Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa vuonna 2016

Transkriptio

1 Kauppa 2017 Handel Trade Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa vuonna 2016 Milj. e 600 Kuvio 1. Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 VIENTI VÄHITEN KEHITTYNEISIIN MAIHIN LÄHES EDELLISVUODEN TASOLLA Vaatteiden tuonti LDC-maista edelleen kasvussa Suomen tavaravienti vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin 1 väheni Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan viime vuonna prosentin 292 miljoonaan euroon. Suomen tuonti vähiten kehittyneistä maista oli arvoltaan 447 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo kasvoi viisi prosenttia vuodesta Kauppataseen alijäämä suureni viime vuonna entisestään 154 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2015 oli 131 miljoonaa euroa. Vähiten kehittyneet maat eli LDC-maat ovat sosiaalis-taloudellisten indikaattoreiden perusteella kansainvälisen yhteisön köyhimpiä ja heikoimpia maita. YK:n ylläpitämään luokitukseen kuuluu 48 maata, joista 34 sijaitsee Afrikassa, 13 Aasiassa ja Tyynellämerellä ja yksi Latinalaisessa Amerikassa. Lisäksi OECD listaa neljä muuta matalan tulotason maata, joissa bruttokansantulo henkeä kohden oli alle Yhdysvaltain dollaria vuonna Vähiten kehittyneiden maiden osuus Suomen kokonaisviennistä oli lähes samalla tasolla kuin vuonna Osuus oli vain 0,6 prosenttia. Myös tuonnissa osuus oli lähes sama kuin viime vuonna, 0,8 prosenttia. Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välisen kaupan rakenne on tyypillinen teollisuusmaakehitysmaa -kaupalle: Suomi vie LDC-maihin enimmäkseen koneita ja laitteita, sekä muita pitkälle jalostettuja investointitavaroita, mutta tuo vaatteita ja tekstiilejä, elintarvikkeita sekä raaka-aineita. Viime vuosina Suomi on tosin vienyt kehitysmaihin yhä enemmän raaka-aineita, eli sellua ja turkisnahkoja. Elintarvikkeita ja raaka-aineita tuodaan enimmäkseen Afrikan maista, vaatteita ja tekstiilejä pääasiassa Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta. Viime vuonna LDC-maihin viedyistä tavaroista kasvussa oli paperimassan, paperin ja pahvin ja turkisnahkojen vienti. Metsäteollisuuden tuotteita vietiin Bangladeshiin ja Keniaan, turkisnahkoja Kambodzhaan. Kemianteollisuuden tuotteiden, pääasiassa lääkkeiden ja lannoitteiden, vienti LDCmaihin kasvoi myös. Lääkkeiden vienti jakaantui melko tasaisesti eri maiden kesken, mutta lannoitteita vietiin lähes yksinomaan Mosambikiin ja Tansaniaan. Koneiden ja laitteiden vienti laski loivasti, kuljetusvälineiden vienti jyrkemmin. Tuonnissa kasvu johtui vaatteiden ja metallien tuonnin kasvusta. Vaatteita ja tekstiilejä tuotiin enimmäkseen Bangladeshista. Metallien tuonti keskittyi Kongon demokraattiseen tasavaltaan. 180 Milj. e Kuvio 2. Tärkeimmät maat Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden sekä muiden matalan tulotason maiden välisessä kaupassa v (kauppavaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä) Vienti Tuonti 1) Katsauksen maaluokitus perustuu YK:n luokitukseen vähiten kehittyneet maista eli LDC-maista ja OECD:n listaamiin muihin matalan tulotason maihin. Katsauksessa käsitteellä vähiten kehittyneet maat tarkoitetaan LDC-maita ja muita matalan tulotason maita. Luokitus on esitelty katsauksen liitteessä. Tullin tilastointi

3 2 Kuvio 3. Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä ,5 Osuus % 1,0 0,5 0,0 Tuonti Vienti Kuvio 4. Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden sekä muiden matalan tulotason maiden välinen kauppatase Milj. e Taulukko 1. Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden sekä muiden matalan tulotason maiden välinen kauppa v Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6-154 Kartta 1. Vähiten kehittyneet maat ja muut matalan tulotason maat maailmankartalla Tullin tilastointi

