Lisähelpotuksia sähköiseen vienti-ilmoittamiseen

3 2 0 0 8 Tu l l i n a s i a k a s l e h t i KRP:n Rauno Ranta puhuu PTR-yhteistyöstä sivut 10 11 Lisähelpotuksia sähköiseen vienti-ilmoittamiseen sivut 17 23 Lentotulli esittelyssä sivut 24 27 Tu l l i v i e s t i

3 2 0 0 8 Tu l l i n a s i a k a s l e h t i p ä ä k i r j o i t u s Tulliviesti S i s ä l t ö Tulliviestin toimitusneuvosto Puheenjohtaja pääjohtaja Tapani Erling jäsenet johtaja Tommi Kivilaakso, tiedotuspäällikkö Sallamaari Repo, johtaja Juha Niskanen ja johtaja Jarkko Saksa Tullista sekä toimitusjohtaja Klaus Katara Teknisen Kaupan Liitosta ja huolintajohtaja Rauli Werdermann Schenker Oy:stä. Päätoimittaja Reijo Virtanen, puh. 020 492 2360 Toimitussihteeri Sirpa Stjerna, puh. 020 492 1865 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Satu Honka, puh. 020 492 1868 sähköposti satu.honka@tulli.fi Valokuvaaja Risto Silvola Toimituksen osoite PL 512 00101 Helsinki Telekopio 020 492 1840 Julkaisija Tullihallitus Painopaikka Edita Prima Oy ISSN 0789-0001 3 Pääkirjoitus 4 6 Tullin uutisia 7 Vieraskynä: Harmaan talouden torjuntaan puututaan 8 Vaalimaa-Torfjanovka 50 vuotta 10 KRP:n päällikkö Rauno Ranta haastattelussa 12 Katsaus Itämeren tavara- ja matkustajavirroista.................................. Kumppanuusasiakkuus 4 UPM-Kymmene Woodista Tullin kumppani.................................. EU-asiat 7 Lisää helpotuksia sähköiseen vienti-ilmoittamiseen 18 EU:n maataloustukien tarkastaminen 22 EU:n 40-vuotisjuhlat.................................. 24 Helsingin lentotulli esittäytyy 28 Venäjä alkuvuonna Suomen tärkein kauppakumppani 29 WTO:n Dohan-kierroksella takapakkia 30 Pakina: Maahanmuuttajana Kauaskantoinen ratkaisu Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 10. päivänä syyskuuta autoverotusta koskevan päätöksen, jolla ratkaistiin, miten vuonna 2003 muutetun autoverolain eräitä säännöksiä on sovellettava. Päätöksessään (2008:67) KHO totesi, että Tullin luoma ja ylläpitämä MAHTI-hintatietojärjestelmä on läpinäkyvä ja täyttää yhteisöoikeuden vaatimukset. Myös verovelvollisen oikeussuojan tarve on turvattu, sillä saadut tulokset on mahdollista saattaa tuomioistuimen käsittelyyn, jossa tulosten perusteena olevien hintatietojen oikeellisuus ja vaikutukset voidaan tarvittaessa vielä uudemman kerran selvittää. Päätös on merkittävä, sillä se antaa vahvan tuen kehittää MAHTI-järjestelmää. Järjestelmän jatkuva kehittäminen onkin tärkeää, sillä sekä uusien että käytettyjen ajoneuvojen markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa. Yhtenä esimerkkinä tästä on pyyntihintojen ja toteutuneiden myyntihintojen välisen eron kaventuminen. Samoin myytävien henkilöautojen käyttövoimajakaumassa on tapahtunut todella huomattava muutos vain muutamassa kuukaudessa sen jälkeen, kun autoveron veroprosentit muutettiin päästöperusteisiksi. Vakavaa huomiota on kuitenkin syytä kiinnittää siihen, miten kauan kestää, ennen kuin suur- takin verovelvollisten joukkoa koskevat linjaavat tuomioistuinratkaisut voidaan meillä saada. Ensimmäinen autoverolain suhdetta EY-oikeuteen koskeva ratkaisu (2002:85) sai lainvoiman joulukuussa 2002, vaikka asia oli saatettu vireille jo vuonna 1998. Tuon jutun käsittelyn kokonaiskestoa toki pidensi EY-tuomioistuimelta pyydetty ennakkoratkaisu, mutta yhtä kaikki hallinto ja Helsingin hallinto-oikeus ehtivät ruuhkaantua päätöstä odoteltaessa todella pahoin. Nyt saatu uusi ratkaisu puolestaan vei melkein viisi vuotta. Ja jälleen hallintoa jumittaa valitussuma, jonka purkaminen vaatii paljon työtä ja rahaa. Onneksi keväällä toteutettu muutoksenhakusäännösten uudistus vähentää hallintotuomioistuimiin siirtyvien juttujen määrää ja nopeuttaa niiden käsittelyä. Väärinkäsitysten välttämiseksi on kuitenkin mainittava, että vuonna 2003 hallinnolla ja tuomioistuimilla oli vahva yhteinen halu saada ensimmäinen linjaratkaisu lainmuutosten soveltamisesta mahdollisimman pikaisesti. Tämän mukaisesti kaikki osapuolet myös toimivat, mutta siitä huolimatta vuosia ehti kulua Reijo Virtanen päätoimittaja Tullihallitus 3

Tullin puhelinvaihde alueellistetaan Tornioon Salakuljetetut ikonit luovutettiin ortodokseille Tulli alueellistaa puhelinvaihteensa Tornioon. Puhelinvaihteessa työskentelee kahdeksan henkilöä. Nykyiset Helsin- gin Metsälässä sijaitsevat puhelinvaihteen tilat tarvitaan Tullin muiden toimintojen käyttöön, joten puhelinvaihde siirtyy Tornioon jo tänä syksynä. Lähtökohtana on, että puhelinvaihteessa nyt työskentelevät voivat siirtyä kaavailtuun Tornion toimipisteeseen. Jos halukkaita ei ole, luonnollinen poistuma ja vaihtuvuus mahdollistavat henkilöstön sijoittamisen Eteläiseen tullipiiriin ja Tullihallitukseen. Jos näin käy, uuteen toimipisteeseen haetaan henkilöstöä Torniosta ja mahdollisesti muista Tullin toimipisteistä tai valtiokonsernin sisältä. Mahdollinen uuden henkilöstön rekrytointi ja koulutus ehditään järjestää ennen siirtoa. Puhelinvaihteen siirto voi vaikuttaa Tullin asiakaspalveluun tilapäisesti uuden henkilöstön sisäänajon vaatiman ajan. Tullin koko alueellistamisvelvoite on 58 henkilötyövuotta. Tulli on jo aikaisemmin alueellistanut mm. autoverotuksen markkina-arvoryhmän ja osan tietotekniikasta Hämeenlinnaan, sähköisen tullauksen ja passituksen keskukset Turkuun ja Tornioon sekä kaksi henkilöä työllistävän tileistäpoistoyksikön Tornioon. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi ja Tullihallituksen pääjohtaja Tapani Erling luovuttivat maanantaina 16.6.2008 Tullin vuonna 1994 takavarikoimat ikonit metropoliitta Ambrosiukselle. Ikonit siirtyivät Helsingin ortodoksisen hiippakunnan hallintaan mutta jäävät edelleen valtion omistukseen. Nyt luovutetut 17 puupohjaista ikonimaalausta on tuotu laittomasti Suomeen Venäjältä, ja ne ovat olleet Tullin hallussa. Normaalimenettelyssä valtiolle menetetyiksi tuomitut tavarat myydään määräajan jälkeen tullihuutokaupassa. Ikoneja ei kuitenkaan niiden uskonnollisen luonteen vuoksi huutokaupata. Ikoni on temperaväreillä tavallisimmin puupohjalle maalattu pyhä kuva. Ikoni voi esittää joko Kristusta, Jumalanäitiä, kirkon kanonisoimia pyhiä, enkeleitä tai kirkkovuoden kierrossa vietettävää juhla-aihetta. Ortodoksinen kirkko kunnioittaa ikoneja yhdenvertaisina pyhän Herran ristin ja evankeliumin rinnalla. Metropoliitta Ambrosius, hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi ja pääjohtaja Tapani Erling. 60 000 kenkäparia lämmittää syksyllä Kouvolan seudun asukkaita Kouvolan seudun asukkaat saavat syksyllä lämpöä kengistä. Kenkämurske odottaa jo polttamista Kymenlaakson Jäte Oy:ssä Anjalankoskella. Lämpö sinetöi viisi vuotta sitten alkaneen tapahtumasarjan, joka alkoi, kun Kotkan tulli pysäytti Kiinasta Venäjälle matkalla olleen kenkäerän elokuussa 2003. Adidas katsoi kenkien raitatunnusten loukkaavan tavaramerkkiään ja vaati kenkien pitämistä tullivalvonnassa. Kenkien omistaja kiisti tavaramerkin loukkauksen, mutta nyt sen ovat todenneet kaikki oikeusasteet. Tarkasti katsomalla kenkämurskeen seasta pilkottaa vielä raitatunnuksia. Helpompi paluu Norjasta ja Islannista jen kautta, koska niihin on rakennettu tarvittavat tulliselvitysjärjestelyt. Norjasta ja Islannista saapuvan matkustajan pitää tehdä tulli-ilmoitus opasteilla merkityssä paikassa, jos hänellä on tulliselvitettävää tavaraa käsimatkatavaroissaan. Matkustajasilloilla toimii puhelinpalvelu, jonka kautta matkustaja saa tarvittaessa yhteyden tullivirkailijaan. Tulli palvelee 24 h/vrk. Jos matkustajalla on vain sallittu määrä tuomisia eikä lainkaan luvanvaraisia tavaroita, hän voi jatkaa matkaansa. Järjestelyllä ei ole Eteläisen tullipiirin Lentotulli on yhteistyössä Finavian kanssa muuttanut Norjasta ja Islannista saapuvien matkustajien tulliselviksen Helsinki-Vantaan lentoasemalla nykyistä sujuvammaksi. Norjasta ja Islannista saapuvat matkustajat voidaan ohjata terminaaliin myös matkustajasiltovaikutusta ruumassa kuljetettavien matkatavaroiden tulliselvitykseen ja -tarkastuksiin. Sujuvampi tulliselvitysjärjestely tulee koskemaan myös Sveitsistä saapuvia matkustajia, kun Sveitsi ryhtyy soveltamaan Schengenin säännöstöä. Uudistus nopeuttaa Norjasta ja Islannista saapuvien matkustajien maahansaapumista ja jatkolennoille siirtymistä, kun tarve asematasobussikuljetuksille lentokoneen ja terminaalin välillä vähenee. Uudistus helpottaa myös koneiden paikoitusjärjestelyä ja lisää matkustajasiltojen käyttöä lentoasemalla. 4 5

Backman-Trummer ja Tulli solmivat MOU-sopimuksen Sopimuksen allekirjoittivat Backman-Trummerin toimitusjohtaja Hannu Uusi-Pohjola (oikealla) ja Läntisen tullipiirin johtaja Arto Honka. Taustalla sopimusta valmistelleet MOU-yhdyshenkilö Mika Kivistö Vaasan tullista ja Elise Luovula Tullihallituksesta. Ulkomaankaupan taskutilasto 2007 ilmestynyt Ulkomaankaupan taskutilasto vuodelta 2007 on ilmestynyt suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä painoksena. Taskutilastoon on kerätty keskeisiä tilastotietoja Suomen ulkomaankaupasta mm. tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa. Tietoja löytyy myös transitoviennistä, ulkomaankaupan kuljetuksista ja liikennemääristä rajoilla. Taskutilaston voi tilata Tullihallituksen tilastoyksiköstä, puh. 020 492 1842 tai sähköpostitse tilastoyksikko@tulli.fi, hintaan 6 euroa kappale. Taskutilasto on saatavissa maksutta Tullin Internet-sivuilta osoitteessa www.tulli.fi > Ulkomaankauppatilastot > Tilastokatsaukset > Muut katsaukset. Tulli ja vienti- ja tuontikuljetuksiin sekä satamapalveluihin erikoistunut Backman-Trummer allekirjoittivat Memorandum of Understanding -sopimuksen Vaasassa 30.5. MOU on vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyösopimus, jonka avulla pyritään syventämään Tullin ja yrityksen välistä yhteistyötä tullirikosten estämiseksi ja selvittämiseksi. Sopimukseen kuuluu koulutusyhteistyö ja tietojen vaihtaminen. Backman-Trummerin toimitusjohtaja Hannu Uusi-Pohjola näkee yhteistyön Tullin kanssa erittäin myönteisenä myös henkilökuntansa kannalta. Tiivistynyt yhteistyö Tullin kanssa on tuonut mielenkiintoisen lisän henkilöstömme arkirutiineihin, hän sanoo. KWH-konserniin kuuluvalla Backman-Trummerilla on toimintaa Kokkolasta Hankoon. ULKOMAANKAUPPA 2007 Taskutilasto UTRIKESHANDEL 2007 Fickstatistik FOREIGN TRADE 2007 Finnish Trade in Figures Harmaan talouden torjuntaan panostetaan Julkisuudessa on viime aikoina esitetty kritiikkiä siitä, että yhteiskunnan keinot puuttua talousrikollisuuteen ovat riittämättömiä. Oikeusministeriössä on jaettu huoli olemassa olevien keinojen vähäisyydestä. Vaikka talousrikostorjuntaan on panostettu eri tavoin ja resursseja on vahvistettu myös syyttäjäpuolella, uusia keinoja tarvitaan edelleen. Oikeusministeriössä onkin parhaillaan valmisteilla tulliselvitysrikoksia koskeva uudistus, jolla tulliviranomaisen erehdyttäminen säädettäisiin nykyistä ankarammin rangaistavaksi. Tulliselvitysrikoksia koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Uusi kriminalisointi koskisi tekoja, joissa rikotaan ilmoitus- tai tiedonantovelvollisuutta taikka annetaan väärä tieto siten, että teot aiheuttavat perusteettoman arvonlisäveropalautuksen saamisen tai arvonlisäveron tilitysvelvollisuuden välttämisen ilmoittamalla maasta vietävän tai maahan tuotavan tavaran määrä tai arvo tai molemmat Tullille virheellisesti. Tulliselvitysrikos ehdotetaan rangaistavaksi vain tahallisesti tehtynä ja siitä voitaisiin tuomita sakon ohella myös vankeutta. Lisäksi säädettäisiin törkeästä tekomuodosta. Rangaistussäännös olisi toissijainen mm. veropetos-, säännöstely- ja salakuljetusrikoksia koskeviin säännöksiin nähden. Tulliselvitysrikossäännösten säätämisellä pyritään ehkäisemään talousrikollisuutta ja edistämään talousrikosten selvittämistä, edistämään valtion fiskaalisten intressien toteutumista, turvaamaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden etuja tullitoimintaa koskevan yhteisölainsäädännön edellyttämällä tavalla ja turvaamaan tullilaitoksen toimintaedellytyksiä. Nykyisin voimassa olevan lain mahdollistama sakkorangaistus ei kaikissa tapauksissa tunnu riittävästi osoittavan rikoksen moitittavuutta. Kriminalisoinnin tyyppitapauksia olisivat mm. perusteettoman arvonlisäveropalautuksen saaminen ilmoittamalla maasta vietävän tavaran määrä tai sen arvo tai molemmat todellista suuremmaksi; arvonlisäveron tilitysvelvollisuuden välttäminen ilmoittamalla maahan tuotavan tavaran arvo liian alhaiseksi tai ilmoittamalla virheellisesti, että tavara viedään yhteisön ulkopuolelle; maahantulo- ja arvonlisäveron välttäminen eräissä tilanteissa siten, että tavarat on mahdollista myydä Suomessa pimeillä markkinoilla, ja totuutta vastaamattomien asiakirjojen esittäminen Tullille kaksoislaskutustapauksissa. Tullirikosuudistuksen tarkoituksena on, että rangaistuksen luoma pelote vähentäisi kannustinta ryhtyä rikokseen sekä parantaisi viranomaisten mahdollisuuksia rikoshyödyn tehokkaaseen takaisinsaamiseen. Tulliselvitysrikossääntelyllä on ulkomaankaupassa esiintyviä väärinkäytöksiä ja laajemminkin talousrikollisuutta ennaltaehkäisevä vaikutus. Tuija Brax oikeusministeri 6 7

