Hannu Leinonen & Joni Korkiakoski KÄYTETTYJEN AUTOJEN MAAHANTUONNIN HYÖDYT JA HAITAT UPICAR OY:N NÄKÖKULMASTA

Hannu Leinonen & Joni Korkiakoski KÄYTETTYJEN AUTOJEN MAAHANTUONNIN HYÖDYT JA HAITAT UPICAR OY:N NÄKÖKULMASTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Lokakuu 2008

OPINNÄYTETYÖN SUOMENKIELINEN TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Liiketalous Suuntautumisvaihtoehto: Markkinointi ja viestintä Tekijä: Hannu Leinonen & Joni Korkiakoski Opinnäytetyön nimi: Käytettyjen autojen maahantuonnin hyödyt ja haitat Upicar Oy:n näkökulmasta Työn ohjaaja: Lappalainen Eija Työn tarkistaja: Lappalainen Eija Opintojen aloitusvuosi: 2005 Valmistumisvuosi 2008 Sivumäärä: 49+1 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyössä käsittelemme käytettyjen autojen maahantuontiin liittyviä pulmia ja ongelmia sekä pohtia sen mahdollisia taloudellisia hyötyjä Upicar Oy:lle. Tutkimme mm. sitä miten ihmiset suhtautuvat käytettynä maahantuotuihin autoihin ja sitä, onko autojen maahantuonti yrityksen kannalta taloudellisesti kannattavaa. Käytettyjen autojen maahantuonti on haasteellista sillä Suomen autoverokohtelu tuontiautojen kohdalla on perin epäoikeudenmukaista ja muuttuvien pykälien johdosta monimutkaista. Autoihin kohdistuvasta yleisestä kovasta verotuksesta johtuen, on Suomen autokanta Euroopan vanhimpia. Käytettyjen autojen maahantuonti on nuorentanut suomalaisten autojen keski-ikää viime vuosina johtuen EU:n määräämistä lievistä veromuutoksista. Tutkimme käytettyjen autojen maahantuonnin hyötyjä, haittoja ja kannattavuutta autoliikkeen kannalta. Tutkimuksemme kohteena on henkilöautoiksi rekisteröitävät kulkuneuvot johtuen mm. verokohtelun suuresta vaihtelusta eri ajoneuvotyyppien kesken. Tutkimuskeinona käytämme teemahaastattelua jonka avulla kartoitamme ihmisten mielikuvia ja asenteita käytettynä maahantuotuja henkilöautoja kohtaan. Lisäksi esitämme laskelmien avulla autontuontiprosessin kulujen ja kustannusten eron Suomi-autoihin verrattuna. Avainsanat: Verotus, maahantuonti, kannattavuus, brandi, prosessi

OPINNÄYTETYÖN ENGLANNINKIELINEN TIIVISTELMÄ CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme: Business Economics Author: Hannu Leinonen & Joni Korkiakoski Name of thesis: Benefits and detriments of importing used cars in aspect of Upicar Oy. Supervisor: Lappalainen Eija Inspector: Lappalainen Eija Starting year of studies: 2005 Year of graduation: 2008 Number of pages: 49+1 ABSTRACT In our thesis we handle various problems and matters concerning import of used cars from Central Europe to Finland and consider also its economical benefits to Upicar Oy. We investigate inter alia, how people react to used, imported cars and will importing of used cars be profitable enough to company. Importing of used cars to Finland is very challenging indeed. Finnish tax treatment is very harsh and unequal and thanks to variable paragraphs, complicated. High taxation of cars causes that Finnish cars generally are oldest in Europe. Import of used cars has made average age of Finnish cars younger. This thesis investigates benefits of imported, used cars in aspect of car dealer. Targets of our research are cars which are registered as passenger cars. Reason for this segregation is variability of tax treatment among different car types. As tools of research we use theme interview which helps us to survey peoples notions and attitudes towards imported, used passenger cars. We also present differences among pricing by using calculations. Keywords: Taxation, importation, profitability, brand, process

SISÄLTÖ Sivunumero TIIVISTELMÄ LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA 1 JOHDANTO 1 1.1 Johdatus aihealueeseen 1 1.2 Tutkimustehtävä ja sen rajaus 2 1.3 Upicar Oy 4 2 TAUSTOJA JA HISTORIAA 5 2.1 Autojen maahantuonnin kehitys Suomessa 5 2.2 Autoverotuksen historia Suomessa 6 2.3 Miksi käytettyjä autoja maahantuodaan 11 3 TUONTIPROSESSI 13 3.1 Auton etsiminen kohdemaasta 14 3.2 Maksutavat 15 3.3 Kuljetus Suomeen 16 3.4 Autoveroilmoituksen laatiminen 17 3.5 Autoverovalituksen laatiminen 18 3.6 Esimerkkitapaus autoverovalituksesta 19 4 HAKUPROSESSI 4P-MARKKINOINTITEORIAN NÄKÖ- KULMASTA 25 4.1 Tuote 26 4.2 Hinta 27 4.3 Markkinointiviestintä 28 4.4 Saatavuus 29 5 TUTKIMUSMENETELMÄT 30 5.1 Kvalitatiivinen tutkimus 30 5.2 Haastattelu tutkimuskeinona 31 5.3 Tutkimushaastatteluissa käytetyt kysymykset 32 6 HAASTATTELUTULOKSET 34 6.1 Kooste haastattelun vastauksista 34 6.2 Yhteenveto haastattelutuloksista 38 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 40 7.1 Yhteenveto 40