4 3 TURKISNAHKOJEN, SELLUN JA PAPERIN VIENTI LDC-MAIHIN KASVOI Maansiirtoautojen vienti laski jyrkästi viime vuonna Suomen vienti vähiten kehittyneisiin maihin koostuu suurelta osin teollisuuden koneista ja laitteista sekä muista investointitavaroista. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin väheneminen LDC-maihin kuitenkin jatkui viime vuonna. Laskua tuli 13 prosenttia ja viennin arvoksi jäi 169 miljoonaa euroa. Tavararyhmän osuus Suomen viennistä vähiten kehittyneisiin maihin oli noin 58 prosenttia, kun se oli hieman yli 65 prosenttia edellisvuonna. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin osuus oli 77 miljoonaa euroa, eli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sähkögeneraattoreita ja niiden osia vietiin Bangladeshiin 35 miljoonan euron arvosta ja Sambiaan 22 miljoonan euron edestä. Vienti Bangladeshiin kasvoi vain kaksi prosenttia, mutta vienti Sambiaan moninkertaistui edellisvuodesta. Generaattoreiden osia vietiin myös Senegaliin (7 milj. e), Beniniin (6 milj. e) ja Guineaan (2 milj. e). Vienti Senegaliin laski viime vuonna 57 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden toimialojen erikoiskoneiden vienti vähiten kehittyneisiin maihin säilyi edellisvuoden tasolla eli 51 miljoonassa eurossa. Viennin arvo tuli enimmäkseen erilaisten maansiirto- ja kaivuukoneiden, mm. etukuormaajien, viennistä Zimbabween (arvo 5 milj. e), Maliin (5 milj. e), Kongoon (5 milj. e), Sambiaan (4 milj. e) ja Tansaniaan (4 milj. e). Teollisuuden yleiskoneiden vienti LDC-maihin jäi viime vuonna vain kymmeneen miljoonaan euroon. Viennin arvo väheni kaksi prosenttia vuodesta Vienti jakaantui useaan arvoltaan pieneen tavararyhmään, joita vietiin tasaisesti eri maihin. Yli miljoonan euron edestä vietiin voimansiirtoakseleita ja lämmönsiirtimiä Bangladeshiin (molemmat arvoltaan noin 1 milj. e) ja kuumennus- ja jäähdytyskoneita Senegaliin (1 milj. e). Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti vähiten kehittyneisiin maihin kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia 15 miljoonaan euroon. Yksittäisistä tavaroista arvoltaan huomattavinta oli sähkömuuntajien ja sähkökaappien vienti Keniaan (viennin arvo 3 milj. e ja 2 milj. e). Muuten vienti muodostui arvoltaan pienistä toimituksista, jotka suuntautuivat tasaisesti eri maihin. Kuljetusvälineiden vienti vähiten kehittyneisiin maihin romahti 57 prosenttia viime vuonna vuoteen 2015 verrattuna. Viennin arvo jäi 14 miljoonaan euroon. Etiopiaan vietiin 566 henkilöautoa reilun neljän miljoonan euron arvosta (+43 %). Dumppereita vietiin yksi auto Kongoon, Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Maliin kuhunkin. Tansaniaan dumppereita vietiin kaksi kappaletta. Yhteensä dumppereiden viennin arvo oli noin viisi miljoonaa euroa, mikä oli selvästi edellisvuotta vähemmän. Lisäksi Sambiaan vietiin viisi ruoppausalusta vajaan kahden miljoonan euron arvosta. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti vähiten kehittyneisiin maihin oli vuonna 2016 arvoltaan lähes 49 miljoonaa euroa. Viennin arvo kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta, ja tavararyhmän osuus kokonaisviennistä LDC-maihin ylsi lähes 17 prosenttiin. Farmaseuttisia tuotteita vietiin vähiten kehittyneisiin maihin lähes 24 miljoonan edestä, kasvua 22 prosenttia edellisvuodesta. Tuotteita vietiin Burkina Fasoon, Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Keniaan kuhunkin noin kolmen miljoonan euron arvoisesti. Tansaniaan, Beniniin ja Ugandaan vienti oli kuhunkin arvoltaan noin kaksi miljoonaa euroa. Lannoitteiden vienti oli arvoltaan noin 16 miljoonaa euroa (+11 %). Tansanian osuus lannoiteviennistä oli kahdeksan miljoonaa euroa, Mosambikin osuus kuusi miljoonaa euroa. Raakamuovin ja muovivalmisteiden vienti oli arvoltaan yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa. Raakamuovin vienti suuntautui pääasiassa Bangladeshiin, jonne niitä vietiin kahden miljoonan euron edestä. Muovivalmisteista huomattavinta oli muovilaattojen ja levyjen vienti Keniaan. Viennin arvoksi tuli reilu kaksi miljoonaa euroa. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti vähiten kehittyneisiin maihin kasvoi prosentin viime vuonna vuodesta 2015 ja oli yhteensä arvoltaan noin 31 miljoonaa euroa. Osuus viennistä kasvoi 11 prosenttiin. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteista paperin ja pahvin osuus kokonaisviennistä oli Tullin tilastointi