Kansanedustajat Pentti Tiusanen (vas.) Kotkasta ja Markku Pakkanen (kesk.) Anjalankoskelta tuntevat hyvin rajaliikenteen ilmiöt. Molemmat vaikuttavat nimittäin liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja Pakkanen vielä hallintovaliokunnassakin. Itään suuntautunut kuorma-autoliikenne tärkeimmillä rajapaikoilla v. 2005 2008 2005 2006 2007 2007 I III 2008 I III Muutos-% I III 2005 2008 Venäjän luoteisen rajapalvelualueen päällikkö, kenraaliluutnantti Kozik, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Jaakko Kaukanen ja Itäisen tullipiirin johtaja Tommi Kivilaakso Torfjanovkan juhlaseremoniassa. Imatra 52 900 64 700 101 300 17 400 26 000 +49 Nuijamaa 118 000 118 600 137 500 26 500 35 000 +33 Vaalimaa 177 200 238 000 221 700 49 200 51 200 +4 Yhteensä 348 100 421 300 460 500 93 100 112 400 +21 Vaalimaa-Torfjanovkan rajanylityspaikka täytti 50 vuotta Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Suomen tulli ja Rajavartiolaitos järjestivät iloiset 50-vuotisjuhlat Vaalimaalla. Merkkipäivän aamuna juhlinta alkoi Venäjän puolella Torfjanovkassa naapurimaamme tulli- ja rajaviranomaisten isännöimässä tilaisuudessa. Kesäistä juhlapäivää vietettiin työn merkeissä, sillä tavara- ja matkustajaliikenne sujui vilkkaana koko ajan. Suomen juhlassa kuultiin Tullin pääjohtajan Tapani Erlingin ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalimajuri Jaakko Kaukasen puheet ja histo- riantutkija Jari Kurkisen tiivistelmä Vaalimaan viisikymmenvuotisesta historiasta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen lähetti sähkeitse onnentoivotuksensa rajanylityspaikan työntekijöille. Juhlatunnelmaa kohotti vielä Puolustusvoimien varusmiessoittokunta musiikkiesityksillään Jääkärimarssista aina Titanictunnussävelmään. Pääporttimme Venäjälle alusta asti Avausvuonna 1958 Vaalimaan tulliasema oli ainoa paikka, josta autolla liikkuvat pääsivät länsimaista suoraan Neuvostoliittoon. Tulliasemalla työskentelivät yhdessä Tulli, poliisi ja rajavartiosto. Rekka-autoliikenne Suomen ja Neuvostoliiton välillä Vaalimaan kautta alkoi toukokuussa 1961. Kansainväliselle kauttakulkuliikenteelle raja avattiin heinäkuun alussa 1962. Kysyntä kasvoi niin, että vuodesta 1965 rajanylityspaikka on toiminut läpi vuoden, ja ympärivuorokautiseen aukioloon Vaalimaalla siirryttiin 1.5.1993. Rajanylityspaikka on kautta historiansa ollut sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääportti Venäjälle. Nykyään Vaalimaan rajanylityspaikan kautta kulkee lähes puolet koko Suomen kautta Venäjälle menevästä tavaraliikenteestä. Pääjohtaja Tapani Erling sai iloisen kukkatervehdyksen Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtajalta Heidi Koskelalta. 8 9

Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta: Valmisteilla oleva poliisin organisaatiouudistus vaikuttaa myös Tulliin Keskusrikospoliisin päällikkö, poliisineuvos Rauno Ranta luotsaa omalta paikaltaan kohta kaksi vuotta valmisteltua poliisiorganisaation kokonaisuudistusta. Kihlakuntauudistuksessa poliisin hallintorakenne muuttui, ja 90 poliisilaitoksesta siirryttiin 24:ään. Vaadittiin toiminnan tehostamista sekä hallinnon ja johtamisen keventämistä. Toisaalta organisaatiopaineissa kouristelevan poliisin uudistamishanketta rasittavat valtion tuottavuusohjelman vaatimukset. Mitkä ovat uudistuksen vaikutukset Tulliin ja hyvässä vauhdissa olevaan poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistyöhön (PTR), jää nähtäväksi. Poliisin organisaatiouudistus koskee kokonaisuutta, johon kuuluvat poliisilaitokset, keskusrikospoliisi (KRP), liikkuva poliisi ja suojelupoliisi sekä poliisin ylijohto ja lääninjohdot. Uudistuksen kakkosvaiheen, jossa myös KRP on mukana, on määrä tulla voimaan vuoden 2010 alussa. Nyt kun työtä on tehty kaksi vuotta, toivotaan jo nopeaa ratkaisua. Muutosvaihe rasittaa henkilöstöä ja koko organisaatiota. Rauno Ranta tuntee konkarina kaikki vivahteet, jotka ihmisiä muutospaineissa kuohuttavat. Sanomista tulee monestakin asiasta. Ihmiset alkavat miettiä, mitä heille tapahtuu, tunnetaan uhatuksi työ, työpaikka ja joskus myös kotipaikka. Toimeksiannossa olemme saaneet selkeän viestin: toimintaa pitää keskittää. Olen kiertänyt nyt yhdessätoista yksikössämme maakunnissa kertomassa muutoksesta. Ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi toimintaa pitää muuttaa, kun se on ollut hyvää ja tuloksellista. Kun ihmiset kysyvät tätä, yleispätevän ja yleisen hyväksynnän saavan vastauksen antaminen on vaikeaa. Nyt kaikki odottavat jo nopeaa ratkaisua, Rauno Ranta sanoo. Ristiriitojen paineissa Rauno Ranta on ymmällään, sillä KRP:hen kohdistuvat vaatimukset ovat ristiriitaisia. KRP:n tutkinta on alueellistettu, ja nyt keskustellaan siitä, pitäisikö joitakin muitakin toimintoja alueellistaa. KRP:llä on laboratorionsa ehdoilla rakennettu toimitalo, joten ainakaan sen alueellistaminen ei liene tarkoituksenmukaista. Kun puhutaan harvaan asutuista ja -miehitetyistä alueista, meidän pitää miettiä, onko KRP:llä siellä jokin uusi rooli. Vaatimus KRP:n roolista esimerkiksi poliisin peruspalvelujen tarjoajana on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, mitä meiltä tulevaisuudessa odotetaan. Työryhmämietinnössähän on korostettu sitä, että KRP:n pitäisi entistä enemmän keskittyä rajat ylittävään rikollisuuteen. PTR:ssä tieto on yhteistä Rauno Ranta on tyytyväinen kehitykseen, joka on vienyt ja vie PTR-yhteistyötä aina vain parempaan suuntaan. Rikosten selvittelyssä tarvittavan tiedon on oltava yhteistä, muuten tuloksia ei tule. Ennen ajateltiin ainoastaan omaa tehtävää ei paljoakaan sitä, mitä toiset tekivät tai mitä hyötyä sen tietämisestä olisi sille työlle, jota minä teen. Olen aina viljellyt teesiä, että kaikki rikostorjunnan tieto on yhteistä. Viranomaisilla pitää olla yhteiset tietojärjestelmät, joilla tieto kerätään ja välitetään yhteistyökumppaneille. Jotta rikostorjunnassa saadaan tuloksia, pitää voida käyttää kaikkea sitä tietoa, jota asiasta on. Sillä, keneltä tai mistä se on peräisin, ei saa olla merkitystä. Yhteistyön pitää olla velvollisuus ei oikeus. PTR-konseptia itään ja etelään Rauno Ranta pitää hyvin tärkeänä yhteistyökonseptin markkinoimista lähiyhteistyöhön. Yhteistyön malli on kuitenkin omaksuttava samanlaisena niin kotimaassa kuin kauempanakin, jotta se toimii tuloksellisesti. PTR-yhteistyön markkinoiminen esimerkiksi Venäjälle, Baltiaan ja EU-maihin on kannatettavaa, ja sitä pitää kaikin tavoin potkia eteenpäin. Kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla. Sopimukset ovat runko, jonka perusteella edetään. Pohjimmiltaan kaikki on kiinni ihmisten sitoutumisesta yhteistyöhön. Jokaisella yhteistyötaholla on omaa erikoisosaamistaan ja myös omat kansainväliset suhteensa. Tullilla on varmasti parhaat yhteydet itään, Baltiaan ja EU:n suuntaan. Se on paras osaaja oman toimialansa rikollisuuden selvittelyssä. PTR-laki ja rajalaki uudistuvat Tällä hetkellä uudistetaan PTR-lakia ja rajalakia. PTR-lakiesityksessä ehdotettu muutos esimerkiksi Tullin toimivaltaan voi ennakoida poliisiväen vähentämistä harvaan asutuilla alueilla. PTR-laki määrittelee toimivallan entiseen verrattuna väljemmin. Ymmärrän kuitenkin oikeusministeriön ja ihmisoikeusjuristien kannan, jonka mukaan toi- mivallan pitäisi edelleenkin olla aika tiukasti poliisilla sekä PTR-laissa että uudistettavana olevassa rajalaissa. Toiminnan pitää olla hallittua ja keskitettyä. Laissa olevien asioiden pitää olla tarkasti määriteltyjä tilanteittain ja viranomaisittain. Uudistetussa PTR-laissa tullaan laajentamaan Tullin toimivaltaa siten, että tullimiehellä on oikeus puuttua myös järjestyshäiriöihin. Rauno Ranta toteaa, että ihmiset eivät ehkä ymmärrä häiriötilanteissa, miksi virkapukuinen tullimies ei saa puuttua asiaan, mutta siviilipukuinen vartija saa. Uudistetun PTR-lain mukaan Tulli pystyisi laajennetun toimivallan turvin puuttumaan myös järjestyshäiriöihin. Virkavallan vähetessä saatetaan piankin olla tilanteessa, jossa yleiseen järjestyksenpitoon ja liikenteenvalvontaan kuuluvia tehtäviä joudutaan antamaan myös esimerkiksi kunnille. Vakavan rikollisuuden tutkinta yksiin käsiin Vakavan rikollisuuden tutkinnan keskittäminen on puhuttanut vuosia. PTR-laissa ja poliisilla on selkeät pelisäännöt. Raja on viisumivapaudesta ja kolmansista maista maahan saapuvien kontrollipiste, eikä rikollisuutta torjuta ilman valvontaa. Tullin vahvuus rikollisuuden torjunnassa on se, että Tulli on rajalla ja hallitsee rajaliikenteen. Tullilla on paras osaaminen, se tietää, mitä rajoilla tapahtuu ja on tapahtunut satoja vuosia. Hyvien tulosten saavuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä. Edelleen korostan PTR-konseptin avulla saavutettuja tuloksia. Tiedon kulku PTR-viranomaisten välillä toimii rekisterien yhteiskäyttöoikeuksien avulla. Kun tehdään se, mikä on ohjeistettukin, eli pidetään rekisterit ajan tasalla ja tieto tarvitsevien käytössä, on parhaat mahdollisuudet onnistua. Ohjeitten ja määräysten jalkauttaminen 10 11

