LAPE Pohjois-Savo tulokset YHDESSÄ! hanke 1
Perustiedot Toiminta-aika: 1.1.2017 31.12.2018 Kehittämiskohteet: 1) Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 2) Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen, ml osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallin suunnittelu Alue: Pohjois-Savon maakunta (18 kuntaa + Joroinen) Myönnetty rahoitus: 1 075 967 2
Ketkä osallistuivat hankkeeseen? Hankkeessa 11 osatoteuttajaa YHDESSÄ! -hanke, myönnetty valtionavustus yhteensä 1 075 967 Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Siilinjärven kunta 77 000 Kuopion kaupunki 120 000 Ylä-Savon SOTE 28 000 Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 12 000 UEF 59 967 PSSHP 230 000 MLL Järvi-Suomen piiri ry 60 000 Pesäpuu ry 80 000 Kuopion Ensikotiyhdistys ry 80 000 Pelastakaa Lapset ry 60 000 Pohjois-Savon liitto, hankehallinnoija 269 000 Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen 3
Osallistujat Organisaatio Pohjois-Savon liitto Asiantuntijaverkosto: hanketiimi ja AGENTTI, kuntien ja maakunnan LAPE työryhmät, hankkeen ohjausryhmä, maakuntavalmistelun työryhmät ja vastuuvalmistelijat, kansalliset verkostot Mahdolliset muut verkostot: Perhekeskusalueiden avainjohtajien verkosto, perhekeskusyhdyshenkilöiden verkosto, vip verkosto, lastensuojelun kehittäjäverkostot, OT työryhmä, yhteistyöhankkeet ovat toimineet tarpeen mukaisesti asiantuntijoina omalla asiantuntijuusalueellaan 4
Tavoitteet 1) LAPE maakuntavalmistelu ja hankkeen toteutus etenee maakunnassa kansallisten linjausten ja tavoitteiden mukaisesti 2) Hankkeet tulosten käyttöönotto ja juurtuminen on varmistettu 3) Toimintakulttuurin muutos on käynnistynyt Ratkaistava ongelma: Palvelut ovat organisaatiolähtöisiä ja pirstaleisia ja painottuvat korjaaviin palveluihin. Asiakkaat kokevat etteivät tule kohdatuiksi. 5
Hankkeen maku-sote-yhteys Hankkeen tulokset (palvelut integroivat ja asiakasosallisuutta vahvistavat toimintamallit) tukevat maakunta- ja soteuudistuksen tavoitteita ja toteuttamista Agentti on ollut mukana aktiivisesti II ja III vaiheen maakuntavalmistelun työryhmissä (lapset ja perheet, HYTE, osallisuus, tuotanto) ja vastannut osaltaan raportoinnista (perhekeskusmalli ja ohjaamomalli) 6
Kehittämis- tai työmenetelmät Yhteiskehittäminen Ketterät kokeilut Koulutus ja valmennus 7
Osallistamisen tavat Asiakkaat: kuntien työntekijät ja virka miesjohto, perheet, lapset ja nuoret Kyselyt Osallistamisen tavat: Kyselyt: vanhemmat ja työntekijät Työpajoihin ja seminaareihin osallistuminen: kokemusasiantuntijat (vanhemmat ja nuoret) Perhekeskus tutuksi illat kohtaamispaikoissa: perheet ja lapset LAPE-ryhmät: nuorisoedustaja Erilliset tapaamiset: nuorisovaltuustot, erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien verkosto 8
Keskeiset tulokset 1. Maakunnan järjestämissuunnitelmassa määritetty ja sitouduttu: perhekeskustoimintamalli, Ohjaamomalli, lastensuojelun mallit, erikoissairaanhoidon konsultatiiviset mallit, LAPE teesit 2. Rakennettu maakuntaan käyttöönotettava perhekeskustoimintamalli (työkirja perhekeskuksen tehtävistä, vanhemmuuden tuen ja eroauttamisen konkreettiset toimintamallit ja työkalut) 3. Perustason ja erityistason yhdistävänä palvelut yhteensovittavana mallina otetaan käyttöön monitoimijainen arviointi ja työskentelymalli 4. Kokeilukulttuuri on kunnissa vahvistunut: käynnissä noin 50 ketterää kokeilua (perustaso) tai pilottia (erityis- ja vaativataso) 9
Keskeiset tulokset 5. Muutosohjelman tavoitteiden ja hankkeen tulosten käyttöönoton varmistamiseksi on pysyvä rakenne: vastuutahona LAPE-työryhmät, perhekeskusyhdyshenkilöt, johdon avainhenkilöt 6. Tuotettu ja testattu 1) Perhekeskustutuksi työntekijöille -koulutuskokonaisuus ja 2) Perhekeskus tutuksi perheille konseptit 7. Sote-integroitu julkinen yhdistelmälaitosmalli lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat vaativimman tason hoitoa ja tukea 10
Tulosten merkitys ja hyöty Asiakkaalle palvelut ovat nykyistä helpommin saavutettavissa ja ne vastaavat paremmin asiakkaan tarpeeseen Henkilöstöllä on käytettävissä konkreettiset toimintamallit ja helposti käytettävät työkalut. Ne helpottavat päätöksentekoa, työn kuormittavuutta, asiakkaan kohtaamista ja tarjoavat apuvälineet käytännön työhön Päättäjillä on maakunnallisesti laadittu konkreettinen suunnitelma lapsi- ja perhepalvelujen toteuttamiseksi kunta- ja maakuntatasolla ja valmiit rakenteet yhdyspintatyölle ja johtamiselle 11
Tärkeimmät opit Hanketyön käynnistyttyä sen kokonaisuus ja eteneminen on suunniteltava kunnolla: määritettävä pysyvät isot linjat ja joustava toteutus tähän varattava riittävä aikaa Hankkeen alussa koottava muutostarpeen perusteleva tietopaketti (luvut, prosentit ja eurot) Henkilöstön rekrytoinnissa osattava tunnistaa hanketyössä tarvittava kriittinen osaaminen, valmius ja asenne Keskeisten vastuutahojen säännöllinen kasvokkainen tapaaminen 12
Entä seuraavaksi? Yhteistyörakenteiden ja käytäntöjen edelleen selkeyttäminen: perhekeskustoimintamalli si-sote-järjestö, aikuisten palvelut ja erikoissairaanhoito Sopimusten määrittely ja neuvottelun käynnistäminen yhteistyörakenteista (si-so-tejärjestöt) Perhekeskuksen johtamisen rakenteen ja koordinoinnin tarkempi määrittäminen Käynnistetään kaksi perhekeskuspilottia Jatketaan systeemisen toimintamallin pilotointia ja laajentamista 13
Entä seuraavaksi? Agentti jatkaa maakuntavalmistelussa ja maakunta- LAPE työ integroidaan osaksi valmistelua Hankkeen jatkotehtävien onnistumisen arviointi 2019 syksyllä ja palvelumuutoksen vaikuttavuuden arviointi 2025 (indikaattorit valtakunnallisen suunnitelman pohjalta) Visio: Fyysiset perhekeskukset toimivat kolmessa kunnassa ja perhekeskustoimintamalli toimii kaikissa kunnissa (vähintään monitoimijainen työskentely ja - arviointimalli = palvelut yhteensovitettu) 14