5 4 25 miljoonaa, mikä oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Paperin ja pahvin viennissä tärkeimmät ostajamaat olivat Kenia (10 milj. e, +68 %) ja Bangladesh (8 milj. e, -5 %). Paperimassan vienti suuntautui lähes pelkästään Bangladeshiin, jonne sitä toimitettiin neljän miljoonan euron edestä (+27 %). Muista metsäteollisuuden tuotteista mainittakoon vielä sahatavaran vienti Sudaniin reilun miljoonan euron edestä. Sahatavaran vienti LDC-maihin laski viime vuonna jopa 69 prosenttia. Laskua selittää Sudaniin ja Jemeniin suuntautuneen viennin hiipuminen. Muita tärkeitä vientitavaroita viime vuoden LDC-maiden kaupassa olivat kojeet ja mittarit, joiden viennin arvo oli noin kuusi miljoonaa euroa (-14 %). Etiopiaan toimitettiin metallirahoja 11 miljoonan euron edestä ja Tansaniaan vajaalla kolmella miljoonalla eurolla. Kambodzhaan vietyjen minkin- ja ketunnahkojen viennin arvo moninkertaistui 17 miljoonaan euroon. Kuvio 5. Vienti vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin tavararyhmittäin v Kojeet, mittarit yms. (-14 %) 1,9 % Kuljetusvälineet (-57 %) 4,9 % Muut tavarat (+2 %) 7,9 % Vuodat ja nahat (+354 %) 5,9 % Paperimassa (+31 %) 1,4 % Paperi ja pahvi (+8 %) 8,5 % Sähkökoneet ja -laitteet (+2 %) 5,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+12 %) 16,6 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (-4 %) 47,7 % Taulukko 2. Vienti vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 21 Vuodat ja nahat 4 1,3 > , Paperimassa 3 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 43 14, , Paperi ja pahvi 23 7, , Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet 15 5, , Kuljetusvälineet 33 11, , Kojeet, mittarit yms. 7 2, ,9-14 Muut tavarat 23 7, ,9 2 Yhteensä , ,0-1 Tullin tilastointi

