Bioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa. Bioenergian kestävyys seminaari 3.12.2015 Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko



Samankaltaiset tiedostot
Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Mitä tarkoittaa bioenergian kestävyys

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Biobisnestä Pirkanmaalle

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Biovakan yritysesittely

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Sovelluksia additiivisen arvofunktion käytöstä projektiportfolion valinnassa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Envor Group - historiikki

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Joutsan seudun biokaasulaitos

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

REDII -ehdotuksen kasvihuonekaasupäästöjä koskevat kestävyyskriteerit

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Biokaasun jakelu Suomessa

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Data Envelopment Analysis (DEA) - menetelmät + CCR-DEA-menetelmä

Biokaasua liikenteeseen Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere Pekka Peura

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Biokaasun jakelu Suomessa

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Energian tuotanto ja käyttö

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Analyysi vuoden hauista

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Uusiutuvaan energiatalouteen

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Transkriptio:

Bioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa Bioenergian kestävyys seminaari 3.12.2015 Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Esityksen sisältö Kestävyyden arviointi Perusperiaatteet Arvioidut ketjut Epävarmuudet Kestävyysarvioinnin tulokset Yksikkövaikutukset Vaikutukset suhteessa referenssiin Monikriteeri-analyysi (MCDA) Metodologia Painottamattomat tulokset Painotetut tulokset

Kestävyyden arvioinnin yleiset periaatteet Noudattaa elinkaarimallinnuksen periaatteita Kaikki ketjun vaiheet mukaan tarkasteluun Jäteraaka-aineiden kohdalla tarkastelu aloitetaan raaka-aineen hankinnasta Toiminnallisena yksikkönä tuotettu energia (MJ) Allokointi pää- ja sivutuotteen välillä ensisijaisesti RES-direktiivin sääntöjen mukaan Tuotteiden alempi lämpöarvo Lähtötiedot ensisijaisesti arvioinnin kohteena olevalta laitokselta Herkkyystarkastelun tekeminen suositeltavaa Metodologia kuvattu raportissa: Harmonized Pathway Sustainability Assessment, Advanced Version (Saatavissa hankkeen nettisivuilta: www.sustainable-biomass.eu)

Arvioidut ketjut Suomessa Biokaasu Erilaisia sivutuotteita käyttävä CHP-laitos, jonka lämpö menee kaukolämpöverkkoon Vertailuketju raskas polttoöljy Erilaisia sivutuotteita käyttävä CHP-laitos, jonka lämpö menee suurelta osin hukkaan Vertailuketju sähkö Nestemäiset polttoaineet Ohraetanoli Olkietanoli Molemmissa vertailuketjuna fossiilinen bensiini Kiinteät polttoaineet Metsähaketta käyttävä kaukolämpölaitos Vertailuketju kevyt polttoöljy Metsähaketta käyttävä CHP-laitos Vertailuketju raskas polttoöljy

Arvioinnin epävarmuudet Käytetyt tietolähteet Tietojen soveltuvuus Tietojen luotettavuus Tietojen oikeellisuus, esim. päästökertoimien osalta Tietojen puutteellisuus Ei laitoskohtaista dataa kaikista indikaattoreista Ei mitään dataa kaikista indikaattoreista Arviointitapa Kvalitatiivissa indikaattoreissa perustuu arvioijan asiantuntemukseen

Kestävyysarvioinnin tulokset Maakohtaiset raportit saatavissa hankkeen nettisivuilta: www.sustainable-biomass.eu D2.4 Bioenergy pathway sustainability assessment in Finland Sisältää tarkemmat kuvaukset arvioiduista ketjuista sekä yksityiskohtaiset tulokset Myös vertailuraportit hankkeen nettisivuilla D2.5 Comparative assessment of the sustainability performance of case study bioenergy pathways in Finland Jokainen mukana oleva maa teki vertailun omista näkökohdistaan Vertailu sekä maan sisällä että muiden maiden vastaaviin ketjuihin

Kestävyysarvioinnin tulokset, ympäristö Indikaattori Kasvihuonekaasupäästöt Happamoituminen Ilman laatu (pienhiukkaset) Kemikaalien käyttö Veden käyttö Ravinnetase Energiatase Maan käyttö Bioenergiaketju(t), jolla paras tulos Metsähaketta käyttävä CHP-laitos Metsähaketta käyttävä kaukolämpölaitos Kaukolämpöverkossa oleva biokaasu-chp Metsähaketta käyttävä CHP ja kaukolämpölaitos Metsähaketta käyttävä CHP ja kaukolämpölaitos Biokaasulaitokset Kaukolämpöverkossa oleva biokaasu-chp Metsähaketta käyttävät laitokset, biokaasulaitokset, olkietanoli

Kestävyysarvioinnin tulokset, taloudellinen kestävyys Indikaattori Yrityksen sisäinen korkokanta Takaisinmaksuaika Vaikutus maan hintaan Vaikutus kansantalouteen Lopputuotteen hinta Tuotantokustannus Bioenergiaketju(t), jolla paras tulos Olkietanoli Biokaasu CHP, joka on liitetty kaukolämpöverkkoon Biokaasuketjut, bioetanoliketjut Metsähaketta käyttävä CHP-laitos Biokaasu CHP, joka on liitetty kaukolämpöverkkoon Biokaasu CHP, joka on liitetty kaukolämpöverkkoon

Kestävyysarvioinnin tulokset, sosiaalinen kestävyys Indikaattori Työllisyys Vaikutus aluetalouteen Työn laatu Vaikutus kiinteistöjen hintaan Muutos ympäristön laadussa (melu, haju, esteettinen haitta) Bioenergiaketju(t), jolla paras tulos Ohraetanoli Metsähaketta käyttävä CHP-laitos Biokaasu CHP, jota ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon Metsähaketta käyttävä kaukolämpölaitos* Metsähaketta käyttävä kaukolämpölaitos *Vaikutus arvioitiin positiiviseksi, kun alueelle tulee kaukolämpölaitos

Ekologinen kestävyys verrattuna vertailuketjuun BK1 (DH) BK2 (ei DH) Ohraetanoli Olkietanoli Hake CHP Hake DH KHK-päästöt Happamoituminen Ilman laatu Kemikaalien käyttö Veden käyttö Ravinnetase Energiatase Maan käyttö Bioenergia parempi, Bioenergia huonompi, Yhtä hyvät/huonot

Taloudellinen kestävyys verrattuna vertailuketjuun Yrityksen sisäinen korkokanta Takaisinmaksuaika BK1 (DH) BK2 (ei DH) Ohraetanoli Olkietanoli Hake CHP Hake DH Vaikutus maan hintaan Vaikutus kansantalouteen Lopputuotteen hinta Tuotantokustannus Bioenergia parempi, Bioenergia huonompi, Yhtä hyvät/huonot

Työllisyys Vaikutus aluetalouteen Työn laatu Vaikutus kiinteistöjen hintaan Muutos ympäristön laadussa Sosiaalinen kestävyys verrattuna BK1 (DH) vertailuketjuun BK2 (ei DH) Ohraetanoli Olkietanoli Hake CHP Hake DH Bioenergia parempi, Bioenergia huonompi, Yhtä hyvät/huonot

Monikriteeri-analyysi (MCDA) Voidaan käyttää päätöksenteon tukena Vaihtoehtoja voidaan arvioida kahden tai useamman kriteerin avulla Hyödyt: Voi mallintaa monimutkaisia päätöksenteko-ongelmia ottamalla huomioon useita vastakkaisia kriteereitä Strukturoitu päätöksentekoprosessi Voi ottaa huomioon sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia kriteereitä Painokertoimien käyttö PROMETHEE metodissa Verrataan vaihtoehtoa a vaihtoehtoon b Laskee kuinka paljon parempi (Ф + a ) ja huonompi (Ф a ) a on verrattuna b:hen Kokonaistulos perustuu nettotulokseen: Φ(a) = Φ + (a) - Φ - (a)

Tulokset: Yksikkövaikutukset 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1 Metsähake CHP Biokaasu CHP, kaukolämpö Metsähake kaukolämpö Biokaasu CHP, ei kaukolämpöä Olkietanoli Ohraetanoli -0,2 Ei painotusta Painotus

Kansalaisjärjestöt vs. etujärjestöt 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,1 Metsähake CHP Biokaasu CHP, kaukolämpö Metsähake kaukolämpö Biokaasu CHP, ei kaukolämpöä Olkietanoli Ohraetanoli -0,2 Keskiarvo Etujärjestö Kansalaisjärjestö

Tulokset: Yksikkövaikutukset Fossiilisen bensiinin tulos (netto -0,004) parempi kuin ohraetanolin (netto -0,088) Huonoin tulos keskimääräisellä sähköllä (netto -0,327) Olkietanoli pärjäsi toista biokaasuketjua paremmin, kun lisättiin indikaattorien painotukset Myös kansalaisjärjestöjen painotus nostaa olkietanolin sijoitusta Etujärjestöjen painotuksella tulos on yhtä hyvä molemmilla ketjuilla Etujärjestöjen painotuksella metsähaketta käyttävä kaukolämpölaitos pärjäsi huonommin kuin keskimääräisellä tai kansalaisjärjestöjen painotuksella

Tulokset: Nettovaikutukset 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,1 Metsähake CHP Biokaasu CHP, kaukolämpö Biokaasu CHP, ei kaukolämpöä Metsähake kaukolämpö Olkietanoli Ohraetanoli -0,2-0,3-0,4 Ei painotusta Painotus

Tulokset: Nettovaikutukset Nettovaikutuksissa metsähaketta käyttävä kaukolämpölaitos pärjäsi huonommin kuin biokaasulaitos, jota ei ole kytketty kaukolämpöverkkoon Biokaasua verrattiin sähköön, jonka tulos oli huonoin yksikkövaikutuksissa, jolloin nettovaikutus parempi Nettovaikutuksissa painotus ei muuta järjestystä, ainoastaan nettolukuja

Johtopäätökset Vaikea arvioida mikä bioenergiamuoto on paras Riippuu kestävyyden ulottuvuudesta ja indikaattorista Myös vertailuketjulla iso vaikutus lopputulokseen, kun tarkastellaan nettovaikutuksia Bioenergia ei aina ole parempi kuin fossiilinen, riippuu mittarista ja painotuksesta Painotuksen merkitys kuitenkin aika vähäinen, sillä erot painokertoimissa olivat melko pieniä Tulosten epävarmuus täytyy ottaa huomioon Kaikista ketjuista / indikaattoreista ei ollut primääridataa saatavilla

Kiitos! Name of representative e-mail adress JIN Eise Spijker eise@jiqweb.org Luke Kaija Hakala kaija.hakala@luke.fi LRCAF Zydre Kadziuliene zkadziul@lzi.lt UGOE Lars-Peter Lauven Lars.Lauven@wiwi.uni-goettingen.de FA Daniele Russolilo daniele.russolillo@fondazioneambiente.org BAPE Andrzej Szajner aszajner@bape.com.pl UEF Aki Villa Aki.villa@uef.fi