s. 11 Valmisteilla oleva on kaiken ydin. Missään organisaatiossa ei saa pantata tietoa. Jokaisessa tutkittavana olevassa jutussa on sellaisia tietoja, joilla on merkitystä jossakin toisessa yhteydessä. Myös vasta tiedusteluvaiheessa olevien asioiden pitää tulla kaikkien tietoon, Rauno Ranta linjaa. Poliisilla laajat toimivaltuudet PTR-toiminnassa poliisi on itseoikeutettu yleisviranomainen, joka voi toimivaltansa nojalla olla mukana kaikissa operaatioissa. Tullilla ja rajaviranomaisilla on poliisia suppeammat toimivaltuudet. Toinen tärkeä tekijä on kansainvälinen yhteistyö. KRP huolehtii poliisin kansainvälisistä yhteyksistä, ja siksi Tullin ja rajaviranomaisten on esitettävä yhteydenottopyynnöt KRP:lle. Se on joissakin maissa myös toimivaltakysymys: tietoja saa antaa vain toisen maan vastaavalle viranomaiselle. Poliisi ei ole oikeusviranomainen muissa EU-maissa kuin Suomessa. Asiat pitkittyvät, esitutkinta ja pakkokeinot ovat joko syyttäjävetoisia tai tutkintatuomarin johtamia. Meillä eduskunta vahvisti muutama vuosi sitten lain, jonka mukaan syyttäjät allekirjoittavat eurooppalaisen pidätysmääräyksen EAW:n. Oikeusapupyyntöä joudutaan odottamaan keskimäärin vuoden ajan. Suomi on saanut ihmisoikeuskomissiossa jo monta langettavaa tuomiota prosessien pitkittymisestä. Siten vaatimukset eurooppalaisen lainsäädännön yhdenmukaistamiselle ovat perusteltuja. Teksti: Soili Pahtaja Tullin ansioristi poliisineuvos Rauno Rannalle Poliisineuvos Rauno Ranta vastaanotti Tullin ansioristin Tullihallituksessa järjestetyssä tilaisuudessa toukokuun 26. päivänä Tullin pääjohtajalta Tapani Erlingiltä. Mitalin on myöntänyt hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Tullin rikostorjuntaosaston päällikkö Juha Niskanen oli esittänyt ansioristin myöntämistä siksi, että Rauno Ranta on pitkään kehittänyt keskusrikospoliisin ja Tullin rikostorjunnan yhteistyötä, erityisesti teknisten laitteiden ja taktisten menetelmien käyttöä. Poliisineuvos Ranta on ottanut huomioon valtakunnantason johto- ja koordinaatioryhmissä johdonmukaisesti Tullia koskevat näkökannat. Se on heijastunut poliisin valmistelemiin lakihankkeisiin sekä Tullin ja poliisin valtakunnantason yhteistoimintaan rikollisuuden torjunnassa. Ranta on ollut myös keskeinen vaikuttaja operatiivisen yhteistyön kehit- tämisessä Suomen, Venäjän ja Baltian maiden tulli- ja poliisiviranomaisten kesken. Itämeren satamien liikennettä on tilastoitu ensi kertaa yhtenevästi. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) julkisti kesäkuussa katsauksensa Baltic Port List 2006. Katsaukseen kootut tiedot koskevat yhdeksää Itämeren alueen valtiota eli Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Ruotsia, Saksaa, Suomea, Tanskaa, Venäjää ja Viroa. MKK kuuluu erillislaitoksena Turun yliopistoon. Tilastot on koottu näiden valtioiden yhteensä 186:sta Itämerellä ja 29:stä Pohjanmerellä sijaitsevasta satamasta. Katsauksella pyritään yhtenäistämään eri maiden jonkin verran toisistaan poikkeavia raportointikäytäntöjä. Mukaan on otettu kaikki satamat, joissa on käsitelty vähintään 50 000 tonnia rahtia. Rahtiliikenteen lisäksi katsaus sisältää myös kansainvälisen matkustajaliikenteen eli kaikki niihin kauppalaivoilla, risteilyaluksilla ja lautoilla saapuneet ja niistä lähteneet matkustajat. Lastien lisäksi raportissa on sekä kansainvälisessä että kotimaanliikenteessä kussakin satamassa käyneiden laivojen lukumäärät. Suomeen enemmän tuontia Katsauksessa mukana olevien valtioiden merisatamissa käsiteltiin yhteensä 798,2 miljoonaa tonnia rahtia. Suurin osuus, 23 prosenttia, käsiteltiin Ruotsin satamissa. Seuraavaksi suurin oli Venäjän osuus, 19 prosenttia, ja kolmanneksi suurin, 14 prosenttia, oli Suomen osuus. Uusi katsaus kertoo Itämeren tavara- ja matkustajavirrat Itämeren laivaliikenteestä 92 prosenttia oli kansainvälistä. Tutkittujen maiden yhteisluvuissa vientiä oli 64 ja tuontia 36 prosenttia. Neljän maan eli Ruotsin, Suomen, Saksan ja Tanskan tuontiluvut olivat suuremmat kuin vientiluvut, kun taas Venäjälle tuotujen tavaroiden määrä oli vain 11 prosenttia kokonaismäärästä. Eniten kotimaanliikennettä oli Tanskan ja Ruotsin satamissa. Kiinnostavia lukuja Vaikka Suomessa satamaliikenne on vilkasta, satamiemme kautta kulkee vaatimaton määrä tavaraa verrattuna Itämeren alueen suuriin satamiin Primorskiin ja Pietariin. Kilpilahden ja Helsingin kautta kulki yhteensä runsaat 31 miljoonaa tonnia tavaraa, kun Primorskin vastaava luku oli reilut 66 ja Pietarin yli 54 miljoonaa tonnia. Katsauksessa jaotellaan kuljetetut lastit kolmeen ryhmään: kuiva bulkkitavara, nestemäinen bulkkitavara ja muu kuiva lasti. Jaottelu tekee mahdolliseksi vertailun, joka muuten olisi maakohtaisten käytäntöjen vuoksi hankalaa. Suurin lastiluokka Itämerellä on nestemäinen bulkkitavara, jonka osuus oli 40 prosenttia kokonaisliikenteestä. Konttiliikenne 62 Itämeren sataman kautta kulkenut konttimäärä oli 6,4 miljoona TEU:ta. TEU on ISO-standardimitta 20 jalkaa pitkälle kontille. Lyhenne tulee sanoista Twentyfoot Equivalent Unit. Tästä TEU-määrästä leijonanosan ahmaisi Pietarin satama, lähes puolitoista miljoonaa TEU:ta. Suomen suurin konttiliikenne on Kotkassa, jonka kautta kulki 452 401 TEU:ta. Suomen suurimmat Katsauksessa on tarkasteltu myös erikseen kutakin siihen mukaan otettua maata. Suomen satamien käsittelemästä kaikkiaan 107,9 miljoonasta lastitonnista 90 prosenttia kulki ulkomaanliikenteessä. Tuonnin osuus oli 41 prosenttia ja viennin 49. Suomen satamista suurimpia tavaramääriä käsittelivät Kilpilahti, Helsinki ja Kotka, joiden kautta kulki 28 prosenttia kaikesta maamme satamissa käsitellystä tavarasta. Kymmenessä satamassamme oli kansainvälistä matkustajaliikennettä. Suurimmat matkustajamäärät kulkivat Helsingin, Turun ja Maarianhaminan kautta. Katsauksessa on kustakin maasta myös satamakohtainen osuus, jossa kerrotaan kunkin sataman tunnusluvut. Kaukana historiassa Pohjankuru oli Suomen tärkein satama. Nyt se on melko vaatimaton, mutta kävi siellä sentään 51 alusta, joiden lastina oli 153 000 muuta kuivaa lastia tuontitavaraa. Koko katsaus Internetissä Katsaus on Internetissä osoitteessa http://mkk.utu.fi. Tarkoitus on julkaista katsausta vuosittain. Vuoden 2007 katsaus valmistuu syksyn aikana. Kun katsaus ilmestyy säännöllisesti vuosittain, liikenteen kehityksen ja siinä vallitsevien trendien kuvaaminen ja analysointi on aikaisempaa helpompaa. Siitä hyötyvät esimerkiksi tilastojen laatijat, tutkijat, satamaviranomaiset, logistiikkapalvelujen tarjoajat sekä laivaus- ja rahdinkuljetusyhtiöt. Koska katsaus on aivan uusi hanke, MKK toivoo palautetta ja kehittämisehdotuksia. Teksti: Leena Nilsson 12 13

Maailman tullijärjestön pääsihteeri vieraili Suomessa Edessä Leo Nissinen ja Lauri Kunnas, vasemmalta Johanna Rehula, Jari Saloniemi, Anna Keppo, Tiina Anttila, Hans Vikstedt, Päivi Maunuksela-Malinen sekä yrityksen edustajina Supply Chain Director Asmo Niemi, yrityksen yhteyshenkilö Laura Wirenius ja Supply Chain Director Erkki Oikarinen. Turvallisuus vaatii panostusta myös yrityksiltä UPM-Kymmene Woodista metsäteollisuuden päänavaaja Tullin kumppanuudessa UPM-Kymmene Wood Oy allekirjoitti 19.5.2008 yhteisymmärrysmuistion kumppanuudesta Tullin kanssa. Eteläinen tullipiiri aloitti kumppanuusohjelman UPM-Kymmene Wood Oy:n kanssa joulukuussa 2006. Ohjelman aikana arvioitiin kaikki yrityksen käyttämät tullipalvelut. Tuonti ja vienti arvioitiin erityisesti tulli-ilmoittamisen oikeellisuuden ja tullatuksi tulemisen näkökulmasta. Jatkossa UPM suorittaa omavalvontaa, jonka varmistamiseen Tullin tarvitsee käyttää vähemmän resursseja. Tulli voi siis keskittää vähenevät tarkastusresurssinsa niihin yrityksiin, joiden toimintaa ei ole laatuvarmistettu ja jotka eivät panosta tullitoiminnan oikeellisuuteen. Molempien osapuolien etu UPM:n asiakasyhteyshenkilönä toimii Johanna Rehula Lahden tullista. Kumppanuusohjelman arvioinnista vastanneeseen tiimiin kuului myös laadunvarmistaja Hans Vikstedt Eteläisen tullipiirin tarkastusyksiköstä. Lisäksi mukana olivat useat muut asiantuntijat Eteläisestä ja Itäisessä tullipiiristä sekä Tullihallituksesta. UPM-Kymmene Wood etsii jatkuvasti keinoja tehostaa omien prosessiensa toimintaa, ja kun kumppanuusohjelmassa tähän tavoitteeseen yhdistyi mahdollisuus varmistaa lainsäädännön kaikkien yksityiskohtien noudattaminen, lähdimme innostuneina mukaan. Molemmat osapuolet hyötyvät, kun kokonaistoiminta tehostuu siitähän tässä on kyse, UPM- Kymmene Wood Oy:n Supply Chain Director Lauri Kunnas sanoi allekirjoitustilaisuudessa. Sopimuksesta alkaa syvempi yhteistyö Yhteistyömuistion allekirjoitus on kuitenkin vasta syvemmän yhteistyön alku ja perusta. Ohjelman ansiosta saimme tulliprosessit kuvattua. Avoimet keskustelut ja toimintatapojen haastaminen ovat antoisaa myös jatkossa yhteistyötä tehtäessä, projektia yrityksen puolelta vetänyt logistikkakoordinaattori Laura Wirenius kuvailee. Yrityksen edustajien mukaan kumppanuusohjelma osui ajallisesti oikeaan kohtaan, kun sähköinen tulli-ilmoittaminen laajenee vientiin. Asiakasyhteyshenkilö varmistaa yhdessä yrityksen kanssa vientitoiminnan oikeellisuuden uudessa tullausympäristössä, ja samalla varmistetaan uuden vientijärjestelmän sujuva käyttöönotto. UPM-Kymmene Wood Oy on osa UPM-Kymmene Oyj konsernia. Yritys valmistaa vaneri- ja viilutuotteita sekä jatkojalosteita tuotantolaitoksillaan Suomessa (Lohja, Valkeala-Vuohijärvi, Lahti, Heinola, Ristiina-Pellosniemi, Jyväskylä, Joensuu, Savonlinna ja Lappeenranta) sekä Virossa ja Venäjällä. Tuotantokapasiteetti on noin 1,1 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2007 UPM:n vaneriliiketoiminnan liikevaihto oli 590 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 3 900. Yrityksen esikuntatoiminnot ovat Lahdessa. Teksti: Johanna Rehula Lahden tulli Michel Danet n kymmenvuotiseksi venynyt kausi Maailman tullijärjestön, WCO:n, pääsihteerinä päättyy tämän vuoden lopussa. Vaikutusvaltaiselle pääsihteerin paikalle on jo seuraaja tiedossa: kesäkuun kokouksessa valituksi tuli japanilainen Kunio Mikuriya. Pääsihteerillä on järjestössä merkittävää vaikutusvaltaa. Tulliviesti kysyi Suomessa vierailleelta Danet lta yhteenvetoa vuosikymmenen aikaansaannoksista sekä näkemyksiä tulevaisuuden haasteista Tulleille ja muille ulkomaankaupan ammattilaisille. Suomalaisuus on tullut Danet lle tutuksi työskentelystä suomalaisten tulliammattilaisten kanssa maailmanjärjestössä. Tapani Erling tosin on WCO:n neuvoston puheenjohtajakautensa aikana vakuuttanut minut nimenomaan eurooppalaisuudellaan ja globaalilla näkökulmallaan, pääsihteeri Danet toteaa. Aito kumppani hyötyy itsekin Danert n pääsihteerikaudella valmistui WCO:n ohjelma Tulli 21. vuosisadalla. Mitä se merkitsee maailmankaupassa toimiville yrityksille? Yksityisellä sektorilla se tarkoittaa korkean tason läpinäkyvyyttä eli aitoa ja läheistä kumppanuutta. Kun panostaa WCO:n nettisivut www.wcoomd.org työhön Tullin kanssa, siitä hyötyy itsekin. Hyödyt voivat olla yksinkertaistuksia ja paperittomuutta, hän kuvailee. EU:ssa turvallisuuden tarve kasvaa, ja se vaatii satsauksia myös yrityksiltä, hän perustelee ja jatkaa: Tullit puolestaan aikovat olla laadukkaita palvelun tuottajia. Kauppa ja kauppatavat ovat globaaleja, ja ennen pitkää siitä koituu säästöjä logistiikkakustannuksissa. Alun perin Ranskan tullihallinnosta maailmanjärjestön tehtäviin siirtyneellä Danet lla on menestymisen resepti tämän päivän tulliammattilaisille: Maailman tullijärjestön, WCO:n, pääsihteerin Michel Danet n toimikausi päättyy vuoden lopussa. Jämähtämistä tuttuihin työtehtäviin pitää kavahtaa. Suosittelen itse kullekin rohkeutta myös sivuittaisiin urasiirtoihin sen sijaan, että pyrkii etenemään kapealla osaamisalueella. Suomen-vierailullaan pääsihteeri Michel Danet mm. tapasi tulliasioista vastaavan hallinto- ja kuntaministerin Mari Kiviniemen ja tutustui Suomenlinnan Tullimuseossa Naiset Tullissa 120 vuotta -näyttelyyn. Teksti: Sallamaari Repo 14 15