6 5 VAATTEIDEN TUONTI ETELÄ- JA KAAKKOIS-AASIASTA EDELLEEN KASVUSSA Suomi tuo runsaasti metalleja Kongon demokraattisesta tasavallasta Suomen tuonti vähiten kehittyneistä maista on perinteisesti ollut sangen yksipuolista. Noin 45 prosenttia tuonnin arvosta tuli viime vuonna tekstiilien, vaatteiden sekä jalkineiden tuonnista. Tuonnista 39 prosenttia tuli värimetalleista ja malmeista, ja kymmenesosa elintarvikkeista. Korkean jalostusasteen tavaroiden osuus kokonaistuonnista oli vain noin prosentti. Tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita tuotiin vuonna 2016 vähiten kehittyneistä maista 201 miljoonan euron arvosta. Tuonnin arvo kasvoi 18 prosenttia. Tuotujen vaatteiden osuus kokonaisuudesta oli melkein 190 miljoonaa euroa (+18 %), tekstiilien kuusi miljoonaa euroa (+1 %) ja jalkineiden viisi miljoonaa euroa (+28 %). Bangladeshista tuotujen vaatteiden arvo oli 144 miljoonaa euroa (+15 %) ja Kambodzhasta tuotujen 33 miljoonaa euroa (+18 %). Vaatetuontia oli myös Myanmarista noin seitsemän miljoonan euron ja Madagaskarilta noin neljän miljoonan euron edestä. Bangladesh oli viime vuonna Suomen toiseksi suurin vaatteiden tuontimaa Kiinan jälkeen ja Ruotsia edellä. Maan osuus Suomen koko vaatetuonnin arvosta oli reilu kymmenes, siis noin prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna Metallien tuonti vähiten kehittyneistä maista oli kokonaisuudessaan arvoltaan 172 miljoonaa euroa, eli 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Valtaosa, 159 miljoonaa euroa, metallien tuonnin arvosta tuli Kongon demokraattisesta tasavallasta tuoduista erinäisistä metalleista. Tuonnin arvo kasvoi yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Kongosta tuotiin myös puhdistettua kuparia noin kaksi tuhatta tonnia lähes kahdeksan miljoonan euron arvosta. Madagaskarista tuotiin nikkeliä 504 tonnia, jonka arvoksi tuli reilut neljä miljoonaa euroa (-8 %). Elintarvikkeiden tuonti vähiten kehittyneistä maista oli viime vuonna arvoltaan noin 46 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo kasvoi edellisvuodesta vajaan kolmanneksen. Arvosta 26 miljoonaa euroa tuli kahvista, jonka tuonnin arvo kuitenkin laski neljä prosenttia. Tärkein raakakahvin tuontimaa oli Kenia, josta kahvia tuotiin viime vuonna 12 miljoonalla eurolla noin 2,6 tuhatta tonnia. Tuonnin arvo laski seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Raakakahvia tuotiin myös Etiopiasta (4 milj. e, +7 %), Tansaniasta (3 milj. e, -31 %), Ruandasta (2 milj. e, +196 %) ja Ugandasta (2 milj. e, +47 %). Vähiten kehittyneistä maista tuotu raakakahvi oli arvoltaan noin 12 prosenttia Suomen kahvin kokonaistuonnista, eli hieman vähemmän kuin vuonna Hedelmätuonti vähiten kehittyneistä maista oli suurelta osin Keniasta tuotuja ananassäilykkeitä. Kenialaisten säilykkeiden tuonnin arvo oli lähes viisi miljoonaa euroa, mikä oli 36 prosenttia edellisvuotta enemmän. Maasta tuotiin myös muita hedelmiä noin kahden miljoonan euron arvosta. Ruokosokerin tuonti oli arvoltaan noin kymmenen miljoonaa euroa, josta Mosambikista tuodun sokerin osuus oli liki seitsemän miljoonaa euroa, Zimbabwesta tuodun sokerin lähes kolme miljoonaa euroa. Muista arvoltaan huomattavista tavaroista mainittakoon Kambodzhasta tuodut reilun kahden miljoonan euron ja Bangladeshista tuodut noin miljoonan euron arvoiset polkupyörät. Mosambikista tuotu titaanimalmi oli noin kaksi miljoonaa euroa arvoltaan. Keniasta tuotiin leikkokukkia vajaan kahdeksan miljoonan euron edestä (+35 %) ja Afganistanista lampaannahkoja noin kolmen miljoonan euron arvosta (-43 %). Myanmarista tuodun sahatun lehtipuun arvo ylsi lähes miljoonaan euroon. Tullin tilastointi

7 6 Kuvio 6. Tuonti vähiten kehittyneistä maista ja muista matalan tulotason maista tavararyhmittäin v Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (-16 %) 1,0 % Muut tavarat (-72 %) 3,8 % Hedelmät ja kasvikset (+37 %) 1,9 % Ruokosokeri, raaka (+>999 %) 2,2 % Kahvi (-4 %) 5,7 % Leikkokukat ja kukannuput (+52 %) 1,9 % Muut epäjalot metallit (+9 %) 35,6 % Nikkeli (-8 %) 1,0 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (+18 %) 45,0 % Puhdistettu kupari 1,8 % Taulukko 3. Tuonti vähiten kehittyneistä ja muista matalan tulotason maista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 05 Hedelmät ja kasvikset 6 1, , Ruokosokeri, raaka 1 0, ,2 > Kahvi 27 6, , Leikkokukat ja kukannuput 6 1, , , Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet , , Puhdistettu kupari ,8-683 Nikkeli 5 1, , Muut epäjalot metallit , ,6 9 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 5 1, ,0-16 Muut tavarat 61 14, ,8-72 Yhteensä , ,0 5 Tullin tilastointi

