Lämmintä kesää! Liittymien toimitusajat ja hinnat Myymäläauto tuo kaupan kotiin Kannustalo pitää nähdä ja kokea KyläKelpaa! Kannuksessa KORPELA PLUS 2 / 2011
Sisältö Korpela Plus 2 / 2011 Toimitusjohtajan katsaus 4 Sähköliittymien toimitus ja hinnat 5-6 Myymäläauto tuo kaupan kotiin 7 Kannustalo pitää nähdä ja kokea 10 KyläKelpaa! esittelee maaseutuasumista 12 Matti Kattilakoski: Suunnistuksen maailmanmestari 14 Lukijakilpailu 16 Lukijakilpailun nro 1/11 voittajat: Veikko Kaitola, Toholampi Kiiskilän työväentalo, Kiiskilampi Jouko Sysimetsä, Marinkainen Olavi Havela, Lohtaja Annikki Jokela, Yli-Lesti Kalevi Rieskaniemi, Koivisto Katja Lindqvist, Kannus Päivi Eskola, Nivala Kari Lipponen, Eskola Terttu Heikkiniemi, Ruotsalo Onnea voittajille! KORPELA plus KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI Nro 2 / 2011 13. vuosikerta Vastaava toimittaja: Margetta Santala ISSN 1456-0712 Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Julkaisija: Korpelan Voima Ulkoasu ja taitto: Tiina Fors / Taikahattu Painos: 18 000 kpl Kansi: Elina Paavola Paino: Art-Print Oy 2011 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri KORPELA PLUS 2 / 2011 Kuva: Pixmac
Korpelan väki harrastaa (osa 2) Liikuntaa ja luontoa Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: haastateltujen arkistoista Kunnossapitoasentaja Raimo Äijälä toteaa, että harrastukset jäävät vähiin, hyötyliikuntaa ja rakentamista, siinähän ne harrastukset tällä erää. Kun päivän on lämpöja vesivoimaloissa töissä jalkojensa päällä, on kuntokin pysynyt hyvänä. Ja kesäaikaan tulee mökillä käytyä usein. Sähköasentaja Risto Pahkala nauttii kesällä mökkeilystä merestä ja melonnasta. Vesillä hän viihtyy muutenkin, talvella kalastetaan verkolla jään alta ja kesällä avovedestä. Metsästys kuuluu harrastuksiin, hirvimetsälle pääsee syksyllä ja hylkeenpyyntiin keväällä. Hylkeenpyyntiin pääsin tuttavan kaverina, muutaman päivän retki keväiselle merelle on kokemus. Se tehdään luonnon ehdoilla huomioiden meri ja jäätilanne. Iltapuhteina tulee harrastettua nikkarointia, puukkoja ja kuksia sekä kodissa tarvittavia tavaroita. Rakennuspäällikkö Reima Aholan mielestä moottoripyöräilyssä on sitä jotakin, se ei ole samaa kuin ohjaisi autoa yhdellä sormella. Kesällä Aholan työmatkakin taittuu moottoripyörällä ja parasta on kaikki mitä silmillään näkee, aivan eri tavalla kuin auton ratissa, tuoksumaailmakin on nautittava kesäisessä Suomessa. Toinen hieman hiipunut harrastus pitäisi käynnistää, nimittäin lenkillä käynti, myös siellä ulkona Johtoasentaja Jukka Honkalan harrastukset menevät yksiin lasten harrastusten kanssa, talvella hiihdetään ja luistellaan. Kesällä pyöräillään. Hyötyliikunnasta pitää huolen metsä ja polttopuiden hankinta kotiin. Suunnitteluvastaava Jouni Karvonen on harrastanut metsästystä pienestä pitäen. Linnun metsästyksessä kaverina on suomenpystykorva ja hirvimetsällä kaksi hirvikoiraa. Hirvenmetsästys on muuttunut, metsästäjät ovat ikääntyneet ja nykyisin pyydetään pääsääntöisesti koirapyyntinä. Metsästäjätkin ovat niin täynnä kaikenlaista elektroniikkaa, että siitä alkaa olla jo enemmän haittaa kuin hyötyä. Ensimmäisen hirven ammuin 15-vuotiaana ja siitä 30 vuoden ajan on sitten joskus myöhemminkin saanut hirveen käymään Johtoasentaja/kärkimies (harvakseltaan), kertoo Jouni. Markku Luostari harrastaa Metsästysharrastus alkaa ralliautoilua yhdessä poikansa sorsanmetsästyksestä elokuussa kanssa. Hän ajoi itse 20 vuotta ja päättyy helmi-maaliskuun lopussa. rallia. Siltä ajalta on muistona Haulikon kanssa metsässä yksi SM-osakilpailuvoitto, jol- liikkuessa tulee ammuttua joskus loin hän istui veljensä ajokissa lumisia oksia alas sähkölinjan kartturina sekä yksi Kokkola-rallin viereltä. voitto. Pojan kanssa Muu aika sitten tulee vietettyä tiiviisti rakennetaan ralliautot itse ja talon ja puutarhan kimpussa katsotaan miten niillä pärjä- vaimon tiukassa ohjauksessa. tään, toteaa Luostari. KORPELA PLUS 2 / 2011