Heinäkuussa 2009 tulee käyttöön pienasiakkaille suunnattu netti-il- Koko Euroopan yhteisön kattava etulliohjelma sähköistää tullimenettelyjä myös kaa jo aiemmin. Jo nyt ensimmäiset pi- Sanomamuotoinen ilmoittaminen al- Suomessa. Kaikki vienti-ilmoitukset on lain lottiyritykset ovat alkaneet testata sanomaliikennettä. Pilottien jälkeen Tullin ta- mukaan annettava sähköisesti 1.7.2009 alkaen. Sähköinen asiointipakko koskee tuolloin oikeastaan turvallisuussyistä voitteena on saada sähköisiksi ilmoittajiksi kaikki suurimmat huolintaliikkeet, nyminen. Ehtona on kuitenkin sähköinen ilmoittakyiset viennin kotitullaajat, atk-ilmoittajat ja Feoga-viejät. Näiden yritysten kans- annettavaa viennin ennakkoilmoitusta, mutta koska mainittu ilmoitus on integroitu vienti-ilmoitukseen, tästä seuraa tantoon siirrytään joulukuussa 2008. Osa viennin muutoksista on voimassa jo sa testaus aloitetaan alkusyksystä ja tuo- samalla vienti-ilmoitusmenettelyn sähköistäminensa on se, että vietäviä tavaroita ei tarvit- yrityksiä. Yritysten on kiinnitettävä ai- Merkittävin muutos toimintatavois- nyt ja koskee kaikkia vientiä harjoittavia se fyysisesti esittää Tullille vienti-ilmoituksen antamishetkellä, vaan tavarat voiilmoituksen täyttämiseen, erityisesti kookaisempaa tarkempaa huomiota vientivat olla yrityksen tiloissa, esimerkiksi tehtaalla, viejän varastossa tai huolintavaras- Tulli-ilmoituksen täyttöohjeet voi ladien ilmoittamiseen. moittamismahdollisuus, jonka avulla tossa. Tämä edellyttää yritykseltä kotitullauslupaa, jonka voivat uudessa järjestel- tottuu antamaan vaaditut tiedot oikeassa data Tullin Internet-sivuilta. Jos yritys kaikki toimijat voivat siirtyä vaivattomasti sähköiseen ilmoitusmenettelyyn. mässä saada sekä viejät että huolitsijat. muodossa paperilomakkeella, myös säh- Perehdy sähköisen viennin materiaaleihin Tullin Internet-sivuilla. Mieti, haluatko itse lähettää sähköisiä vienti-ilmoitussanomia vai annatko tehtävän mieluummin asiamiehen hoidettavaksi. Jos haluat itse vastata sanomaliikenteestä, hanki tarvittava ohjelma ja tietoliikenneyhteydet. Täytä Tullin Internet-sivuilla oleva EDI-lähettäjän hakemus. Kun lähetät hakemuksen nyt, varmistat, että pääset testattavien yritysten jonoon ajoissa. Tulli ottaa Sinuun yhteyttä ja sopii testauksesta. Ensimmäiset asiakastestaukset tehdään syyskuussa. Ensimmäiset yritykset otetaan tuotantoon 1.12.2008. Perehdy sähköisen viennin materiaaleihin Tullin Internet-sivuilla. Hanki tarvittava ohjelma ja tietoliikenneyhteydet. Täytä Tullin Internet-sivuilla oleva EDI-lähettäjän hakemus. Kun lähetät hakemuksen nyt, varmistat, että pääset testattavien yritysten jonoon ajoissa. Tulli ottaa Sinuun yhteyttä ja sopii testauksesta. Ensimmäiset asiakastestaukset tehdään syyskuussa. Ensimmäiset yritykset otetaan tuotantoon 1.12.2008. Kaikkien yritysten, joilla on yli viisi vientitapahtumaa vuodessa, on ilmoittauduttava viennin rekisteröidyksi asiakkaaksi. Viennin rekisteröity asiakas (viejä tai tua viennin EDI-lähettäjiksi. Sähköisen ilmoittamisen voi antaa myös EDI-lähettä- asiamies) voi halutessaan hakeutua EDIlähettäjäksi, jolla on oikeus lähettää vienti-ilmoitussanomia omasta tietojärjesteldettavaksijän oikeudet hankkineen asiamiehen hoiköiset ilmoitukset sujahtavat Tullin vientijärjestelmään ongelmitta. sivuilta, ja sen voi täyttää ja lähettää Tulmästään. Hakemus löytyy Tullin Internet- Uusi vientijärjestelmä ELEX on suorassa yhteydessä Taric-nimikkeistötieto- edellyttää, että yritys hankkii tarvittavan liin jo nyt. Sanomaliikenteen aloittaminen kantaan. Tästä syystä vientijärjestelmään tullausohjelman ohjelmistotalolta ja solmii tietoliikennesopimuksen operaattoliin vienti-ilmoitustiedot sähköpostitse, Viennin kotitullausmenettelyssä tavaraa ei tarvitse esittää vientitullitoimipaikassa. Nykyisin asiakas aloittaa vientimenettelyn yleensä omissa tiloissaan tekemällä merkinnän kirjanpitoon ja leimaamalla Uusiutunut kotitullausmenettely tulee olemaan viennin vienti-ilmoituksen tai kauppalaskun kotitullausleimalla, joka on esitettävä pois- normaali menettely, jonka piirissä on suurin osa vientitapahtumista. tumistoimipaikan tullille. Kun tavara on poistunut maasta, asiakas toimittaa Tul- tulee rajoituksiin liittyviä tarkastuksia. Yritysten on syytä tutustua nimikkeistöön ja rajoituksiin aikaisempaa tarkem- Kun EDI-lähettäjän hakemus on käsi- Sähköisen ilmoittamisen vuoksi korin kanssa. levykkeellä tai SAD-lomakkeella. min, koska lisä- tai ehtokoodein on ilmoitettava tavaraan liittyvien rajoitusten ja lutessa konsultaation, jossa käydään läpi jan ei tulevaisuudessakaan tarvitse esittelty Tullissa, Tulli järjestää asiakkaan hatitullausmenettely muuttuu. Kotitullaa- vientilupien lisäksi myös se, että tavara testaukseen ja sanomaliikenteeseen liittyvät yksityiskohdat. Sen jälkeen Tulli teskassa, mutta vienti-ilmoitus on annettatää tavaraa lähimmässä tullitoimipai- ei kuulu rajoituksen piiriin eikä tarvitse vientilupaa. taa sekä sanomarakenteen että tietoliikenneyhteydet. Asiakkaan on varattava testaukseen kolme viikkoa keskeytymätöntä työaikaa. Jos yritys tottuu antamaan vaaditut tiedot oikeassa muodossa pa- Sähköinen ilmoittaminen tuo vientiin uusia asiakkuuksia. Kaikkien yritysten, joilla on yli viisi vientitapahtumaa vuodestyy, asiakas siirrejärjestelmään ongelmitta. Jos tämä aika ylitperilomakkeella, myös sähköiset ilmoitukset sujahtavat Tullin vientisa, on ilmoittauduttava viennin rekisteröidyksi asiakkaaksi. Rekisteröitymi- aikataulun vuoksi tään Tullin tiukan nen tapahtuu hakemuslomakkeella, johon asiakas saa Tullilta vahvistuksen kir- loppupäähän. testattavien jonon jeitse tai sähköpostina. Vahvistuksessa Vaikka sähköinen vienti-il- asiakkaalle ilmoitetaan viennin jatko-osa (muotoa T0001). Viejän on lisättävä jatkoosa yrityksen tunnistetietoihin SAD-lolee pakolliseksi moittaminen tumakkeella ja ilmoitussanomalla. Jos viejä käyttää asiamiehen palveluja, jatko-osa kaikkien viejien ei heinäkuussa 2009, on ilmoitettava asiamiehelle. ole pakko hakeu- 14 15 Autoverotus CO 2 -tilastoja Tullin Internet-sivuilla Henkilöautojen autovero muuttui auton ominaishiilidioksidipäästöihin (g/km) perustuvaksi vuoden 2008 alussa. Tullin Internet-sivuille on kerätty tilastotietoa uutena ja käytettynä verotettujen henkilöautojen keskimääräisistä hiilidioksidipäästöistä. Tilastoja päivitetään jatkossa kuukausittain. Tullin autoverotuksen tilastoinnin on tarkoitus palvella sidosryhmien tietotarpeita. EMCS-hankkeen (Excise Movement and Control System) tarkoituksena on sähköistää väliaikaisesti valmisteverottomana liikkuvien alkoholituotteiden, tupakkatuotteiden ja mineraaliöljyjen valvonta. Hankkeessa hallinnollinen saateasiakirja (AAD) muutetaan sähköiseen muotoon e-ad. Uuden aikataulun mukaan EMCSjärjestelmän käyttöönotto on siirtynyt vuodella eteenpäin. Järjestelmän uusi EU-laajuinen käyttöönottopäivämäärä on 1.4.2010. Järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2010 2011. Käyttöönottopäivämäärä vahvistetaan uudessa järjestelmädirektiivissä, joka korvaa järjestelmädirektiivin 92/12/ETY. Hiilidioksidipäästöt pienentyneet kymmeneksellä Elokuussa verotettujen uusien henkilöautojen keskimääräinen CO 2 -päästö oli 159 g/km, kun se vielä tammikuussa oli 164 g/km. Vuonna 2007 ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen CO 2 - päästö oli 177 g/km. Käyttövoiman mukaan jaoteltuna Uusien henkilöautojen keskimääriset hiilidioksidipäästöt v. 2008 CO 2 g/km 175 170 165 160 155 150 145 bensiini diesel yhteensä 1 2 3 4 5 6 7 8 kuukausi EMCS-järjestelmän käyttöönotto siirtyy Suomalainen valmisteveronumero ei muutu Saksassa viranomaiset ovat uudistaneet maansa valmisteveronumeron rakenteen. Tämä muutos on astunut voimaan 1.9.2008. Uuden rakenteen mukaan saksalaisilta toimijoilta vaaditaan valmisteverottomia siirtoja varten uusi tuoteryhmäkohtainen valmisteveronumero. Saksasta tulleissa valmisteveronumerokyselyissä viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen n:o 1152/2003/ EY, jonka mukaisesti verottomien siirtojen valvontaa varten päätettiin rakentaa EMCS-järjestelmä. Saksan uusi valmisteveronumeron rakenne ei kuitenkaan ole keskimääräiset päästöt olivat tammi elokuussa dieseleillä 156 g/km ja bensiinihenkilöautoilla 165 g/km. Edellisvuonna ensirekisteröityjen dieselhenkilöautojen keskimääräinen CO 2 -päästö oli 173 g/km ja bensiinihenkilöautojen 179 g/km. Elokuun loppuun mennessä on verotettu yhteensä 103 560 uutta henkilöautoa eli 12,2 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Bensiinikäyttöisiä niistä oli aavitustuksen enemmän kuin dieselkäyttöisiä. Vuonna 2007 dieselautojen osuus oli 25,9 ja bensiiniautojen 74,1 prosenttia. Käytettynä verotettujen henkilöautojen CO 2 -päästöt olivat elokuun lopussa 194 g/km. Dieselkäyttöisten päästöt olivat 186 g/km ja bensiinikäyttöisten 204 g/km. Käytettyjen dieselhenkilöautojen mediaani-ikä oli viisi ja bensiinikäyttöisten 11 vuotta. Elokuun loppuun mennessä on verotettu yhteensä 15 244 käytettyä henkilöautoa eli 6,1 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Uutena verotettujen dieselhenkilöautojen suosituin malli on ollut Scoda Octavia. Niiden keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 146 g/km. Suosituin bensiinihenkilöautomalli on ollut Volkswagen Golf ja keskimääräinen hiilidioksidipäästö 169 g/km. EMCS-järjestelmän vaatima, vaan kansallinen tulkinta määrittelyistä. Suomessa valmisteveronumeron rakennetta ei olla muuttamassa, vaan suomalaiset toimijat käyttävät jo vuonna 2005 uudistettua valmisteveronumeroa. Suomen toimijoiden on kuitenkin käytettävä saksalaisten ilmoittamia valmisteveronumeroita kaupankäynnissään saksalaisten toimijoiden kanssa. Lisää tietoa EMCS-järjestelmästä Tullin Internet-sivuilta. Lisää helpotuksia sähköiseen vienti-ilmoittamiseen Muutoksia menettelylinjauksiin: tunnistautumalla Tullin ohi Sähköiseen vientiin liittyvien menettelyjen peruskysymyksiä on linjattu uudelleen. Uusien linjausten mukaan suurin osa vientiasiakkaista voi normaalitapauksessa välttää käynnin lähtöpaikan tullissa. Tämä koskee niin sanomilla kuin netti-ilmoituksellakin vienti-ilmoituksensa jättäviä viejiä ja huolitsijoita. Aiempien suunnitelmien mukaan vain viennin kotitullauksella olisi välttänyt käynnin lähtöpaikan tullissa. Kuten Tulliviestin nro 2/2008 artikkelista Vienti muuttuu jo tänä vuonna selviää, viennin sähköinen ilmoittaminen alkaa jo kuluvan vuoden lopussa. Sanomamuotoinen ilmoittaminen on mahdollista joulukuusta 2008 alkaen. Aloittamisen edellytyksenä on hyväksytty asiakastestaus. Netti-ilmoittaminen tulee mahdolliseksi ensi kesänä, viimeistään 1.7.2009. Tullikäynnin välttäminen oli aiemmankin linjauksen mukaan yksi sähköisen ilmoitusmenettelyn lähtökohdista. Tämän asiakasedun saavuttaminen ei enää edellytä kotitullauslupaa, vaan etu toteutuu pääsääntöisesti myös tavanomaisessa (sähköisessä) ilmoitusmenettelyssä ilman erillisiä menettelylupia. Tullilla on kuitenkin oikeus ohjata kuormat tullitoimipaikan kautta aina, kun esimerkiksi riski- Vienti muuttuu jo tänä vuonna Hae nyt viennin EDI-lähettäjäksi Viejän muistilista Huolintaliikkeen muistilista Kaikkia koskevat muutokset Viennin uudet asiakkuudet Viennin kotitullausmenettely muuttuu analyysistä johtuva syy sitä edellyttää. Osa netti-ilmoittajista joutuu kuitenkin esittämään tavaran lähimmässä tullitoimipaikassa. Suunnitelmien mukaan netti-ilmoituksen voi jättää joko tunnistautuneena asiakkaana eli kirjautumalla Tullin nettisivuille tai tunnistautumattomana satunnaisena asiakkaana. Kirjautuneet käyttäjät voivat tulostaa saateasiakirjan ja muut tulosteet omalta koneeltaan. Kirjautumattomat joutuvat sitä vastoin noutamaan saateasiakirjan lähtöpaikan tullista. Kotitullauksen hyödyt vähenevät Korjaukset Uusien linjausten perusteella viennin kotitullauksen edut vähenivät huomattavasti. Voidaan väittää, että kotitullaaja joutunee muita yrityksiä epätodennäköisemmin Tullin kontrollitoimenpiteiden kohteeksi. Toisaalta on selkeyttävää todeta, että Suomen tulli ei voi lyhyellä aikavälillä luvata kotitullaajille mitään kovin merkittävää hyötyä verrattuna tavanomaista menettelyä käyttävään ilmoittajaan. Kotitullauksessa kyse on siis lähinnä statuksesta. Se saattaa toki olla hyödyllinen jo lähitulevaisuudessa, esimerkiksi joidenkin EU:n jäsenmaiden vientitavaroiden poistumisvalvonnassa. Todennäköisesti se tuo merkittävämpiä etuja myöhempinä vuosina, kun tullilainsäädännön kokonaisuudistus etenee. Yrityksen kannattaa ehkä seurata kehitystä ja hakea lupaa ja sen tuomaa statusta vasta myöhemmin, kun statuksen takaamat hyödyt ovat konkretisoituneet. Yksivaiheinen tullaus pääsäännöksi Tulli myöntää perustellusta syystä mahdollisuuden kaksivaiheiseen ilmoittamiseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni vienti-ilmoitus annetaan yksivaiheisena. Tulli tulee hyväksymään esimerkiksi sen, että vienti-ilmoituksella on ilmoitettava kuljetusvälineiden tunnukset vain, mikäli ne ovat tiedossa. Täydellisesti oikeiden kuljetustietojen puuttuminen ei siis ole peruste kaksivaiheisen vienti-ilmoittamisen käyttöön. Kaksivaiheinen ilmoittaminen edellyttää yrityskohtaisesti annettua Tullin lupaa menettelyyn. Se on tarkoitettu ensisijaisesti tilanteeseen, jossa vientierän tarkka määrä selviää vasta, kun yhteisöstä poistuva kuljetusväline on lastattu. Tällaisia ovat esimerkiksi laivauskohtaiset vientierät. Teksti: Antti Hästbacka ja Irene Lahtinen Tullihallitus Ulkomaankauppaosasto Tulliviestin 2/2008 artikkelissa Vienti muuttuu jo tänä vuonna on kaksi kohtaa, jotka eivät enää ole voimassa: 1. Sivun 14 keskimmäisen palstan alaosassa oleva lause Tämä edellyttää yritykseltä kotitullauslupaa Tämä ei enää pidä paikkaansa. 2. Sivun 16 vasemman puoleisen palstan puolivälissä oleva lause Uusiutunut kotitullausmenettely tuleekin olemaan viennin normaali menettely, jonka piirissä on suurin osa vientitapahtumista. Tämä ei enää pidä paikkaansa. 16 17