8 VIENTI VÄHITEN KEHITTYNEISIIN MAIHIN 2015 JA Muutos% Osuus viennistä Osuus viennistä e vähiten kehittyneisiin 1000 e vähiten kehittyneisiin maihin maihin AF Afganistan , ,5-33 AO Angola , ,1-38 BD Bangladesh , ,2 10 BF Burkina Faso , ,3 35 BI Burundi , ,1-86 BJ Benin , ,9 293 BT Bhutan 203 0, ,2 127 CD Kongo (dem. tasavalta) , ,3 166 CF Keski-Afrikan tasavalta 16 0, ,1 956 DJ Djibouti 822 0, ,3 3 ER Eritrea , ,2-83 ET Etiopia , ,1 292 GM Gambia 842 0, ,2-19 GN Guinea 576 0, ,6 693 GQ Päiväntasaajan Guinea ,7 84 0,0-98 GW Guinea-Bissau 477 0, ,2-6 HT Haiti 107 0,0 89 0,0-17 KE Kenia , ,3 11 KH Kambodza , ,4 383 KI Kiribati 26 0,0 66 0,0 154 KM Komorit 2 0,0 0 0,0-94 KP Pohjois-Korea 144 0,0 2 0,0-99 LA Laos , ,6 56 LR Liberia , ,3-82 LS Lesotho 128 0, ,0-20 MG Madagaskar 437 0, ,1-61 ML Mali , ,5-79 MM Myanmar , ,6 6 MR Mauritania , ,2 217 MW Malawi , ,6-41 MZ Mosambik , ,6 287 NE Niger 192 0,1 37 0,0-81 NP Nepal , ,5-39 RW Ruanda , ,5 41 SB Salomonsaaret 0 0, SD Sudan , ,2-56 SL Sierra Leone 789 0, ,3 20 SN Senegal , ,7-39 SO Somalia 656 0, ,1-68 SS Etelä-Sudan 611 0,2 6 0,0-99 ST Sao Tome ja Principe TD Tsad 115 0, ,2 532 TG Togo , ,2-89 TJ Tadzikistan , ,3-5 TL Timor-Leste ,8 89 0,0-99 TV Tuvalu ,0 - TZ Tansania , ,7-18 UG Uganda , ,2-17 VU Vanuatu 58 0,0 50 0,0-14 YE Jemen , ,2-55 ZM Sambia , ,2 48 ZW Zimbabwe , ,0-10 Vähiten kehittyneet maat yhteensä , ,0-1 Koko vienti

9 TUONTI VÄHITEN KEHITTYNEISTÄ MAISTA 2015 JA Muutos% Osuus tuonnista Osuus tuonnista e vähiten kehittyneistä 1000 e vähiten kehittyneistä maista maista AF Afganistan , ,8-42 AO Angola ,4 1 0,0-100 BD Bangladesh , ,5 14 BF Burkina Faso 99 0,0 72 0,0-27 BI Burundi 317 0, ,2 191 BJ Benin 4-9 0,0 136 BT Bhutan CD Kongo (dem. tasavalta) , ,4 14 CF Keski-Afrikan tasavalta DJ Djibouti ,0-100 ER Eritrea 1-8 0,0 >999 ET Etiopia , ,3 46 GM Gambia 26 0,0 23 0,0-14 GN Guinea 26 0,0 11 0,0-58 GQ Päiväntasaajan Guinea GW Guinea-Bissau HT Haiti 215 0, ,0-40 KE Kenia , ,1 16 KH Kambodza , ,3 19 KI Kiribati 49 0,0 15 0,0-70 KM Komorit 23 0,0 31 0,0 35 KP Pohjois-Korea ,0 - LA Laos 824 0, ,1-37 LR Liberia 181 0,0 2 0,0-99 LS Lesotho 0 0,0 0 0,0-10 MG Madagaskar , ,0 24 ML Mali 77 0, ,1 722 MM Myanmar , ,9 155 MR Mauritania 35 0,0 73 0,0 108 MW Malawi 905 0, ,2-19 MZ Mosambik , ,0 68 NE Niger 64 0,0 28 0,0-56 NP Nepal 988 0, ,2-7 RW Ruanda 906 0, ,6 176 SB Salomonsaaret SD Sudan 527 0,1 88 0,0-83 SL Sierra Leone 732 0, ,1-40 SN Senegal 896 0, ,2-3 SO Somalia SS Etelä-Sudan 0 0,0 0 0,0 850 ST Sao Tome ja Principe 0-0 0,0 177 TD Tsad 24 0,0 33 0,0 38 TG Togo 11 0,0 7 0,0-40 TJ Tadzikistan 50 0,0 35 0,0-29 TL Timor-Leste 0 0,0 1 0,0 263 TV Tuvalu 0 0,0 53 0,0 >999 TZ Tansania , ,8-29 UG Uganda , ,4 47 VU Vanuatu YE Jemen 1 0,0 4 0,0 415 ZM Sambia 969 0, ,0-85 ZW Zimbabwe 731 0, ,7 331 Vähiten kehittyneet maat yhteensä , ,0 5 Koko tuonti