Toimitusjohtajan katsaus Liitoskuntien jäsenyyden päättyminen Korpelan Voima pyysi maaliskuussa 2011 Vaasan hallinto-oikeutta vahvistamaan, että Kokkolan kaupunki ei ole kuntayhtymän jäsen. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntien jäsenyys kuntayhtymässä päättyi 1.1.2009, kun ne liittyivät Kokkolan kaupunkiin, joka ei ole koskaan ollut Korpelan Voiman jäsen. Suomen Kuntaliitto on lähtenyt tulkinnoissaan siitä, että jäsenkunnan lakkaaminen merkitsee myös kuntayhtymän jäsenyyden automaattista lakkaamista kuntaliitoksen voimaantulopäivästä lukien. Myös Kokkolaan liittyneet kunnat olivat sitä mieltä, että Kokkolasta ei tullut kuntaliitoksen seurauksena Korpelan Voiman jäsentä. Kälviän, Lohtajan, Ullavan ja Kokkolan valmistelutoimikunta ilmoitti kesällä 2008 Korpelan Voimalle, että kuntayhtymäosuudet eivät siirry automaattisesti laajentuvan Kokkolan osuuksiksi, mistä johtuen Kokkolan kaupunki hakee Korpelan Voiman jäsenyyttä. Korpelan Voiman jäsenkunnat eivät päätyneet kannattamaan Kokkolan jäsenyyttä kuntayhtymässä. Kuntaliitoksen voimaantulon jälkeen Kokkola lähetti Korpelan Voimalle huomattavan suuren laskun, jota se perusteli korvauksena Kälviän, Lohtajan ja Ullavan osuuksista Korpelan Voimassa. Korpelan Voiman monta kertaa yksimielisesti päivitetyllä perussopimuksella on varmistettu, etteivät kuntayhtymän omistuksessa tapahtuvat muutokset muuta sähkönkäyttäjien palvelujen laatua eikä hintaa. Perussopimuksen mukaan jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sillä on oikeus saada yhtymän varojen ja velkojen erotuksesta osuus. Erokorvaus on sen ajan koroton laina, kun eronneen kunnan asukkaat käyttävät kuntayhtymän tuottamia palveluja yhdenvertaisesti kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaiden kanssa. Sähkön hinta ei siten nouse omistajien eron takia, jos sopimuksen osapuolet toimivat niin kuin on yhteisesti sovittu. Korpelan Voima käynnisti kesäkuussa 2010 perussopimuksen mukaisen välimiesmenettelyn Kokkolalle maksettavan korvauksen suuruuden ja sen maksuajan vahvistamiseksi, koska asiaa koskevat neuvottelut Kokkolan kanssa eivät johtaneet yhteisymmärrykseen. Erokorvauskysymyksen käsittely keskeytyi syksyllä 2010, kun Kokkolan kaupunki ilmoitti yllättäen, että se tulkitsee olevansa kuntayhtymän jäsen. Kokkolan kaupungin kanssa käytiin alkuvuodesta neuvotteluja siitä, voidaanko erokorvauskysymyksen lisäksi myös Kokkolan jäsenyyttä koskeva riitaisuus ratkaista välimiesoikeudessa. Neuvottelujen aikana tunnistettiin, että Kokkolan esittämän jäsenyysväittämän ratkaiseminen kestävällä tavalla edellyttää hallinto-oikeuden päätöstä. Tästä johtuen Korpelan Voima pyysi maaliskuussa 2011 Vaasan hallintooikeutta vahvistamaan, että Kokkola ei ole kuntayhtymän jäsen. Kokkolan yllättäen muuttunut jäsentulkinta hajautti riidan useaan eri oikeusprosessiin, mikä hidastaa erimielisyyden ratkaisemista. Kokkolan kaupungin muuttuneiden tulkintojen aiheuttamista muutoksista huolimatta asian ratkaisemisen perusteet ovat pysyneet samoina. Avoimiin kysymyksiin tulee löytymään lakiin ja kuntayhtymän perussopimukseen perustuva ratkaisu, joka sitoo molempia osapuolia. Korpelan Voima keskittyy palvelemaan asiakkaitaan laadukkaasti ja edullisesti. Tuula Loikkanen Mitaleita edelleen saatavana lasten ja nuorten urheilukilpailuihin Korpelan Voima lahjoittaa lasten ja nuorten urheilukilpailuihin mitalit. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille varattuna osallistumismitali. Mitaleita voi tilata jokainen Korpelan Voiman verkkoalueella toimiva urheiluseura. Yhteydenotot Korpelan Voimaan: Margetta Santala p. 044 774 7220 tai margetta.santala@korpelanvoima.fi KORPELA PLUS 2 / 2011
