Hatsinan kalanviljelylaitoksen vedenotto- ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Hollola

Etelä-Suomi Päätös Nro 266/2012/2 Dnro ESAVI/108/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2012 ASIA HAKIJA Hatsinan kalanviljelylaitoksen vedenotto- ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Hollola Huutokosken Arvo-Kala Oy Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 c) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 4 luvun 3 :n 2 momentin nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. Asian vireilletulo Huutokosken Arvo-Kala Oy on saattanut hakemuksen vireille Etelä- Suomen aluehallintovirastossa 16.5.2012 ja täydentänyt hakemustaan myöhemmin. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Voimassa oleva lupa Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kiikunlähteistä alkunsa saavan Kiikunojan varressa Hollolan kunnan Hatsinan kylässä. Kalankasvatuslaitoksen toiminta on aloitettu 1960-luvulla. Laitoksella tuotetaan pääasiassa 0+- ja 1+-vuotiaita lohikalojen poikasia. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 12.9.2003 antamallaan päätöksellä nro 53/03/1 myöntänyt Saaristomeren Kala Oy:lle Hatsinan kalankasvatuslaitosta koskevan ympäristöluvan sekä vesilain mukaisen luvan johtaa vettä Kiikunojasta ja sen viereen rakennetusta varastoaltaasta yhteensä enintään 50 litraa sekunnissa käytettäväksi poikas- ja emokalojen viljelyyn sekä oikeuden ottaa pohjavettä Hollolan kunnan Sairakkalan kylässä sijaitsevasta Ali-Sihvolan tilasta RN:o 7:17 vuokratulla alueella olevasta Patolähteestä enintään 2 500 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna käytettäväksi kalanpoikastuotantoa varten ja tätä varten padottaa Patolähteen vettä korkeuteen N 43 + 111,80 m Hollolan kunnassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Lupa oli voimassa toistaiseksi. Hakemus lupapäätöksen määräysten tarkistamiseksi oli tehtävä tarpeellisine selvityksineen ja sopimuksineen 1.6.2012 mennessä. Päätökseen sisältyvät muun muassa seuraavat lupamääräykset: 2 Päästömääräys Veden johtaminen Vesimäärän mittaaminen Käyttötarkkailu 1. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että laitokselta vesistöön johdettavan kalojen kasvatuksessa käytetyn veden fosforilisäys on mahdollisimman pieni. Fosforipäästö kokonaisfosforina laskien saa olla enintään 45 kg vuodessa ja 3 g kasvatettua kalakiloa kohti. 2. Laitokselle saadaan johtaa vettä Kiikunojasta ja sen viereen rakennetusta varastoaltaasta yhteensä enintään 50 litraa sekunnissa käytettäväksi poikas- ja emokalojen viljelyyn ja ottaa pohjavettä Hollolan kunnan Sairakkalan kylässä sijaitsevasta Ali-Sihvolan tilasta RN:o 7:17 vuokratulla alueella olevasta Patolähteestä enintään 2 500 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna käytettäväksi kalanpoikastuotantoa varten ja tätä varten padottaa Patolähteen vettä korkeuteen N 43 + 111,80 m. 3. Laitoksella tulee olla laitteet tulevan veden ja laitokselta vesistöön johdettavan veden määrän ja laadun mittaamiseen luotettavasti. Laitokselle otettavat vesimäärät on mitattava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 8. Luvan saajan on pidettävä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, mihin on merkittävä ainakin tiedot Patolähteen pinnankorkeudesta ja ylivuodosta sekä pohjaveden pinnankorkeudesta, käytetyn veden ja rehun määrä ja laatutiedot fosforipitoisuuksineen tiedot laitokselle tuotujen ja sieltä poistettujen kalojen määrästä, lietteen poistosta ja poistetun lietteen määrästä, ilmenevistä kalataudeista, suuremmista kalakuolemista ja kalojen lääkinnästä sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista. Hoitopäiväkirjan tiedot on toimitettava ympäristökeskukselle sen määräämällä tavalla. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot tai selvitykset. Vesistöpäästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu 9. Luvan saajan on tarkkailtava laitokselta vesistöön johdettavan veden laatua ja määrää sekä vaikutuksia vesistön veden laatuun Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti ja vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Sanotut viranomaiset saavat tehdä ohjelmiin tarpeelliset muutokset tai lisäykset. Tarkkailutiedot on säilytettävä sekä toimitettava ympäristökeskukselle, kalatalousyksikölle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden kanssa sovittavalla ta-