10 VIENTI VÄHITEN KEHITTYNEISIIN MAIHIN V SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 3 0,0 1 0, liha ja lihatuotteet 358 0, , , maitotaloustuotteet ja munat 888 0, , , kala- ja kalavalmisteet vilja ja viljatuotteet 98 0,0 36 0, , hedelmät ja kasvikset 0 0,0 10 0,0 > , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 55 0,0 73 0, , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 3 0,0 0 0, , rehuaineet 75 0,0 2 0, , erinäiset elintarvikkeet 61 0,0 59 0, , juomat ja tupakka 18 0, , , juomat 18 0, , , tupakka ja tupakkavalmisteet raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 74 0, ,3 > , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 5 0,0 > , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat 708 0, , , malmit ja metalliromu 159 0, ,0-29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 45 0, ,1-3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet ,6 82 0, , kaasut sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat ,0-41 eläinöljyt ja -rasvat kasviöljyt ja -rasvat ,0-43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet 798 0, , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 65 0, , , väri- ja parkitusaineet 758 0, , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 59 0,0 80 0, , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet 244 0, , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 0 0, kumituotteet 179 0, , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 484 0,1 62 0, , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 405 0, , , kivennäisainetuotteet 393 0, , , rauta ja teräs 215 0, , , muut metallit 13 0,0 14 0, , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet 896 0, , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 221 0, ,2 > , huonekalut 226 0,0 97 0, , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet 204 0, , , jalkineet 18 0,0 52 0, , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 91 0, , , muut valmiit tavarat 659 0, , ,2-7 9 muut tavarat 150 0, ,4 > ,8 250 YHTEENSÄ , , ,0-1

11 TUONTI VÄHITEN KEHITTYNEISTÄ MAISTA V SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet ,0-01 liha ja lihatuotteet 5 0, , , maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0, kala- ja kalavalmisteet 604 0, , , vilja ja viljatuotteet 388 0, , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , ,2 > kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet 33 0, erinäiset elintarvikkeet 22 0,0 81 0, , juomat ja tupakka 13 0,0 34 0, , juomat 13 0,0 34 0, , tupakka ja tupakkavalmisteet raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 71 0,0 11 0, , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 503 0, , , puutavara ja korkki 244 0, , , paperimassa , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 2 0,0 9 0, , kivennäisaineet, valmistamattomat 2 0,0 0 0, ,0 > malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 995 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta ,4-0 0, kivihiili, koksi, briketit yms kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet ,4-0 0, kaasut sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 6 0,0 4 0, , eläinöljyt ja -rasvat kasviöljyt ja -rasvat 6 0,0 4 0, , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms kemialliset aineet ja tuotteet 661 0, , , orgaaniset kemialliset aineet 3 0, epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 105 0,0 0 0, ,0 > väri- ja parkitusaineet 1 0,0 0 0, ,0 > lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 10 0,0 58 0, , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 246 0,1 25 0, , lannoitteet, valmistetut ,0-14 0, muovit, valmistamattomat 4 0,0 41 0, , muovit, valmistetut 0 0,0 8 0, , erinäiset kemialliset tuotteet 292 0,1 86 0, , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 76 0,0 12 0, , kumituotteet 3 0,0 0 0, ,0 > puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 41 0,0 34 0, , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 22 0,0 52 0, , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs 49 0,0 25 0, muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista 106 0,0 38 0, , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit 4 0, , , eri toimialojen erikoiskoneet 117 0, , , metalliteollisuuskoneet 3 0,0 1 0, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 207 0, , , toimistokoneet ja atk-laitteet 16 0,0 54 0, , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 204 0, , , muut sähkökoneet ja laitteet 215 0, , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet ,0-1 0, erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 3 0,0 10 0, , huonekalut 797 0, , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 8 0,0 15 0, , muut valmiit tavarat 218 0, , , muut tavarat 248 0, , ,2 60 YHTEENSÄ , , ,0 5