7.2 Kannattavuuslaskenta 41 7.3 Johtopäätökset 44 7.4 Pohdintaa 45 LÄHTEET 47 LIITTEET

LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA Sivunumero TAULUKKO 1. Autojen keski-ikä Euroopassa 2007 12 KUVIO 1. Auton hakuprosessi 14 KUVIO 2. Markkinoinnin osa-alueet 25

1 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aihealueeseen Opinnäytetyömme käsittelee käytettyjen autojen maahantuontiin liittyviä pulmia ja ongelmia autoliikkeen näkökulmasta sekä tutkimme siitä tulevia mahdollisia taloudellisia hyötyjä Upicar Oy:lle. Käytettyjen autojen maahantuonti on haasteellista, sillä Suomen autoverokohtelu tuontiautojen kohdalla on hyvin epätasaarvoista ja muuttuvien pykälien johdosta monimutkaista. Autoihin kohdistuvasta kovasta verotuksesta johtuen on Suomen autokanta Euroopan vanhimpia. Tästä seikasta huolimatta käytettyjen autojen maahantuonti on ollut kiivasta ja se onkin nuorentanut suomalaisten autojen keski-ikää aavistuksen verran viime vuosien aikana. Vaikka Suomen valtio suhtautuu hieman nihkeästi tuontiautoihin, harrastavat eri tahot, yksityiset ja yritykset, autojen maahantuontia yllättävän runsaslukuisasti ja esimerkiksi vuonna 2005 maahan tuotiin 13 436 henkilöautoksi rekisteröityä kulkuneuvoa. Suurin osa maahantuonnista tapahtuu yksityisten henkilöiden toimesta joten mielestämme opinnäytetyömme tarjoaa hyödyllistä tietoa Upicar Oy:lle yrityksen tulevaisuuden suunnitelmia pohdittaessa. Syyt, miksi tuontiautot voisivat olla systemaattisen maahantuonnin aloittamisen arvoisia, ovat moninaiset. Eräs tärkeimmistä on se, että esimerkiksi Saksassa ensimmäiset vuotensa viettäneet autot ovat peruskunnoltaan usein suomalaisia ikätovereitaan paremmassa kunnossa johtuen muun muassa, lempeämmästä ilmastosta ja teiden suolauksen vähyydestä. Paremmasta kunnosta huolimatta autot ovat kuitenkin suomalaisia vastaavia autoja huomattavasti halvemmin hinnoiteltuja ja siten ne herättävät suomalaisten kuluttajien mielenkiinnon. Uudehkoille käytetyille autoille tulee olemaan markkinoilla kysyntää johtuen vuonna 2010 tu-

2 levasta päästöpohjaisesta autoverotuksesta. Tuolloin Suomen autoverotus muuttuu siten, että autovero määräytyy auton tuottamien hiilidioksidipäästöjen (CO2 /grammaa per. kilometri) mukaisesti. Tämä muutos luonnollisesti suosii uudempia ja entistä vähäpäästöisempiä, hiukkassuodattimilla varustettuja henkilöautoja. Siksi muutaman vuoden ikäisten käytettyjen autojen kysyntä kasvaa lähivuosina. Näille markkinoille Upicar Oy mahdollisesti suuntaa täyttämään kysynnän synnyttämän tyhjiön käytettyjen autojen markkinoilla. 1.2 Tutkimustehtävä ja sen rajaus Tämän tutkimuksen toimeksiantaja oli Upicar Oy. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kannattaako yrityksen aloittaa käytettyjen autojen maahantuonti Suomeen. Tutkimuksemme kohteeksi olemme rajanneet henkilöautoiksi rekisteröitävät kulkuneuvot johtuen muun muassa verokohtelun suuresta vaihtelusta eri ajoneuvotyyppien kesken. Kohdemaita, joista tulemme autojen maahantuontia tutkimaan, ovat Saksa ja Ruotsi. Tutkimukselle asetettiin yksi pääongelma: Kannattaako Upicar Oy:n aloittaa laajamittainen käytettyjen autojen maahantuonti Suomeen? Tämä pääongelma jaettiin kolmeen alaongelmaan: Onko käytettyjen autojen maahantuonti yrityksen kannalta taloudellisesti tarpeeksi kannattavaa?

3 Millaisia kokemuksia/käsityksiä auton maahantuoneilla henkilöillä on prosessista? Mitä eri vaiheita auton tuontiprosessiin kuuluu? Yksi tärkeimmistä lähteistämme on Suomen tullilaitoksen tilastot ja arkistot liittyen tuontiautoihin. Lisäksi aiomme haastatella yksityishenkilöitä, jotka ovat päätyneet valitsemaan autokseen tuontiauton. Tutkimuskeinomme ovat pääasiallisesti kvalitatiivisia ja se koostuu pääasiallisesti haastattelututkimuksesta ja tilastoista sekä kirjallisesta aineistosta. Tällä keinolla saamme kattavan ja käytännönläheisen kosketuspinnan aiheeseen, jota käsittelemme opinnäytetyössämme. Opinnäytetyössämme pohdimme ja tutkimme suomalaisen autoverotuksen tulevaisuuden uria Euroopan unionin painostuksen alla. Lisäksi esittelemme esimerkkitapauksia tullin autoveropäätösperusteista ja riitauttamistapauksia vuosien varrelta. Pohdimme myös autoliikkeiden asemaa käytettyjen autojen maahantuojana ja sitä ovatko tavalliset ihmiset valmiita ostamaan tuontiautoja vai arveluttaako heitä esimerkiksi ajatus mahdollisesti Suomi-autoa huonommasta jälleenmyyntiarvosta. Tutkimustyössämme kartoitamme ja käymme läpi koko tuontiprosessin niin yksityishenkilön- kuin käytettyjenautojen maahantuontia harjoittavan yrityksen näkökulmasta. Tapahtumaketjun prosessointiin kuuluu auton etsiminen ja valitseminen kohdemaasta, erilaisten maksutapojen esittely, kuljetustavat Suomeen sekä tullaus- ja rekisteröintiasiakirjat. Lisäksi käsittelemme markkinoinnin kilpailukeinoja ja brandin merkitystä autokaupassa. Käytettynä maahantuodut autot houkuttelevat ostajia eri osatekijöillä

4 kuin perinteisessä autokaupassa. Näitä osatekijöitä ovat 4P-markkinointimixin lisäksi muun muassa automerkeille vuosikymmenien saatossa muodostuneet mielikuvat esimerkiksi laadusta. Mielikuvat eli brandit vaikuttavat eri automerkkien välillä niiden suosioon maahantuonnin kohteina. Näkökulmia yksityishenkilöiden suhtautumisesta ja kokemuksista autonhakuun ja tuontiautoihin koostimme suorittamalla internetkyselyn, johon pyysimme vastauksia yksityishenkilöiltä, jotka ovat joko itse hakeneet tai välikäsien kautta hankkineet käytetyn henkilöauton ulkomaan markkinoilta (LIITE 1). 1.3 Upicar Oy Upicar on Urpo Korkiakosken 20.7.1994 perustama osakeyhtiö. Yrityksen alkuperäinen päätoimiala oli moottoriajoneuvojen vähittäismyynti. Myöhemmin Upicar Oy:stä tuli ns. monialayritys joka omistaa kiinteistöjä sekä myy- ja vuokraa käytettyjä ajoneuvoja. Yritys omistaa useita asuin- ja liikekiinteistöjä Nivalassa sekä Ylivieskassa. Marraskuussa 2004 Upicar Oy möi koko vaihtoautovarastonsa Delta-Auto Oy:lle, joka tuli Upicarin kiinteistöön vuokralle, Urpo Korkiakosken aloittaessa myyntipäällikkönä Delta-Auto Oy:n Ylivieskan toimipisteessä. Upicar Oy:n tämän hetkinen päätoimi on kiinteistöjen omistaminen ja ajoneuvojen vuokraus, mutta tulevaisuudessa yritys mahdollisesti aloittaa jälleen myös käytettyjen ajoneuvojen myynnin tuontiautojen muodossa. (Upicar Oy, Urpo Korkiakoski.)

5 2 TAUSTOJA JA HISTORIAA Auto on vielä ihmiskunnan historiaa silmäillen verrattain tuore keksintö. Sen vaikutukset ovat kuitenkin olleet dramaattiset ja autot ovat mullistaneet koko nykyihmisen elämäntyylin. Välimatkat ovat kutistuneet runsaassa vuosisadassa ennennäkemättömän pieniksi ja suuri kiitos tästä kuuluu autoilun yleistymiselle. Seuraavaksi käsittelemme autoverotuksen kehitystä Suomessa. 2.1 Autojen maahantuonnin kehitys Suomessa Koska Suomessa ei ole ollut koskaan merkittävää omaa henkilöautotuotantoa (pois lukien Uudenkaupungin urheiluautoja Keski-Euroopan markkinoille valmistava tehdas), voidaan Suomen autoistumisen ja autojen maahantuonnin kehityksen katsoa kulkevan käsi kädessä. Suomen ensimmäinen virallisesti yksityisen omistama henkilöauto oli 2. toukokuuta vuonna 1900 Turussa tullattu Benz Velo Comfortable. Yksityisen liikemiehen maahantuoma auto oli tullausarvoltaan 3500 silloista markkaa. Autot olivat pitkään lähinnä varakkaiden miesten leluja ja maahantuodut autot olivat laskettavissa kymmenissä. 1907 perustettiin Suomessa ajoneuvorekisteri ja myönnettiin ensimmäinen virallinen ajokortti. Tämän jälkeen autokannan kehitystä alettiin tilastoida. Autoilu yleistyi nopeasti suurissa kaupungeissa ja vuonna 1920 Suomessa oli rekisteröitynä 1800 autoa. (Suomen Tietotoimisto 2000.) Autokanta jatkoi tasaista kasvuaan aina sotavuosiin asti pääosin amerikkalaismerkkien hallinnassa, jolloin Suomen valtio lunasti käyttöönsä suuren osan autokannasta. Autoilun Suosio kasvoi nopeasti 1950 luvulla, jolloin Suomen hallitus

6 asetti autoille autoveron hillitäkseen rahan pakenemista ulkomaille. Länsimäisten henkilöautojen maahantuonti oli säännösteltyä bilateraalisen vaihdon tasaamiseksi ja tuontiluvanvaraista vuoteen 1962 asti. 1960-luvun loppupuolella rajoitteiden poistuttua ja markkinoiden avauduttua 1962 63, autokanta monipuolistui dramaattisesti länsimerkkien tullessa markkinoille. Ylivoimaisesti myydyin auto oli saksalaisvalmisteinen Volkswagen Kupla jota oli maassamme vuonna 1968 peräti 100000 kappaletta. Samana vuonna ilmestyivät ensimmäiset veronkiertokokeilut, ns. piilofarmarit jotka myytiin ilman takapenkkiä ja ostaja saattoi jälkikäteen itse asentaa takapenkin (Autotalo Laakkonen Oy). Autoistuminen oli Suomessa rajua 1960- ja 1970-luvulla. Tieverkkoa parannettiin ja laajennettiin ja autojen määrä kasvoi huomattavasti sillä autot nähtiin tulevaisuuden kulkuvälineinä. Tämän kehityksen katkaisi 1970-luvun öljykriisi jolloin joukkoliikenteen alasajo pysäytettiin ja sitä alettiin suosia päätöksenteossa. Autoistumiskehitys on taas päässyt vauhtiin 1990-luvulta lähtien ja tämä on näkynyt muun muassa kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien automarkettien rakentamisena ja joukkoliikenteen matkustajakatona. Pitkien välimatkojen maana Suomessa pidetään autoilua välttämättömänä osana yhteiskunnan rakennetta, sillä eteenkin pienillä paikkakunnilla julkisen liikenteen kapasiteetti ei ole läheskään riittävä. 2.2 Autoverotuksen historia Suomessa Vuonna 1951 hallitus antaa eduskunnalle esityksen autoverosta perustuen autoilun yleistymiseen. Autovero tulee käyttöön vuonna 1958. Voimassaoloajaksi määritellään 1 vuosi. Vero määräytyy seuraavasti: henkilöautot 30 % verotusarvosta ja moottoripyörät

7 25 % verotusarvosta. Hyväksyessään lain eduskunta ilmoitti edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion rahatilanteen parantuessa verosta tultaisiin luopumaan. 1959 autoverolain voimassaoloa jatkettiin ja vuonna 1960 voimassaoloa jatkettiin vielä vuoden 1961 loppuun. Uusi autoverolaki astui voimaan 17.7.1961 jälleen tilapäisen veron muodossa. keskeistä uudessa laissa oli autoveron olennainen korottaminen ja veron säätäminen progressiiviseksi eli vero oli sitä korkeampi, mitä kalliimpi auto oli kyseessä. Autovero muuttui 1963. Veron määräksi säädettiin 35 80 % verotusarvosta ja lisäksi varusteet lisäsivät verotusarvoa. Vuonna 1965 veroa korotettiin jälleen 35 95 %:ksi verotusarvosta. Autovero koveni jälleen vuonna 1966. Autoveroa oli suoritettava auton verotusarvon määrä korotettuna 50 %:lla ja vähennettynä 2 250 mk:lla, mutta kuitenkin niin, että vero aina oli vähintään 50 %:a auton verotusarvosta Autoverotusta lievennettiin 1967 devalvaatiosta johtuvien autojen hinnankorotuksien vuoksi. Autoveroksi säädettiin auton verotusarvo korotettuna 40 %:lla ja vähennettynä 2 500 mk:lla, mutta kuitenkin niin, että veron määrä on aina vähintään 50 % verotusarvosta. Käytettyjen autojen maahantuontia hankaloitettiin säätämällä niille 90 % vero vastaavasta uuden auton verosta. Vuonna 1969 säädettiin Suomessa valmistetun auton ja moottoripyörän verotusarvoksi ajoneuvon valmistuskustannusten perusteella määriteltävä ajoneuvon hinta valmistuspaikalla.

8 Pakettiautojen verovapaus rajoitettiin 1971 ajoneuvoihin, joiden tavaratila täytti tietyt vähimmäismitat. Tällöin verovapaiksi jäivät enää kookkaat laatikkomalliset pakettiautot. Autojen ja moottoripyörien maahantuonnista määrättiin suoritettavaksi erityismaksu. Maksu oli 18.10.1975 alkaen 50 %:a autoverolain mukaisesta auto- ja moottoripyöräverosta. Samana vuonna maksua kuitenkin alennettiin 30 %:iin ja sitten 20 %:iin ja lopulta 10 %:iin ja erityismaksu kumottiin kokonaan vuonna 1976. Vuonna 1983 Maastohenkilöautot joutuivat autoverotuksen piiriin, mutta alennetulla verokannalla. Vuosikymmenen alun hienosäätöjen jälkeen autovero oli muotoutunut tasolle, jolla autovero oli auton verotusarvon määrä korotettuna 32 %:lla ja vähennettynä 4 600 mk:lla. Vuonna 1988 vähäpäästöiset bensiinikäyttöiset henkilöautot saivat verotusarvosta katalysaattori-vähennyksen 3500 mk. Vähäpäästöiset bensiinikäyttöiset henkilöautot saivat verotusarvosta katalysaattori-vähennyksen 4500 mk. Verokerrointa pienennettiin 5 % 1.9.1990 alkaen ja alennettiin jälleen 5 % 25.5.1991. Veroprosenttia alennettiin vuonna 1993 20 %. Verotuksen painopistettä siirrettiin käyttömaksun puolelle. Pakettiautojen verovapaudesta luovuttiin kokonaan ja verokannaksi säädettiin 35 % verotusarvosta hallituksen esittämän 50 %:n sijaan. Maastohenkilöautojen veroetu poistui ja niitä verotettiin vuodesta 1993 lähtien kuin henkilöautoja. Käyttömaksu astui voimaan 1994, perusteena autoveron tuoton alentuminen Suomeen iskeneen laman romahduttaessa uusien autojen myynnin lähes täysin.

9 Vuonna 1995 Suomen EU-jäsenyyden myötä verotusta ei enää toimitettu rajamuodollisuuksien yhteydessä. Muuttoautojen täydellisestä verovapaudesta luovuttiin ja alennukselle määrättiin markkamääräinen katto joka oli 50000 markkaa. Käytettynä maahantuotujen autojen autoveron määrän määrittelyyn otettiin vuoden alusta käyttöön kaavamainen ikävähennyksen laskentasääntö. Muuttoautojen verovapauskatto nostettiin 80 000 markkaan. Komission virallisen huomautuksen takia käytettyjen tuontiautojen verotuksen laskentatapa muutettiin nykyisen kaltaiseksi. Autoliitto teki valituksen käytetyn auton tuontiasiasta EU:n komissiolle 22.9.1997. Sen mielestä käytetystä autosta perityllä autoverolla estettiin tavaran vapaata liikkumista EU:n sisämarkkinoilla. Valituksen perusteella EU:n komissio antoi Suomen hallitukselle nootin siitä, että Suomessa maahantuodusta käytetystä autosta peritään selvästi enemmän veroa kuin mitä vastaavasta kotimaisesta autosta perittäisiin. Tämän nootin perusteella Suomi teki tarkennuksia autoverolakiin 15.1.1999. Tarkennettu laki aiheutti edelleen käytännöllisiä vääristymiä käytetyn auton verotuksessa, joten moni käytetyn auton tuoja on riitauttanut asiansa suomalaisessa tuomioistuimessa. EU-tuomioistuin teki päätöksen 19.9.2002, jossa todetaan Suomen autoverolain syrjivän käytetyn auton maahantuojaa. Päivämäärällä 16.12.2002 Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että autoverolaki on syrjivä ja vastoin EU-oikeutta. Yksityisen henkilön tuodessa toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta käytetyn ajoneuvon ei kannetun autoveron määrä saanut olla suurempi kuin Suomessa jo rekisteröidyn, vastaavan kaltaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä autoverosta jäljellä oleva määrä.

10 Uusi muutettu autoverolaki astui voimaan takautuvasti 1.1.2003 lähtien. Tuontihintaperusteisesta autoverosta siirryttiin henkilöautojen osalta yleiseen vähittäismyyntihintaan perustuvaan autoveroon. Uusien ja käytettynä maahantuotujen henkilöautojen verotusarvo määräytyy yleisen vähittäismyyntiarvon mukaan. Samalla uusien autojen verotusta muutettiin siten että uuden auton vero oli n. 25 %. Korkein hallinto-oikeus ei antanut valituslupaa muuttoajoneuvon verottamista koskevassa asiassa 16.4.2004. Helsingin hallinto-oikeuden 10.2.2003 antama päätös jäi pysyväksi ja sen mukaan muuttoajoneuvon verotusta toimitettaessa oli varmistettava, ettei autovero ennen muuttoajoneuvolle myönnettävän 80 000 markan (13 450 ) vähennyksen tekemistä muodostu syrjiväksi. EU-tuomioistuin langetti 15.7.2004 päätöksen, jossa todettiin, että autoveron kantaminen muuttoajoneuvosta ei ole Euroopan yhteisön oikeuden vastaista Päivämäärällä 13.12.2004 Korkein hallinto-oikeus totesi muuttoajoneuvon verotusta koskevassa päätöksessään, että autoveron syrjimättömyys on varmistettava ennen muuttoajoneuvolle myönnettävän alennuksen huomioon ottamista. Tästä johtuen muuttoajoneuvolle myönnettävä veron alennus on vähennettävä autoveron määrästä. Ratkaisun seurauksena Tulli muutti käytäntöään veron laskemisessa ja oikaisi takautuvasti hakemuksesta 1.1.1999 14.5.2003 välisenä aikana tehdyt EUja ETA-valtiosta tuotuja muuttoajoneuvoja koskevat verotukset. Autoverolain muutoksella 1.1.2005 otettiin lakiin määrittely 3-6 kuukautta käytettyjen maahantuotavien autojen verokohtelusta. Lain muutoksen myötä myös Suomessa vakinaisesti asuva luonnollinen henkilö, jonka työpaikka sijaitsee muussa valtiossa kuin Suomessa, voi väliaikaisesti veroa suorittamatta käyttää työpaikan sijaintivaltiossa pysyvästi rekisteröityä, työnantajansa omistuksessa tai

11 hallinnassa olevaa ajoneuvoa Suomessa liikenteeseen yksinomaan työtehtäviensä hoitamiseen. Myöhemmin samana vuonna Ympäristöministeriön valtiosihteeri Stefan Wallin ehdotti että autoverotusta muutettaisiin ympäristöpainotteiseksi. Hallitus ilmoitti 1.11.2007 muuttavansa ajoneuvoverotusta vähäpäästöisiä autoja suosivaksi. Henkilöautoista ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava autovero ja rekisterissä olevista henkilöautoista vuosittain kannettava ajoneuvovero porrastettiin auton polttoaineen ominaiskulutusta vastaavien hiilidioksidipäästöjen perusteella. (Autoliitto 2007.) 2.3 Miksi käytettyjä autoja maahantuodaan Suomen autokanta on virallisesti läntisen Euroopan vanhinta. Vuonna 2007 suomalaisten henkilöautojen keski-ikä oli yli 10,5 vuotta ja siten autokantamme ikä on tällä hetkellä länsimaiden korkein. Autokannan korkea ikä johtuu pääosin autojen ankarasta verotuksesta, sillä auto joka maksaa Keski-Euroopassa esimerkiksi 13000 saattaa Suomessa maksaa verojen kanssa jopa 17000. Lisäksi lisävarusteet kautta linjan korottavat auton hintaa suhteessa enemmän Suomessa kuin esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa. (Autoalan tiedotuskeskus 2007.)

12 TAULUKKO 1. Autojen keski-ikä Euroopassa 2007 (Bil- og veistatistikk, SMMT, Anfac 2007.) Autojen keski-ikä Euroopassa 2007 12 10 8 Vuotta 6 4 2 0 Portugali Kreikka Itävalta Iso-Britannia Sveitsi Italia Belgia Ranska Saksa Espanja Tanska Ruotsi Norja Suomi Yllä olevasta kaaviosta on nähtävissä autojen keski-ikä Euroopan alueella vuonna 2007. Suomen autokanta on tilaston mukaan kaikkein vanhinta ja toisena tulee tilastossa Kreikka ja kolmannelle sijalle nousee Norja. Nuorinta autokanta on Iso- Britanniassa.

13 3 TUONTIPROSESSI Auton maahantuonti on moniportainen prosessi, jota esittelemme ja käsittelemme seuraavaksi. Ensimmäinen osa prosessia on auton etsiminen kohdemarkkinoilta. Tämä voi olla hyvinkin aikaa vaativa osa-alue jos auton tilanneella taholla on tarkat vaatimukset esimerkiksi auton varusteista tai mallista. Sopivan ehdokkaan löydyttyä alkaa itse autokauppojen neuvottelu mukaan lukien tavanomaisten rahansiirtojen lisäksi paikallisten viranomaisten vaatimat asiakirjat. Kun asiakirjat ovat kunnossa, on auto kuljetettava kotimaahan. Reittivaihtoehtoja on monia ja sopivan valitseminen on makuasia. Suomeen saavuttaessa on auto tullattava tullissa, jossa autoverohakemus täytetään yhdessä tulliviranomaisen kanssa. Tullauksen jälkeen auto tulee katsastaa Suomen tieliikenteeseen kelpaavaksi väliaikaiseen ajoneuvon käyttöön oikeuttaviin siirtokilpiin. Autoveropäätös saapuu noin 2-3 kuukaudessa yksityishenkilöille, mutta yritykset saavat autoveropäätöksen jo muutaman arkipäivän kuluessa. Kun asetetut verot on maksettu, on auto kuin mikä tahansa kanssasisarensa tieliikenteessä. Seuraavassa kuviossa on esitetty auton hakuprosessi yksinkertaistettuna portaittain (Kuvio 2).

14 TUONTIPROSESSI VAIHEITTAIN AUTON ETSIMINEN JA VALINTA AUTON OSTAMINEN JA PAPERISOTA KULJETUS SUOMEEN JA TULLAUS TULLIN ASETTAMAN VERON MAKSAMINEN JA REKISTERÖINTI SUOMEN TIELIIKENTEESEEN MAHDOLLISEN AUTOVEROVALITUKSEN TEKEMINEN KUVIO 2. Auton tuontiprosessi 3.1 Auton etsiminen kohdemaasta Sopivan auton löytäminen kohdemaasta voi olla kokemattomalle suuren työn takana. Moni jättää auton hankkimisen ulkomailta pois vaihtoehdoista, koska kokee

15 prosessin maallikolle hankalaksi. Nykyään käytettynä maahantuodun auton hankkiminen on helpompaa kuin koskaan ennen. Lukuisat pienyritykset tuovat autoja ammattimaisesti maahan tavallisen kuluttajan ulottuville siten, ettei loppukäyttäjien tarvitse itse halutessaan osallistua hakuprosessiin lainkaan. Autoja maahantuovat tahot luonnollisesti itse lisäävät autojen loppuhintaan hakupalkkion, joka sisältää hakukustannukset, tullaukset yms. menot ja yritykselle tuiki tärkeän katteen. Vaikka yritykset lisäävät auton hintaan omat palkkionsa, ovat autot silti edullisempia kuin kotimaiset kilpakumppaninsa. 3.2 Maksutavat Keski-Euroopassa ei ole mitenkään tavatonta, että autoja ostettaessa kauppasumma voidaan maksaa käteisellä. Tämä koskee niin yksityistä autonhakijaa kuin yrittäjääkin. Usean auton yhtäaikaisessa kaupassa tämä ei ole käytännöllistä, sillä kauppasummat helposti kohoavat suuriksi. Käteisellä maksu onnistuu kaikkiin autokauppoihin, puhumattakaan yksityisistä henkilöistä. Suurien käteissummien kanssa kulkiessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen. Euroopan unionin alueella kotimaan hinnoin suoritettavaa maksua kutsutaan tavallisesti EU-maksuksi ja voivat olla enintään 50 000 euron arvoisia tilisiirtoja, jotka tehdään euroina kahden tilin välillä EU-maasta toiseen. Saajan ja maksajan yhteystietojen ja maksun aiheen lisäksi asiakkaan on toimitettava pankille maksun saajan kansainvälinen tilinumero (IBAN, International Bank Account Number) ja pankkitunnus (BIC, Bank Identifier Code). Rajat ylittäviä tilisiirtoja tekevien yritysten on ilmoitettava tunnukset laskussaan, jotta maksun suorittajan on helppo löytää tarvittavat tiedot. EU-maksu toteutetaan siten, että maksaja ja saaja vastaavat oman pankkinsa palvelumaksuista.

16 Maksajan pankki vähentää maksettavasta summasta tai maksajan tililtä voimassa olevan palveluhinnaston mukaiset kulut ja palkkiot. EU-maksu käsitellään saajan pankissa ja ohjataan oikealle tilille maksajan ilmoittaman IBAN-numeron perusteella. Jatkossa pankkiasiakkaat voivat maksaa euromääräisiä maksuja yhdenmukaisella yleiseurooppalaisella tilisiirrolla. Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja eurooppalaiset pankit luovat yhteistuumin yhtenäistä 29 maata kattavaa maksuliikennealuetta (Single Euro Payments Area, SEPA). Yhteinen maksuliikennealue kattaa tilisiirtojen lisäksi myös suoraveloituksen ja maksukortit, ja sen luominen hyödyttää sekä eurooppalaisia kuluttajia että yrityksiä. SEPA-palvelut otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2008 alusta. Niiden siirtymäaika kestää vuoden 2010 loppuun. (Euroopan komissio) 3.3 Kuljetus Suomeen Mikäli auto kuljetetaan Suomeen ajamalla, ensimmäisenä autolle pitää hankkia vakuutustodistus lyhytaikaisia rekisterikilpiä varten. Viiden päivän Saksan sisäisen vakuutuksen saa vakuutusyhtiöstä ja se maksaa 108 euroa. Viidentoista päivän vientivakuutuksen saa paikallisesta autoliitosta ADAC:ista. Vientivakuutus maksaa 80 euroa. Vakuutustodistuksen saamiseksi mukana tulisi olla: rekisteriotteen ilmoitusosa joko rekisteriotteen tekninen osa tai rekisteristä poistoilmoitus henkilöllisyystodistus, käytännössä passi Vientivakuutustodistuksen saamista saattaa vaikeuttaa, jos auton TÜV eli katsastus ei ole voimassa.

17 Saksassa rekisteriote jakaantuu kahteen erilliseen lomakkeeseen. Ensimmäinen rekisteriotteen osa on omistajakirja ja se kulkee auton mukana ensirekisteröinnistä lähtien. Paperi on kolmiosainen. Yksi osa kuvaa auton tekniset tiedot, toinen ensirekisteröinnin ja kolmas sisältää tiedot omistajista. Yhteen omistajakirjaan mahtuu kuusi omistajaa. Toinen rekisteriotteen osa vastaa Suomen rekisteriotteen teknistä osaa. Jos auto ei ole rekisterissä, tämän otteen tilalla on seisonta- eli rekisteristä poistoilmoitus. Autoliikkeessä myynnissä olevat autot on usein poistettu rekisteristä. Tämän jälkeen käynti rekisteröintitoimistossa mukana: rekisteriotteen ilmoitusosa joko rekisteriotteen tekninen osa tai rekisteristä poistoilmoitus henkilöllisyystodistus Rekisteröintitoimistosta anotaan lyhytaikaista kilpeä ulkomaille viemistä varten. Toimistosta saa luvan hakea rekisterikilven kilpipajalta. Suomeen voi hankkiutua useaa reittivaihtoehtoa pitkin. Suosituin ja helpoin tapa on tulla lautalla suoraan Saksasta Suomeen. Toiseksi yleisin reitti on ajaa Tanskan ja Ruotsin halki Tukholmaan, josta loppumatka kuljetaan lautalla. Via Baltica on kolmas reittivaihtoehto mutta epäsuositeltava johtuen alueen löyhästä moraalikäsityksestä. Vakuutusyhtiöt eivät korvaa kovin mielellään entisen Neuvostoliiton alueella tapahtuneita varkauksia ja vahinkoja. 3.4 Autoveroilmoituksen laatiminen Auton saavuttua Suomeen, on siitä laadittava autoveroilmoitus viiden päivän sisällä tullilaitokselle, jonka jälkeen autolle tulee aloittaa rekisteröintikatsastus kymmenen päivän sisällä. Siinä todetaan rekisteröintiä varten tarpeelliset tiedot ja

18 lisäksi tarkastetaan onko ajoneuvo turvallinen sekä määräysten ja säännösten osalta. Tämän jälkeen autoon on mahdollista saada kolmen kuukauden väliaikaiset siirtokilvet, joilla ajetaan veropäätöksen loppuunsaattamiseen saakka. Katsastusta varten tarvitaan edellinen rekisteriote, kauppakirja ja vaatimuksenmukaisuustodistus. Vaatimuksenmukaisuustodistus vaaditaan 1.7.1987 tai sen jälkeen käyttöön otettujen tai Suomessa tyyppihyväksymättömien ajoneuvojen katsastuksen yhteydessä todisteeksi pakokaasupäästö- ja melunormien täyttymisestä. Saksalaisen, ruotsalaisen, norjalaisen ja sveitsiläisen rekisteriotteen merkintä päästönormien täyttymisestä riittää henkilöautoille 31.12.1994 asti, eikä vaatimuksenmukaisuustodistusta silloin tarvita. Veron laskemista varten tulli vaatii vähintään maahantuotua autoa koskevan viimeisen rekisteröintiasiakirjan maasta, josta auto on ostettu sekä kauppakirjan ja omistussuhteita koskevan selvityksen. Tulli pyrkii toimittamaan verolaskelman viimeistään kolmen kuukauden sisällä, sillä muuten autolle myönnetty kolmen kuukauden ajolupa sekä rekisteröintikatsastus umpeutuisivat. 3.5 Autoverovalituksen laatiminen Autoveroa voidaan auton hakijan mielestä periä liikaa ja tällöin on mahdollista laatia autoverovalitus tullilaitokselle. Autovero ei saa periä enempää kuin Suomessa jo rekisteröidyn auton arvoon sisältyy veron osuutta. Liian korkea verotuspäätös johtuu yleensä joistakin seuraavista syistä tai niiden yhteisvaikutuksesta: auton verotusarvona on voitu käyttää todellista suurempaa verosummaa auton verotusprosenttina on voitu käyttää todellista suurempaa verotusprosenttia autosta on peritty autoverosta perittävää arvonlisäveroa, joka on tuontiautoja syrjivää.