SELVÄSTI VUONNA 2014 Öljytuotteiden vienti kasvatti kokonaisvientiä Suomen tavaravienti vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin 1 kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan viime vuonna 72 prosenttia 524 miljoonaan euroon. Suomen tuonti vähiten kehittyneistä maista oli arvoltaan 399 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kauppataseeseen kertyi ylijäämää 125 miljoonaa euroa; vuonna 2013 tase oli 42 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vähiten kehittyneet maat eli LDC-maat ovat sosiaalis-taloudellisten indikaattoreiden perusteella kansainvälisen yhteisön köyhimpiä ja heikoimpia maita. 2 YK:n ylläpitämään luokitukseen kuuluu 48 maata, joista 34 sijaitsee Afrikassa, 13 Aasiassa ja Tyynellämerellä ja yksi Latinalaisessa Amerikassa. Lisäksi OECD tunnistaa neljä muuta alhaisen tulotason maata, joissa bruttokansantulo henkeä kohden oli alle 1 045 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2013. Vähiten kehittyneiden maiden osuus Suomen kokonaisviennistä oli edelleen hyvin pieni, mutta kasvoi hiukan edellisvuodesta. Osuus oli 0,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 0,5 prosenttia. Myös tuonnissa vähiten kehittyneiden maiden osuus kasvoi; se nousi vajaasta 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin. Vienti suureni merkittävästi Bangladeshiin ja Keniaan. Kokonaisvientiä kasvatti myös erityisesti öljytuotteiden toimitukset Togoon. Kauppavaihdolla mitattuna tärkeimmistä vähiten kehittyneistä maista vienti laski Mosambikiin ja Etiopiaan. Tuonti kasvoi erityisesti Kongon demokraattisesta tasavallasta, Kambodzhasta ja Madagaskarilta. Tuonti Mosambikista ja Afganistanista sen sijaan laski. Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välisen kaupan rakenne on tyypillinen teollisuusmaakehitysmaa -kaupalle: Suomi vei koneita ja laitteita ja muita pitkälle jalostettuja tavaroita, mutta toi elintarvikkeita, vaatteita ja tekstiilejä sekä raaka-aineita. Viime vuonna kokonaisvienti kasvoi erityisesti öljytuotteiden viennin sekä kone- ja laiteviennin noususta johtuen. Myös sahatavaran vienti kasvoi selvästi. Paperin vienti sen sijaan laski. Suomi toi vähiten kehittyneistä maista edellisvuotta enemmän värimetalleja ja vaatteita. Kuvio 2. Tärkeimmät maat Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden sekä muiden matalan tulotason maiden välisessä kaupassa v. 2014 (kauppavaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä) Milj. e 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Vienti Tuonti 1) Katsauksen maaluokitus perustuu YK:n luokitukseen vähiten kehittyneet maista eli LDC-maista ja OECD:n listaamiin muihin matalan tulotason maihin. Katsauksessa käsitteellä vähiten kehittyneet maat tarkoitetaan LDC-maita ja muita matalan tulotason maita. Luokitus on esitelty katsauksen liitteessä. 2) Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus: Tietoa LDC-maista Tullin tilastointi
2 Kuvio 3. Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2004-2014 2,0 Osuus % 1,5 1,0 0,5 0,0 Tuonti Vienti Kuvio 4. Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden sekä muiden matalan tulotason maiden välinen kauppatase 2004-2014 Milj. e 200 150 100 50 0-50 -100 Taulukko 1. Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden sekä muiden matalan tulotason maiden välinen kauppa v. 2005-2014 Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 2005 186-39 0,4 203-21 0,4 17 2006 219 +18 0,4 239 +18 0,4 20 2007 265 +21 0,4 355 +49 0,5 90 2008 377 +43 0,6 398 +12 0,6 20 2009 197-48 0,5 273-32 0,6 75 2010 317 +61 0,6 490 +80 0,9 172 2011 344 +8 0,6 485-1 0,9 141 2012 337-2 0,6 490 +1 0,9 153 2013 347 +3 0,6 305-38 0,5-42 2014 399 +15 0,7 524 +72 0,9 125 Kartta 1. Vähiten kehittyneet maat ja muut matalan tulotason maat maailmankartalla Tullin tilastointi
3 SUOMI VEI VÄHITEN KEHITTYNEISIIN MAIHIN SÄHKÖGENERAATTOREITA JA MAANSIIR- TOKONEITA Öljytuotteiden toimitukset Togoon nostivat kokonaisvientiä merkittävästi Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti vähiten kehittyneisiin maihin kasvoi viime vuonna 51 prosenttia ja oli arvoltaan lähes 263 miljoonaa euroa. Osuus Suomen viennistä vähiten kehittyneisiin maihin oli yli puolet. Erityisesti vietiin erilaisia voimakoneita ja moottoreita, joiden vienti kasvoi 70 prosenttia vajaaseen 167 miljoonaan euroon. Voimakoneiden ja moottoreiden osuus koko viennistä vähiten kehittyneisiin maihin oli lähes kolmannes. Sähkögeneraattoreiden ja - moottoreiden osuus tästä oli yli 158 miljoonaa euroa (+71 %). Niitä vietiin Bangladeshiin yli 90 miljoonan euron, Keniaan yli 34 miljoonan euron ja Mauritaniaan yli 16 miljoonan euron arvosta, mutta niiden vienti Mosambikiin romahti yli 92 prosenttia 1,9 miljoonaan euroon. Muiden teollisuuden erikoiskoneiden vienti kasvoi lähes neljänneksen ja oli arvoltaan 67 miljoonaa euroa. Näiden koneiden osuus koko viennistä vähiten kehittyneisiin maihin oli hiukan alle 13 prosenttia. Yli 53 prosenttia erikoiskoneista oli maansiirto- ja kaivuukoneita, joiden viennin arvo nousi 79 prosenttia lähes 36 miljoonaan euroon. Maansiirto- ja kaivuukoneita vietiin erityisesti Zimbabween (8,1 MEUR), Togoon (6,9 MEUR), Kongoon (5 MEUR) ja Sambiaan (4,5 MEUR). Erilaisia nesteiden ja kaasujen suodatus- ja puhdistuskoneita ja niiden osia vietiin vähiten kehittyneisiin maihin 8,7 miljoonan euron arvosta (+43 %). Näiden koneiden viennistä suurin osa suuntautui Sambiaan. Nostamis- ja lastaamiskoneita vietiin 3,6 miljoonan euron (-64 %) edestä, suurin osa Senegaliin ja Sambiaan. Näiden koneiden viennin pudotus vähiten kehittyneisiin maihin johtui Pohjois-Koreaan suuntautuneen nosturiviennin tyrehtymisestä kokonaan. Vielä vuonna 2013 kääntönostureita vietiin Pohjois-Koreaan yli kahdeksan miljoonan euron arvosta. Voimansiirtokoneistojen vienti kolminkertaistui 3,2 miljoonaan euroon. Niitä vietiin Bangladeshiin 1,2 miljoonan euron arvosta. Kaivannaisteollisuuden käsittelykoneiden vienti oli arvoltaan yli 5,1 miljoonaa euroa, kasvua 82 prosenttia edellisvuodesta. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti vähiten kehittyneisiin maihin kasvoi viime vuonna 43 prosenttia ja oli arvoltaan 18 miljoonaa euroa. Tietokoneita vietiin vajaan 1,7 miljoonan euron edestä, kasvua yli kolmannes edellisvuodesta. Tietokoneviennistä yli kolme neljännestä suuntautui Myanmariin. Mobiiliteknologian verkkolaitteita vuorostaan vietiin 1,2 miljoonan euron arvosta (+62 %), suurin osa Keniaan. Sähkömuuttajien viennin arvo oli 5,2 miljoonaa euroa (+126 %) ja muuntajien 1,4 miljoonaa euroa (-36 %). Mosambik ja Benin olivat muuttajien ja induktoreiden tärkeimmät vientikohteet, muuntajia vietiin eniten Sambiaan, Keniaan ja Ugandaan. Sähkökytkentälaitteiden vienti moninkertaistui 5,3 miljoonaan euroon. Erityisesti niitä vietiin Nepaliin ja Sudaniin. Sähkölääkintä- ja röntgenlaitteiden vienti vähiten kehittyneisiin maihin laski hiukan ja oli arvoltaan 1,1 miljoonaa euroa. Kuljetusvälineiden vienti vähiten kehittyneisiin maihin kasvoi vuonna 2014 lähes neljänneksen edellisvuoteen verrattuna ja oli arvoltaan melkein 12 miljoonaa euroa. Kulkuneuvoviennistä 72 prosenttia oli erilaisia kuorma-, paketti- ja erikoisautoja, joiden vienti kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta. Sambiaan vietiin lähes 1,9 miljoonan euron edestä dumppereita (+91 %) ja Afganistaniin 1,5 miljoonan euron edestä tavarankuljetusautoja (+70 %). Kuljetusvälineiden vientiä kasvattivat myös Bangladeshiin ja Sambiaan toimitetut ruoppausalukset. Metsäteollisuuden vienti vähiten kehittyneisiin maihin laski viime vuonna 12 prosenttia ja sen osuus viennistä laski 15 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Viennin lasku johtui paperimassan (-71 %) ja paperin (-14 %) viennin heikkenemisestä. Paperia vietiin kuitenkin yli 29 miljoonan euron arvosta. Siitä Bangladeshin osuus oli yli kahdeksan miljoonaa euroa (+5 %) ja Kenian osuus lähes 7,5 miljoonaa euroa (-11 %). Vienti Tansaniaan suureni edellisvuodesta lähes 3,5 miljoonaan euroon (+13 %). Paperin vienti Sambiaan sen sijaan laski 77 prosenttia ja oli arvoltaan vain alle puolitoista miljoonaa euroa. Paperimassan viennin romahdusta selittää Bangladeshiin viennin lasku edellisvuoden lähes kuudesta miljoonasta eurosta viime vuoden 1,6 miljoonaan euroon. Suomi vei massaa muihin vähiten kehittyneisiin maihin vähän. Tullin tilastointi
4 Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden vienti lisääntyi selvästi vuonna 2014. Puutavaraa vietiin lähes yhdeksän miljoonan euron arvosta (+50 %), ja myös puutuotteiden vienti kasvoi. Suurin osa puutavaraviennistä oli sahatavaraa. Sahatavaraa vietiin Jemeniin yli neljän miljoonan euron arvosta (+41 %) ja Sudaniin lähes kolmen miljoonan euron edestä (+90 %). Kemianteollisuuden vienti vähiten kehittyneisiin maihin oli vuonna 2014 arvoltaan yli 40 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kemianteollisuuden tuotteiden osuus koko viennistä vähiten kehittyneisiin maihin oli 7,7 prosenttia. Lannoitteiden osuus oli alle 18 miljoonaa euroa (-7 %) ja lääkkeiden vajaa 14 miljoonaa euroa (+37 %). Muovien viennin arvo kohosi 63 prosenttia 6,7 miljoonaan euroon. Lähes kaikki lannoitevienti suuntautui Tansaniaan, mutta lääkevienti jakautui tasaisemmin eri maihin. Hiukan alle viidennes lääkkeistä vietiin Burkina Fasoon ja toinen viidennes Etiopiaan. Öljytuotteiden viennissä huomattavat vuosittaiset maakohtaiset vaihtelut ovat olleet tyypillisiä. Yksittäinen öljytankkeritoimitus voi muuttaa merkittävästi viennin maakohtaista arvoa. Viime vuonna Togoon vietiin öljytuotteita yli 158 miljoonan euron arvosta, kun vielä vuonna 2013 öljytuotteiden vienti sinne oli arvoltaan alle 27 miljoonaa euroa. Togoon suuntautuneet öljytoimitukset nostivatkin Suomen vähiten kehittyneisiin maihin suuntautunutta vientiä jyrkästi. Ilman näitä toimituksia vienti vähiten kehittyneisiin maihin olisi kasvanut viidenneksen 72 prosentin sijaan. Lisäksi Afganistaniin vietiin viime vuonna yli 7,3 miljoonan euron edestä öljytuotteita, kun edellisvuonna vientiä ei ollut ollenkaan. Öljytuotteiden vienti muihin vähiten kehittyneisiin maihin oli vähäistä. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat kojeet ja mittarit, joiden viennin arvo oli hieman yli viisi miljoonaa euroa eli reilu kolmannes edellisvuotta enemmän. Näistä suurin osa oli erilaisia tieteellisiä mittausinstrumentteja, joita vietiin erityisesti Tansaniaan ja Senegaliin. Kuvio 5. Vienti vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin tavararyhmittäin v. 2014 Kojeet ja mittarit (+34 %) Kuljetusvälineet (+24 %) 1,0 % 2,2 % Sähkökoneet ja -laitteet (+43 %) 3,3 % Eri toimialojen erikoiskoneet (+24 %) 12,8 % Muut tavarat (-49 %) 2,4 % Sahatavara (+50 %) 1,7 % Öljytuotteet (+519 %) 31,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+12 %) 7,7 % Voimakoneet ja moottorit (+70 %) 31,8 % Paperi ja pahvi (-14 %) 5,6 % Tullin tilastointi
5 Taulukko 2. Vienti vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2013 Milj. e Osuus % Muutos % 2014 Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 6 1,9 54 9 1,7 50 334 Öljytuotteet 27 8,8-83 166 31,6 519 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 36 11,8-3 40 7,7 12 64 Paperi ja pahvi 34 11,1 78 29 5,6-14 71 Voimakoneet ja moottorit 98 32,2-19 167 31,8 70 72-74 Eri toimialojen erikoiskoneet 54 17,8-33 67 12,8 24 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 12 4,0 13 18 3,3 43 78,79 Kuljetusvälineet 9 3,0-56 12 2,2 24 87 Kojeet, mittarit yms. 4 1,2 48 5 1,0 34 Muut tavarat 25 8,1-29 13 2,4-49 Yhteensä 305 100,0-38 524 100,0 72 VAATTEITA TUOTIIN AASIASTA JA KAHVIA AFRIKASTA Sokerin tuonti laski Suomen tuonti vähiten kehittyneistä maista oli sangen yksipuolista. Noin puolet tuonnista oli viime vuonna värimetalleja ja malmeja, yli kolmasosa tekstiilejä, vaatteita sekä jalkineita ja noin kymmenesosa elintarvikkeita. Korkean jalostusasteen tavaroiden osuus kokonaistuonnista oli vain noin prosentti. Elintarvikkeita ja raaka-aineita tuotiin enimmäkseen Afrikan maista, vaatteita ja tekstiilejä pääasiassa Aasiasta. Tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita tuotiin vuonna 2014 vähiten kehittyneistä maista 151 miljoonan euron arvosta, kasvua kolme prosenttia edellisvuodesta. Vaatteiden osuus tästä oli melkein 140 miljoonaa euroa (+5 %), tekstiilien kahdeksan miljoonaa euroa (-23 %) ja jalkineiden alle 2,8 miljoonaa euroa (+17 %). Bangladeshista tuotujen vaatteiden arvo oli 112 miljoonaa euroa (+3 %) ja Kambodzhasta tuotujen 23 miljoonaa euroa (+4 %). Lisäksi vaatetuonti Madagaskarilta moninkertaistui yli 2,5 miljoonaan euroon. Bangladesh oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin vaatteiden tuontimaa Kiinan ja Ruotsin jälkeen, vaikkakin Ruotsin vaatevienti on lähes pelkästään muualla valmistettujen vaatteiden jälleenvientiä. Bangladeshin osuus Suomen vaatetuonnista oli kahdeksan prosenttia. Värimetallien tuonti vähiten kehittyneistä maista sisälsi yli 181 miljoonan euron arvosta kobolttia Kongon demokraattisesta tasavallasta ja 6,5 miljoonan euron arvosta nikkeliä Madagaskarilta (+57 %). Madagaskarilta tuodun nikkelin tuontihinnat kasvoivat 14 prosenttia ja tuonnin määrä kohosi 38 prosenttia lähes 504 tonniin. Kongosta tuotiin yli 66 tuhatta tonnia (+62 %) kobolttia, ja sen tuontihinnat nousivat kahdeksan prosenttia. Kongosta tuotu koboltti muodosti arvoltaan yli 45 prosenttia koko vähiten kehittyneiden maiden tuonnin arvosta ja käsitti myös 99 prosenttia kaikesta Suomeen viime vuonna tuodusta koboltista. Malmien ja metalliromun tuonti vähiten kehittyneistä maista laski 56 prosenttia viime vuonna ja oli arvoltaan alle viisi miljoonaa euroa. Suurin osa tuonnista, yli 4,7 miljoonaa euroa, oli Mosambikista tuotuja titaanimalmeja. Elintarvikkeiden tuonti vähiten kehittyneistä maista oli viime vuonna arvoltaan lähes 40 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tästä tuonnista yli 56 prosenttia oli raakakahvia, jonka tuonnin arvo kasvoi kymmeneksen. Kahvia tuotiin Keniasta yli kymmenen miljoonan euron (+21 %), Tansaniasta 4,2 miljoonan euron (-26 %) ja Etiopiasta lähes 4,1 miljoonan euron (+6 %) arvosta. Kahvin tuonnin arvon nousu johtui kahvin tuontihintojen 14 prosentin kasvusta, sillä kahvia tuotiin 240 tonnia eli kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vähiten kehittyneistä maista Tullin tilastointi
6 tuotu raakakahvi oli arvoltaan yli 12 prosenttia kahvin kokonaistuonnista. Lähes 46 prosenttia Suomeen tuodusta raakakahvista tuotiin viime vuonna Brasiliasta. Ruokosokerin tuonti vähiten kehittyneistä maista oli arvoltaan yli 11 miljoonaa euroa (-48 %). Melkein kaikki sokerista tuotiin Sudanista. Sudan oli Suomen raa an ruokosokerin toiseksi suurin tuontimaa Swazimaan jälkeen ja käsitti yli viidenneksen kokonaistuonnista. Hedelmien ja kasvisten tuonti kasvoi 13 prosenttia ja oli arvoltaan melkein 4,6 miljoonaa euroa. Lähes 60 prosenttia tuoduista hedelmistä ja kasviksista saapui Keniasta, suurin osa näistä ananassäilykkeitä. Muita arvoltaan huomattavia tuontitavararyhmiä olivat turkisnahat, joita tuotiin Afganistanista 7,4 miljoonan euron arvosta (-42 %), sekä polkupyörät, joiden tuonti nousi lähes 2,6 miljoonaan euroon. Polkupyöriä tuotiin 11 676 kappaletta Bangladeshista ja 5 854 kappaletta Kambodzhasta. Kuvio 6. Tuonti vähiten kehittyneistä maista ja muista matalan tulotason maista tavararyhmittäin v. 2014 Muut tavarat (+5 %) 2,6 % Hedelmät ja kasvikset (+13 %) 1,1 % Sokeri (-48 %) 2,8 % Kahvi (+10 %) 5,6 % Turkisnahat (-42 %) 1,9 % Koboltti (+75 %) 45,4 % Malmit (-56 %) 1,2 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (+3 %) 37,8 % Nikkeli (+57 %) 1,6 % Taulukko 3. Tuonti vähiten kehittyneistä ja muista matalan tulotason maista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2013 2014 Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 05 Hedelmät ja kasvikset 4 1,2 18 5 1,1 13 06 Sokeri 22 6,2 44 11 2,8-48 071 Kahvi 20 5,8-32 22 5,6 10 212 Turkisnahat 13 3,7 30 7 1,9-42 28 Malmit ja metalliromu 11 3,1 91 5 1,2-56 65, 84, 85 Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 146 42,0 19 151 37,8 3 683 Nikkeli 4 1,2-7 1,6 57 68981 Koboltti 104 29,9-24 181 45,4 75 Muut tavarat 24 6,9 68 10 2,6 5 Yhteensä 347 100,0 3 399 100,0 15 Tullin tilastointi
VIENTI VÄHITEN KEHITTYNEISIIN MAIHIN 2013 JA 2014 2013 2014 Muutos% Osuus viennistä Osuus viennistä 2014/2013 1000 e vähiten kehittyneisiin1000 e vähiten kehittyneisiin maihin maihin AF Afganistan 1 620 0,5 10 393 2,0 541 AO Angola 2 943 1,0 5 950 1,1 102 BD Bangladesh 75 168 24,6 110 525 21,1 47 BF Burkina Faso 1 720 0,6 4 412 0,8 157 BI Burundi 242 0,1 1 425 0,3 488 BJ Benin 609 0,2 3 626 0,7 495 BT Bhutan 101 0,0 43 0,0-57 CD Kongo (dem. tasavalta) 1 893 0,6 7 407 1,4 291 CF Keski-Afrikan tasavalta 108 0,0 84 0,0-22 DJ Djibouti 294 0,1 891 0,2 203 ER Eritrea 247 0,1 552 0,1 124 ET Etiopia 10 893 3,6 4 247 0,8-61 GM Gambia 1 050 0,3 1 634 0,3 56 GN Guinea 1 433 0,5 320 0,1-78 GQ Päiväntasaajan Guinea 94 0,0 34 0,0-64 GW Guinea-Bissau 140 0,0 217 0,0 55 HT Haiti 135 0,0 17 0,0-87 KE Kenia 25 316 8,3 54 624 10,4 116 KH Kambodza 223 0,1 308 0,1 38 KI Kiribati 13 0,0 24 0,0 80 KM Komorit - - 28 0,0 - KP Pohjois-Korea 8 549 2,8 1 0,0-100 LA Laos 576 0,2 1 472 0,3 156 LR Liberia 2 012 0,7 11 829 2,3 488 LS Lesotho 0 0,0 122 0,0 >999 MG Madagaskar 924 0,3 380 0,1-59 ML Mali 3 126 1,0 4 147 0,8 33 MM Myanmar 2 078 0,7 2 425 0,5 17 MR Mauritania 15 635 5,1 18 189 3,5 16 MW Malawi 2 479 0,8 2 196 0,4-11 MZ Mosambik 26 803 8,8 4 546 0,9-83 NE Niger 930 0,3 212 0,0-77 NP Nepal 1 770 0,6 2 564 0,5 45 RW Ruanda 380 0,1 1 857 0,4 388 SB Salomonsaaret 10 0,0 68 0,0 568 SD Sudan 5 869 1,9 8 975 1,7 53 SL Sierra Leone 1 905 0,6 808 0,2-58 SN Senegal 6 356 2,1 13 261 2,5 109 SO Somalia 204 0,1 506 0,1 149 SS Etelä-Sudan 354 0,1 38 0,0-89 ST Sao Tome ja Principe 3 0,0 4 0,0 9 TD Tsad 1 604 0,5 446 0,1-72 TG Togo 27 803 9,1 166 089 31,7 497 TJ Tadzikistan 3 143 1,0 743 0,1-76 TL Timor-Leste 25 0,0 74 0,0 196 TV Tuvalu - - - - - TZ Tansania 26 900 8,8 27 389 5,2 2 UG Uganda 4 093 1,3 3 205 0,6-22 VU Vanuatu 25 0,0 3 0,0-90 YE Jemen 6 214 2,0 8 275 1,6 33 ZM Sambia 25 042 8,2 25 853 4,9 3 ZW Zimbabwe 6 151 2,0 11 883 2,3 93 Vähiten kehittyneet maat yhteensä 305 206 100,0 524 322 100,0 72 Koko vienti 56 047 549 55 857 596 0
TUONTI VÄHITEN KEHITTYNEISTÄ MAISTA 2013 JA 2014 2013 2014 Muutos% Osuus tuonnista Osuus tuonnista 2014/2013 1000 e vähiten kehittyneistä 1000 e vähiten kehittyneistä maista maista AF Afganistan 13 091 3,8 7 588 1,9-42 AO Angola 69 0,0 7 0,0-90 BD Bangladesh 123 099 35,5 124 314 31,2 1 BF Burkina Faso 227 0,1 73 0,0-68 BI Burundi 59 0,0 4 0,0-93 BJ Benin 0 0,0 - - - BT Bhutan - - - - - CD Kongo (dem. tasavalta) 117 305 33,8 181 907 45,6 55 CF Keski-Afrikan tasavalta 177 0,1 16 0,0-91 DJ Djibouti 1 0,0 - - - ER Eritrea - - - - - ET Etiopia 4 523 1,3 4 271 1,1-6 GM Gambia 2 0,0 28 0,0 >999 GN Guinea 6 0,0 2 0,0-76 GQ Päiväntasaajan Guinea - - - - - GW Guinea-Bissau - - - - - HT Haiti 124 0,0 196 0,0 58 KE Kenia 13 347 3,8 14 327 3,6 7 KH Kambodza 24 598 7,1 27 058 6,8 10 KI Kiribati 2 0,0 5 0,0 186 KM Komorit 13 0,0 8 0,0-40 KP Pohjois-Korea 131 0,0 466 0,1 256 LA Laos 410 0,1 672 0,2 64 LR Liberia 949 0,3 546 0,1-42 LS Lesotho 3 0,0 0 0,0-99 MG Madagaskar 4 937 1,4 9 235 2,3 87 ML Mali 8 0,0 40 0,0 423 MM Myanmar 531 0,2 520 0,1-2 MR Mauritania 21 0,0 12 0,0-43 MW Malawi 1 087 0,3 1 330 0,3 22 MZ Mosambik 18 534 5,3 4 863 1,2-74 NE Niger 95 0,0 10 0,0-90 NP Nepal 544 0,2 765 0,2 41 RW Ruanda 561 0,2 214 0,1-62 SB Salomonsaaret 1 0,0 - - - SD Sudan 13 106 3,8 11 026 2,8-16 SL Sierra Leone 691 0,2 606 0,2-12 SN Senegal 727 0,2 1 099 0,3 51 SO Somalia - - - - - SS Etelä-Sudan - - 0 0,0 - ST Sao Tome ja Principe - - - - - TD Tsad 33 0,0 30 0,0-9 TG Togo 8 0,0 8 0,0 7 TJ Tadzikistan 3 0,0 66 0,0 >999 TL Timor-Leste 58 0,0 84 0,0 45 TV Tuvalu - - 1,5 0,0 - TZ Tansania 5 927 1,7 4 683 1,2-21 UG Uganda 566 0,2 2 091 0,5 269 VU Vanuatu 0 0,0 - - - YE Jemen 0 0,0 0 0,0-43 ZM Sambia 1 202 0,3 59 0,0-95 ZW Zimbabwe 362 0,1 833 0,2 130 Vähiten kehittyneet maat yhteensä 347 136 100,0 399 061 100,0 15 Koko tuonti 58 406 608 57 662 353-1
VIENTI VÄHITEN KEHITTYNEISIIN MAIHIN V. 2012-2014 2012 2013 2014 SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 958 0,2 470 0,2-51 1 541 0,3 228 00 elävät eläimet 1 0,0 1 0,0 0 3 0,0 400 01 liha ja lihatuotteet 84 0,0 27 0,0-68 358 0,1 >999 02 maitotaloustuotteet ja munat 799 0,2 247 0,1-69 888 0,2 259 03 kala- ja kalavalmisteet - - 0 0,0 - - - - 04 vilja ja viljatuotteet 0 0,0 36 0,0 >999 98 0,0 174 05 hedelmät ja kasvikset - - 0 0,0-0 0,0 >999 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 29 0,0 89 0,0 208 55 0,0-37 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 2 0,0 7 0,0 344 3 0,0-51 08 rehuaineet - - 0 0,0-75 0,0 >999 09 erinäiset elintarvikkeet 43 0,0 63 0,0 47 61 0,0-4 1 juomat ja tupakka 543 0,1 907 0,3 67 18 0,0-98 11 juomat 543 0,1 907 0,3 67 18 0,0-98 12 tupakka ja tupakkavalmisteet - - - - - - - - 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 10 298 2,1 13 609 4,5 32 13 044 2,5-4 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 102 0,0 137 0,0 35 74 0,0-46 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet - - - - - - - - 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi - - - - - 0 0,0-24 puutavara ja korkki 3 786 0,8 5 813 1,9 54 8 722 1,7 50 25 paperimassa 5 631 1,1 6 097 2,0 8 1 748 0,3-71 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 322 0,1 564 0,2 75 1 588 0,3 182 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 456 0,1 633 0,2 39 708 0,1 12 28 malmit ja metalliromu - - 355 0,1-159 0,0-55 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 1 0,0 11 0,0 >999 45 0,0 314 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 160 845 32,8 26 816 8,8-83 165 900 31,6 519 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 32 0,0 36 0,0 12 141 0,0 294 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 157 373 32,1 26 780 8,8-83 165 758 31,6 519 34 kaasut 3 440 0,7 - - - - - - 35 sähkövirta - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat - - - - - - - - 41 eläinöljyt ja -rasvat - - - - - - - - 42 kasviöljyt ja -rasvat - - - - - - - - 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. - - - - - - - - 5 kemialliset aineet ja tuotteet 37 230 7,6 36 102 11,8-3 40 262 7,7 12 51 orgaaniset kemialliset aineet 1 209 0,2 1 754 0,6 45 798 0,2-55 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 343 0,1 166 0,1-52 65 0,0-61 53 väri- ja parkitusaineet 120 0,0 396 0,1 230 758 0,1 91 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 18 099 3,7 10 030 3,3-45 13 760 2,6 37 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 30 0,0 44 0,0 47 59 0,0 34 56 lannoitteet, valmistetut 12 935 2,6 19 242 6,3 49 17 834 3,4-7 57 muovit, valmistamattomat 2 387 0,5 2 070 0,7-13 3 287 0,6 59 58 muovit, valmistetut 1 839 0,4 2 073 0,7 13 3 457 0,7 67 59 erinäiset kemialliset tuotteet 268 0,1 326 0,1 22 244 0,0-25 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 30 642 6,3 37 886 12,4 24 33 529 6,4-12 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat - - - - - 0 0,0-62 kumituotteet 364 0,1 260 0,1-29 179 0,0-31 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 59 0,0 42 0,0-28 484 0,1 >999 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 18 991 3,9 33 827 11,1 78 29 139 5,6-14 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 503 0,1 268 0,1-47 404 0,1 51 66 kivennäisainetuotteet 7 409 1,5 547 0,2-93 393 0,1-28 67 rauta ja teräs 1 919 0,4 722 0,2-62 215 0,0-70 68 muut metallit 0 0,0 3 0,0 510 13 0,0 418 69 tuotteet epäjalosta metallista 1 397 0,3 2 218 0,7 59 2 702 0,5 22 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 235 131 48,0 174 165 57,1-26 262 875 50,1 51 71 voimakoneet ja moottorit 121 973 24,9 98 261 32,2-19 166 567 31,8 70 72 eri toimialojen erikoiskoneet 53 483 10,9 28 452 9,3-47 44 621 8,5 57 73 metalliteollisuuskoneet 854 0,2 4 363 1,4 411 896 0,2-79 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 26 770 5,5 21 512 7,0-20 21 720 4,1 1 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 2 130 0,4 1 239 0,4-42 1 713 0,3 38 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 2 354 0,5 1 994 0,7-15 1 536 0,3-23 77 muut sähkökoneet ja laitteet 6 400 1,3 9 041 3,0 41 14 283 2,7 58 78 moottoriajoneuvot 5 037 1,0 8 734 2,9 73 10 096 1,9 16 79 muut kuljetusvälineet 16 130 3,3 569 0,2-96 1 444 0,3 154 8 erinäiset valmiit tavarat 4 374 0,9 9 051 3,0 107 7 004 1,3-23 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 386 0,1 1 508 0,5 290 221 0,0-85 82 huonekalut 86 0,0 62 0,0-28 226 0,0 266 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 169 0,0 314 0,1 85 529 0,1 69 84 vaatteet 315 0,1 344 0,1 9 204 0,0-41 85 jalkineet 1 0,0 4 0,0 436 10 0,0 136 87 kojeet,mittarit yms. 2 559 0,5 3 782 1,2 48 5 062 1,0 34 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 16 0,0 34 0,0 116 91 0,0 166 89 muut valmiit tavarat 842 0,2 3 003 1,0 257 659 0,1-78 9 muut tavarat 9 840 2,0 6 199 2,0-37 150 0,0-98 YHTEENSÄ 489 860 100,0 305 206 100,0-38 524 322 100,0 72
TUONTI VÄHITEN KEHITTYNEISTÄ MAISTA V. 2012-2014 2012 2013 2014 SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 49 758 14,8 47 806 13,8-4 39 502 9,9-17 00 elävät eläimet - - - - - - - - 01 liha ja lihatuotteet 11 0,0 65 0,0 498 5 0,0-92 02 maitotaloustuotteet ja munat 6 0,0 - - - 0 0,0-03 kala- ja kalavalmisteet 799 0,2 908 0,3 14 604 0,2-33 04 vilja ja viljatuotteet 81 0,0 237 0,1 191 388 0,1 64 05 hedelmät ja kasvikset 3 428 1,0 4 048 1,2 18 4 581 1,1 13 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 15 044 4,5 21 684 6,2 44 11 184 2,8-48 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 30 381 9,0 20 843 6,0-31 22 683 5,7 9 08 rehuaineet 3 0,0 20 0,0 657 33 0,0 63 09 erinäiset elintarvikkeet 6 0,0 1 0,0-81 22 0,0 >999 1 juomat ja tupakka 32 0,0 4 0,0-88 13 0,0 245 11 juomat 32 0,0 4 0,0-88 13 0,0 246 12 tupakka ja tupakkavalmisteet - - 0 0,0 - - - - 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 20 277 6,0 27 419 7,9 35 13 974 3,5-49 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 9 816 2,9 12 746 3,7 30 7 394 1,9-42 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 425 0,1 477 0,1 12 71 0,0-85 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 1 423 0,4 948 0,3-33 503 0,1-47 24 puutavara ja korkki 463 0,1 426 0,1-8 244 0,1-43 25 paperimassa - - - - - - - - 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 1 0,0 1 0,0 111 2 0,0 54 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 1 0,0 0 0,0-58 2 0,0 711 28 malmit ja metalliromu 5 715 1,7 10 925 3,1 91 4 763 1,2-56 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 2 433 0,7 1 895 0,5-22 995 0,2-48 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta - - - - - - - - 32 kivihiili, koksi, briketit yms. - - - - - - - - 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet - - - - - - - - 34 kaasut - - - - - - - - 35 sähkövirta - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 3 0,0 13 0,0 305 6 0,0-51 41 eläinöljyt ja -rasvat - - - - - - - - 42 kasviöljyt ja -rasvat 3 0,0 12 0,0 281 6 0,0-45 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 1 0,0 808 - - - 5 kemialliset aineet ja tuotteet 704 0,2 589 0,2-16 702 0,2 19 51 orgaaniset kemialliset aineet 191 0,1 - - - 3 0,0-52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 16 0,0 50 0,0 218 146 0,0 190 53 väri- ja parkitusaineet 1 0,0 4 0,0 349 1 0,0-78 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 7 0,0 213 0,1 3 010 10 0,0-95 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 1 0,0 3 0,0 110 246 0,1 >999 56 lannoitteet, valmistetut - - - - - - - - 57 muovit, valmistamattomat - - 10 0,0-4 0,0-61 58 muovit, valmistetut 23 0,0 0 0,0-100 0 0,0 >999 59 erinäiset kemialliset tuotteet 464 0,1 309 0,1-34 292 0,1-5 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 150 940 44,8 132 391 38,1-12 197 138 49,4 49 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 5 0,0 399 0,1 >999 76 0,0-81 62 kumituotteet 12 0,0 1 032 0,3 >999 3 0,0-100 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 45 0,0 54 0,0 20 41 0,0-24 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 26 0,0 17 0,0-35 22 0,0 30 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 12 907 3,8 10 488 3,0-19 8 085 2,0-23 66 kivennäisainetuotteet 1 206 0,4 714 0,2-41 1 014 0,3 42 67 rauta ja teräs 95 0,0 46 0,0-51 49 0,0 6 68 muut metallit 136 616 40,5 119 604 34,5-12 187 744 47,0 57 69 tuotteet epäjalosta metallista 28 0,0 38 0,0 34 106 0,0 180 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 3 099 0,9 1 399 0,4-55 3 608 0,9 158 71 voimakoneet ja moottorit 640 0,2 21 0,0-97 4 0,0-80 72 eri toimialojen erikoiskoneet 49 0,0 185 0,1 279 150 0,0-19 73 metalliteollisuuskoneet 162 0,0 9 0,0-94 3 0,0-65 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 205 0,1 89 0,0-56 207 0,1 131 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 20 0,0 6 0,0-70 16 0,0 172 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 133 0,0 28 0,0-79 416 0,1 >999 77 muut sähkökoneet ja laitteet 155 0,0 106 0,0-31 215 0,1 103 78 moottoriajoneuvot 1 731 0,5 908 0,3-48 2 596 0,7 186 79 muut kuljetusvälineet 5 0,0 46 0,0 807 - - - 8 erinäiset valmiit tavarat 111 530 33,1 