Kalatalousmaksu valla. Tarkkailutulokset on myös vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 11. Luvan saajan on maksettava Hämeen TE-keskukselle kalatalousmaksua 500 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi Sepänpurossa ja Hammonjoessa. Maksu on maksettava ensimmäisen kerran seuraavana vuotena, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 3 Oikeus alueeseen Hakija on tehnyt vuokrasopimuksen Hatsinan kylän jakokunnan kanssa jakokunnan omistamasta niin sanotusta pyykkipaikka -nimisestä maaalueesta, Maatalousyhtymä Kantelan kanssa noin 3 500 m 2 :n suuruisesta määräalasta käytettäväksi Patolähteen vedenottamona kiinteistöllä Ali- Sihvola RN:o 7:17 ja Metsähallituksen kanssa noin 0,04 ha:n suuruisesta alueesta käytettäväksi vedenottamoalueena kiinteistöllä Rasila RN:o 6:17. Alueen kaavoitustilanne Alueella on voimassa ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistama Päijät- Hämeen maakuntakaava. Hankealue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kalankasvatus Allasrakenteet Kaloja kasvatetaan sekä ulkoallasalueella että hallitiloissa. Vuonna 2005 perinteisistä maa-altaista luovuttiin kokonaan. Vanhat maa-altaat korvattiin uusilla keinoaltailla, jotka varustettiin tehokkaalla lietteenpoistotekniikalla. Starttihallien allastiloja ei muutettu. Ulkoalueen allaskapasiteettia lisättiin vuonna 2008 kolmella pienellä lasikuitualtaalla ja vuonna 2009 lisättiin neljä rautarunkoista allasta. Ulkoalueella on 11 lasikuitu- ja 4 metalliallasta ja hallitiloissa noin 70 erikokoista lasikuituallasta sekä haudontavälineistö. Altaiden kokonaistilavuus on nyt noin 700 m 3. Veden johtaminen Vesi johdetaan laitokselle Kiikunojasta ja Patolähteestä. Nämä vesitysjärjestelmät eivät ole sidoksissa toisiinsa. Voimassa olevan luvan mukaan yhtiö saa johtaa vettä Kiikunojasta 50 l/s poikasten viljelyyn ja emokalojen pitoon ulkoallasalueen keinoaltaissa. Patolähteestä on lupa ottaa vettä painovoimaisesti enintään 2 500 m 3 /d (29 l/s) kuukausikeskiarvona laskettuna käytettäväksi haudontaan ja pienpoikastuotantoon. Tuotannon ja kierrätyksen ollessa normaalitasolla laitoksen keskimääräinen vedentarve on 50 60 l/s. Kuluneen lupakauden aikana laitoksen toimintaa on päivitetty uusimalla vesitysjärjestelmää sekä ruokinta- ja mittausohjelmia. Laitoksen pumppukalustoa on myös uusittu. Valvontajärjestelmää on päivitetty ja laitteistoa uusittu. Tuotanto Laitos toimii haudonta- ja starttilaitoksena tuottaen pääasiassa lohikalojen 0+- ja 1+-vuotiaita lohikalojen poikasia. Mädin haudonta ja starttivaihe sekä alkuvaiheen tuotanto tapahtuvat hallitiloissa. Ulkoalueen altaissa pide-