Sähköliittymien toimitus ja hinnat Teksti: Ari Koskinen, verkostoinsinööri Kuva: Korpelan Voima Liittymiä koskevissa asioissa kannattaa hyvissä ajoin ottaa yhteyttä palveluneuvojiimme. Sähköliittymän rakentaminen ja liittäminen jakeluverkkoon edellyttää aina liittymissopimusta. Sopimuksen perustietoina ovat liittyjän asiakastiedot ja käyttöpaikan sijainnin lisäksi suunniteltu sähköntarve. Vesistöjen ranta-alueilla ja muualla hajaasutusalueilla liittymien toimittamisessa voi olla monenlaisia esteitä, jotka aiheuttavat viivettä liittymän käyttöönotossa. Liittymän toimittamisen aikataulu kustannusarvioineen selviää tarkemmin Verkko Korpela Oy:n ja asiakkaan välisissä neuvotteluissa. Uusi liittymä kannattaa tilata touko-heinäkuussa vähintään kuukautta, muulloin vähintään 2 kuukautta ennen tarvetta, jolloin Verkko Korpela Oy ehtii tehdä tarvittavat suunnitelmat, hankkia maankäyttöluvat ja rakentaa jakeluverkon. Mittauskeskuksen sijoituspaikka on hyvä miettiä tarpeeksi ajoissa sähköistystä suunniteltaessa. Pientaloissa, kuten omakotitaloissa ja kesäasunnoilla keskukset sijoitetaan rakennusten ulkoseinälle tai tonttialueelle sopivaan paikkaan omalla jalustalla seisovana pihakeskuksena. Ulkomittauskeskuksiin kannattaa hankkia samalla sekä kolmivaihepistorasia että tavallinen yksivaihepistorasia keskuksen sisälle. Ulkomittauskeskukset toimivat silloin työmaasähkökeskuksina ja myöhemmin pistorasioista on monenlaista hyötyä kätevinä ulkopistorasioina piha-askareissa. Liittymän toimitusraja on yleensä tonttialueen läheisyydessä olevan ilmajohdon kaapeliliittimet tai jakokaapin liittimet. Liittymisjohdon liittyjä voi hankkia hyväksytyn urakoitsijan välityksellä yhdessä mittauskeskuksen kanssa. Liittymisjohdolla tarkoitetaan liittymän toimitusrajan ja rakennuksen tai mittauskeskuksen välistä maakaapelia, jonka liittyjä hankkii omistukseensa. Kaapelinäyttö Maakaapeloinnin lisääntyessä entistä enemmän Verkko Korpela Oy:n jakelualueella, erilaisten rakennustöiden yhteydessä tarvitaan usein maakaapelien sijainnin näyttöä. Maakaapelien näyttö tulee aina Pihakeskus käytössä. tilata hyvissä ajoin. Korpelan omistamien kaapelien näyttö on maksuton, mikäli tilaus tulee kolme arkipäivää ennen näyttöajankohtaa. Lyhyemmällä tilausajalla normaalina työaikana tehdyistä näytöistä peritään hinnaston mukainen palvelumaksu. LIITTYMISMAKSUT 15.3.2011 Vyöhyke 1 Liittymismaksun vyöhykkeen 1 kaavaalueita ovat Korpelan Voima kuntayhtymän jakeluverkkoalueen keskustaajamien yhtenäiset kaava-alueet mukaan lukien Kalajoen Raution keskustaajama. Tarkemmat tiedot saa palveluneuvojiltamme. Vyöhyke 2 Enintään 50 A liittymät, joiden etäisyys liittämiskohtaan on enintään 600 metriä olemassa olevasta muuntamosta. (Ei koske aluehinta-alueita eikä muuntopiirejä, joissa on voimassa normaalia kalliimman liittymän maksu). Verkko Korpela Oy valitsee käytettävän rakentamistavan olosuhteiden ja rakentamisperiaatteiden mukaisesti. Yli 50 A liittymissä liittymismaksu määräytyy aina liittymän aiheuttamien rakentamis- ja vahvistamiskustannusten perusteella, kuitenkin vähintään vyöhykkeen II hinnaston mukaisen maksun perusteella. KORPELA PLUS 2 / 2011
Liittymismaksut 15.3.2011 Liittymismaksu peritään normaalitapauksissa liittymän pääsulakkeen mukaan. Sulakeperusteisista liittymismaksusta ei peritä arvonlisäveroa. Sulakeperusteinen liittymismaksu Sulakeperusteinen liittymismaksu Pääsulake Vyöhyke 1 Pääsulake Vyöhyke 2 ja 2+ 3x25 A 1 600 3x25 A 1 950 3x35 A 2 150 3x35 A 2 600 3x50 A 2 800 3x50 A 3 500 3x63 A 3 900 3x63 A 4 800 3x80 A 5 100 3x80 A 6 200 3x100 A 6 400 3x100 A 7 800 3x125 A 7 850 3x125 A 9 700 3x160 A 9 950 3x160 A 12 200 3x200 A 12 400 3x200 A 15 100 Yli 200 A liittymät tarjouksen mukaan Yli 200 A liittymät tarjouksen mukaan Yli 200 A liittymän suurentamisesta peritään 53,33 /A alv. 0% (1 kw = 1,5 A). 