12 Liite (1/2) VÄHITEN KEHITTYNEIDEN MAIDEN LUOKITUS Katsauksessa on käytetty YK:n luokitusta vähiten kehittyneistä maista ja OECD:n kehitysapukomitean (DAC) luokitusta muista alhaisen tulotason maista. YK:n kehityspolitiikkaa käsittelevä komitea (Committee for Development Policy) käyttää seuraavia kriteerejä vähiten kehittyneiden maiden tunnistamiseen: 1 Matala tulotaso. Arvioinnissa käytetään bruttokansantulon kolmivuotista keskiarvoa henkeä kohti. Jos se on alle USD vuodessa, maa lasketaan vähiten kehittyneiden maiden ryhmään. Maa pääsee lähtemään ryhmästä keskiarvon ylittäessä dollaria. Inhimillisen kehityksen taso. Inhimillisen kehityksen taso mitataan aliravitsemuksesta kärsivien osuuden, alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden, toisen asteen koulunkäynnin ja aikuisten lukutaidon avulla. Talouden haavoittuvuus. Talouden haavoittuvuutta mitatessa otetaan huomioon väestön määrä, eristyneisyys, vientituotteiden monimuotoisuus, maa-, metsä ja kalatalouden osuus kansantuotteesta, maataloustuotannon epävakaus, tuotteiden ja palveluiden viennin epävakaus sekä luonnonkatastrofeista johtuva kodittomuus. Muiden matalan tulotason maiden määrittelyn lähtökohtana on Maailmanpankin bruttokansantuloluokittelu. Määrittelyperuste on henkeä kohti laskettu bruttokansantulo ( GNI per capita ). Muiksi matalan tulotason maiksi on laskettu ne maat, joiden bruttokansantulo per capita oli alle USD vuonna OECD:n kehitysapukomitean kehitysmaalistaus esitellään liitteen seuraavalla sivulla. 1) 2) df

13 Vähiten kehittyneet maat (LDC-maat) Muut matalan tulotason maat (GNI per capita alle $ vuonna 2013) Alemman keskitulon maa (GNI per capita $ vuonna 2013) Liite (2/2) Ylemmän keskitulon maat (GNI per capita $ vuonna 2013) Afganistan Kenia Armenia Albania Angola Pohjois-Korea Bolivia Algeria Bangladesh Tadzhikistan Egypti Antigua ja Barbuda Benin Zimbabwe El Salvador Argentiina Bhutan Filippiinit Azerbaidzhan Burkina Faso Georgia Belize Burundi Ghana Bosnia ja Hertsegovina Djibouti Guatemala Botswana Eritrea Guyana Brasilia Etelä-Sudan Honduras Chile Etiopia Indonesia Cookinsaaret Gambia Intia Costa Rica Guinea Kamerun Dominica Guinea-Bissau Kap Verde Dominikaaninen tasavalta Haiti Kongo Ecuador Jemen Kosovo Etelä-Afrikka Kambodzha Kirgisian tasavalta Fidzi Keski-Afrikan tasavalta Marokko Gabon Kiribati Mikronesia Grenada Komorit Moldova Irak Kongo (dem. tasavalta) Mongolia Iran Laos Nicaragua Jamaika Lesotho Nigeria Jordania Liberia Norsunluurannikko Kazakstan Madagaskar Pakistan Kiina Malawi Palestiinalaisalue Kolumbia Mali Papua-Uusi-Guinea Kuuba Mauritania Paraguay Libanon Mosambik Samoa Libya Myanmar Sri Lanka Makedonia Nepal Swazimaa Malediivit Niger Syyria Malesia Päiväntasaajan Guinea Tokelausaaret Marshallinsaaret Ruanda Ukraina Mauritius Salomonsaaret Uzbekistan Meksiko Sambia Vietnam Montenegro São Tomé ja Príncipe Montserrat Senegal Namibia Sierra Leone Nauru Somalia Niuesaari Sudan Palau Tansania Panama Itä-Timor Peru Togo Serbia Tsad Seychellit Tuvalu St. Helena Uganda St. Lucia Vanuatu St. Vincent ja Grenadiinit Surinam Thaimaa Tonga Tunisia Turkmenia Turkki Uruguay Valko-Venäjä Venezuela Wallis ja Futuna

14 Kauppa 2017 Handel Trade Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa vuonna :M07, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi