Varhaista tukea lapsiperheille
MLL Mannerheimin Lastensuojeluliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta kehittämällä erilaisia varhaisen tuen muotoja ja tarjoamalla lapsiperheille avoimia kohtaamispaikkoja ja ennaltaehkäisevää apua. MLL:n työ perustuu vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuuteen. MLL:n Uudenmaan piiri on MLL:n aluejärjestö, jonka jäseninä on noin sata MLL:n paikallisyhdistystä. Henkilöjäseniä Uudellamaalla on yhteensä noin 21 000. MLL:n varhainen tuki ehkäisee ongelmien kasaantumista MLL:n perhetoiminta täydentää kunnan palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja kuuluu lastensuojelulain edellyttämiin ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. MLL:n perhekeskustoiminnan kokonaisuus perustuu käytännössä testattuihin valtakunnallisiin mallinnuksiin. MLL:n monimuotoinen perhetoiminta lisää perheiden tukiverkostoja sekä ehkäisee tehokkaasti arjen ongelmien kasaantumista. Useissa perheiden pulmatilanteissa toisten vanhempien tarjoama vertaistuki riittää, eikä ammattiapuun ole tarvetta turvautua. MLL yhteistyössä kunnan kanssa MLL:n Uudenmaan piiri haluaa vahvistaa lapsiperheitä tukevaa ennaltaehkäisevää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Teemme yhteistyötä jo 21 eri kunnan kanssa. Jokaisen kunnan kanssa on räätälöity kunnan lapsiperheiden tarpeita vastaavat toimintamuodot. Näitä toimintamuotoja on esitelty seuraavilla sivuilla. Yhteistyökuntien kanssa tehdään kumppanuussopimukset ja kunta avustaa kunnassa tapahtuvaa MLL:n ennaltaehkäisevää perhetoimintaa. MLL:n ja kunnan kumppanuuden etuna on, että: perheitä pystytään auttamaan ajoissa ennaltaehkäisevän vertaistoiminnan keinoin vapaaehtoisten muodostama merkittävä voimavara hyödynnetään kunnassa kunnan omia resursseja vapautuu ammattiapua tarvitsevien perheiden tukemiseen 3
1. MLL:n ammatillinen ohjaus vapaaehtoisten toteuttamalle perhetoiminnalle 1.1 Perhekahvilatoiminta Perhekahvilatoiminnan periaatteet Perhekahvilat ovat kaikille lapsiperheille avoimia kohtaamispaikkoja, jotka tukevat vanhempia ja heidän jaksamistaan Perhekahvilalle on nimetty ohjaaja/ ohjaajia. Pääpaino on kävijöiden vapaassa keskustelussa. Suunnitellaan ja toteutetaan toimintaa ja tapahtumia yhdessä osallistujien kanssa. Jokainen kävijä otetaan lämpimästi vastaan. Lapset huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja he ovat mukana ikänsä sallimalla tavalla. Tilat ovat toimintaan soveltuvat ja turvalliset. Perheiden sosiaaliset verkostot lisääntyvät. Vanhempien kokema yksinäisyys vähenee Lapset saavat ikäistään seuraa ja kavereita. Perheet tutustuvat oman alueen muihin lapsiperheisin ja samalla tietoituus oman alueen palveluista kasvaa. Toiminta mahdollistaa vertaistuen saamisen toiselta vanhemmalta. Toisen vanhemman kanssa keskustelu auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja parantaa mielialaa. Perhekahvilaohjaajien peruskoulutukset, jatkokoulutukset ja vertaistapaamiset. Toiminnalliset/ teemalliset perhekahvilavierailut. Tuki uuden perhekahvilan perustamisessa ja hiipuvan perhekahvilan elvyttämisessä Vapaaehtoisten rekrytointiapu ja toimintaan soveltuvien tilojen etsintäapu. Haastavien tilanteiden tuki (mm. ristiriitatilanteet). Tilastointi, arviointi, raportointi. 4
1.2 Vertaisryhmätoiminta Vertaisryhmätoiminnan periaatteet Vertaisryhmässä samanlaisessa elämäntilanteessa olevat perheet tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat lapsiperheiden elämään liittyvistä asioista ja etsivät ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vanhemmat saavat toisiltaan kokemukseen perustuvaa tietoa, uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä erilaisiin arjen tilanteisiin. Vertaisryhmän toiminta perustuu avoimuuteen, tasa-arvoisuuteen sekä osallistujien keskinäiseen kunnioitukseen, jakamiseen ja vastuunottoon. Ryhmät voivat olla joko avoimia tai suljettuja. Ryhmää vetää vapaaehtoinen, joka on saanut MLL:n valtakunnallisen mallin mukaisen koulutuksen. Vertaisryhmätoiminta tuo ystäviä ja mahdollistaa sosiaalisen verkoston kasvamisen. Toisen vanhemman kanssa puhuminen helpottaa oloa. Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskustellaan myös kotona puolison kanssa. Saa neuvoja ja vinkkejä arjen kysymyksiin, muun muassa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen. Saa lisää varmuutta lapsen/lasten hoitoon. Vanhemman hyvinvointi lisääntyy kun hallinan tunne omasta arkielämästä kasvaa Vertaisryhmänohjaajien kouluttaminen. Ohjaajien rekrytoiminen. Ohjaajien tukeminen ja jatkokouluttaminen. Paikallisyhdistysten tuki ja ohjaus toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Tilastointi, arviointi, raportointi. Käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa vanhemmuudesta ja ryhmätoiminnasta kiinnostunut. Vertaisryhmien teemat vaihtelevat perheiden elämäntilanteiden ja tarpeiden mukaan. 5
1.3 Kerhotoiminta Kerhotoiminnan periaatteet MLL:n yhdistykset organisoivat ja hallinnoivat alueensa kerhotoimintaa vapaaehtoisvoimin. MLL:lla on toiminnan järjestämisen tueksi valtakunnallinen kerhotoiminnan kehittämisohjelma, kerhonohjaajakoulutus ja toiminnan tukiaineisto. Tarjoaa lapsille mahdollisuuden oppia uutta, harjoitella ja kehittää taitojaan heitä kiinnostavissa asioissa ilman suorittamisen pakkoa. Tarjota lapsille ja vanhemmille tai isovanhemmille yhteistä tekemistä ja mahdollisuuden yhdessäoloon. MLL:n kerhotoiminta tukee lasten kasvua ja kehitystä, vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja, sosiaalista pääomaa ja osallisuutta. Kerhoissa lapset tutustuvat omaan lähiympäristöönsä ja sen kulttuuriin. Kerhotoiminta suuntaa lasten vapaa-ajankäyttöä mielekkäällä ja kehittävällä tavalla ja luo pohjan myöhemmälle harrastamiselle. Lapsi saa kavereita. Perheen yhteinen harrastus luo yhteenkuuluvuutta vanhemman ja lapsen välille. Kerhotoiminta edistää lapsen sosiaalisten taitojen ja myönteisen minä-kuvan kehittymistä. Lasten käsitys itsestään ihmisenä, oppijana ja yhteisön jäsenenä vahvistuu. Lasten ja heidän perheidensä sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Lasten edellytykset kasvaa aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi lisääntyvät. Kerhonohjaajakoulutuksen järjestäminen. Ohjaa ja tukee paikallisyhdistysten kerhotoimintaa (materiaalit, perehdytys ym.). Tuki uusien kerhojen käynnistämisessä (esim. ohjaajien rekrytointi, palkkaasiat, tilat). Tilastointi, arviointi, raportointi. 6
1.4 Kylämummi- ja vaaritoiminta Toiminnan periaatteet Kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita, luotettavia aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa aikaansa. Kylämummit ja -vaarit eivät ole yksittäisten lasten varamummeja tai vaareja, vaan toimivat esimerkiksi päiväkodeissa, perhekahviloissa ja kerhoissa. Tärkeintä on läsnäolo, kuunteleminen, tukeminen ja rohkaiseminen. Mummien ja vaarien elämänkokemus rikastuttaa ja avaa uusia näkökulmia niin lapsille kuin kaikille heidän kanssaan toimiville. Toiminta lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa jaa luo ikäihmisille mahdollisuuden tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä. Edistää lasten ja aikuisten hyvinvointia. Tarjoaa lapsille useamman turvallisen aikuisen läsnäoloa. Tarjoaa ikäihmisille merkityksellistä vapaaehtoistyötä ja antaa heidän voimavarojaansa ja aikaansa lapsiperheiden käyttöön Ehkäisee ikäihmisen yksinäisyyttä ja lisää sosiaalisia suhteita. Lisää alueellista yhteisöllisyyttä. Rikastuttaa eri sukupolvien välistä kanssakäymistä. Lisää ikäihmisten elämään sisältöä ja ylläpitää virkeyttä. Kylämummi ja vaaritoiminnan käynnistäminen yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Uusien kylämummien ja vaarien rekrytointi ja perehdyttäminen. Virkistystapaamisten ja jatkokoulutusten järjestäminen kylämummeille ja vaareille. Kylämummeille ja vaareille toimintaympäristöjen etsiminen ja järjestäminen. Tilastointi, arviointi ja raportointi. 7
2. Perhekummitoiminta Toiminnan periaatteet MLL:n perhekummitoiminta on piirin organisoimaa, ammatillisesti ohjattua tukihenkilötoimintaa. Perhekummitoiminta on suunnattu kaikille lapsiperheille. Perheen tuen tarve voi syntyä esimerkiksi uudenlaisen elämäntilanteen tai muutosten myötä. Perhe voi hakeutua perhekummitoiminnan piiriin itse tai kunnan työntekijän, esimerkiksi terveydenhoitajan ohjaamana. Tavoitteena on lisätä perheen hyvinvointia ja vahvistaa koko perheen elämänhallintaa. Tukisuhteen lähtökohtana on vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus perheen ja tukihenkilön välillä. Perhekummi on MLL:n kouluttama, luotettava aikuinen, jonka tehtävänä on tukea vanhemmuutta kuuntelemalla ja toimimalla yhdessä perheen kanssa. Toiminta tukee vanhemmuutta ja lapsiperheiden arkea. Vähentää yksinäisyyttä Ehkäisee perheiden ongelmien syntymistä ja kasaantumista. Vähentää ammmattiavun tarvetta Perhe saa elämäntilanteeseena sopivaa tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen. Arjen voimavarat lisääntyvät ja elämänhallinta paranee. Tukihenkilöiden rekrytointi, haastattelu ja koulutus. Tukisuhteiden käynnistäminen ja tukeminen Tukihenkilöiden ohjaaminen ja tukeminen sekä toiminnanohjausten järjestäminen Ohjaa tarvittaessa perheen ammattiavun piiriin. Tukisuhteiden seuranta ja arviointi. Toiminnasta tiedottaminen ja vahva yhteistyö kunnan kanssa. Kunnan työntekijöiden perehdyttäminen toimintaan, jotta työntekijät osaavat ohjata perheen mukaan Laadun ja määrän arviointija seuranta. 8
3. Tilapäinen lastenhoitoapu Toiminnan periaatteet Avustavan kunnan alueella asuvat perheet voivat tilata tilapäistä lastenhoitoapua omien tarpeidensa mukaan MLL:n piirin välityspisteestä joko puhelimitse tai internetissä toimivan välitysjärjestelmän kautta. Perhe toimii hoitajan työnantajana eli maksaa hoitajalle palkan ja hoitaa työnantajan. Kunnan on mahdollista korvata perheelle jälkikäteen heidän hoitajalle maksamiaan palkkoja. MLL:n hoitajat ovat 16 vuotta täyttäneitä ja käyneet MLL:n lastenhoitokurssin tai heillä on sosiaali-, terveystai kasvatusalan koulutus tai ovat alan opiskelijoita. Hoitaja huolehtii työntekijän velvoitteista ja toimii perheen ohjeiden mukaan. Lastenhoitotoiminnalle on asetettu laatutavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Arvioijina toimivat lastenhoitoapua käyttävät perheet, hoitajat, kunnat ja piirit. MLL:n piiri ei peri perheiltä tai hoitajilta maksua toiminnan ohjaamisesta ja välittämisestä Lastenhoitoapu tuo helpotusta perheiden arkeen ja auttaa vanhempia jaksamaan arjessa. Lastenhoitoapu tukee vanhemmuutta. Tuo perheelle turvaa odottamattomissa tilanteissa, jos luonnollisia turvaverkkoja, esim. sukulaisia, ei ole saatavilla. Edistää vanhempien hyvinvointia. Tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden yhteiseen aikaan ja näin edistää parisuhteen hyvinvointia. MLL:n piiri toimii hoitajien kouluttajana, ohjaajana ja välittäjänä. Piiri kouluttaa ja rekrytoi hoitajia ja järjestää lastenhoitokursseja ja perehdytyskoulutuksia. Hoitajat valitaan toimintaan henkilökohtaisen haastattelun perusteella. Lisävalmiuksia ja -tukea lastenhoitotyöhön hoitajat saavat osallistumalla piirin järjestämiin pienryhmiin ja koulutuksiin. Piiri ohjaa myös perheitä työnantajan tehtävien hoitamiseen. MLL:n hoitajien ohjauksessa ja välityksessä sekä asiakasperheiden neuvonnassa hyödynnetään MLL:n lastenhoitotoimintaan tehtyä selainpohjaista välitysjärjestelmää. Laadunarviointi- ja seuranta. 9
4. Kaveritoiminta Toiminnan periaatteet MLL:n kaveritoiminta on piirin organisoimaa, ammatillisesti ohjattua tukihenkilötoimintaa Kaveritoiminta on suunnattu kouluikäisille lapsille ja nuorille Tavoitteena on lapsen tai nuoren hyvinvoinnin lisääminen Lapsen tai nuoren kaveri on MLL:n kouluttama luotettava aikuinen Perhe voi hakeutua kaveritoiminnan piiriin itse tai kunnan työntekijän, esimerkiksi koulukuraattorin ohjaamana Toiminta vahvistaa lapsen tai nuoren itsetuntoa ja elämänhallintaa Vähentää yksinäisyyttä Ehkäisee lasten ja nuorten ongelmien syntymistä ja kasaantumista Vahvistaa lapsen tai nuoren sosiaalisia verkostoja Tukee lasta tai nuorta harrastusten pariin Vapaaehtoisten tukihenkilöiden rekrytointi, haastattelu ja koulutus Tukisuhteiden käynnistäminen ja tukeminen Tukihenkilöiden ohjaaminen ja tukeminen sekä toiminnanohjausten järjestäminen neljä kertaa vuodessa Perheen ohjaaminen tarvittaessa ammattiavun piiriin Tukisuhteiden seuranta ja arviointi Toiminnasta tiedottaminen ja yhteistyö kunnan kanssa Laadun ja määrän arvointi ja seuranta 10
5. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Toiminnan periaatteet Toiminta on osa piirin ammatilisesti ohjattua tukihenkilötoimintaa Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajaäidit Piiri rekrytoi, kouluttaa ja ohjaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä, jotka ovat maahanmuuttajaäidin tukena Tavoitteena on tukea maahanmuuttajaäidin suomen kielen oppimista sekä paikallisyhteisöön ja yhteiskuntaan integroitumista Osatavoitteena on tukea maahanmuuttajaäitien arkipäivän aktiivisuutta sekä vähentää yksinäisyyttä Maahanmuuttajaäidit tulevat toimintaan kunnan työntekijöiden ohjaamina tai itse hakeutumalla Maahanmuuttajaäitien suomen kielen taito paranee Äidit aktivoituvat lähtemään kodin ulkopuolelle Maahanmuuttajaperheet saavat tietoa suomalaisesta kulttuurista ja tavoista sekä lastenkasvatuksesta ja hoidosta Suomessa Maahanmuutajaäitien vanhemmuus vahvistuu, kun he oppivat suomen kielen ja voivat hoitaa lastensa ja perheensä asioita Maahanmuuttajaäidit saavat uusia työkaluja vanhemmuuteensa Vanhemmat oppivat ymmärtämään paremmin kahden kulttuurin välissä kasvavia lapsiaan Eri väestöryhmien välinen vuorovaikutus lisääntyy, mikä vähentää ennakkoluuloja sekä maahanmuuttajien vierauden ja ulkopuolisuuden tunnetta Vapaaehtoisten tukihenkilöiden rekrytointi, koulutus ja ohjaus Tukisuhteiden käynnistäminen ja tukeminen Tukihenkilöiden toiminnanohjausten sekä jatkokoulutusten järjestäminen Perheen ohjaaminen tarvittaessa ammattiavun piiriin Tukisuhteiden seuranta ja arvionti Toiminnasta tiedottaminen ja yhteistyö kunnan kanssa Kunnan työntekijöiden perehdyttäminen toimintaan, jotta työntekijät osaavat ohjata asiakasperheitään mukaan 11
Lisätietoja Toiminnanjohtaja Pia Metsähuone p. 040 839 1093, pia.metsahuone@mll.fi Järjestöpäällikkö Mia Montonen p. 044 7426 000, mia.montonen@mll.fi http://uudenmaanpiiri.mll.fi/ 12