tään emokaloja ja 0+-vuotiaita poikasia. Pääpaino on poikastuotannossa, joten valtaosa altaista tyhjennetään kesällä. Vuodesta 2003 lähtien laitoksessa on tuotettu vuosittain kirjolohen poikasten lisäksi järvitaimenta, saimaannieriää sekä pienimuotoisesti sammen poikasia. Tuotanto on vaihdellut vuosittain siten, että jonain vuonna tuotetaan pelkästään kirjolohen poikasia ja mätiä ja toisina vuosina samalla myös pieniä määriä taimenta ja nieriää. Laitoksella kasvatettava kala on valtaosin alle 20 g lähtiessään muille laitoksille. Emokaloja on pyritty pitämään pieni määrä joka vuosi. Laitoksen tarkoitus on tuottaa vuosittain 2 4 miljoonaa kappaletta 0+ -vuotiaita poikasia jatkokasvatukseen. Lisäkasvuna laskettuna laitoksella kasvatetaan kalaa 15 000 25 000 kg vuosittain. Tuotanto on vain poikasten haudontaa ja alkukasvatusta, joten rehukerroin jää välille 0,5 0,8, jolloin kuivarehun tarve on vuosittain noin 10 000 18 000 kg. Laitoksella käytetään ruokinta-automaatiojärjestelmää. Kuivarehu säilytetään erillisessä varastossa hallissa. Laitoksen tuotanto ja rehun käyttö ovat viiden viimeisen vuoden aikana olleet seuraavat: 4 Tuotanto 2007 2008 2009 2010 2011 Kasvatusmäärä kg/a 9 000 17 000 19 000 14 000 6 700 Kuivarehu kg/a 7 800 10 600 12 000 11 000 4 300 Rehukerroin 0,87 0,63 0,64 0,77 0,64 Vesienkäsittely Laitoksen jätevesien puhdistusjärjestelmä perustuu flotaatioon. Uudistetun ulkoallasalueen vesi johdetaan rumpusuodattimen kautta Kiikunojaan. Suodattimeen kertyneet liete- ja pesuvedet johdetaan flotaatiopuhdistamoon pumppukaivon kautta. Myös starttihallien allaskohtainen lietevesi johdetaan päivittäin erillistä lietelinjaa pitkin pumppukaivon kautta flotaatiopuhdistamoon. Kasvatusaltaista vesi johdetaan samaan pumppukaivoon ja edelleen flotaatioon. Takahallin kylmävesilinjan kasvatusvesi johdetaan pyörreselkeyttimen kautta Sepänpuroon. Flotaatiolaitteen muodostama liete ja pyörreselkeyttimiin muodostuva liete tyhjennetään tarvittaessa tai kerran vuodessa loka-autoon, joka vie jakeen edelleen kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon. Fosforia saadaan poistetuksi flotaatiossa vuositasolla 98 %. Typen osalta puhdistusteho on yleensä ollut noin 90 %. Typestä ja fosforista huomattava osa sitoutuu kalaan ja ylijäämä poistetaan lietteen mukana. Vuosien 2005 2011 välisen ajan tarkastelujaksolla vesistökuormitus ja ominaiskuormitus ovat alittaneet voimassa olevat lupamääräykset: fosforikuormitus enintään 45 kg/a ja ominaiskuormitus alle 3 g tuotettua kalakiloa kohti. Tulevalla lupakaudella kuormituksen arvioidaan muodostuvan enintään yhtä suureksi.

5 Päästöt Ravinnepäästöt ja ominaiskuormitukset ovat viime vuosina olleet seuraavat Fosfori 2007 2008 2009 2010 2011 Kalaan sitoutunut fosfori, kg/a 36 67 75 58 27 Lietteessä poistunut fosfori, kg/a 39 39 41 68 38 Vesistöön fosforia, kg/a 27 26 42 30 13 Ominaiskuormitus, gp/kg 3,0 1,6 2,2 2,1 1,9 Typpi Kalaan sitoutunut typpi, kg/a 340 630 710 540 250 Lietteessä poistunut typpi, kg/a 45 35 74 37 34 Vesistöön typpeä, kg/a 270 190 230 340 110 Ominaiskuormitus, gn/kg 30 11 12 23 16 Ympäristövaikutukset Vesistö Kalanviljelylaitos sijaitsee Kymijoen Suur-Päijänteen ja edelleen Hammonjoen vesistöalueella (14.246). Laitoksen alapuolella Kiikunoja muuttuu Sepänpuroksi ja edelleen ennen laskua Vesijärveen Hammonjoeksi. Ennen Vesijärveä joen alajuoksulla on padottu Koveroisen tekojärvi. Hammonjoen valuma-alueen pinta-ala on 45 km 2. Kiikunojan keskivirtaama laitoksen kohdalla on noin 0,14 0,16 m 3 /s ja Hammonjoen laskiessa Vesijärveen noin 0,3 0,4 m 3 /s. Laitoksen kohdalla Kiikunojan virtaama jossain määrin lisääntyy, kun siihen johdetaan takaisin Kiikunojasta otettava vesi ja Patolähteestä peräisin olevaa vettä. Veden laatu Fosforipitoisuuden perusteella Kiikunoja on karu ja Sepänpuro keskirehevä vesistö. Vuosien 2005 2011 välisenä tarkasteluajanjaksona kaikkien havaintopaikkojen happitilanne on ollut hyvä ja veden happamuus liki neutraali. Leutoina talvina tai kevään huuhtoumien aikaan Kiikunojan sameus on lisääntynyt luonnostaan voimakkaasti. Hatsinan laitoksen yläpuolella sameus on ollut 1 18 NTU ja alapuolella 1 22 NTU. Sepänpurossa sameus on ollut jatkuvasti alle 5 NTU. Kokonaistypen pitoisuus laitoksen yläpuolella on ollut keskimäärin noin 1 200 µg/l (1 000 1 600 µg/l) ja alapuolella noin 1 500 µg/l (1 200 1 800 µg/l) eli 20 30 % suurempi. Sepänpurolle mentäessä typen pitoisuus nousee vielä 10 20 % Kalanviljelylaitoksen yläpuolelta on mitattu harvoin yli 10 µg/l olevia ammoniumtypen pitoisuuksia. Laitoksen alapuolella pitoisuudet ovat nousseet tuotantokauden aikana tyypillisemmin tasolle 50 100 µg/l ja satunnaisem-

min tasolle 250 µg/l. Sepänpuron havaintopaikalla ammoniumtyppeä on 1/3 2/3 laitoksen alapuolisesta pitoisuudesta. Fosforipitoisuus on puolestaan ollut yläpuolella keskimäärin noin 10 µg/l (1 30 µg/l) ja alapuolella keskimäärin noin 30 µg/l (1 80 µg/l) ja Sepänpurolla hieman pienempi. Fekaalisten streptokokkien pitoisuusnousut laitoksen ylä- ja alapuolen välillä on todettu vuosina 2008 2010, jolloin pitoisuus saattoi nousta jopa 5 6 -kertaiseksi yläpuoleen verrattuna. Voimakkaimmankin bakteerikuormituksen aikaan pitoisuudet laskivat Sepänpurolle mentäessä, jolloin bakteeripitoisuus oli vain puolet tai kolmanneksen laitoksen alapuolisesta pitoisuudesta. Laitoksen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailua on vuosina 1997 2002 toteutettu Hämeen ympäristökeskuksen 17.4.1997, Hämeen maaseutuelinkeinopiirin 16.4.1997 ja Hämeen TE-keskuksen 15.6.2000 hyväksymän ohjelman mukaisesti ja vuosina 2003 2011 5.12.2002 päivätyn ohjelman mukaisesti. Pitkän aikavälin tarkastelussa myös kalanviljelylaitoksen yläpuolisen havaintopaikan kokonaistypen pitoisuus on noussut ja fosforipitoisuudessa on varsinkin viime vuosina ilmennyt voimakasta vaihtelua. Kalanviljelylaitoksen vesistövaikutus on ilmennyt ennen kaikkea ammoniumtypen ja fosforin pitoisuusnousuna. Laitoksen päästöt eivät kasva nykyisestä, joten vaikutukset pysyvät ennallaan tai voivat vähetä. 6 Kalatalous Päijänne-Instituutti on tehnyt koekalastuksia joka toinen vuosi Hammonjoella Hammonkoskessa, Koveroistenkoskessa, Isomyllynkoskessa ja Jokelassa. Ylin koeala on Sepänpurossa Hatsinan kalanviljelylaitoksen alapuolella. Kiikunoja kalastettiin vuonna 2007. Kalalaitoksen alapuolisella vesistöalueella on lupakaudella toteutettu Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikön päätöksellä sähkökalastuksia kolmella eri koealalla kerran joka toinen vuosi. Kalanviljelylaitoksen tarkkailuun liittyvät koealat ovat jatkossa Sepänpuro, Hammonjoen Jokela ja Hammonjoen Koveroistenkoski. Tarkkailutulosten perusteella Sepänpuron Hammonjoen kalasto on monipuolinen. Joki tarjoaa kutupaikkoja sekä hyvän elinympäristön pyyntikokoiselle kalalle. Koveroistenkosken alue on kunnostettu vuosina 2006 ja 2007. Koveroistenkosken padon poistamisen jälkeen kalat pääsevät esteettä ylävirtaan. Vesistön kalataloudellinen kunnostus on parantanut myös kalojen kutumahdollisuuksia. Puronieriä ja taimen lisääntyvät joessa ja tehdyt istutukset tukevat harrastuskalastusta. Vuoden 2006 kalastustiedustelussa kirjolohi oli yleisin saalislaji 40 %:n saalisosuudellaan. Puronieriää ja harjusta saatiin noin 21 %, ahventa noin 17 % ja taimenta noin 16 % saaliista. Särkien osuus saaliista oli 7 %. Rapuja ei saatu lainkaan. Vesistön käyttö Kiikunoja ja Sepänpuro kulkevat pääosin metsä- ja peltoalueiden halki. Sepänpuron varrella lähimmillään noin viiden kilometrin etäisyydellä on

asuttuja rantakiinteistöjä ja kauempana noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Koveroistenjärven rannalla kuusi rantakiinteistöä. 7 Pohjavesi Muut vaikutukset Jätehuolto Vahingot Patolähteestä vesi johdetaan ylivuotona, joten vedenotolla ei ole pohjavesivaikutuksia. Laitoksen lähellä ei sijaitse asuttuja kiinteistöjä, joten laitoksesta ei aiheudu melu-, pöly- tai hajuhaittoja. Tyhjiä rehusäkkejä ja muita muovipakkausjätteitä syntyy noin 100 kg/a, ja ne toimitetaan kierrätysjätteeksi kunnallisen jätehuollon kautta samoin kuin kaatopaikkajäte. Ongelmajäte viedään läheiselle pienjäteasemalle. Jätteitä ei varastoida laitoksella. Mahdollinen kalajäte kompostoidaan laitosalueella laitosta valvovan eläinlääkärin luvalla. Mahdolliset isommat erät kuollutta kalaa siirretään jatkokäsittelyyn kuten kierrätykseen. Toiminnasta syntyvä puhdistamon liete ajetaan aina tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, kunnan jäteveden puhdistamolle jatkokäsittelyyn. Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu korvattavaa vahinkoa. Hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat tehtyjen uudistusten jälkeen vähentyneet. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on esittänyt, että laitoksen päästöjä ja vedenottoa koskevat rajoitukset pysyvät ennallaan. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaksi. Voimassa oleva tarkkailuohjelma ei vastaa kaikilta osin laitoksella tapahtuneita muutoksia, minkä vuoksi hakija on esittänyt ohjelmaan muutoksia lähinnä kuormitus- ja kalataloustarkkailun osalta. Kalankasvatuslaitoksen kuormitustarkkailua on esitetty muutettavaksi siten, että tulo- ja poistovesinäytteistä tutkitaan kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine ja kuiva-aine (liete). Vesistötarkkailuun ei esitetä muutoksia. Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hollolan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 23.8. 24.9.2012 välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Hollolan kunnalta ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

8 Lausunnot 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että kalanviljelylaitoksella käytössä olevat tuotanto- ja vesienkäsittelymenetelmät täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Hajakuormituksella on keskeinen vaikutus Kiikunoja Sepänpuro Hammonjoki -reitin veden laatuun Kymijoen Suur-Päijänteen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 mukaan kalankasvatuksen vesiensuojelua tulee tehostaa erityisesti silloin, kun sen kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan ja joissa tilaa voidaan parantaa niiden kuormitusta alentamalla, tai vesiin, joiden tila uhkaa heiketä niiden ravinnekuormituksen vuoksi. ELY-keskus on edellyttänyt, että - Toiminnanharjoittajan on seurattava BAT-tekniikan kehittymistä ja ravinnekuormitusta on mahdollisuuksien mukaan vähennettävä. Patolähteen vedenottoa ja ylivuotoa tulee seurata säännöllisesti. Vedenotto Patolähteestä ei saa ylittää lähteen antoisuutta. - Toiminnan ympäristövaikutusten seurannan tulee olla jatkuvaa ja kattavaa. Selvitys- ja tarkkailuvelvoitteet tulee vahvistaa lupamääräyksillä ja tarkkailuohjelmat tulee vahvistaa lupapäätöksessä ja oheistaa lupapäätöksen liitteeksi. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Kiikunojan, Sepänpuron ja Hammonjoen kalataloutta on tarkkailtu sekä Hatsinan kalanviljelylaitoksen että Hollolan- Lahden vesilaitoskuntayhtymän Sairakkalan vedenottamon velvoitteena. Hatsinan kalanviljelylaitoksen kalataloustarkkailuohjelma sisältää sähkökoekalastukset kahden vuoden välein ja Sairakkalan vedenottamon tarkkailu vuosittaiset sähkökoekalastukset ja kalastustiedustelut. Tarkkailuun velvoitetut eivät ole tehneet yhteistyötä. Päällekkäisyyksien välttämiseksi lupaviranomaisen tulisi määrätä alueen luvanhaltijat tarkkailemaan yhdessä toimintojensa vaikutusta. Hammonjoella on tehty kalataloudellinen kunnostus vuonna 2006 ja joesta on muodostunut vetovoimainen perhokalastuskohde. Kunnostusten yhteydessä avattiin kalan kulku Koveroisten padon yli, minkä jälkeen joen yläosan taimenkannat ovat vahvistuneet. Puronieriä ja taimen lisääntyvät joessa luontaisesti, ja jokeen istutetaan kirjolohta ja harjusta. Kalatalousviranomaisen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää edellyttäen, että ravinnekuormitusta mahdollisuuksien mukaan edelleen vähennetään ja että annetaan seuraavat lupamääräykset: - Luvan saajan on tarkkailtava poistovesiensä vaikutusta Kiikunojan, Sepänpuron ja Hammonjoen kalastoon ja kalastukseen Hämeen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tulee toteuttaa yh-

teistyössä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Uudistettu yhteistarkkailuohjelma tulee toimittaa ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. - Luvan saajan on vuodesta 2013 alkaen maksettava Hämeen ELYkeskukselle kalatalousmaksua 650 euroa vuodessa käytettäväksi laitoksen poistovesistä johtuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää velvoitehoidon suunnitteluun, kalojen ja rapujen istuttamiseen, istutusten tuloksellisuuden selvittämiseen sekä muihin tarpeellisiin kala- ja rapukannan hoitotoimiin poistovesien vaikutusalueella. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. - Luvan saajan on ilmoitettava viipymättä tarttuvista kalataudeista ELY-keskukselle ja estettävä kalojen karkaaminen. 9 Muistutukset ja mielipiteet 3) AA ja BB (Mäntyniemi RN:o 72:9, Uskila, Hollola) ovat ilmaisseet huolensa kalalaitoksen vaikutuksista Koveroistenjärveen. Aiemman toiminnan haittavaikutukset näkyvät jo luonnossa, mikä tulee ottaa huomioon lupaa harkittaessa. Järvi on muutaman viimeisen vuoden ajan paikoitellen lähes umpeutunut ja vedenpinta on keväälläkin hyvin alhaalla. Muistuttajat ovat joutuneet raivaamaan kesällä 2012 voimakkaasti lisääntyvää vesikasvillisuutta. Järveä kuormittavat lisäksi molemmilla puolilla nousevat viljely- ja laidunkäytössä olevat pellot. Hakijan selitys Hakija on ilmoittanut olevansa samaa mieltä lausunnoissa esitettyjen kannanottojen kanssa, joten erillisen selityksen antaminen asiassa ei hakijan mukaan ole tarpeen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräysten tarkistaminen Aluehallintovirasto tarkistaa Itä-Suomen ympäristölupaviraston 12.9.2003 antaman, Hollolan kunnan Hatsinan kylässä sijaitsevaa kalanviljelylaitosta koskevan toistaiseksi voimassa olevan päätöksen nro 53/03/1 lupamääräykset. Tarkistamisen jälkeen lupamääräykset ovat jäljempänä esitetyn mukaiset. Luvan täsmentäminen Aluehallintovirasto täsmentää edellä mainitun ympäristölupaviraston päätöksen nro 53/03/1 luparatkaisua siten, että päätöksessä annettu lupa pohjaveden ottamiseen Patolähteestä koskee pintaveden johtamista, ei pohjaveden ottamista, Sairakkalan kylässä sijaitsevasta Ali-Sihvolan tilasta RN:o 7:17 vuokratulla alueella olevasta Patolähteestä. Päätöksen ratkaisuosasta poistetaan vedenottomääriä koskevat kohdat.

10 Lupamääräykset Veden johtaminen Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1. Veden johtaminen Kiikunojasta ja Patolähteestä on toteutettava hakemukseen liitetyn suunnitelman liitteessä 9 esitetyllä tavalla. Kiikunojasta ja sen viereen rakennetusta varastoaltaasta laitokselle johdettavan veden yhteismäärä saa olla enintään 0,050 m 3 /s ja Patolähteestä johdettava vesimäärä enintään 2 500 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Patolähteestä vesi on johdettava ilman pumppausta. Patolähteen vettä saa padottaa enintään korkeuteen N 43 + 111,80 m. 2. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. 3. Kalanviljelyn tulee tapahtua suunnitelman mukaisissa altaissa. Altaiden yhteistilavuus saa olla noin 700 m 3. Luvan saajan on pidettävä vedenottoon ja kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. 4. Laitoksen jätevedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyllä tavalla tai muulla menetelmällä, jolla saavutetaan vähintään vastaava puhdistusteho. Laitokselta vesistöön johdettava fosforipäästö saa olla enintään 45 kg ja typpipäästö enintään 400 kg vuodessa. Laitoksen ominaispäästö vesistöön ei saa ylittää 2,5 g fosforia eikä 20 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Laitoksen päästöt lasketaan mittaamalla tulevan ja lähtevän veden määrä ja laatu. Ominaispäästöarvot lasketaan jakamalla päästöt kalojen vuotuisella lisäkasvumäärällä. 5. Vesienkäsittelyssä muodostuva liete on poistettava mahdollisimman tehokkaasti. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu vesistön pilaantumista. 6. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet.

7. Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Laitoksella käytettävä rehu ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 11 Jätehuolto 8. Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 10. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11. Luvan saajan on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 12. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja esitettävä vaadittaessa viranomaisille.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13. Luvan saajan on tarkkailtava kalanviljelylaitoksen aiheuttamia päästöjä Hämeen ympäristökeskuksen 17.4.1997 hyväksymän ja 5.12.2002 muutetun kuormitustarkkailuohjelman mukaisesti siten täydennettynä, että tulo- ja poistovesinäytteistä tutkitaan kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine ja kuiva-aine (liete). Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. 14. Vesistövaikutustarkkailu suoritetaan Hämeen ympäristökeskuksen 17.4.1997 hyväksymän vesistövaikutustarkkailuohjelman mukaisesti ja kalataloustarkkailu kalatalousviranomaisen 15.6.2000 hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Vesijärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 15. Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla 12

Kalatalousmaksu vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 650 euroa kalatalousmaksua Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. 13 Vahingot Harjoitettaessa toimintaa lupamääräysten mukaisesti, kalankasvatuksesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan saajan on viimeistään 31.1.2022 jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, lupa raukeaa. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle ja veden johtamiselle laitokseen on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 12.9.2003 antamalla päätöksellä nro 53/03/2. Kalanviljelylaitoksen vesienkäsittely perustuu flotaatiojärjestelmään. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Veden johtamisesta vesistöstä ja Patolähteestä ei ole todettu aiheutuneen vahinkoja.

Päätöksen täsmentäminen Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, tarkistettu tai poistettu siten, että ne kokonaisuudessaan vastaavat nykyään kalankasvatustoiminnalle myönnettyjen lupapäätösten määräyksiä. Päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman luvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Tässä päätöksessä annetut lupamääräykset korvaavat kokonaisuudessaan Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 53/03/1 lupamääräykset. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Veden johtamisesta laitokselle ei ole aiheutunut vesilain vastaisia seurauksia ja toiminta täyttää vesilain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella. Sitä koskevassa vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 todetaan, että kalankasvatuksen vesiensuojelua tulee tehostaa erityisesti silloin, kun kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan ja joissa tilaa voidaan parantaa kuormitusta alentamalla, tai vesiin, joiden tila uhkaa heiketä ravinnekuormituksen vuoksi. Kalankasvatuksen haittojen vähentämiskeinoina on mainittu mm. rehujen ja ruokintamenetelmien kehittäminen ja maa-allaskasvatuksen vesiensuojelutoimien tehostaminen. Hankkeen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat päästöt eivät ainakaan kasva, joten kalankasvatuksen jatkaminen Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella sijaitsevalla Hatsinan laitoksella lupamääräysten mukaisin ehdoin ei ole esteenä vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 asetettujen tavoitteiden toteutumiselle. Lähteestä purkautuva vesi ei ole pohjavettä vaan pintavettä, minkä vuoksi vuonna 2003 annetun päätöksen ratkaisuosaa on korjattu tältä osin. Lisäksi ratkaisuosasta on poistettu vedenottomääriä koskevat kohdat, koska vesimäärät mainitaan nykykäytännön mukaisesti lupamääräyksessä 1. 14 Päästöt vesiin Aluehallintovirasto on määrännyt, että laitokselta saa vesistöön johtaa enintään 45 kg fosforia ja enintään 400 kg typpeä vuodessa. Lietteenpoisto- ja jätevesien käsittelyjärjestelmä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimusten mukainen. Laitoksen vuosittainen enimmäispäästö 45 kg fosforia on sama kuin aiemmassa päätöksessä. Lisäksi lupamääräyksiä tarkistettaessa on asetettu

vuosittainen enimmäispäästö myös typelle (400 kg/a). Laitoksella on mahdollista kasvattaa hakemuksen mukaisesti 25 000 kg:n lisäkasvu. Fosforin sallittua ominaiskuormitusarvo on muutettu 2,5 g:ksi tuotettua kalakiloa kohti. Typen osalta on ominaiskuormitusarvoksi määrätty 20 g/kg. Hankkeen ei arvioida heikentävän vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. 15 Veden johtaminen Tarkkailu Kalatalousmaksu Pintaveden johtamista koskevan lupamääräyksen sanamuotoja on tarkistettu lupamääräyksen sisältöä muuttamatta. Tarkkailusta on annetuissa lupamääräyksissä 11 15 on otettu huomioon hakijan esittämät muutostarpeet. Maksun suuruus on muutettu vastamaan nykyistä hintatasoa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltija on velvoitettu jättämään aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, jotta laitoksen päästöjen vaikutukset vesistössä sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä voidaan ottaa huomioon lupamääräyksissä. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 43, 44, 45 ja 46 Vesilain 4 luvun 21 ja 22 Jätelain 8 LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN VASTAAMINEN Aluehallintovirasto hyväksyy hakijan esityksen päästötarkkailuksi. Hakijan esitys tarkkailuohjelmaksi on riittävä laitoksen päästöjen selvittämiseksi ottaen huomioon, että laitokselta tulevat päästöt eivät merkittävästi kasva. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunto otetaan huomioon lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 2) vaatimus velvollisuudesta ilmoittaa tarttuvista kalataudeista otetaan huomioon lupamääräyksestä 15 ilmenevällä tavalla sekä vaatimukset tarkkailusta lupamääräyksestä 14 ja vaatimus kalatalousmaksusta lupamääräyksestä 16 ilmenevällä tavalla huomioon. Vedenotto Patolähteestä tapahtuu ilman pumppausta, joten lähteestä ei voida ottaa sen antoisuutta ylittävää vesimäärää. Aluehallintovirasto toteaa AA ja BBn 3) muistutukseen, että asiassa ei ole kysymys luvan myöntämisestä hankkeelle, vaan voimassa olevan luvan lupamääräysten tarkistamisesta. Hankkeesta aiheutuvien haittojen osalta viitataan luparatkaisun perusteluihin.

16 KÄSITTELYMAKSU 4 570 euroa PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan kalankasvatus- tai kalanviljelylaitoksen, jossa kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a, käsittelymaksu on 9 140 euroa. Asetuksen taulukon mukaan lupamääräyksen tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Käsittelymaksun suuruus on siten 4 570 euroa. Päätös Huutokosken Arvo-Kala Oy Jäljennös päätöksestä Hollolan kunta Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-108-04-08-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hollolan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

17 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Juha Helin Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.1.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.