Tullin atleetit kantavat vastuuta myös EU-maataloustukien tarkastamisesta Useimmat meistä yhdistävät Tullin lähinnä sen perinteisiin valvonta- ja verotustehtäviin. Kukapa arvaisi ihastellessaan Tullihallituksen komeaa renessanssipalatsia Helsingin Erottajalla, että julkisivun erkkeriä kannattelevat atleettiset kivihahmot kuvaannollisesti kantavat harteillaan myös osaa EU:n maataloustukien tarkastusvastuusta. Nämä tarkastustehtävät ovat pieni osa Tullin toimintaa, mutta tuensaajien ja Suomen EU-maataloustukien hallinnon kannalta niiden merkitys on suuri. Maataloustuet muodostavat melkein puolet Euroopan unionin koko budjetista. Vuonna 2007 maataloustukea eli viljelijätukea, maaseudun rahoitus- ja kehittämistukea sekä sisämarkkina-, interventio- ja vientitukea maksettiin yhteensä 55,1 miljardia euroa, josta Suomen EU:lta saama osuus oli 816,6 miljoonaa euroa eli noin 1,5 prosenttia EU:n maataloustukimäärästä. Suomen maatalouden kokonaistukimäärä oli vuonna 2007 yhteensä 2,1 miljardia euroa, kun otetaan huomioon myös kansalliset tukiosuudet ja kokonaan kansallisesti maksettavat tuet. Maaseutuvirasto maksajavirastona EU-komissio vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahastojen hallinnosta. Se ei kuitenkaan itse suorita maksuja tuensaajille vaan on delegoinut tämän tehtävän jäsenvaltioiden alueellisille ns. maksajavirastoille, jotka ovat komission hyväksymiä. Maksajavirastoja on EU:ssa yhteensä 85, eli jäsenvaltiot voivat muodostaa useampia alueellisia maksajavirastoja omissa maissaan. Suomessa on vain yksi maksajavirasto, Maaseutuvirasto eli Mavi. Se muodostettiin omaksi itsenäiseksi keskusvirastokseen 1.5.2007 eriyttämällä maksajavirastotehtäviä tehneet maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston toimeenpanolinja ja eräät osat maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta eli Tikestä. Tarkastustoiminta ja sen merkitys Tukirahojen oikeaa ja asetuksenmukaisesta käyttöä tarkastetaan useilla eri menetelmillä. Hallinnollisia tarkastuksia tehdään ennen jokaista tukimaksatusta. Tukijärjestelmäkohtaisilla tarkastuksilla tarkastetaan joko etukäteen ennen maksatusta tai tilivuoden aikana tuenmaksun edellytykset yleensä otannan perusteella valitusta tuenmaksuaineistosta. Jälkitarkastukset ovat syvällisempiä kuin tukijärjestelmäkohtaiset tarkastukset. Niinpä esimerkiksi kol- mas osapuoli eli tuensaajan kauppakumppanit joko omassa maassa tai muissa jäsenvaltioissa voidaan ottaa tarkastuksen kohteeksi. Jälkitarkastukset ja tukijärjestelmäkohtaiset tarkastukset tekevät eri yksiköt ja henkilöt. Tarkastukset eivät koske ns. IACS-järjestelmän eli integroidun hallinto- ja tarkastusjärjestelmän piiriin kuuluvia viljelijätukia. Jäsenvaltioiden tukijärjestelmiä valvoo puolestaan mm. EU:n komissio. Se tekee vuosittain noin 300 tarkastusta, joista noin puolet paikan päällä. Komissio voi, jos se jäsenvaltiossa suorittamassaan tarkastuksessa havaitsee sääntöjen vastaisuuksia joko tahallisia tai tahattomia määrätä jäsenvaltiolle rahoitusoikaisuja. On tärkeää huomata, että komission tekemissä tarkastuksissa jäsenvaltio maksaa seuraamukset, ei yksittäinen edunsaajayritys tai -viljelijä. Näin halutaan motivoida jäsenvaltioita parantamaan ja tehostamaan tukihallintoaan ja tarkastusjärjestelmiään. Sen sijaan Maaseutuviraston ja esimerkiksi Tullihallituksen tarkastuksissa havaitut sääntöjen vastaisesti maksetut tuet peritään takaisin tuensaajilta. Vuosina 1999 2007 kaikkien jäsenvaltioiden maksamien rahoitusoikaisujen summa oli yhteensä 4,17 miljardia euroa eli keskimäärin 463 miljoonaa euroa vuodessa (= 0,8 % vuoden 2007 EU:n maataloustuesta). Suomi ei ole välttynyt näistä vastuista: edellä mainitulla jaksolla Suomen rahoitusoikaisujen määrä oli yhteensä 9,24 miljoonaa euroa. Suomi oli näin absoluuttisesti neljänneksi vähiten rahoitusoikaisuja maksanut jäsenvaltio. Suurimmat rahoitusoikaisut olivat suuruusluokkaa 820 970 miljoonaa euroa. Oikeudenmukaisen kuvan saamiseksi luvut on luonnollisesti suhteutettava jäsenvaltion saamaan kyseisen sektorin kokonaistukimäärään. Tarkastustehtävät delegoitiin sopimuksella Maksajavirastot voivat delegoida tarkastustehtäviä muiden tehtäväksi kuitenkin niin, että maksajavirasto on aina vastuussa tarkastuksista. Delegoinnille on olemassa tarkat säännöt, joiden mukaan maksajaviraston on mm. seurattava delegoitujen tarkastusten laatua säännöllisesti. Suomessa viljelijätukien tarkastukset on delegoitu TE-keskuksille, kun taas sisämarkkina-, interventioja vientitukien tarkastukset on pääosin siirretty tullilaitokselle. Tehtävien delegoinnista tullilaitokselle on tehty kirjallinen sopimus, jonka ovat allekirjoittaneet valtiovarainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Maaseutuvirasto. Tullisopimuksessa on yksityiskohtaisesti säädelty tullilaitoksen ja Maaseutuviraston vastuut ja tehtävät. Sopimuksen liitteessä on mainittu kaikki tullilaitokselle delegoidut maksajavirastotehtävät, yhteensä 28 tarkastustehtävää, jotka sisältävät 27 tukijärjestelmäkohtaista sisämarkkina- ja vientitukiin sekä interventio- ja yksityiseen varastointiin liittyvää tarkastustehtävää sekä jälkitarkastukset. Maaseutuvirastolla on Tulliin nähden sekä toimeksiantajan että valvojan rooli. Valvontatarkastuksissa on todettu, että Tullin tekemät tarkastukset ovat asetusten ja ohjeiden mukaan tehtyjä ja korkeatasoisia. Yhteistyö näiden kahden viraston välillä on asiallista ja onnistunutta. Teksti: Olof Wallgren Ylitarkastaja Maaseutuvirasto Lähteet: European Commission: Fact Sheet: Managing the Agriculture Budget Visely Maaseutuviraston tilastoja 18 19

Suomen tullilla 12 vuoden kokemus EU:n maataloustukitarkastuksista Monet tahot hyödyntävät Suomen tullin monipuolista valvonta- ja tarkastusosaamista. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvien Tullin omien, lähinnä tuontiin, vientiin ja valmisteverotukseen liittyvien tarkastustehtävien lisäksi Tulli huolehtii useiden muiden ministeriöiden, keskusvirastojen ja valtion organisaatioiden tarkastustarpeista. EU:ssa jäsenmaiden Tulleilla on keskeinen valvontarooli. EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvät Tullin tarkastustehtävät alkoivat EU-jäsenyytemme alusta 1.1.1995 vientituen fyysisillä 386/90-tarkastuksilla. Niillä tarkastettiin vähintään 5 prosenttia vientitukea saavista, kolmansiin maihin vietävistä maataloustuote-eristä lastauspaikoilla. Seuraavana vuonna, kun maataloustukia koskevaa kirjanpitoaineistoa oli kertynyt, aloitettiin 4045/89-, nyttemmin 485/2008-jälkitarkastukset, jotka ovat tukea saaneen yrityksen kirjanpitoa koskevia tarkastuksia. Sitä mukaa kuin Suomen maataloustoimijat ovat osallistuneet yhä laajemmin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen eli hyödyntäneet vanhoja ja uusia maatalouden tukimuotoja, Tullin tarkastusvelvollisuudet ovat kasvaneet. Myös EU:n tarkastusmenetelmien kehittäminen on lisännyt tarkastusten määrää ja laatua. Maataloustukia tarkastaa moni Tullin henkilöstöryhmä Hyvät tarkastettavat ja tarkastajat Jälkitarkastajien mukaan EU-tukien vuoksi tarkastettavat yritykset ovat paneutuneet tukia koskevaan lainsäädäntöön huolella eli ovat loistavia asiakkaita. EU-tukien tarkastamisessa Tullilla on myös uusia asiakasryhmiä tarkastettavana, mikä tuo työhön vaihtelua. Maataloustuotteiden menekinedistämisohjelmia tarkastettaessa käydään läpi myös ohjelmia toteuttavien mainostoimistojen kirjanpitoa. EU:n ruokaapuohjelmiin osallistuvia hyväntekeväisyysjärjestöjä tarkastetaan, ja EU:n energiakasvitukiohjelmassa tarkastettavana on jatkojalostajia ja keräilijöitä jne. Tarkastajat ovat moniosaajia. Maataloustukiin liittyvien tarkastusten lisäksi tarkastajat osallistuvat muuhunkin Tullin jälkitarkastustyöhön, kuten valmisteverotuksen tarkastamiseen. Tullihallituksessa EU:n maataloustukiin liittyvistä tarkastuksista vastaa tarkastusosaston laadunvarmistusyksikkö. Vientituen fyysisillä tarkastuksilla on oma valtakunnallinen tullipiirikohtainen vastuuhenkilöverkosto. Varsinaiset vientituen fyysiset tarkastukset tekee Tullin liikkuva tavaravalvonta tai muu valvontahenkilöstö. Myös jälkitarkastuksilla on vastuuhenkilöt tullipiireissä. Maataloustukiin perehtyneet jälkitarkastajat tekevät 485/2008-tarkastuksia, jotka koskevat esimerkiksi vientitukia ja myös sisämarkkinatukien jälkitarkastuksia. Viime mainittuja ovat mm. tuet, joilla pyritään lisäämään maataloustuotteiden kulutusta EU:n sisämarkkinoilla. Jälkitarkastuksin selvitetään kussakin tukiasetuksessa vaadittuja asioita, kuten sokerikiintiön seurantaa, kiintiön ulkopuolisen sokerin käyttöä teollisuudessa, energiakasvitukea, menekinedistämistukea jne. Jälkitarkastuksilla tarkastetaan mennyttä aikaa, joka näkyy paperilla eikä enää fyysisesti tavarana. Tullin valvontahenkilöstö osallistuu myös sisämarkkinatukien tarkastamiseen tekemällä fyysisiä tarkastuksia. Nämä tarkastukset ovat jälkitarkastuksia suppeampia, usein varastojen inventaariotarkastuksia, joissa verrataan varastokirjanpitoa varastossa oleviin tavaroihin. Ne kohdistuvat tähän hetkeen tai lähiajan tapahtumiin, esimerkiksi EU:n ruoka-avun jakeluun ja siihen liittyvään kirjanpitoon. Fyysisiä tarkastuksia tehdään myös interventio- ja yksityisessä varastoinnissa. Riskianalyysi avainasemassa Tarkastuskohteet valitaan riskianalyysin avulla. Osa kohteista valitaan Maaseutuvirastossa, osa Tullihallituksessa. Riskianalyysillä varmistetaan oikeiden tarkastuskohteiden neutraali valinta. Tarkastuksia tehdään myös tullipiirien ja toisten jäsenmaiden pyynnöstä. Tarkastukset ovat enimmäkseen tiukasti lakisääteisiä. Suomessa tarkastukset pyritään tekemään vaivaamalla asiakkaita mahdollisimman vähän. Tarkastajat valmistautuvat tarkastuksiin etukäteen. Tarkastukset sisältävät aina yhden tai useamman yrityskäynnin, ja niissä verrataan Tullin omia tietoja ja tarkastettavan yrityksen tietoja. Toiminnasta on saatu myönteistä palautetta. Asiakkaat ovat paneutuneet tukiohjelmiin huolella ja tietävät varautua tarkastuksiin. Ne kuuluvat tukijärjestelmään: jos haluat tukia, joudut tarkastettavaksi. Tullin toimintaa tarkastavat puolestaan EU:n komissio, EU:n tilintarkastustuomioistuin, Valtiontalouden tarkastusvirasto, maksajavirastosta erillään oleva tarkastuselin eli ns. todentamisviranomainen, Maaseutuviraston sisäinen tarkastus, Maaseutuviraston valvontaosasto ja Tullin sisäinen tarkastus. Ainakin tarkastajien tarkastajia on riittävästi. Pienen jäsenmaan ongelma EU:n maataloustukien valvontajärjestelmä on tehty isoja jäsenmaita varten: niissähän suurimmat taloudelliset tuki-intressit ovat. Hallintojärjestelmä on raskas ja monimutkainen. Vaikka jotakin EU- miljoonaa euroa 1 000 800 600 400 200 0 2,52 23,21 Itävalta Belgia Maataloustukien tarkastaminen on keskittynyt yritysten sijainnin mukaan voimakkaasti Etelä-Suomeen. Kuvassa maataloustukien tarkastajat Eteläisestä tullipiiristä, vasemmalta Antti Uusitalo, Kirsi Mäkynen, Sirkkaliisa Suutari ja Hilkka Hirvonen. Seisomassa Tullihallituksen vastuuhenkilö Matti Enroth. 140,55 Saksa 37,96 Tanska etua hyödyntäisi vain muutama toimija, järjestelmän on toimittava täysin samojen säännösten mukaan kaikissa jäsenmaissa. Tapahtumien vähyydestä ei saa alennusta. Esimerkiksi jos tarkastusminimi on 5 prosenttia ja Suomen ainoa tapahtuma tarkastetaan, tarkastusaste on 100 prosenttia. Jos toisessa jäsenmaassa on 100 tapahtumaa ja niistä tarkastetaan 5, tarkastusaste on 5 prosenttia, asetuksen minimi on saavutettu, ja tarkastamattomia tapahtumia on 95, eli ison maan toimijat selviävät vähemmillä tarkastuksilla. 830,06 Espanja 9,24 Suomi 819,82 269,21 970,07 31,35 Luxemburmaat Alanko- Portugali Ranska Iso- Kreikka Irlanti Britannia Tulevaisuuden näkymät Komission jäsenmailta perimät rahoitusoikaisut v. 1999 2007 Kansainvälisten maataloustuotteiden kauppaa koskevien sopimusten vuoksi EU on muuttamassa tukijärjestelmiään. Maataloustukien painopistettä siirretään tilakohtaisiin tukiin, mikä merkitsee esimerkiksi vientituen määrän laskua ja vastaavasti niitä koskevien tarkastusten lukumäärän vähenemistä. Vientitukijärjestelmän odotetaan päättyvän v. 2013. Teksti: Matti Enroth Tullihallitus, Tarkastusosasto 903,81 Italia 1,51 49,88 75,59 3,29 Ruotsi 20 21

Ranska aloitti EU-puheenjohtajuutensa näyttävillä EU:n 40-vuotisjuhlilla EU-tullipääjohtajien julistus painottaa talouselämän ja Tullien yhteistyötä Nykyisen Euroopan unionin perustajien yhtenä päätavoitteena oli luoda tulliliitto, joka mahdollistaisi yhteismarkkinat (Common Market) silloisen Euroopan talousyhteisön piirissä. Sittemmin tavoitteeksi asetettiin sisämarkkinat (Single Market), joilla ihmisten lisäksi myös tavarat, palvelut ja pääomat voisivat liikkua vapaasti maasta toiseen. Eurooppalaisen tulliliiton juuret voidaan kuitenkin jäljittää sota-ajan Lontooseen, jossa Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin maanpakolaishallitukset allekirjoittivat 5.9.1944 sopimuksen Benelux-maiden välisestä tulliliitosta. Se aloitti toimintansa 1948. Laaja-alaisempaan länsieurooppalaiseen talousyhteistyöhön päästiin vasta 1953, jolloin Euroopan hiilija teräsyhteisö aloitti toimintansa. Kattavasta talousyhteistyöstä päästiin lopulta sopimukseen 25.3.1957, jolloin Roomassa allekirjoitettiin Beneluxmaiden, Italian, Ranskan ja Saksan eli n. kuutosten kesken sopimukset sekä talousyhteisöstä että atomienergiajärjestöstä. Ne aloittivat toimintansa seuraavan vuoden alussa. Vuonna 1967 ne sekä hiili- ja teräsyhteisö kuitenkin yhdistettiin hallinnollisesti ja niistä alettiin käyttää yhteistä nimitystä Euroopan yhteisöt. Alun perin tulliliittoon oli määrä päästä kolmivaiheisen siirtymäkauden kuluessa. Lopulta päämäärä saavutettiin puolitoista vuotta etuajassa eli 1.7.1968. Siten tänä vuonna on tullut kuluneeksi 50 vuotta yhteisön toiminnan alkamisesta ja 40 vuotta tulliliiton saavuttamisesta. Tulliliiton myötä toteutuneet yhteismarkkinat merkitsivät sitä, että jäsenvaltioiden välillä ei enää kannettu tulleja tai muita niihin verrattavia maksuja ja että EU:n teemasivut: http://ec.europa.eu/taxation_customs/40customs/index_en.htm jäsenvaltiot sovelsivat muista maista tuotuihin tavaroihin yhtenäisiä ulkotulleja. Sen sijaan tullimuodollisuudet olivat edelleen käytössä myös jäsenvaltioiden välisessä kaupassa. Sisämarkkinavaiheeseen päästiin osin vuoden 1993 ja täysin vuoden 1994 alusta, jolloin jäsenvaltioiden välisistä tullimuodollisuuksista luovuttiin ja vapaan liikkuvuuden periaate tuli voimaan. Tavaroiden vapaa liikkuvuus ei silti merkinnyt jäsenvaltioiden kansallisen verotusoikeuden kaventumista, vaikka EU:n harmonoidun välillisen verotuksen eli arvon- Ranskan tullin pääjohtaja Jerome Fournel pähkäilee ensimmäistä syväviiltoa juhlakakun kylkeen. lisä- ja valmisteverotuksen piirissä onkin lisätty yksityishenkilöiden mahdollisuuksia tuoda tai hankkia tavaroita toisista jäsenvaltioista. Seremonioiden arvon ymmärtävä Ranska järjesti EU-puheenjohtajuuskautensa alkajaisiksi 4.7.2008 Pariisissa tilaisuuden, jolla juhlistettiin EU:n tulliliiton 40-vuotista taivalta. Tässä tilaisuudessa EU:n tullipääjohtajat antoivat myös julistuksen, jossa hahmotellaan Tullin tulevia haasteita ja tehtäviä sekä sen roolia kehitettäessä yhteisöä entistä turvallisemmaksi ja palvelukykyisemmäksi. Päämääränä on entistä tiiviimpi ja syvempi yhteistyö toisaalta niin jäsenval tioiden tulliviranomaisten kuin niiden ja talouden toimijoiden kanssa, jotta sisämarkkinoiden toimivuutta ja kilpailukykyä voidaan yhä parantaa. Toisaalta painotetaan viranomaisten velvollisuuksia suojella kansalaisten ja yhteisön alueen turvallisuutta. Turvallisuus saa julistuksessa muu- tenkin suuren painoarvon. Syynä eivät kuitenkaan ole yksinomaan ulkoiset uhat, vaan ennen kaikkea Yhdysvaltain esittämien vaatimusten täyttäminen. Tämä on tarpeen, jotta Atlantin länsirannalla ei ryhdytä hankaloittamaan EU:n jäsenvaltioiden vientiä sikäläisille markkinoille. Teksti: Reijo Virtanen ylijohtaja Tullihallitus 22 23

Helsinki-Vantaan lentoasema on Tullille haasteellinen ja nopeatahtinen toimintaympäristö Pikarahtiliikenteen määrä Helsinki-Vantaalla kasvaa koko ajan. Finnairin lisäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalta lentää viitisenkymmentä muutakin lentoyhtiötä, jotka kuljettavat matkustajia ja Johtaja Leo Nissinen. rahtia. Pikarahtiyhtiöt kuljettavat pelkästään lentorahtia. Lentoasemalta lähtee ja sinne saapuu viikoittain tuhat kansainvälistä reittiliikenteen lentoa. Helsinki-Vantaalta lennetään nykyisin kaikkialle maailmaan. Kaukoitään on 11 suoraa lentoreittiä päivittäin ja Euroopan eri kaupunkeihin 50 suoraa yhteyttä. Suomen elinkeinoelämälle lentoliikenne on jo välttämättömyys ja joillekin yrityksille jopa elinehto nopearytmisessä globaalissa kilpailutilanteessa. Helsinki-Vantaan lentoasema, Vuosaaren-satama uusi ja Kehä III:n maaliikennealue muodostavat Suomen merkittävimmän ulkomaankaupan logistiikkakeskittymän. Eteläisen tullipiirin keskeiset paikallisyksiköt, Lento-, Meri- ja Maatulli, sijaitsevat juuri tuolla alueella. Lentotulli vastaa lento- ja postikuljetusten sekä matkustajaliikenteen tulliselvityksestä ja -valvonnasta lentoaseman alueella ja sen lähiympäristössä. Lentotulli on henkilömäärältään Meritullin jälkeen Suomen toiseksi suurin tullitoimipaikka. Kauttakulkuliikenteen solmukohta Helsinki-Vantaan lentoasema on myös yksi Suomen tärkeimmistä rajanylityspaikoista, jolla on tullitoiminnan kannalta omat lentoliikenteeseen liittyvät erityispiirteensä. Niitä ovat mm. toimiminen Aasian, Venäjän, EU-maiden ja Pohjoismaiden välisen kauttakulkuliikenteen solmukohdassa. Lentotulli toimii aidosti globaalissa 24/7-toimintaympäristössä, johon Tullin palvelu- tai valvontatoimenpiteitä vaativat matkustajat ja tavara-erät saapuvat nopeasti toiselta puolelta maapalloa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Lentotullin tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että ulkomaankaupan toiminnot, verotus ja yhteiskunnan suojelu hoidetaan laadukkaasti ympäri vuorokauden. Lentotullin henkilöstöllä on lentoliikenteen toimintojen lisäksi kansallisen tason erityisosaamista mm. pikarahti- ja postiliikenteen toiminnoissa. Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen kaikki ulkomaankaupan ja -liikenteen toi- mijat ymmärtävät yhteistyön merkityksen prosessien sujuvuudelle ja toiminnan tehokkuudelle. Kun tunnetaan toisen tarpeet ja niiden liittymäkohdat omiin toimintoihin, on mahdollista löytää kaikkien kannalta hyviä ja kestäviä ratkaisuja, joista hyötyy paitsi asiakas niin myös koko liikennemuoto. Vaikka Lentotullilla on selvä viranomaisrooli, se ei estä ottamasta huomioon asiakkaiden tarpeita mm. tulliselvityksiin liittyvissä tavarantarkastuksissa erityisesti otettaessa käyttöön uusia sähköisiä tulliselvitysjärjestelmiä. Sähköisillä menettelyillä tavarat haltuun Tullin koskematta Asiakasyhteistyöstä Tullin kanssa on hyvä esimerkki Suomen elektroniikkateollisuus ja sen lippulaiva Nokia, joka on koko EU-jäsenyytemme ajan osannut käyttää hyväkseen lentorahdin nopeutta yhdistettynä sujuviin ja sähköisiin tullimenettelyihin. Se on mahdollistanut ympärivuorokautisen tuonnin ja viennin tulliselvityksen tullitiskillä asioimatta. Nokian menestystarinassa Suomen tullillakin on pieni, mutta logistiikan sujuvuuden kannalta merkittävä osuutensa. Logistiikka-alan asiantuntijoiden mukaan lentorahdin määrä kaksin- tai jopa kolminkertaistuu seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Kasvupotentiaalia on mm. Aasian ja Euroopan välisissä lennoissa. Iso osa Aasiasta tulevasta lentorahdista jatkaa matkustajien tavoin Helsingistä eteenpäin muualle Eurooppaan. Vaikka EU-maissa siirrytään lähivuosina täydellisesti sähköiseen tulliselvitykseen, jatkuvasti kasvavat ja nopeutuvat matkustaja- ja tavaravirrat työllistävät Lentotullia tulevinakin vuosikymmeninä. Teksti: Leo Nissinen johtaja Eteläinen tullipiiri Mika Pitkäniemi. Lentotullin menestyksen avain on asiakasyhteistyö Eteläisen tullipiirin Lentotulli on hyvä esimerkki siitä, miten Tulli, asiakkaat ja toimijat työskentelevät sekä yhdessä että erikseen toimintaympäristön haasteiden mukaan. Lentotulli toimii kansainvälisen matkustaja-, rahti- ja postiliikenteen solmukohdassa ympärivuorokautisesti. Matkustajaliikenteessä asiakkaina ovat eri maiden kansalaiset omine tarpeineen ja eksoottisine kielineen. Rahti- ja pikarahtiliikenteessä toimijat ja asiakkaat ovat pääosin kansainvälisesti ja maailmanlaajuisesti toimivia yrityksiä, jotka kilpailevat keskenään ja joilla on omat strategiansa. Postiliikenteen suurimman asiakaskunnan muodostavat Internetin kautta lähetyksiä tilaavat suomalaiset yksityishenkilöt ja pienet yritykset. Monipuolinen toimintaympäristö sekä asiakkaiden erilaiset tarpeet ja osaamistaso edellyttävät Lentotullilta tiivistä sidosryhmäyhteistyötä, joustavaa palvelua ja muutosherkkyyttä. Lentotullilla on oma asiakasyhteyshenkilö ja neljä yhteistyöryhmää eri toimialojen yrityksille. Yhteistyöryhmissä ratkotaan mahdollisia ongelmatilanteita, keskustellaan tulevista muutoksista ja kartoitetaan koulutustarpeita. Lentotulli osallistuu myös lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta edistävään toimintaan ja pitää aktiivisesti yllä suoria yhteyskanavia kaikkiin merkittäviin toimijoihin ja viranomaisiin. Yksityisasiakkailta kerätään palautetta kirjallisesti, sähköisesti ja suullisesti. Kehitysideoiden, yhteistyön ja osaavan henkilöstön avulla Lentotulli on voinut säilyttää kohtalaisen hyvän palvelu- ja laatutason kasvaneesta liikenne- ja työmäärästä huolimatta. Monipuolinen toimintakenttä laajenee koko ajan Lentotulli. Helsinki-Vantaan kautta kulkee vuosittain 70 000 ilma-alusta ja yli 10 miljoonaa ulkomaanliikenteen matkustajaa. Matkustajamäärän arvioidaan kasvavan noin miljoonalla vuosittain, koska lentoaseman rooli Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen kauttakulkupaikkana korostuu lähivuosina. Moskovan-lentojen määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta, ja syyskuun 2008 alussa aloitettiin uusi lentoreitti Jekaterinburgiin, josta on Helsinki-Vantaan lentoaseman tavoin hyvät jatkoyhteydet eteenpäin. Myös uusia reittejä on suunnitteilla. Ilmailulaitos Finavian historian suurin investointi on uusi ulkorajaterminaali, joka valmistuu syksyllä 2009. Lentotulli on alusta alkaen ollut kiinteästi mukana terminaalin suunnittelussa. Lentoaseman läheisyyteen rakennetaan parhaillaan myös useita eri logistiikkakeskuksia. Sähköinen ilmoittaminen tulossa pääasialliseksi asiointitavaksi Lentotullin asiakkaina ja yhteistyökumppaneina on useita suuria kansainvälisiä pikarahtiyhtiöitä, viisikymmentä lentoyhtiötä, useita huolintaliikkeitä ja logistiikkayrityksiä ja noin neljäsataa muuta yritystä. Ulkomaanliikenteen ja tavaravirtojen kasvu edellyttävät nopeita läpimenoaikoja ja korkeaa turvallisuustasoa, jotka ovat keskeisiä haasteita Lentotullille ja toimijoille. Tullin vastauksia tuleviin haasteisiin ovat muun muassa vientitullausten sähköistyminen ja mahdollisuus valtuutetun taloudellisen toimijan statukseen, jos- 24 25

Nettishoppailu tuplannut postitullin työmäärän s. 25 Lentotullin sa yritys hyötyy Tullin kanssa tehtävästä yhteistyöstä tullivalvontatarkastusten helpottumisena ja toimitusketjun turvallisuuden lisääntymisenä. Tullin web-tullaushanke mahdollistanee näillä näkymin vuonna 2011 sen, että yksityis- ja yritysasiakkaat voivat tullata ja maksaa Internetin kautta tilaamansa postilähetykset kotikoneeltaan. Lentotullin tekemän kyselyn mukaan 92 prosenttia asiakkaista haluaa tätä mahdollisuutta. EU:n tavoitteena sähköinen asiointi vuoteen 2013 mennessä Järjestelyt ovat osa EU:n etulli-hanketta, jonka päämääränä on sähköinen tulliasiointi vuoteen 2013 mennessä kaikissa EU-maissa. Kaupallisille toimijoille on toisaalta tulossa myös velvoite antaa sähköinen yleisilmoitus turvatietoineen Tullille, ennen kuin tavaralähetykset voivat saapua EU-alueelle tai lähteä sieltä. Velvoite liittyy Tullin tehtäviin terrorismin torjunnassa, ja se kytkeytyy EU:n yhteiseen riskianalyysijärjestelmään, joka otetaan käyttöön vuonna 2009. Hankkeiden tavoitteena on varmistaa laillisten matkustaja- ja tavaravirtojen sekä tulliverotuksen sujuvuus. Samalla on kuitenkin ylläpidettävä turvallisuutta ja vaarattomuutta liikennevirroissa ja torjuttava rajat ylittävää rikollisuutta koko yhteisön lukuun. Hankkeet ovat Lentotullin kannalta tärkeitä, sillä vuosittain Lentotullissa käsitellään 224 000 vientiselvitystä, tehdään 26 000 postilähetysten käteistullausta ja paljastetaan yli tuhat tullirikosta. Toimintaympäristön muutokset vaativat toiminnan muutosta Olemme suunnitelleet ja vieneet eteenpäin uutta toimintamallia, jolla voimme vastata tuleviin muutoksiin tullauksen, tarkastuksen ja rikostorjunnan alueilla. Muutoksen merkittävin vaihe toteutuu lokakuussa, kun eri toimipisteiden tullivalvontahenkilöstö siirtyy liikkuvaan toimintamalliin. Koska muutos on iso, olemme käyttäneet sen läpiviennissä tullipiirin muutoshallintamallia, jonka periaatteena on, että muutos perustellaan hyvin ja edetään osa-alue kerrallaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Esimiesten ja henkilöstön osaamistasoa kehitämme jatkuvasti esimerkiksi urapolkuja rakentamalla ja vahvuuksia hyödyntämällä. Vaikka vuosittaisten lukujen vertailua tarvitaankin, tuloksellisuus ei ole vain tuottavuutta ja taloudellisuutta, vaan suuressa määrin myös laatua ja palvelukykyä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä henkisten voimavarojen hyvää hallintaa. Teksti: Mika Pitkäniemi Lentotullin päällikkö Kaikilla ei ole puhtaat jauhot pussissa Reilun ulkomaankaupan sujuvuudesta ja veronkannon oikeellisuudesta huolehtimisen lisäksi tullityössä on kolmas tärkeä puolensa, kapuloiden heittäminen laittomuuden rattaisiin. Nopeassa ja sujuvassa sähköisessä maailmassa tullivalvonnan ja -tarkastusten on pysyttävä reaaliajassa. Tullilla on oma roolinsa myös yhteiskunnan turvallisuuden takaajana. Lentotullin tarkastustoiminta organisoitiin tänä vuonna tullilaitoksen uuden tarkastusmallin mukaiseksi. Tarkastustoimintamme kattaa nyt riskinanalyysin, laadunvarmistuksen ja tullivalvonnan, kertoo Lentotullin tarkastuksen esimies Pekka Äijälä ja lisää, että myös rikostorjunta keskitettiin yhdelle ryhmälle, jonka toimialuetta ovat niin matkustaja- ja posti- kuin rahti- ja pikarahtiliikennekin. Muutoksilla tähdätään tehokkaasti kohdennettuun ja tulokselliseen kontrolliin, jolla siilataan laittomuuksiin taipuvaiset suurista matkustaja-, posti- ja rahtivirroista. Tullin on oltava oikeaan aikaan oikeassa paikassa tarkastamassa tavaraa, ihmisiä ja tullimenettelyjen oikeellisuutta, Äijälä kiteyttää. Teksti: Elise Lönnroth Eteläinen tullipiiri Postitulli on Suomen vilkkain käteistullauspaikka, jossa asioivat ulkomailta tavaraa tilaavat yksityishenkilöt ja noin 150 pienyritystä. Tullausmäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti vuodesta 2006 alkaen, jolloin suomalaiset innostuivat tekemään ostoksia Inter- Anja Jauhiainen. netin kautta. Tänä vuonna ennätyshalpa dollari on kiihdyttänyt nettikauppaa niin, että postitullauksia on tehty puolet enemmän kuin viime vuonna. Eniten netin kautta tilataan auton ja moottoripyörien osia, golfja muita urheilutarvikkeita, elektroniikkaa ja pienoismalleja. Ihmiset ovat löytäneet uuden tavan tehdä kauppaa, eivät he enää käytöstään muuta, arvelee postitullin esimies Anja Jauhiainen, jonka suurimpana huolena on riittävä henkilökuntamäärä postitul- Lentotullilla on useita yhteistyöryhmiä, koska sen asiakkaat koostuvat monista erilaisista asiakasryhmistä, joiden tarpeet poikkeavat toisistaan. Suurimpien toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa asioita puidaan myös kahden kesken. Näin pystymme puhumaan kunkin segmentin kanssa juuri sitä koskevista asioista, Lentotullin tullauksen esimies Matti Tuunanen perustelee. Pikarahtiyritykset toimittavat tavaran myyjältä asiakkaan ovelle, koko kuljetusputki on niiden hallussa. Niillä on oma maailmanlaajuinen manifestointijärjestelmänsä ja oma tuonti- ja vientihuolintansa. Tavaramassat kulkevat valtavalla nopeudella suurten jakelukeskusten, HUBien, kautta, joten niihin uusia ilmoitustapoja, lin Vantaan Siipitien ja Helsingin pääpostin asiakaspalvelupisteissä. Olemme onneksi saaneet vähän lisää henkilökuntaa, että olemme jaksaneet. Ja nettiostajat ovat hyvin valistuneita, he ovat ottaneet asioita etukäteen selville ja osaavat laskea verot, joten heidän kanssaan on helppo hoitaa asiat, Jauhiainen kiittelee. Joulukuun alkua odotetaan Ensi joulukuun 1. päivänä tullittoman tuonnin raja nousee 22 eurosta 150 euroon osana tullikoodeksin tullittomuusasetuksen uudistusta. Tällä ei kuitenkaan ole välittömiä vaikutuksia maahantuonnin yhteydessä kannettavan arvonlisäveron kantoon. Tullittomuusasetuksen lahjaa koskeva arvoraja ei muutu, vaan yli 45 euron lahjan saaja joutuu edelleen maksamaan lahjastaan arvon mukaan määräytyvät maahantuontiverot, suurimmassa osassa tullauksia kuitenkin pelkästään arvonlisäveroa. Nyt odotamme mielenkiinnolla joulukuun ensimmäistä päivää ja asiak- Arexia ja Elexiä, sovelletaan vähän toisin kuin tavanomaisessa lentorahdissa, Tuunanen valaisee. Normaaliin lentorahtiin liittyy usean eri toimijan yhteistyö, yksi noutaa rahdin asiakkaalta, toinen huolitsee, kolmas kuljettaa. Heidän tietotarpeensa ovat erilaisia. Postin kanssa pidämme kokouksia ja mietimme, miten pystymme järkevästi valmistautumaan edessä oleviin postitullauksen muutoksiin. Hyvä kanava tiedonvaihdolle kaiden reaktioita, naurahtaa Jauhiainen ja tunnustaa näkevänsä jo vähän painajaisia siitä, kasvavatko tavaravirrat entisestään. Nettitullaus mahdolliseksi lähivuosina Postitullin ruuhkat purkautuvat, kun asiakkaat saavat mahdollisuuden hoitaa käteistullaukset itse Internetin kautta. Näillä näkymin se tapahtuu v. 2011. Lentotullin asiakaskyselyn mukaan yli 90 prosenttia käteisasiakkaista haluaisi hoitaa tullauksensa netissä. Nettitullauksen suosio riippuu siitäkin, miten helppokäyttöiseksi se saadaan. Toisaalta netissä tullatun tavaran saa kotipostiinsa kolmessa päivässä mutta postitullista sen saa heti mukaansa. Varmasti ainakin puolet siihen kuitenkin siirtyy, Jauhiainen arvelee. Teksti: Elise Lönnroth Eteläinen tullipiiri Asiakasyhteistyöryhmissä pohditaan hyviä ratkaisuja Yhteistyöryhmä on tehokas foorumi kertoa muutoksista ja kuunnella asiakkaiden toiveita ja ongelmia. Lentotullin asiakasyhteyshenkilö kutsuu työryhmät koolle yleensä neljä kertaa vuodessa ja kysyy, mitä asioita asiakasjäsenet toivovat asialistalle. Viime keväänä kokoonnuimme useammin, noin puolentoista kuukauden välein, ja kutsuimme mukaan myös Tullihallituksen asiantuntijoita kertomaan tullitoimintojen sähköistämisestä ja muista samaan aikaan tapahtuvista uudistuksia. Osallistumisprosentti on ollut hyvä, koska kaikki janoavat tietoa siitä, kuka ilmoittaa, kenelle ja koska ja mitä muutokset heiltä edellyttävät, Tuunanen vakuuttaa. Teksti: Elise Lönnroth Eteläinen tullipiiri 26 27

Tärkeimmät vienti- ja tuontimaat tammi kesäkuu 2008 milj. euroa 6 000 5 000 4 000 3 000 vienti tuonti WTO:n Dohan-kierroksella takapakkia Näkymä Grenadasta. 2 000 1 000 Suomen viennin tärkeimmät toimialat metallien perusteollisuutta lukuun ottamatta olivat vuoden 2008 alkupuoliskolla vahvassa kasvussa. Metallien vienti taittui pitkään jatkuneen kasvun jälkeen tammi kesäkuussa kymmenyksen laskuun. Voimakkaimmin on alkuvuodesta kasvanut öljytuotteiden vienti, joka on ollut yli kolmanneksen viimevuotista suurempi lähinnä hintojen nousun ansiosta. Henkilöautojen vienti on kasvanut viidenneksen Venäjälle suuntautuneen autoviennin ansiosta. Puhelinlaitteiden viennin kasvu jäi tammi kesäkuussa pariin kolmeen prosenttiin. Hintojen laskun vuoksi matkapuhelimien viennin arvo jäi hieman vuoden takaista pienemmäksi, vaikka vietyjen puhelimien määrä kasvoi neljä prosenttia. Muu sähkölaitevienti, mm. generaattoreiden ja moottoreiden vienti, kehittyi puhelinvientiä suotuisammin ja veti sähköteknisen teollisuuden kokonaisviennin kuuden prosentin kasvuun. 0 Venäjä Saksa Ruotsi Tuonti kohosi vuoden alkupuoliskolla kuuden prosentin kasvuun lähinnä raakaöljyn ansiosta. Raakaöljyn tuonnin arvo puolitoistakertaistui hinnan nousun vuoksi. Öljyn tuontimäärä pysyi tarkalleen edellisvuotisella tasolla. Viennin tavoin myös metallien perusteollisuuden tuonnin kasvu katkesi alkuvuodesta. Malmirikasteiden tuonnin arvo jäi kolmanneksen pienemmäksi kuin vuoden 2007 tammi kesäkuussa, ja raudan ja teräksen tuonti supistui yhdeksän prosenttia. Erilaisten puhelin-, radio- ja televisiolaitteiden tuonti lisääntyi alkuvuodesta viidenneksen. Muu sähkölaitetuonti jäi kuitenkin selvästi viimevuotista vähäisemmäksi, joten sähköteknisen teollisuuden tuonnin arvo kokonaisuudessaan supistui kolme prosenttia. Venäjä oli tammi kesäkuussa Suomen tärkein kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa. Venäjällä oli 11 prosentin osuus Suomen viennistä ja 17 prosentin osuus Suomen tuonnista. Toisek- Yhdysvallat Iso-Britannia Kiina Alankomaat Ranska Venäjä alkuvuonna Suomen tärkein kauppakumppani Metallien tuonti ja vienti taantuneet selvästi Italia Norja si jäänyt Saksa jäi kymmenen prosentin vientiosuuteen ja 14 prosentin tuontiosuuteen. EU:lla oli alkuvuodesta hieman yli 55 prosentin osuus sekä Suomen viennistä että tuonnista. EU on menettänyt jonkin verran osuuttaan Suomen ulkomaankaupasta EU:n ulkopuolisen kaupan nopeamman kasvun vuoksi. Ulkokauppaa ovat kasvattaneet erityisesti Venäjä, Norja ja Etelä-Korea. Suomen EU-viennissä suuria kasvualueita olivat vuoden alkupuoliskolla Italia, Espanja ja Puola, tuonnissa puolestaan Saksa ja Ruotsi. Kauppataseeseen kertyi tammi kesäkuussa ylijäämää 2,9 miljardia euroa. Vuotta aiemmin ylijäämä oli 3,3 miljardia euroa. Eniten ylijäämää kertyi alkuvuodesta kaupassa Yhdysvaltain ja Espanjan kanssa. Suurimpia alijäämämaita olivat Venäjä, Saksa ja Kiina. Teksti: Matti Heiniemi Tullihallitus, Tilastoyksikkö Dohan-kauppaneuvottelukierros on jatkunut seitsemän vuotta, ja jälleen koettiin takapakki heinäkuun lopussa, kun Geneven-ministeritapaaminen epäonnistui. Maatalouden ja teollisuustuotteiden tukien ja tullien leikkaaminen ei ole helppoa, mikä tuli taas todistetuksi. Oman haastavan lisänsä Dohan-kierrokselle asettaa sen suhteellisen laaja kate, ovathan mukana myös mm. palvelut samoin kuin kehitysmaiden erityiskohtelu sellaisesta uudesta lähtökohdasta, jota ei kauppaneuvottelukierroksilla ole ennen ollut. Tämä aihe kulminoituu erityisesti kaupan helpottamisen neuvotteluryhmän aiheissa. Neuvottelujen laaja kate asettaa tietysti erityisvaatimuksia 153 neuvottelijan eli jäsenmaan tavoitteille, myönnytyksille ja ennen kaikkea niiden tasapainolle. Mitä useammasta asiasta käydään kauppaa, sitä hankalampaa on löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu ja pitää kansalliset taus- Grenadan sataman tullipiste. tavoimat myötäilevinä. Erityisesti suurien neuvottelijoiden vaaleilla on jatkuvasti merkitystä. Usein odotetaankin tulossa olevia vaaleja tai edellisten vaalien tuomia poliittisia muutoksia ja niiden vaikutusta neuvottelumandaattiin. Tällaisesta ovat esimerkkinä USA:n tulossa olevat presidentinvaalit. Useat tahot kokevat kuitenkin Geneven-ministerikokouksen epäonnistumisen suhteettoman ikäväksi, koska kierros on joka tapauksessa koko ajan edennyt. Nytkin edistyttiin maatalouden avoimissa kohdissa sekä markkinoillepääsyja palvelukysymyksissä. Kaupan helpottaminen on edistynyt erillisaiheena erittäin hyvin. Tämä pitää sisällään sen, että useat tahot haluavat jatkaa neuvotteluja mahdollisimman pian ja heinäkuussa saavutettu neuvottelupohja olisi oivallinen pohja. Tämä edellyttää tietysti kaikkien yhteisymmärrystä ja poliittista tahtoa. Mikäli neuvottelujen mandaattia halutaan muuttaa, käynnistys voi olla vaikeampaa. Oma haasteensa on nk. single undertaking -linjauksella, jonka mukaan kaikesta sovitaan yhtä aikaa eikä mikään yksittäinen sektori etene omaa tahtiaan. Tämä saattaa olla sekä hyvä että huono asia, koska jotkin sektorit aina etenevät muita paremmin. Se on kuitenkin poliittinen linjaus, jota ei ihan heti muutettane. Nähtäväksi jää, milloin ja missä muodossa neuvottelukierros käynnistyy. Kaupan helpottaminen on siis edennyt suhteellisen hyvin. Jäsenmaat ovat tuottaneet yli 70 ehdotusta, jot- ka liittyvät GATTin artiklohin V (kauttakuljetus), VIII (maksut ja muodollisuudet) ja X (läpinäkyvyys ja tiedotus), joita ollaan nyt siis uudistamassa ja muokkaamassa kaupanhelpottamissopimukseksi. Asiaan liittyvät tekninen apu ja kapasiteetin rakentaminen sekä erilaiset helpotukset täytäntöönpanossa kehitysmaiden kapasiteetin mukaan. Työssä hyödynnetään olemassa olevia instrumentteja, mm. Maailman tullijärjestön, WCO:n, Kiotonkonventiota, ja WCO osallistuu aktiivisesti muutenkin. Itsearviointiseminaari Grenadassa WTO on järjestänyt jo vuoden ajan itsearviointiseminaareja, joissa kehitysmaiden kanssa käydään läpi kaikki yli 70 ehdotusta, arvioidaan nykyinen tullilainsäädännön ja menettelyjen taso ja tarvittavat muutokset ja mahdolliset ongelmat. Seminaareissa ovat mukana WTO:n, WCO:n tai esimerkiksi Maailmanpankin edustajat sekä tulliasiantuntijoita. Suomen tullista on osallistuttu näihin seminaareihin Taipeissa, Dominicalla, Pakistanissa ja Grenadassa. On ollut ilo havaita maiden innostuneisuus ja aktiivisuus ja valmistautuminen seminaareihin sekä niiden avoimuus ongelmien kartoituksessa. Eräässä seminaarissa todettiinkin, että kaupan helpottaminen on aina hyödyllistä, kävipä kauppaneuvottelukierroksella miten tahansa. Selkeät yhteiset säännöt ja niistä tiedottaminen koituvat kaikkien kaupan toimijoiden eduksi, siitä ei liene epäilystä. Teksti: Pirjo Kotro Tullihallitus Ulkomaankauppaosasto 28 29

Maahanmuuttajana S. E. Turkulainen Bryssel on eurooppalaisuuden keskus, mutta suomalaiseen byrokratiaan tottuneen on syytä kääntää kalenteriaan vuosikymmeniä taaksepäin. Ei siksi, että asioinnin helppous nuorentaisi, vaan käytännön asioiden hoitamiseen on syytä suhtautua kärsivällisesti. Asioiminen eri virastoissa saattaa saada heikkohermoisemman jo palaamaan kiltisti kotimaahan. Kaikkialla tulee erikseen varata aika asioinnille. Kunnanvirastossa pitää maan sääntöjen mukaan ilmoittautua kahdeksan päivän kuluessa maahan muutosta, kunhan on ensin saanut selville, missä virasto sijaitsee ja minä päivänä se on auki muulloin kuin aamupäivisin. Asiaa ei juuri helpota se, että Bryssel on jakautunut 19:ään eri kuntaan. Asiointi virastossa tapahtuu joko ranskan tai flaamin kielellä, jos siis onnistuu saamaan ajan kansainväliselle osastolle. Ilmeisesti samat kielet ovat muutoin käytössä mutta päiväkohtaisella varauksella jonottaen ilman sen tarkempaa ajanvarausta. Ensimmäisellä käynnillä saa varattua ajan varsinaista asiointia varten ja hyvällä tuurilla kirjautumisprosessin käyntiin, mikäli osaa antaa lomakkeessa vaaditut tiedot, on ottanut mukaansa passikuvia, työnantajan todistuksen maassa työskentelystä ja vuokrasopimuksen asumisesta kyseisessä kunnassa. Samalla saa ohjeen, montako lisävalokuvaa tarvitaan sekin vaihtelee kunnasta riippuen kahdesta kuuteen. Tiedä sitten, mihin niitä käytetään, ehkäpä pikkujoulujen huvituksena. Metroasemien valokuva-automaateista hankitut kuvat onneksi kelpaavat, sillä maassa ei ole vielä huomattu siirtyä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin passikuvan vaatimuksissa. Varsinainen prosessi kirjautumiselle alkaa, kun poliisi on muutaman viikon kuluessa kunnanvirastossa asioinnista tarkistanut, että todella asuu ilmoittamassaan osoitteessa. Tuo tarkistus tapahtuu luonnollisesti päiväsaikaan, kun olet töissä, ja siten postiluukusta löytää ajan poliisiasemalla ilmoittautumista varten. Poliisiasemalla joutuu sitten varsinaiseen ristikuulusteluun. Ymmärtäminen varmistetaan kansainvälisesti tuttuun tapaan korottamalla ääntä ja hidastamalla puhetta. Kunnalle ilmoitetut asiat tarkistetaan lomakkeesta, tivataan vuokraisännän asumispaikka ja se, asuuko kanssasi samassa osoitteessa muita ihmisiä tai eläimiä. Erityisen tärkeää on myös omata paikallinen puhelinnumero. Poliisi tekee uuden aikavarauksen kunnanvirastoon jonnekin parin kuukauden päähän, jolloin on mukaan hankittava tarvittavat lisäkuvat, samainen kirjallinen todistus työnantajalta ranskankielisenä sekä mahdollinen vihkitodistus ranskaksi käännettynä. Mikäli kaikki tuolloin menee hyvin, saa käteensä A5-kokoa olevan, perinteisellä Remingtonilla kirjoitetun henkilökortin, johon valokuva on kiinnitetty kahdeksankymmenluvun suomalaisen ajokortin tapaan. Huonoimmassa tapauksessa saa väliaikaisen ns. turistihenkilökortin, joka tietää samaa prosessia uudelleen muutaman kuukauden kuluttua. Kyseistä koettelemusta vältellessään jotkut ovat selvinneet maassa vuosikymmeniä ilman paikallista henkilökorttia. Mihin sitä toisaalta tarvitaankaan, kun eräskin suomalainen polkupyörää hankkinut osoitti kauppiaalle henkilöllisyytensä suomalaisella ajokortilla. Tosin sillä seurauksella, että takuutodistuksessa lukee nyt etunimen kohdalla ajokortti ja sukunimen paikalla körkort. Seuraava numero Numero 4 2008 ilmestyy joulukuussa. Aineisto toimitukselle 3.11.2008 mennessä. 020 492 1840, YHTEYSTIETOJA TULLIHALLITUS Erottajankatu 2, PL 512 00101 Helsinki puh. (09) 6141 telekopio 020 492 2852 TULLILABORATORIO Tekniikantie 13, PL 53 02151 Espoo puh. (09) 6141 telekopio (09) 463 383 ETELÄINEN TULLIPIIRI Tullipiirin johto Vilhonvuorenkatu 12 B, PL 62 00501 Helsinki puh. (09) 6141 telekopio 020 492 1042 LÄNTINEN TULLIPIIRI Tullipiirin johto Satamakatu 22, PL 386 20101 Turku puh. 020 391 111 telekopio 020 492 4244 ÅLANDS TULLDISTRIKT Tulldistriktets ledning Torggatan 16, Ämbetshus, PB 40 22101 Mariehamn tfn 020 391 110 ITÄINEN TULLIPIIRI Tullipiirin johto Terminaalinkatu 5, PL 66 53501 Lappeenranta puh. 020 391 112 telekopio 020 492 5077 POHJOINEN TULLIPIIRI Tullipiirin johto Hallituskatu 1, PL 47 95401 Tornio puh. 020 391 113 telekopio 020 492 8082 PALVELUYHTEYKSIÄ Ulkomaankauppatilasto, tietopalvelu, tullineuvonta, tilaston lukusali Erottajankatu 15 17 00130 Helsinki TULLINEUVONTA puh. 020 690 600 telekopio 020 492 1812 TILASTOLUKUSALI puh. 020 690 603 telekopio 020 492 1812 AUTOVEROTUSNEUVONTA puh. 020 690 601 VIHJEPUHELIN 0800 1 4600 www.tulli.fi 30

*. A653* T U L L I T I E T O A E D I TA S TA Voit tilata Tullihallituksen käsikirjat ja seuraavat julkaisut kätevästi suoraan Editasta: Tullin käsikirjasarjan suomen- ja ruotsinkieliset osat TIR-käsikirja Tavaroiden ulkomaankauppa 2006, osa 1 CD-rom ja osa 2 CD-rom Tavaroiden ulkomaankauppa -kuukausijulkaisut Tullitienviitta 2004 ja Tullitienviitan muutos 1/2004 TILAUKSET www.edita.fi/netmarket asiakaspalvelu.publishing@edita.fi faksi 020 450 2380, puhelin 020 450 05 Edita-kirjakauppa Helsingissä: Antinkatu 1 ma pe 9 17, puhelin 020 450 2566.