1-vaiheliittymän muuttamisesta 3x25 A liittymäksi peritään 620. Korotettu liittymismaksu peritään 1-vaiheliittymän muuttamisesta 3-vaiheiseksi silloin, kun liittymää varten olevassa verkosto-osassa joudutaan tekemään tätä varten huomattavia muutostöitä. Liittymismaksu määräytyy tällöin tapauskohtaisesti. Tehoperusteinen liittymismaksu Hinnat sisältävät arvonlisäveron Tehoperusteinen liittymismaksu Hinnat sisältävät arvonlisäveron Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 ja 2+ 0,4 kv jännitetasolla 1 230+98 /kw 0,4 kv jännitetasolla 1 599+98 /kw 20 kv jännitetasolla 3 075+84 /kw 20 kv jännitetasolla 3 690+84 /kw Liittymismaksuihin ei sisälly liittymisjohtoa, talomaadoitusta eikä mitta- ja ohjainlaitteita. Tilapäisliittymismaksut Tilapäisliittymismaksut Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 ja 2+ Maksu/kk Maksu/vrk Maksu/kk Maksu/vrk 3x25 A 41,00 1,37 3x25 A 49,97 1,67 3x35 A 55,09 1,84 3x35 A 66,63 2,22 3x50 A 71,75 2,39 3x50 A 89,69 2,99 3x63 A 99,94 3,33 3x63 A 123,00 4,10 3x80 A 130,69 4,36 3x80 A 158,88 5,30 3x100 A 164,00 5,47 3x100 A 199,88 6,66 3x125 A 201,16 6,71 3x125 A 248,56 8,29 3x160 A 254,97 8,50 3x160 A 312,63 10,42 3x200 A 317,75 10,59 3x200 A 386,94 12,90 Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Lyhin laskutusjakso on viikko. Lisäksi peritään liittymän toimittamisesta aiheutuvat kustannukset. Tilapäisliittymismaksut koskevat liittymiä, jotka voitaisiin toimittaa normaalilla liittymismaksulla. Muut tilapäisliittymät käsitellään tapauskohtaisesti. Liittymän ylläpito Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Jos liittymässä ei ole voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta, peritään liittyjältä liittymän ylläpitomaksu. Liittymä alle 63 A 10,08 /kk 63 A ja yli 35,29 /kk KORPELA PLUS 2 / 2011
Myymäläauto tuo kaupan kotiin Myymäläauto alkaa olla harvinaisuus. Ahkerana asiakkaiden palvelijana kiertää Toholammin Laitalasta viitenä päivänä lenkilleen lähtevä Tarmo lähikauppias V. Jämsä asiakkaittensa luona Lestijärveltä Kälviälle ulottuvalla alueella. KORPELA PLUS 2 / 2011
"Tämä on maailman Kauppa-autolla käy tyytyväisiä asiakkaita. Kauppa tulee kotiin sadan metrin päähän, tämä on maailman parasta palvelua, meitä palvellaan ja saamme olla herroiksi, sanoo kauppa-auton asiakas Niilo Kivistö. Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola Tämä on elämää ihmisten mukana, tunnen asiakkaat ja he tuntevat minut. Kuulumiset vaihdetaan, jutellaan yhdessä niin ilot kuin surutkin, kertoo Veikko Jämsä myymäläautonsa ratin takana. Kesäkuussa tulee kuluneeksi 41 vuotta myymäläautopalvelun pyörittämisessä. Kymmenkunta vuotta sitten autoja oli liikenteessä kaksi sekä myymälä Laitalassa. Myymäläautolinjat on yhdistetty ja nyt liikun yhdellä autolla noin tuhat kilometriä viikossa. Tämän päivän lenkki on 165 kilometriä, kertoi Veikko Jämsä Halsuan Kanasessa. Kaupanteko on muuttunut, myymälän pitoon oli liian vähän asiakkaita, ihmiset ovat rattaiden päällä ja liikutaan leveästi. Maaseutua riepotellaan muutenkin, työpaikat heiluu, kauppapalvelut ja muutkin palvelut vähenevät jatkuvasti. Haluan palvella myymäläauton kanssa ihmisiä, heitä, jotka eivät aina pääse tai edes haluakkaan lähteä kauppa-asioille kauemmaksi. Jos lopettaisin, tulisi liian paljon tyytymättömiä ihmisiä, laskeskelee Veikko Jämsä. Myymäläauton asiakaskunta on noin parisataa vakituista. Kesällä määrää lisäävät lomalaiset ja päivittäin Veikko palvelee liki sataa asiakasta. Myymäläauton tavaravalikoiman Veikko kertoo muotoutuvan asiakkaiden toiveiden mukaan. Keväällä on siemeniä ja taimia, äitienpäivän aikana mukana olivat myös äitienpäiväruusut. Ruokatavaroiden puolella kauppa on elävä, kaikki on tuoretta, lähiruokaa tarjolla, naapuripitäjän sikaa jne. Jämsä harmitteli Väreen tomaattien lopettamista, nyt tomaatit tulevat Närpiöstä asti. Lopetetun myymälän tilat Laitalassa ovat tarpeen. Vaimo Aila hoitaa tilaukset ja pakkaamisen, ottaa tavarat vastaan ja pistää paikoilleen kylmään KORPELA PLUS 2 / 2011
parasta palvelua" tai viileään tarpeen mukaan sekä pakkaa myymäläauton matkaan. Saa olla herroiksi Halsuan Kanasessa Vihdistä viisi vuotta sitten Halsualle muuttanut Niilo Kivistö innostuu kehumaan myymäläautoa ja sen palveluja. Kauppa tulee kotiin sadan metrin päähän, tämä on maailman parasta palvelua, meitä palvellaan ja saamme olla herroiksi. Kun Veikko ei vain lähtisi pois. Pitäis olla sääntö, että kun ihminen täyttää 70 vuotta, niin sen jälkeen ruvettaiskin nuorenemaan, pohti Niilo Kivistö autossa. Kivistö kertoo, että Vihdissä kauppa oli 16 kilometrin päässä ja täällä sadan metrin päässä. Kerran kuukaudessa käydään etelässä ja jos mennään torstaina niin lauantaina on jo kiire takaisin Halsualle. Täällä on rauhaa ja elämä halpaa. Myymäläauto on meille 110 prosenttisesti tärkeä kauppa, 90 prosenttia ostoksista hoidetaan tästä ja vain tarvittaessa käydään kauempana kaupassa, toteaa Niilo Kivistö. Joutuikohan Jämsä iltapuhteena käymään vielä kalassakin, kun Kivistö kertoi tilanneensa kalaa seuraavalle kerralle. Tämä todistaa sitä hyvää asiakaspalvelua. Niin kauppa kuin postiasiatkin hoituvat Veikon kautta. Hän on meille tärkeä rehellinen ja luotettava kauppias, kiittelee Kivistön avopuoliso Vuokko Kiosis. Korpelaan ja sen sähköön ollaan tyytyväisiä, kun tiedämme, että parannustakin on tulossa. Seuraavalla pysähdyspaikalla oli odottamassa kolme miestä, juttu kyllä kulki, mutta kuvaan he eivät suostuneet. Aivan yhtä tärkeänä he pitivät myymäläauton palvelua kuin edellisenkin pysäkin asiakkaat. Mikäs tässä on ollessa kun kauppa pysähtyy ihan porraspieleen. Myymäläauton matka jatkui Halsuan kirkonkylän kautta Köyhäjoelle Kaustiselle, Ullavan ja Kälviän kautta kotia kohti Toholammin Laitalaan. KORPELA PLUS 2 / 2011
Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola ja Kannustalo Oy Viisinkertainen asuntomessuvoittaja Kannustalo Oy, keskipohjalainen perheyritys, voi olla ylpeä työnsä tuloksista. Kaikki alkoi rakennusliikkeestä 60-luvulla ja ensimmäinen valmistalo valmistui 1979. Talonrakentajia ja tarjoajia oli runsaasti. Aloitimme talotoiminnan Kannuksessa 1979. Koko 80-luku oli kasvua hyvällä tuotteella, hinta oli edullinen, mutta 90-luvun laman aikana isot talotehtaat laskivat hintojaan ja tuli vaikeuksia, kertoo toimitusjohtaja Mika Uusimäki. Mika Uusimäki tuli perheyritykseen töihin 1991, vaikka hän oli se, jonka ei koskaan pitänytkään tulla perheyritykseen töihin ja nyt hän on ainoa istuen toimitusjohtajan paikalla. En ole katunut päivääkään muutosta, vaikka minun piti tulla töihin vain vähäksi aikaa. Ekonomin opinnot jäivät tauolle, kunnes muutokset opiskelumaailmassa pistivät tekemään lopputyön ja opinnot valmiiksi vuonna 2008, juttelee Mika Uusimäki. Pohjalainen talomalli messumenestystä Tullessaan taloon Mika Uusimäki pohti, miksi ei osata enää rakentaa kuin ennen, pohjalaiset komeat puutalot olivat perinnetalojen mallina. Ensimmäisen kerran Kannustalo Oy osallistui asuntomessuille Pietarsaaressa 1994, Ainola oli messukävijöiden mieleen ja siitä tuli messuvoittaja. Kolmen vuoden kuluttua 1997 Onnela oli voittaja. Kolmen vuoden kuluttua vuonna 2000 Kannustalo osallistui Tuusulan asuntomessuille kahdella talolla. Yleisö äänesti Rauhalan messuvoittajaksi. Toinen talo oli moderni Kosketus. Talo on tunnetuin suomalainen valmistalo ja se on esitelty muutama vuosi sitten New Yorkin modernin taiteen museossa. Heinolan asuntomessuille vuonna 2004 valmistui Aurora, joka ihastutti kävijöitä aina voittoon asti. Viidennen asuntomessuvoiton toi Vihervaara 2007. Ensi kesän asuntomessut pidetään naapurikaupungissa Kokkolassa ja Kannustalo on mukana kolmella talolla. Pihapiirissä, missä kolme sukupolvea voi asua lähekkäin, nähdään meren äärellä lapsiperheelle tarkoitettu alaosaltaan kivitalo. Työnimi talolle on Kannustalon Kartano. Samaan pihapiiriin kuuluu Kannustalon Helmi, puurakenteinen isovanhempien asunto. Helmessä on Kannustalo pitää nähdä Kauneutta ja laatua asiakkaan ehdoilla 10 KORPELA PLUS 2 / 2011
huomioitu liikkumisen esteellisyys, joka lisääntyy iän mukana. Avara merinäkymä hallitsee molempia taloja. Tärkeä yhteys talosta taloon sukupolvien välillä omassa laajassa perinteikkäässä pihapiirissä on uutta. Kolmas talo on erillään näistä kahdesta ja se on Kannustalon Venla, valmiiksi suunniteltuna ja rakennettuna. Talo on rakennettu Oravais Talon tehtaalla. Ideoita taloihin on otettu Kokkolan vanhasta kaupungista Neristanista. Omat suunnittelijat ovat pistäneet parastaan. Talot syntyvät Kannuksessa ja Oravaisissa ja kokea Kannustalon Kannuksen talotehtaalla työskentelee 120 työntekijää. Kannustalo Oy osti keväällä osakeenemmistön, 90 %, Oravais Talo Oy:stä. Kymmenen prosenttia omistaa Oravais Talon toimitusjohtaja Gerhard Snellman, aikaisemmat omistajat vetäytyivät eläkkeelle. Kannuksen talotehtaalla työskentelee 120 työntekijää ja kesän ajaksi palkataan määräaikaisiksi 40 kesätyöntekijää. Oravaisissa työskentelee sata työntekijää. Kannuksessa talot valmistetaan elementeistä ja Oravaisissa taloja tehdään valmiiksi sisustusta myöten. Oravaisten tuotanto täydentää sopivasti omaa tuotantoamme, toteaa toimitusjohtaja Mika Uusimäki. Talot suunnitellaan asiakkaan toiveiden mukaisiksi. Muutokset valmiisiin malleihin tehdään asiakaslähtöisesti, haluaa asiakas sitten puolitoistakerroksisen tai saman tason talon. Kannustalon messuvoittajat ylhäältä uusimmasta vanhimpaan: Vihervaara, Aurora, Rauhala, Onnela ja Ainola. Toimitusjohtaja Mika Uusimäki esittelee tämän kesän messutaloja. Keskustasta tien varteen Kannustalon tehdas sijaitsi aikaisemmin keskustaajaman välittömässä läheisyydessä, kunnes 2000-luvun alkupuolella ostimme tilat Kajaani-tien varrelta. Yritys sai hyvät ja toimivat tilat, toteaa Mika Uusimäki. Kannustalo Oy on Suomen viidenneksi suurin talotehdas. Uusimäki toteaakin, että Kannustalo ei halua olla maan suurin, vaan palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Rakennusperinne täällä on vahvaa ja pitää olla ylpeä perinteestä. Hyvä porukka tekemässä töitä, kaikki ovat vuosien mittaan valikoituneet oman alueensa osaajiksi. Työntekijämme ovat kouliintuneita ja luotettavia ja vaihtuvuus on pieni. Lisäksi tarjotaan työntekijöille etenemisen mahdollisuus, kertoo toimitusjohtaja Mika Uusimäki. Sähkö on meille tärkeää, hommat ei pyöri ilman sähköä. Aina on Korpelan kanssa tehty hyvää yhteistyötä, kiittelee Uusimäki. KORPELA PLUS 2 / 2011 11
Valtakunnalliset messut Kannuksessa 15.7. 14.8.2011 KyläKelpaa! esittelee m Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuva: Päivi Peltoniemi Kannus esittelee monipuolisesti koko Suomelle, kuinka Kannuksessa asutaan, eletään ja viihdytään. Kaupungin tunnus: Kannus juuret elämälle sopii paikkakunnalle, missä on tarjolla maalaisidylliä, kulttuuria, perinteitä ja kiireetöntä menoa. Yhdeksännen kerran järjestettävät maaseutuasumisen messut rantautuvat heinäkuun puolivälissä ensimmäistä kertaa Keski-Pohjanmaalle. Kannus haki tapahtumaa ja sai sen, tämä tietää paljon työtä ja järjestämistä. Tapahtuman projektipäällikkö Helena Sydänmetsä ja projektisihteeri Tuula Tuikka ovat saaneet valmiiksi tapahtuman aikataulut ja kalenterit. Koko kuukausi kelpaa Avajaisia vietetään 15. heinäkuuta Mäkiraonmäellä ja sitten kävijä voikin valita kuukauden mittaisesta messutapahtumasta itselleen sopivaa katsottavaa ja koettavaa. Päättäjäisiä vietetään 14.8. Pitkään tapahtumaan sopii monenlaista, esittelemme kaikkea sitä mikä lisää maaseudulla viihtymistä. Koulut, asumiminen, harrastukset ja tietenkin lukuisat leppoisat kesätapahtumat musiikin ja muiden mausteiden kera. Kuukausi sisältää 100 tapahtumaa, osa pitkäkestoisia ja osa päivätapahtumia, kertoo projektipäällikkö Helena Sydänmetsä. Heinäkuulla tarjotaan lomalaisille suunnattuja tapahtumia ja tarkoitus on, että koko perhe voi osallistua halujensa mukaan 12 KORPELA PLUS 2 / 2011
Näyttelyjä Näyttelyt ovat mielenkiintoisia. Kirjastossa avataan Kannuksen valtiopäivämiehet -näyttely. Kannuksesta maan korkeimpiin päättäviin tehtäviin ovat matkanneet Johan Peter Sahlgren, Oskari Tokoi, Kauno Kleemola ja Esko Aho. Näyttely esittelee henkilöiden ammatillista ja etenkin poliittista uraa. Yli-Kannuksen kylätalolla on näyttely Voiman alkulähteillä, joka kuvaa Korpelan voimalaitoksen historiaa kuvin. Hauska erikoisuus on Kannustalon pihapiiriin nouseva Leikkimökkipuisto. aaseutuasumista tapahtumiin ja viihtyä Kannuksessa, jatkaa Sydänmetsä. Kylien esittelyssä tarjolla on jokaisen kylän omia erikoispiirteitä ja tapahtumia, mitään ei ole väännetty väkisin näitä messuja varten. Projektilla on noin 40 yhteistyökumppania ja tapahtuma on osanottajille ja kävijöille ilmainen lukuun ottamatta kolmea konserttia ja Eskolan kesäteatteriesityksiä. Avajaispäivänä sopraano Mia Huhta esiintyy seurakuntatalolla konsertissaan Kesäillan musiikkia ja elokuun 11. päivänä on vapaaajankeskuksessa Tarja Ylitalon konsertti Elämän iloa. Elokuun kahdeksantena päivänä nautitaan Hevisauruksen konsertista vapaa-ajankeskuksessa. Seminaareja, osallistumista Kuukauteen sopii paljon asiapitoista ohjelmaa. Tarjolla on seminaareja asumisesta, energiasta, kylän kehittymisestä ja muinaiskohteista Kannuksessa. Tulevaisuus maaseudulla ja tulevaisuuden asuminen, mukana perinteiset värit ja maalaus. Terveyttäkään ei unohdeta, silläkin on oma seminaarinsa. Kylissä tapahtuu Kannuksen Eskola on kylä, joka heräsi kyläyhdistyksen ja kylän toimijoiden vetämänä aina valtakunnan huipulle saaden Vuoden kylä tittelin 2001. Eikä toiminta ole hiipunut, kesäteatteri on kohonnut merkittäväksi kesätapahtumaksi ainakin parin maakunnan alueella. Hauskaa on tiedossa Kärrykuorman parissa tänäkin kesänä, teatteri sopii hyvin KyläKelpaa-tapahtumien kirjoon. Mutkalampi esittelee vanhaa historiaa kivikautisten muinaiskohteiden muodossa ja yhteistä maamiesseuran taloaan, mistä on helppo lähteä vaikkapa kuntopolulle. Välikannuksesta on säilynyt historiallinen 1700-luvun Petäjän vesimylly. Lestijoen Niskakoski kuohuu kutsuvasti. Kannus kutsuu Edellä vain osa niistä sadasta tapahtumasta. Kaiken tiedon löydät nettisivuilta tai sitten messutoimistosta, joka siirtyy Mäkiraonmäelle Rauhalan tiloihin. Toimisto tarjoaa ohjeita liikkumiseen ja tapahtumiin antaen aikatauluja sekä muuta tarvittavaa tietoa messutapahtumasta. Kannattaa käydä tarkistamassa pitävätkö esitteen lupaukset kauniista luonnosta, harrastusmahdollisuuksista ja hyvistä palveluista paikkansa. KORPELA PLUS 2 / 2011 13
Suomalainen ja kaustislainen Matti Kattilakoski suunnistamassa ikämiesten MM-kisoissa Uudessa Seelannissa vuonna 2000. Finaaliin mentiin kahden karsintakisan kautta, tuloksena MMkultaa sarjassa M55. Maailmanmestaru Matin suunnistusura alkoi 11-vuotiaana Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Matti Kattilakosken albumista ja Pixmac Ensimmäisen suunnistuskilpailunsa Matti Kattilakoski suunnisti 55 vuotta sitten omalla kotikylällään Kaustisen Salonkylässä. Tuo kilpailu päättyi nolosti, Matti ei löytänyt rasteja ja keskeytti. Seuraavana iltana Matti kävi yhdessä isänsä Väinön kanssa rastit läpi ja ne löytyivät. Taito on kehittynyt vuosien varrella kokemuksien kautta. Suunnistus on jatkuvaa kokemuksen ja opin hankintaa. Virheitä tulee, maastot ovat erilaisia, mutta tänä päivänä kartat ovat erinomaisia sekä kotimaassa että ulkomailla. Epäonnistunutta kilpailua ei kannata jäädä murehtimaan, vaan se on mitä pikimmin unohdettava, kertoo Matti Kattilakoski. Matti Kattilakoskella on menestyksiä suunnistuksesta vaikka muille jakaa, SM-kisoista suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa nuorten aikuisten ja ikämiesten sarjoista. Kaappi kotona on täyttynyt pokaaleista ja mitaleista. Hienoja muistoja Matti on kerännyt ikämiesten MM-kisoista. Maailmanmestaruus tuli vuonna 2000 Uudesta Seelannista sarjassa M55 ja vuonna 2009 Australiasta kolmas sija M60 sarjassa. Seuraava MM-mittelö on Unkarissa heinäkuussa, Matti on jo sinne ilmoittautunut ja hänen sarjassaan M65 on osanottajia nelisensataa. Samalla näkee maailmaa Suunnistuskaveri Seppo Myllymäki houkutteli Mattia osallistumaan veteraanien MM-kilpailuihin ja hän innostui asiasta. Onhan se hienoa, samalla näkee maailmaa muultakin kantilta kuin kaupungeista. Suunnistuskisathan ovat aina pienemmillä paikkakunnilla. Ikämiesten kisoissa on hyvä tunnelma, enää ei olla liikkeellä tiukkapipoisina. Jos menee huonosti, se unohdetaan pian, toteaa Matti Kattilakoski. Uusi Seelanti oli Matin mielestä hyvin Suomen tyyppinen maa, kisa oli tammikuun alussa eikä siellä ollut liian kuuma. Maa on puhdas ja joka paikassa oli siistiä. Maastoja Matti vertasi Kalajoen hiekkasärkkiin, pienempipiirteistä, mäkiä ja monttuja. Piikkipensaat oli merkitty kart- 14 KORPELA PLUS 2 / 2011
us vuonna 2000 toihin ja ne kannatti todella kiertää, sen koin, kun oikaisin pienen matkan, muistelee Matti. Australiassa 2009 ei mennyt aivan yhtä makeasti. Kisa oli lokakuun alussa. Maasto ja ilma oli erilaista, näkyvyys oli parempi kuin Suomessa ja suunnistusmaastossa lehtipuumetsiä, korkeuserotkin olivat kohtalaisia. Menestymään sitä lähdetään ja aina se menestyminen on mielessä, kaikesta huolimatta. Kuntoa pitää hoitaa Kuntoa pidän yllä lenkkeilemällä ja metsätöillä, niillä kuuluisan Hakulisen Veikon konsteilla. Metsässä juokseminen on sujuvampaa kun on siellä työtäkin tehnyt. Pitkä ja vetävä askel sopii metsään, toteaa Matti Kattilakoski. Kesäaikana lenkkejä on joka toinen päivä ja aikaa Matti käyttää tunnin verran juosten metsän polkuja ja viljelysteitä. Metsässä on kuulemma helpompi juosta, saa mennä omaa tahtia eikä kukaan ole arvostelemassa. Se on sitä luonnonmukaista liikuntaa. Puhtaana urheilumuotona Matti suunnistusta pitää, sieltä ei ole ainakaan kuulunut doping-uutisia. Suunnistus on ollut ja on edelleenkin perheiden yhteinen harrastus, niin se on ollut Kattilakosken perheessäkin. Isä Väinö suunnisti ja perheen seitsemästä lapsesta kolmesta tytöstä ja neljästä pojasta vain yksi tytöistä on jäänyt suunnistuksen parista pois. Veli Eero tekee karttoja niin kotipitäjään kuin muuallekin. Jukolan viestiin Kattilakosken veljekset osallistuvat Arohaka joukkueen nimissä ja veljesten lisäksi mukana on serkkuja ja seuraavaa sukupolvea. Kymmenen vuotta on Jukola tullut kierrettyä ja vain kaksi kertaa urakka on jäänyt kesken. Sijoitus on toisarvoinen, pääasia, että pääsee kaikki osuudet läpi, kertoilee Matti. Iltarastit ovat mainio kuntomuoto harrastajille ja vasta-alkajille. Suunnistus on saanut uuden emit-laitteen, ajanottotavan, jolla voi seurata kuinka kauan on kutakin rastiväliä kulkenut. Suunnistus on kaikenikäisten harrastus, vanhimmat suunnistajat ovat jopa 85- vuotiaita. KORPELA PLUS 2 / 2011 15
lukijakilpailu Nyt etsimään lintujen munia ja ihan luvan kanssa! Piilotimme neljä linnun munaa lehden sivuille. Etsi ne ja voit voittaa 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussasi! Lintujen munat löytyivät sivuilta: Nimi: Osoite: Puh. Sähköpostiosoite: Palkitsemme 10 tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta sivu 1.9. 2011 mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, 69101 Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU". 16 KORPELA PLUS 2 / 2011