136 843 39,4 23 143 950 36,1 5 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 201 0,1 15 0,0-92 3 0,0-81 82 huonekalut 980 0,3 1 193 0,3 22 797 0,2-33 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 80 0,0 58 0,0-28 127 0,0 119 84 vaatteet 107 380 31,8 132 871 38,3 24 139 830 35,0 5 85 jalkineet 2 493 0,7 2 364 0,7-5 2 760 0,7 17 87 kojeet,mittarit yms. 158 0,0 101 0,0-36 146 0,0 44 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 4 0,0 8 0,0 93 8 0,0 2 89 muut valmiit tavarat 234 0,1 233 0,1 0 279 0,1 20 9 muut tavarat 891 0,3 674 0,2-24 166 0,0-75 YHTEENSÄ 337 234 100,0 347 136 100,0 3 399 061 100,0 15
Liite (1/2) VÄHITEN KEHITTYNEIDEN MAIDEN LUOKITUS Katsauksessa on käytetty YK:n luokitusta vähiten kehittyneistä maista ja OECD:n kehitysapukomitean (DAC) luokitusta muista alhaisen tulotason maista. YK:n kehityspolitiikkaa käsittelevä komitea (Committee for Development Policy) käyttää seuraavia kriteerejä vähiten kehittyneiden maiden tunnistamiseen: 1 Matala tulotaso. Arvioinnissa käytetään bruttokansantulon kolmivuotista keskiarvoa henkeä kohti. Jos se on alle 1 035 USD vuodessa, maa lasketaan vähiten kehittyneiden maiden ryhmään. Maa pääsee lähtemään ryhmästä keskiarvon ylittäessä 1 242 dollaria. Inhimillisen kehityksen taso. Inhimillisen kehityksen taso mitataan aliravitsemuksesta kärsivien osuuden, alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden, toisen asteen koulunkäynnin ja aikuisten lukutaidon avulla. Talouden haavoittuvuus. Talouden haavoittuvuutta mitatessa otetaan huomioon väestön määrä, eristyneisyys, vientituotteiden monimuotoisuus, maa-, metsä ja kalatalouden osuus kansantuotteesta, maataloustuotannon epävakaus, tuotteiden ja palveluiden viennin epävakaus sekä luonnonkatastrofeista johtuva kodittomuus. Muiden matalan tulotason maiden määrittelyn lähtökohtana on Maailmanpankin bruttokansantuloluokittelu. Määrittelyperuste on henkeä kohti laskettu bruttokansantulo ( GNI per capita ). Vuoden 2014 vähiten kehittyneiden maiden katsauksessa muiksi matalan tulotason maiksi on laskettu ne maat, joiden bruttokansantulo per capita oli alle 1 045 USD vuonna 2013. 2 OECD:n kehitysapukomitean kehitysmaalistaus esitellään liitteen seuraavalla sivulla. 1) http://www.un.org/en/development/desa/policy/cdp/ldc/ldc_criteria.shtml 2) http://www.oecd.org/dac/stats/documentupload/dac%20list%20of%20oda%20recipients%202014%20final.p df
Vähiten kehittyneet maat (LDC-maat) Muut matalan tulotason maat (GNI per capita alle 1 045 $) Alemman keskitulon maa (GNI per capita 1 046-4 125 $) Liite (2/2) Ylemmän keskitulon maat (GNI per capita 4 126 12 745 $) Afganistan Kenia Armenia Albania Angola Pohjois-Korea Bolivia Algeria Bangladesh Tadzhikistan Egypti Antigua ja Barbuda Benin Zimbabwe El Salvador Argentiina Bhutan Filippiinit Azerbaidzhan Burkina Faso Georgia Belize Burundi Ghana Bosnia ja Hertsegovina Djibouti Guatemala Botswana Eritrea Guyana Brasilia Etelä-Sudan Honduras Chile Etiopia Indonesia Cookinsaaret Gambia Intia Costa Rica Guinea Kamerun Dominica Guinea-Bissau Kap Verde Dominikaaninen tasavalta Haiti Kongo Ecuador Jemen Kosovo Etelä-Afrikka Kambodzha Kirgisian tasavalta Fidzi Keski-Afrikan tasavalta Marokko Gabon Kiribati Mikronesia Grenada Komorit Moldova Irak Kongo (dem. tasavalta) Mongolia Iran Laos Nicaragua Jamaika Lesotho Nigeria Jordania Liberia Norsunluurannikko Kazakstan Madagaskar Pakistan Kiina Malawi Palestiinalaisalue Kolumbia Mali Papua-Uusi-Guinea Kuuba Mauritania Paraguay Libanon Mosambik Samoa Libya Myanmar Sri Lanka Makedonia Nepal Swazimaa Malediivit Niger Syyria Malesia Päiväntasaajan Guinea Tokelausaaret Marshallinsaaret Ruanda Ukraina Mauritius Salomonsaaret Uzbekistan Meksiko Sambia Vietnam Montenegro São Tomé ja Príncipe Montserrat Senegal Namibia Sierra Leone Nauru Somalia Niuesaari Sudan Palau Tansania Panama Itä-Timor Peru Togo Serbia Tsad Seychellit Tuvalu St. Helena Uganda St. Lucia Vanuatu St. Vincent ja Grenadiinit Surinam Thaimaa Tonga Tunisia Turkmenia Turkki Uruguay Valko-Venäjä Venezuela Wallis ja Futuna
Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa vuonna 2014 2015:M07, 22.4.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi