S I S Ä L L Y S. 3 Saunaseura - arvokas suomalaiskansallisinstituutio Ben Grass

4/2010

6 S I S Ä L L Y S 3 Saunaseura - arvokas suomalaiskansallisinstituutio Ben Grass 4 Vihdottavana yrittisaunassa Latviassa, Eija Elomaa 8 Latvian kansa ja kieli ja sekä Daina-säkeet latvilaisen saunaperinteen taustalla, Juris Batna 10 Nainen ja sauna, Marketta Forsell Sauna-lehti: 64. vuosikerta tilaushinta 25 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki puh. 010 439 5600 www.sauna.fi Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta 14 Löylyn lyömät, Naisten vuoro, Ritva-Liisa Sannemann 17 Sauna hoitaa mieltä, Ritva-Liisa Sannemann 18 Saunomassa Pekingissä, Antero Takala 19 Sykähdyttävä vihtatanssi Rakveressa, Pentti Kangasluoma 20 Lentokenttäsauna a la Frankfurt, Jukka Tolvanen Toimituskunta Risto Elomaa, pj Pekka Laaksonen, vpj Timo Martikainen Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Kristian Miettinen, siht. 22 Lauttasaaren lintuja ja ihmisiä, Pekka Laaksonen 26 Perinteistä riihisaunatunnelmaa Nauvossa, Liisa Uurtamo 28 Kansainvälinen Saunakongressi Tokiossa, Risto Elomaa 31 Kv-Saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell 32 Uudet säännöt 34 Toimintasuunnitelma 2011 Päätoimittaja ja toimitus Raili Vihavainen Etukansi Lauttasaaren linnut ja auringonlasku Kuva Juha Laaksonen 36 Miksi kuulua Saunaseuraan, Kristian Miettinen 37 Saunaseuran jäsenkysely 2010, Kristian Miettinen 41 Lahjoita suomalaiseen saunaan! 42 Naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna -keruukilpailu 43 Uudet jäsenet 44 TuKu tiedottaa: Maailman saunat 2010, Pekka Tommila 45 Aukioloajat 46 Syyskokouksen päätöksiä 47 Yhteystiedot 48 Sauna-lehden artikkelit 2010 49 Mediakortti Sauna-lehti 1/2011 aineistopäivä 7.2.2011 ilmestyy viikolla 10 Painopaikka: Newprint Oy ISSN0357-6566 Sauna 4/2010 2

Saunaseura - arvokas suomalaiskansallisinstituutio Suomen Saunaseura on arvokas suomalaiskansallinen instituutio. Eräänlainen ikoni sen historia on ansio kas osoitus halusta kehittää suomalaista saunaa ja kulttuuria. Seuran ytimenä on Saunaseuran jäsenistö. Kun on tutkittu, mistä Suomi tunnetaan, on sauna ja luonto yleensä esillä. Siis sauna on meille ehdoton Suomibrändiä vahvistava tekijä ja myös merkittävä vientituote. Mielenkiintoista on kuitenkin todeta, että ns. maabrändiä Suomelle kehittänyt toimikunta ei pitänyt ennakkotietojen perusteella suomalaista saunaa brändiä vahvistavana tekijänä. Tätä voi ainakin nopeasti arvostella ja ihmetellä, sillä kyllähän Suomi saunoistaan tunnetaan. Olemme nyt tilanteessa, jossa on kysyttävä, miten parhaiten voimme aatteellisena yhdistyksenä toteuttaa Seuran säännöissä mainittuja tavoitteita. Siis miten vaalimme suomalaista saunaperinnettä, miten teemme siitä tunnetuksi ja miten korostamme saunomisen merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Tästähän on kysymys! Uudet säännöt on nyt hyväksytty ja sen mukaan pyrimme myös hiomaan seuraamme suomalaisten sauna yhdistysten kattojärjestönä ja voimme kuulua myös jäsenenä alan kansainvälisiin järjestöihin. Siis paljon on uusissa säännöissä ja tarkoituspykälässä luvattu. Olen ollut erittäin pitkään Saunaseuran jäsen. Muistan isäni kanssa 11-12 vuotiaana merkinneeni eurassa olleeseen painokirjaan painokseni 42 kg. Nyt on painoa hieman enemmän. Olen käsittänyt tulleeni valituksi mm. entisten työtehtävieni takia ja toiminnastani johtokunnassa. Totean vielä kerran, että valintani on minulle suuri kunnia ja velvollisuuteni on toimia saunan tarkoitus perien toteuttamiseksi. Mutta ennen kaikkea valinnan perusteena on saada seuran jäsenet viihtymään saunoissamme ja saada heidän aktiivisuutensa palvelemaan suomalaista saunakulttuuria. Miten se voi tapahtua. Uskon, että Saunaseura on ennen kaikkea jäsenten seura, josta välittyy viesti yhteiskunnallemme: pidetään huolta toisistamme ja kuunnellaan toisiamme. Siis olemme myös hyvin yhteiskunnallinen ja humaani seura ja esimerkki siitä, että nykyinen hektinen meno ei aina ole hyvästä, mehän pysähdymme miettimään saunan lämmössä monia asioita. Jäsenkysely osoitti, että meidän on toimittava niin, että voimme olla aktiivisia seuralaisia, mutta emme pakota ketään mihinkään. Aktiivisuus on esimerkiksi sitä, että Seuran jäsenten piirissä kehitetään saunakulttuuriin liittyviä tapahtumia, saunamatkailua jne Saunatalomme kunnossapito on tärkeä tehtävä. Olemme viime vuosina voineet tulorahoituksella rahoittaa korjaustoimet. Hyvä niin ja tämä rahoitus on merkinnyt nyt sitä, että upea Vaskiniemen kiinteistö on varsin hyvässä kunnossa. Pidetään edelleen siitä huolta. Toimintasuunnitelma vuodella 2011 on haasteellinen. Se vaatii paljon työtä johtokunnalta. Johtokunta työtä pyrin tehostamaan, kuitenkin on selvää, ettemme voi kaikkea saada aikaan ilman palkattuja toimi henkilöitä tai palvelusopimuksen välityksellä työtä tekeviä. Siis voi kysyä, onko asioita liikaakin otettu suunnitelmaan. Silti yksi asia on aivan selvä. Tämä on jäsenten seura ja heitä on kuunneltava. Siksi aion liikkua itse saunassa ja kuunnella jäseniä. Vielä yksi asia. Toivon, että saamme vietyä eteenpäin toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011 esitettyjä asio ita, esim. tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan tehtävä on asetettu jopa liian haasteelliseksi jne. Toteaisin, että toimintamme on mitoitettava resursseihin sekä henkisiin että taloudellisiin. Saammeko johtokunnan ja toimikuntien työstä irti riittävästi, riippuu loppujen lopuksi innostuksesta seuran toimintaan. Sitä yritän pitää yllä. Tärkeintä loppujen lopuksi on saunan perustoimintojen turvaaminen ja tällöin on vain tukeuduttava jäsenistöön. Suomen Saunaseura on harvinaisen hieno yhteisö ja sillä on hieno jäsenistö. Pitäkäämme sen mainetta hyvänä ja toimikaamme hyvässä yhteistyössä keskenämme. Kiitän vuoden 2010 johtokuntaa ja sen entistä puheenjohtajaa Lasse Lehtosta hyvästä työstä. Lopuksi kiitän vielä seuran toiminnanjohtajaa Kristian Miettistä, emäntää Maikki Lambergia, lämmittäjä ja kiinteistönhoitaja Seppo Pukkilaa sekä muita palvelusopimusten tehneitä hyvästä vuodestamme. Hyvää Joulua Ja uutta vuotta 3.12.2010 Ben Grass 3

Bruverin päärakennus kuvastelee tyynen lammen pintaan. eija elomaa Kuvat risto elomaa Vihdottavana yrttisaunassa Latviassa Kesäiseen Latvian matkaan sisältyi edellisessä numerossa kuvatun saunomisen lisäksi mielenkiintoinen käynti Bruveri nimisessä vierastalossa lähellä Siguldaa, missä Latvijas Pirts ja Latvia Pirts Union järjestivät täyden palvelun yrttivihtomis - yms. saunakokemuksen, joka kesti yli neljä tuntia. Bruveri on äskettäin rakennettu sauna- ja kylpykeskus, jossa saunomisen lisäksi voi pitää kokouksia ja vaikka yöpyä. Latvian saunaseurat olivat koonneet paikalle omia kylvettäjiään ja hierojiaan. Paikalla oli myös aromaterapian osaajia, nikaman niksauttajia sekä vaikkapa terveysteen, hierontapalikoiden jne. tuotteiden esittelijöitä ja myyjiä. (Osa teepusseista oli muuten tarkoitettu käytettäviksi saunassa ihon hoitoon eikä lainkaan teen tekoon.) Sauna 4/2010 4 Paikan esittelyn jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään kahteen eri saunaan. Kummankin saunan tupaan oli katettu erilaisia pikkupaloja, yrttiteetä sekä paikan erikoisuutta koivunmahlajuomaa, jota oli vielä säilynyt maakellarissa keväältä. Meidän saunamme saunamajurina toimi isokokoinen Juris Kraucis, joka onneksi puhui myös jonkin verran saksaa. Hän esitteli tällä kertaa käytettävät vihdat sekä yrtit ja valmisteli saunat kylvetyskuntoon. Latvialaiseen yrttisaunaperinteeseen kuuluu runsaasti erilaisia kasveja, joilla on erilaisia vaikutuksia ihmisen ruumiiseen ja psyykeen. Odotellessani vuoroani (Juha Pentikäinen ja mieheni olivat ensimmäisenä vuorossa) ehdin

Vasemalla kylvettäjä Juris Kovics lepäämässä. Keskellä Baltic Timesin toimittaja Philip Birzulis ja oikealla Latvian saunaeuran puheenjohtaja professori Alvis Paegelitis. tutustua hieman noihin vihtoihin käytettyihin kasveihin. Varsinaisesti vihtoina käytetään mm. koivua, tammea, pihlajaa, lehmusta, mustaherukkaa, haapaa, omenapuuta, tervaleppää, pajua, pähkinäpuuta ja katajaa. Omana erikoisuutenaan mainitaan sireeni ja erikoisesti kukkiva sireeni mm. morsiamen vihtomiseen. Kullakin kylpykerralla pyritään käyttämään ainakin neljää tai viittä puulajia ja ainakin kahdeksaa vihtaa. Meillä oli käytössä kuusi. Parhaimmillaan puulajeja voi olla kahdeksan ja vihtoja siis 16. Osa pehmeimmistä on erikoisesti suositeltavia lapsille, kun taas vaikkapa katajaa käytetään vain aikuisille ja useimmiten lehtipuuvihdan keralla. Lauteet ja lattia oli peitetty erilaisilla oksilla, kukilla ja yrteillä, joista monien vaikutuksista löytyy tietoa myös vaikkapa suomalaisesta professori Rautavaaran kirjasta Mihin kasvimme kelpaavat. Latvialaiset käyttävät ainakin apilaa, lehtomaitikkaa ja päivänkakkaraa. Tärkeitä ovat myös vuohenputki, kalmojuuri, nokkonen, pujo, alvejuuri, poimulehti, virmajuuri, peltokorte, kamomillasaunio, valkopeippi, piparjuuri, liperi yms., joita kaikkia kasvaa yleisesti Latviassa. Mm. Bruverin lähellä on suuri niittyalue, josta yrttejä kerätään käytettäväksi saunassa. Ja tietysti kaikki ovat biologisesti kasvatettuja. Kasvien kerääminen ja kuivattaminen käytettäväksi myöhemmin on tarkkaa puuhaa ja paras keräysaika on lähellä kesäpäivän seisausta eli ns. vanhaa juhannusta, jolloin aurinkoa on eniten. Kesäpäivän seisaukseen liittyy myös vanhoja uskomuksia ja silloin kasvien vaikuttavien aineiden määrän uskotaan olevan maksimissaan. Kasvit lajitellaan ja niputetaan ja kuivataan saunan ylisillä tai ladossa ilmavasti orsilla, kuten tehdään vihdoillekin. Kuivauksen jälkeen säilytys tapahtuu ilmavassa tilassa nippujen riippuessa alaspäin orsilta. Sauna 4/2010 5

Minut komennettiin Sirkkaliisan kanssa lämmittelemään, kun Juhaa vielä vihdottiin. Lauteet oli peitetty useilla kasveilla, joista päällimmäisenä tunsin ainakin alvejuuren, pujon ja apilan ja niiden tuoksun. Lauteilla oli myös lehtipuiden oksia. Kasvojen kohdalla lauteille oli laitettu koivu- ja ilmeisesti pähkinäpuun oksista tehty vihta. Saunan lämpötila oli noin 60 astetta ja noin 15 minuutin esilämmittelyn jälkeen Juris komensi minut lauteille selälleni ja peitti kasvoni vihdalla. Hiljalleen hän vihtoi minut päästä päähän mukaan lukien sormet ja varpaat. Vihtaa vaihdettiin usein ja lopulta vihdan seassa oli myös pieni katajavihta, joka oli haudottu pehmeäksi. Vihtomisen aikana Juris heitti löylyä vähän kerrallaan. Löylyveteen oli lisätty yrttejä ja kukkia, joiden tuoksu täytti saunan. Vihtomisen jälkeen Juris talutti minut viereiseen lampeen ja komensi kellumaan ja unohtamaan kaiken muun. Kellumista jatkui ehkä viisi minuuttia, ajantaju tosiaan katosi, jonka jälkeen palattiin saunaan lämmittelemään. Lauteille piti nyt asettua niin, että jalat olivat n. 60 asteen kulmassa seinää vasten, jotta sydämelle tulee varmasti tarpeeksi verta. Löylyä lisättäessä hitaasti lopulta jalkoja alkoi polttaa, mikä oli poistumisen merkki. Tosin siinä vaiheessa Juris pakotti vielä istumaan muutaman minuutin, jotta sydän on varmasti tasaantunut ja verta myös päässä riittävästi. Tämän jälkeen iso tuopillinen mahlajuomaa nestetasapainon tasaamiseksi ja olo oli taivaallinen. Alvejuurta ja pujoa odotamassa levitystä lauteille. Saunan ulkopuolella oli saatavana lisäksi hierontaa jaloille joko kapulalla tai päreen näköisellä puusäleellä. Jälkimmäistä käytettiin myös selän hierontaan. Minulle riitti nähdä, kuinka Ristoa hierottiin. Tuo päre näytti jättävän ihoon isoja punaisia läikkiä lyöntien jäljiltä ja Risto sanoi toimenpiteen olevan kivulias. Paikalla oli myös pari oikeata hierojaa sekä aromaterapian asiantuntija. Aikapulan vuoksi jouduin tyytymään hierontaan, vaikka aromaterapia olisi ollut varmasti erittäin mielenkiintoista, sillä ainakin osa tuotteista oli latvialaisia ja niistä ja niiden vaikutuksista pidettiin seminaarin yhteydessä esitelmä. Koko käsittelyn ajan tarjolla oli tuota mahlajuomaa, teetä sekä pieniä latvialaisia suolapaloja, mutta esim. olutta ei ollut missään. Sää suosi meitä koko vierailun ajan. Saunomisen välissä oli miellyttävää istua ulkona lepäämässä. Valitettavasti tosin hyttysiä ilmestyi sinnekin illan viiletessä. Mikäli nuo vihta- ja yrttiasiat jäivät kiinnostamaan enemmänkin, seuran toimiston kautta on mahdollista tilata kirjaa "Herbal Day, Latvian Traditional Bath". Sauna 4/2010 6

Teepöytä (yllä). Harvian jatkuvalämmitteinen puukiuas jaksoi pitää juuri ja juuri tuon 60 asteen lämpötilan (alla). Sauna 4/2010 7

Juris Batna Latvian kansa ja kieli ja sekä Daina-säkeet latvilaisen saunaperinteen taustalla Latvian kieli kuuluu baltialaiseen kieliperheeseen ja on siten indoeurooppalainen kieli. Latvialaisten esi-isät muuttivat muiden balttien kanssa Euraasian mantereen itäosasta Itämeren kaakkoisosiin noin 2500 ekr. Kreikkalainen historioitsija Herodotos mainitsee ensimmäisenä baltit noin 500 ekr. käyttäen heistä nimeä Neuri. Roomalainen Tacitus käyttää balteista vuonna 98 jkr. nimeä Aisti. Kaksi balttiheimoa, liettualaiset ja latvialaiset, selvisivät saksalaisten ja venäläisten hyökkäyksistä ja valloituksista. Heimot puhuvat nykyään kansankieltään omissa maissaan. Latvialaiset kansanrunot ja -laulut, dainat, (Latvju dainas) ovat maailmankuuluja. Latvian ulkopuolella dainoille ovat tuoneet mainetta mm. saksalainen filosofi J.G. Herder ja Harvardin yliopiston professori Albert Lord. Dainat käsittävät kaikkine muunnelmineen 1,25 miljoonaa säettä ja laulua. Perinteisesti on saunaa käytetty Latviassa parannuksen lähteenä. Latvialaisen sananlaskun mukaan jollei olisi saunoja ja yrttejä, lääkäreitä kannettaisiin kultatuoleissa. Nykyisin latvian ja liettuan kielet ovat ainoat elävät, alkuperäiset indoeurooppalaiset kielet ja ne ovat vanhempia kuin intialaisten Vedojen sanskriitti. Nämä esimerkit osoittavat, että kylpyperinteemme ovat hyvin vanhoja. Sauna 4/2010 8

Mielestäni yksi tapa palata pehmeään lääkintään kulkee kylpyperinteiden kautta. Perinteinen latvialainen sauna vähentää ahdistuneisuutta ja elimistön myrkkyjä. Saunaa voidaan käyttää hoito-ohjelmien osana Juris Batna lt., dosentti, psy- Koterapeutti, latvian lääketieteellisen saunakoulun JoHtaJa, maaseutusaunat -yhdistyksen JoHtaJa, luennoi saunaseuran syyskokouksessa otsikolla: latvialaisen perinteisen saunan HenKiset Ja psykofyysiset ominaisuudet. Batnan luennon muista osista on Jo Kerrottu sauna 3/2010 lehdessä s. 9. Sauna 4/2010 9

marketta forsell Nainen ja sauna Otteita luennosta Bath Culture and Women from Ancient Greece to Modern Finland XV Kansainvälinen saunakongressi 2010, Tokio Kylpyläkulttuuria on ollut olemassa eri muodoissaan ihmiskunnan historian alkuajoista lähtien. Eri kansojen perinteistä löytyy runsaasti eri tyylisiä kylpykulttuureja, joihin läheisesti liittyy myös uskonnolliset menot, sairauksien parantaminen, rituaalit, ruumiinharjoitukset, rentoutuminen, seurustelu ja keskinäinen viihtyminen. Aikoinaan kylpyläkulttuuri levisi Kreikasta Roomaan n. 300-luvulla ekr. Mm. Pompeijista on löydetty muutama suurehko kylpylä balneum, joissa selkeästi on kaksi osastoa: toinen suurempi on tarkoitettu miehille ja toinen pienempi naisille. Tutkimusten mukaan kreikkalainen sauna olisi ollut muodissa vain ajoittain eikä kuulunut varsinaisesti kiinteänä osana roomalaista kylpylää termiä. Termeistä kehittyi suuria huvittelukeskuksia, joista löytyi kaikki huvielämän ja kulttuurin muodot. Naisilla ja miehillä oli tapana kylpeä täysin alastomina myös yhdessä, joka tapa syttyi ja sammui aika ajoin. Kieltoja ja määräyksiä jaeltiin jatkuvasti. Rooman kylpylät muuttuivat lihan katedraaleiksi ja termit tuhoutuivat Rooman mahdin murtuessa. Kreikkalainen ja roomalainen kylpyläkulttuuri muuttui islaminuskoisissa maissa turkkilaiseksi kylvyksi/saunaksi, hammam. Islamilaiset kylpivät muutoinkin jo uskonnollisten säädösten mukaan. Bassano da Zara kuvaa 1520-luvulla värikkäästi myös naisten hammamia. Länsimaalaiset, jotka ovat tottuneet yhdistämään alastomuuden säädyttömyyteen, lisäävät varsin herkästi eroottista ilmapiiriä kuvauksiin ja ehkä siihen oli myös joskus aihettakin. Hammamiin ei ole menemistä mikäli ei ollut hoitanut ihokarvojen poistoa eli depilaatiota. Depilaatio kuuluu kuumissa itämaissa vuosituhantiseen perinteeseen ja on tärkeä hygieeninen toimenpide, sillä ahkerasta peseytymisestä huolimatta on kuumassa ilmastossa erittäin vaikea pysyä hajuttomana ja suojella ihoaan ärtymiseltä, ellei poista ihokarvoja. Jopa Pariisissa keskiajalla ei pidetty sopivana päästää saunaan niin likaisia ihmisiä, että heidän ihokarvansa olivat ajamatta. 1200-luvulla Pariisiin perustettiin oma saunottajien ammattikunta. Vuonna 1399 uudet määräykset koskivat sekä mies- että naissaunottajia, heidän tuli olla kunnon elämää viettäviä, säädyllisiä ja puheissaan rehellisiä. Miesten saunoja kiellettiin lämmittämästä naisia varten. Pikkupojat seitsemään ikävuoteen asti saivat käydä naisten saunassa. Keskiajalla saunan palvelusväkenä oli useimmiten piikoja, jotka pesivät niin miehet kuin naisetkin, myös yksityissaunoissa talon piika pesi saunaväen. Vasta 1500-luvulta alkaen tuli renkien saunottaa miesten puolella ja piikojen naisten puolella. Saunapiian vaatetuksena oli valkea mekko. Keskiaikaisen saunakulttuurin rappio ja tuho oli alkanut Keski-Euroopan kaupungeissa 1500- luvun alussa ja sen katoaminen vei noin kaksisataa vuotta. Sauna säilyi kuitenkin joissakin syrjäseutujen pienissä kaupungeissa ja kylissä (Alppien laaksot), Pohjolan perukoilla ja Venäjällä. Yleisesti saunojen sulkemisen syinä olivat moraaliset ja terveydelliset näkökohdat ja puun kulutus. Sauna 4/2010 10

Conrad Kieserin mielikuvituksellinen kuva höyrysaunasta, 1405 (yllä). Antiikin ajan kylpylä (ylhäällä vas.). Albrecht Dürer, kuparipiirroksen mukaan väritetty puupiirros naisten saunasta 1500-luvun alussa (ylhäällä oik.). Naisten hammam, Fazil Yildiz in kirjasta Zanan Nameh, naisen historia, 1800-luku (oik).

Suomalainen sauna on elävä ja muuntautumiskykyinen kulttuurimme osa Naiset hoitivat saunan lämmityksen sekä arkena että juhlina. Juhlapäiviin, liittyi runsaasti traditioita ja erilaisia uskomuksia. Entisaikaan sauna oli kaiken keskus ja nainen oli sen valtiatar. Siellä syntyivät tuleva isännät ja emännät, rengit ja piiat. Synnytyksessä oli mukana yleensä vanhempi kokenut nainen. Erilaiset maagiset riitit kuuluivat raskauden loppuvaiheisiin ja saunan lämmityspuillakin oli oma merkityksensä. Esimerkiksi, jos odotettiin nopeaa synnytystä, sauna lämmitettiin salaman pirstomilla puilla. Lapsivuodepäivät olivat naisten parasta lepoaikaa. Huolettomien tyttövuosien jälkeen suomalaisen naisen elämä on menneinä vuosisatoina ollut kovaa ja työntäyteistä. Lapsensyntymää seuraava aika oli näiden naisten elämässä ainoata loma- ja lepoaikaa, joten äidit viihtyivät saunassa monta viikkoa. Joulusaunaan liittyy runsaasti uskomuksia. Onhan joulu vuoden suurin juhla, uskonnollinen ja uskomuksellinen pyhäaika. Naiset huolehtivat joulusaunan lämmityksestä, huolehtivat perinteiden noudattamisesta, jotta yliluonnolliset olennot, haltijat ja tontut saivat kylpeä rauhassa ja nauttia talon tarjoamista antimista. Juhannussauna oli nuorten neitojen suosiossa, sieltä haettiin ennusteita tulevasta sulhasesta. Vihta heitettiin katolle ja tarkasteltiin mihin tyvi näytti, sillä sieltä oli saapuva tuleva sulhanen. Juhannusyö oli lemmennostoaikaa, jolloin tehtiin myös lemmenkylvetys. Tietäjä tai puoskarieukko kylvetti naimattoman tytön yhdeksästä puusta tehdyllä vastalla ja valeli hänet kolmesta lähteestä otetulla vedellä, jota oli terästetty panemalla vihkisormus kiuluun. Toiseen maailmansotaan asti suomalaiset naiset synnyttivät yleensä saunassa. Perinteiseen suomalaiseen hääseremoniaan kuului morsiamen kylvettäminen hänet avioliittoon luovuttavan perheen voimin. Morsiamelle kerrottiin samalla, miten erilaista elämä tulee olemaan miehen kotona ja millaista elo anopin haukansilmien alla on. Morsiussauna, osa Wenzel Hollarin 1600-luvun puolivälistä olevasta olevasta kuparipiirroksesta, Naisen elämä. Perinteitä kunnioitetaan; Saunomiskokemuksen nautittavuus kasvaa, jos saunoja uskoo edes hiukkasen saunatonttuun. Sauna on elvyttävä rituaali, jolla ehkäistään myös pahojen henkien vaikutus ja tuodaan onnea ja hyvää tahtoa koko asumukselle sekä talon eläimille ja maatalon tuotteille. Sauna oli paikka, jossa hoidettiin tauteja. Se oli siten eräänlainen terveyskeskus ja synnytyslaitos, ja myös paikka, jossa valmistettiin ruokaa ja peseydyttiin raskaan työpäivän jälkeen: monitoimitila, jossa suoritettiin monenlaisia kodin ja maatilan tehtäviä. Vihta on kuulunut ihmisen elämänkaaren lähes jokaiseen vaiheeseen. Se on liittynyt elämäämme salaperäisellä tavalla syntymästä hautaan. Vastalla/vihdalla on aina ollut keskeinen rooli saunakulttuurissamme. Nykyään ihmiset suomivat ihoaan mielihyvän vuoksi. Entisinä aikoina ei vihtaan suinkaan suhtauduttu yhtä kevyesti, vaan vihtomisen onnistuminen saattoi merkitä ihmishengen pelastamista. Vastasyntyneelle sidottiin oma pehmeä pieni vihta, jolla lapsi ensimmäisenä varovasti pestiin. Nuoren tytön tultua hedelmälliseen ikään tytön äiti sitoi tälle synnytysvastan, jolla loitsittiin hedelmällisyyttä. Maallisen taipaleen loputtua vainajalle sidottiin viimeinen vihta, joka asetettiin arkkuun vainajan pääaluseksi. Sauna 4/2010 12

C.P. Elfström, herrasväen sauna 1800-alkupuolella, Oulu. Tiedettiin, että vasta, joka on tulen tuttu ja kiuaskiven koskettelema, kelpaa moniin taikojentekijän riitteihin, joiden tarkoituksena on sairauden estäminen tai poistaminen taikka tunne-elämään vaikuttaminen. Kansanrunoudesta ja kaunokirjallisuudesta löytyy runsaasti taika- ja noitasaunoja ja nainen oli yleensä toimintojen keskeinen henkilö. Kirjallisuudestamme löytyy useita saunakuvauksia, mutta Kalevala vakiinnutti saunan ja kylpemisen kuvauksen. Lähes kaikilla Kalevalan sankareilla ja sankarittarilla on oma saunansa. Keskiajalta on peräisin runsaasti loitsuja, joissa neitsyt Mariaa rukoillaan auttajaksi saunassa. Neitsyt Maria sekoittui useasti Auterettareen, saunan haltiaan. Saunan mahtavia voimia ja merkitystä symboloi saunan henki tai jumala: Auteretar. Auer tarkoittaa ilmassa leijuvaa utua. Auteretar ilmeneekin tietysti saunan löylyssä, joka vanhassa merkityksessään on tarkoittanut henkeä, hengitystä ja elämänvoimaa. Sauna on pysynyt samana ja samalla muuttunut. Siitä on tullut osittain elintasomme mittari. Lähes kaikkiin asuntoihin, olivat ne sitten omakotitaloja tai kerrostaloja, rakennetaan saunaosasto, koolla ei ole väliä. Nykyään naisten rooli on merkittävästi muuttunut, maaseutusaunat ja loma-asuntojen puulämmitteiset saunat ovat lähes kokonaan miesten valtakuntaa lämmitysvaiheessa. Nykyajan naiset nauttivat eri tilaisuuksissa naisten saunoista, pidetään iloisia saunailtoja, lenkkisaunoja ja nuoret naiset järjestävät perinteiden mukaisia morsiussaunoja ystävättärilleen. Nainen, sauna ja ilta. (Kuva Marketta Forsell) Saunasta haetaan hyvää oloa. Syvimmän hyvän olon saavuttavat ne, jotka täydellisesti ja kyselemättä antautuvat saunan mystiseen syleilyyn ja sulkeutuvat sen lämpöön, pimeyteen ja turvalliseen rauhaan. Lähteet mm.: - Martti Vuorenjuuri: Sauna kautta aikojen (Otava 1967). - Eino Keskinen: Suomen Sauna (Oy Suomenkirja Nelopaino 1946) - Suomen Saunaseuran kirjasto/arkisto. Sauna 4/2010 13

52 Sauna 4/2010 14

Sauna 4/2010 15

Sauna 4/2010 16

Sauna 4/2010 17

antero takala Saunomassa Pekingissä Olin vuonna 1995 työmatkalla Pekingissä. Minulla on ollut tapana testata eri maiden saunoja ja saunomistapoja, milloin sellaisia tulee vastaan. Hotellini oli Pekingin keskustassa. Huomasin hotellin ilmoitustaululta että ylimmässä kerroksessa oli sauna. Sillä nimellähän se tunnetaan eri puolilla maailmaa. Varasin sieltä vuoron. Astuessani sisään saunan ovesta eteeni avautui hohtavan valkoinen, suuri kaakeloitu sali, jossa oli muutama suihku yhdellä seinällä, vastapäisellä seinällä muutama lepotuoli vieressään valkoiset kangassandaalit ja kasa valkoisia froteepyyhkeitä. Vasemmalla sivustalla, aivan oven vieressä, oli muutama valkoinen vaatekaappi. Olin ainoa kylpijä tässä hieman erikoisessa saunassa. Keskellä tätä suurta suorakaiteenmuotoista valkoista kaakelisalia oli n 3 x 3 x 3m kokoinen panelilaudoista rakennettu koppi, se varsinainen löylyhuone. Lähempi tarkastelu osoitti sen ilmeisesti olevan ruotsalaisen saunapaketin. Akryylilasisen oven vieressä luki englanniksi: Kiukaalle ei saa heittää vettä. Samoin siinä kerrottiin mm. että sisällä saa viipyä vain noin 5 minuuttia. Varsinaisia lauteita ei ollut, jonkinlainen noin 60 cm korkea laveri esitti lauteita. Nurkassa oli ruotsalainen Tylö-sähkökiuas. Lattian peittona oli puurimoista tehty ritilä. Olen usein oppositiossa määräyksiä vastaan, jos ne selvästi ovat järjettömiä. Niinpä nytkin. Täytin muovisen vadin vedellä ja vetäydyin sen kanssa laverille pitkäkseen. Heitin muutaman kourallisen vettä kiukaalle kauhaa saunassa ei ollut. Eipä aikaakaan, kun lasioven taakse ilmestyi valkoisessa työtakissa oleva kiinalainen. Hetken päästä siellä oli heitä pari lisää. He keskustelivat kiivaasti keskenään ja osoittivat oven ulkopuolella olevaa ohjesääntöä. Sitten heidän keskelleen ilmestyi tummaan pukuun pukeutunut henkilö, joka koputti lasioveen. Tulin ulos ja hän kertoi minulle englanniksi, ettei kiukaalle saanut heittää vettä, viitaten samalla ohjeisiin. Tilanne oli hieman absurdi: seisoin siinä heidän keskellään lähes Aatamin asussa, vain pieni pyyhe ympärilläni. Antero Takalan Pekingissä tunnetulla kalligrafia-taiteilijalla itsestään/nimestään teettämä kalligrafia (ylinnä). Saunan pohjapiirros (yllä). Kerroin hänelle, että ohjeet ovat vääriä. Sanoin myös, että olen kotoisin maasta, jossa saunan - ainakin meidän suomalaisten mielestä - sanotaan syntyneen. Pyysin saada esitellä käytännössä, mikä on oikea tapa saunoa. Käväisin suihkussa ja täytin pesuvadin uudelleen istahtaen laverille. Joukko oven takana oli jo kasvanut seitsemään henkeen. He katselivat ihmeissään saunomistani. Kiuas ei todellakaan ollut kovin kuuma, joten jouduin heittelemään melkoisesti vettä, kunnes jonkinlaista löylyn vaikutelmaa alkoi ilmetä. Olin siellä laverilla parikymmentä minuuttia ja joukko katseli hieman pelonsekaisin ilmein minua lasioven takana. Melkoinen puheensorina täytti kaakelisalin. Lopulta tulin ulos, kävin suihkussa ja lopetin esitykseni, varsinkin kun siellä saunassakaan ei saanut kunnon löylyjä. Lupasin kirjoittaa uudet ohjeet saunomiseni jälkeen. Kirjoitin lyhyet saunomisohjeet huoneessani ja jätin tekstin kuoressa hotellin vastaanottoon. Hyväksyttiinkö minun antamat ohjeet vai ei, en tiedä. Edelliset ohjeet olivat tulleet sen saunapaketin mukana. Sauna 4/2010 18

Pentti Kangasluoma Kuvat mirja mattila Sykähdyttävä vihtatanssi Rakveressa Pienen suomalaisjoukon sydän värähti kun kesäkuussa Rakveren stadionille ilmestyi nuoria miehiä vihdat kädessä, yläruumis paljaana. Täpötäysi katsomo kohahti kun tanssijat ilmestyivät urheilukentän molempiin päihin. Oli menossa Meeste Tanssipidu 2 (Miesten tanssijuhla 2). Miehet tanssiva naisille, osoittavat kunnioitusta, naisille joita istui katsomossa monen näytöksen ajan. Miehiä tanssi yli 2500, melkein kaksi tuntia kesti katkeamaton esitys. Kovasta rokista perinnemusiikkiin, nuorimmat kansallispukuiset olivat 10-vuotiaita. Isänmaan sanomalla oli tärkeä rooli. Tämänkaltaista voi nähdä vain Virossa, ja Rakvere on ideoiden kaupunki. Saunakulttuuri voi hyvin Virossa. On kaupunkisaunoja, kerrostalot rakentavat niitä kellareihinsa. Uusiin asuntoihin kuuluu saunat, ja niitä on syntynyt pihapiireihin. Suomalaisilla ja virolaisilla on yhteiset saunajuuret, sen osoitti vihtatanssi Rakveren stadionilla. Sauna 4/2010 19

JuKKa tolvanen Lentokenttäsauna a la Frankfurt Aikaisemmassa Sauna-lehdessä oli ansiokas kuvaus Helsingin kentän uusista saunatiloista. Itse olen pariin otteeseen saunonut Frankfurtin kentän läheisyydessä Miramar-kylpylän saunaparatiisissa (Saunaparadies). Paikan päälle on helppo löytää, kentältä autobaanaa 5 etelään noin 50 kilometriä ja Weinheimin kohdalla liittymästä ulos. Mikäli lentojen kanssa on ongelmia ja loungen suihkut alkaa olla jo tuttuja, suosittelen ehdottomasti tätä saksalaista saunakokemusta. Tutustuin paikkaan nelisen vuotta sitten työmatkalla, ja nyt olimme lasten kanssa kesäisellä automatkalla. Samaisessa kylpyläkompleksissa on paljon uima-altaita ja lapsille liukumäkiä. Lippujen hinnat vaihtelevat, uima-altaille (Erlebnisbad) on halvempaa, saunapuolelle saa oman rannekkeen. Lisäksi on oma osasto erilaisille kylvyille (Salz & Kristall Therme). Lippuja saa neljän tunnin sessioihin tai koko päiväksi. Saunapuoli on huomattavasti rauhallisempi, saunojien keski-ikä on samaa luokkaa kuin Vaskiniemessäkin. Kun liput on ostettu, siirrytään yhteisiin pukukoppeihin. Saunaosasto on altaiden jälkeen, ja siihen kuuluu laajat ulkoalueet, oma uima-allas ja pieni lampi. Tiluksia oli sen verran, että sinne mahtuisi lähes koko saunaseuran jäsenkunta aurinkotuoleihin köllimään. Saksalaiseen tyyliin saunatiloissa noudatetaan vapaata pukeutumista (FKK) nakustelu oli sallittua niin saunoissa kuin muissa tiloissa. Uikkareita ei ollut kenelläkään, useat käyttivät pyyhkeitä ja kylpytakkeja nakuilun sijaan. Vaskiniemeen verrattuna eroa siis on, miehet ja naiset saunovat yhdessä. Saunoja oli moneen lähtöön, laskujeni mukaan yhdeksän erilaista. Itse tutustuin näistä kuumimpiin, ja vähemmän erikoisiin tuoksumielessä. Kiukaat olivat kaikki sähkötoimisia, joten savusaunan pehmetä löylyt jäivät haaveeksi. Jäger-sauna oli lammen rannalla, 100-asteinen isohko sauna. Sen vierellä oli vanhaan myllyyn tehty Mühlenrad-sauna, jonka kiukaalla metallivadissa oli olkia tuoksua antamassa. Jännä kokemus. Vain osa myllyä oli sauna-käytössä, ikkunoista pystyi kurkkimaan myllynkiviä ja pihalla pyörivää vesipyörää. Matkan varrella oli Aqua-Viva-sauna, jonka seinällä oli liplatteleva ja väriään vaihtava taulu. Pihalla oli työmaa, uutta saunaa rakennettiin kovaa vauhtia. Mukava kokemus oli myös Steinofen-sauna, jossa nimensä mukaan oli kivistä muurattu kiuas. Tämä sauna oli kaunis pieni hirsisauna, kolmosen kokoluokkaa. Lämmöissä Steiofen jäi kauas kolmosesta. Saunan lämpötila oli säädetty 90 asteeseen. Itse rakennuskompleksi sisällä oli monen sorttista saunaa. Vierailin 80-asteisessa Aufguss-saunassa ja hieman lämpimämmässä Aroma-saunassa. Saksalaiseen tapaan missään ei näkynyt kiuluja ja löylykauhaa. Aufguss-saunan ovessa on lappu milloin löylynheittäjä saapuu paikalle. Seurasin tätä aktia lasioven ulkopuolelta. Bikineihin ja pyyhkeeseen sonnustautunut nuori nainen heitti löylyä ja huiskutteli sen jälkeen pyyhkeellä mitä eksoottisimpia kuvioita saunojien iloksi. Sauna olikin melkein täynnä. Varustautuminen saksalaiseen saunasessioon on hieman vaativampaa kuin Vaskiniemessä, pyyhkeitä pitää olla riittävästi mukana. Itse saunaan pitää olla iso rantapyyhe lauteisena, jotta hikeä ei vaan tipu lauteille. Pesun jälkeen on mukava kuivata saunapuhdas iho raikkaaseen pyyhkeeseen. Jos nakuilu ei nappaa, pitää olla vielä kietaisupyyhe tai kylpytakki. Osalla oli vielä kirja tai lehtiä mukava luettavaksi, kahviomme tapaista lehtinurkkaa ei talon puolesta ollut tarjolla. Erinäisiä säilytyskaappeja ja-hyllyjä olikin siroteltu sinne tänne. Jopa silmälaseille oli omat telineet saunojen ovensuussa. Vaskinimen kaltaista numerosysteemiä ei ollut käytössä. Mukana piti kantaa käteistä mikäli mieli janojuomaa. Tarjoilut hoidettiin meluisamman uimahallin puolella. Moni saksalainen vieras oli huomioinut tämänkin ja kylmälaukuissa oli omat eväät ja juomat. Näin yhdistyy mukavasti siis piknik ja uimahalli- tai saunasessio. Miramar-kylpylästä löytyy lisätietoja netistä, www.miramar-bad.de. Itse pärjäsin hyvin koulusaksalla, mutta englanniksikin palvelu pelaa. Sauna 4/2010 20