Suomen retkiluistelijat ry 2013 2014 Finlands Långfärdsskrinnare rf Vuosijulkaisu n:o 21 Årsskrift n:r 21

Suomen retkiluistelijat ry 2013 2014 Finlands Långfärdsskrinnare rf Vuosijulkaisu n:o 21 Årsskrift n:r 21

vaellus & melontamatkoja vandrings & paddlingsresor Norja - Grönlanti - Espanja - Kroatia - Suomi - Ruotsi - Itävalta - Nepali - Turkki - Islanti - Marokko - Georgia - Albania. Norge - Grönland - Spanien - Kroatien - Finland - Sverige - Österrike - Nepal - Turkiet - Island - Marocko - Georgien - Albanien. sisältö Onnistuneita retkiä!...4 Lyckade turer!...6 Kokoontumisluistelu...7 Kutsu/Kallelse...7 Skrinnari.fi uudistuu...8 Peilijäitä avomerellä kausi 2012-2013...11 Vuosijuhla...14 Mies ja ääni...20 Tätä me halutaan!...22 Enää emme ihmettele mitään...27 Vetäjäkoulutuksessa...30 Mikä veti vetämään?...32 Tervetuloa luisteluretkelle!...37 Välkommen på skridskotur!...42 Retkenvetäjät kaudella 2013-2014...50 Liity jäseneksi...55 Valokuvauskilpailu...55 SUOMEN RETKILUISTELIJAT RY Suomen Retkiluistelijat ry on Suomen Ladun jäsenyhdistys, joka on erikoistunut retkiluistelun edistämiseen. Seura järjestää jäsenilleen ohjattuja retkiä viikonloppuina ja lomapäivinä jäistä riippuen lähinnä loka-huhtikuussa. Lisätietoa seurasta ja sen toiminnasta sekä jäseneksi liittymisestä löytyy Internet-osoitteista www..fi ja www.suomenlatu.fi. FINLANDS LÅNGFÄRDSSKRINNARE RF Finlands långfärdsskrinnare rf är en medlemsförening i Suomen Latu. Föreningen har specialicerat sig på att främja långfärdsskridskoåkning. Föreningen arrangerar ledda turer på naturis främst under veckoslut och helgdagar under oktober-april. Mera information om föreningen, dess verksamhet och hur man kan ansluta sig finns på webbsidorna www..fi och www.suomenlatu.fi. SKRINNARI-LEHTI Tämän numeron toimitus: Sirpa Karjalainen, Riitta Malve, Liisa Väkevä (tekstit) ja Ilkka Salmi (kuvat ja ulkoasu) Kannen kuva: Mikko Mäklin, Emäsalo 16.3.2013 Kuvankäsittely ja taitto: Sofia Kivistö Paino: Nykypaino Oy, 2013 Painos: 2500 kpl 3

ONNISTUNEITA RETKIÄ! TEKSTI: HELENA HAAPOMAA, PUHEENJOHTAJA KUVA: EKI HAAPOMAA Kausi 2012-13 oli jälleen kerran ikimuistoinen ja erilainen kuin edelliset kaudet. Maaliskuun pitkät, aurinkoiset luisteluretket erinomaisilla merenjäillä jäävät varmasti mieleen. Mielenkiinnolla taas odotamme, mitä tuleva talvi tuo tullessaan. Erä- ja urheilutarvikekauppiaat ovat huoman neet markkinaraon retkiluistimissa. Valitettavasti hyvin monessa kaupassa on tarjolla luistimia, jotka eivät juuri sovellu retkiluisteluun. Pikasiteillä vaelluskenkiin kiinnitettävät luistimet ovat toki edulliset, mutta samoin kuin lapsille ei pitäisi hankkia remmisiteitä suksiin, kannattaa aikuisen valita kunnolliset luistimet, kun aloittaa retkiluistelun. Luistelun opettelu hölskyvillä virityksillä on turhauttavaa. Se on myös vaarallista, koska harvoin luonnonjäät ovat täydellisen sileitä koko matkan ja luistimen irtoaminen aiheuttaa helposti kaatumisen ja loukkaantumisen riski on suuri. Nettisivuiltamme löydät lisätietoa erilaisista varusteista. Teimme keväällä jäsenkyselyn. Seuramme koetaan sisäänpäin kääntyneeksi. Jossain määrin se on totta ja tietoistakin. Retkilläkin pyrimme useimmiten mieluummin kehottamaan tavallisia ihmisiä pysymään pois jäältä kuin tulemaan sinne. Tämä siksi, että emme halua ottaa vastuuta mahdollisista plutauksista saati hukkumisista. Samasta syystä emme ole aktiivisesti markkinoineet seuraamme. Hyvinä talvina jäsenmäärämme on lisääntynyt ilmankin niin paljon, että ohjaajakoulutus ei ole tahtonut pysyä mukana. Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin jäsenmäärämme laski, syynä lienevät hyvät hiihto-olosuhteet. Turvallisuus on tärkeää, vaikkakin jäälle on päästävä heti, kun se suinkin kantaa ja ennen kuin lunta sataa. Toivomme, että jäsenistö opettelisi luistelemaan ennen retkille tulemista. Järjestämme tekniikkakursseja ja omatoimisesti voi käydä radalla harjoittelemassa. Tunnissa pitäisi pystyä radalla luistelemaan noin 10 km, jotta retkillä pysyy mukavasti mukana. Seuraamme liittyneet ja koulutukset läpikäyneet toivotamme lämpimästi tervetulleiksi. Retkiluistelu on niin mahtavaa, että haluamme jakaa kokemuksen ja antaa siihen turvallisen mahdollisuuden. Yksi tapa on tulla testailemaan, harjoittelemaan ja tutustumaan muihin luistelijoihin sekä vetäjiin Kallion kentällä joulukuun kokoontumisessa. Tarkat tiedot tulevat nettiin. Tervetuloa! Antoisaa luistelukautta 2013-2014! 4 5

LYCKADE TURER! KUTSU SUOMEN RETKILUISTELIJAT RY:N VUOSIKOKOUS AIKA: TORSTAINA 28.11.2013 KLO 18 PAIKKA: OLYMPIASTADION, MONITOIMITILA, PAAVO NURMENTIE 1, HELSINKI KALLELSE ÅRSMÖTE FÖR FINLANDS LÅNGFÄRDSSKRINNARE RF TID: TORSDAGEN 28.11.2013 KL 18 PLATS: OLYMPIASTADION, MONITOIMITILA, PAAVO NURMIVÄGEN 1, HELSINGFORS ÖVERSÄTTNING: HENRIK FAGERHOLM Säsongen 2012-2013 var åter en gång oförglömlig och annorlunda än de tidigare säsongerna. De långa soliga skridskofärderna i mars månad på utomordentliga havsisar stannar säkert i minnet. Med intresse väntar vi igen på vad kommande vinter för med sig. Köpmännen inom frilufts- och idrottsutrustningsbranchen har märkt marknadsklyftan beträffande långfärdsskridskor. Tyvärr har väldigt många affärer till salu skridskor, som inte riktigt lämpar sig till långfärdsskrinning. Skridskor med snabbindningar till vandringskängor är visserligen förmånliga, men på samma sätt som man inte bör skaffa skidor med rembindningar åt barn, lönar det sig för vuxna att välja ordentliga skridskor, då de börjar med långfärdsskrinning. Det är frustrerande att öva skrinning med ostadig och osäker utrustning. Det är också farligt, för sällan är naturisarna släta hela färden och en lossnande skridsko förorsakar lätt ett fall och risken för skada är stor. På våra hemsidor hittar Du mera information om olika utrustningar. På våren gjorde vi en medlemsförfrågan. Vår förening upplevs som innåtvänd. I någon utsträckning är det sant och också medvetet. Även på utfärder strävar vi oftast att uppmana vanliga människor att hålla sig borta från isen hellre än att komma med. Detta därför att vi inte vill taga ansvar för eventuella plurrningar, för att inte tala om drunkningar. Av samma orsak har vi inte aktivt marknadsfört vår förening. Under goda vintrar har vårt medlemsantal ändå ökat så mycket att ledarutbildningen inte riktigt har hängt med. Senaste år var det första som medlemsantalet minskade; orsaken torde vara de goda skidförhållandena. Säkerheten är viktig även om isen bör beträdas genast när den bara håller, innan det snöar på isen. Vi önskar att medlemmarna lärde sig skrinna innan de kommer på färd. Vi ordnar teknikkurser och på egen hand kan man träna på bana. På en timme bör man på bana kunna skrinna ca 10 km för att på utfärder lätt kunna hänga med. Vi önskar alla nya medlemmar som anslutit sig och genomgått välkomstutbildningen varmt välkomna. Långfärdsskrinning är en så härlig sysselsättning att vi vill dela med av vår erfarenhet och ge en trygg möjlighet till skrinningen. tt alternativ är att komma för att testa, öva och bekanta sig med övriga skrinnare och ledare till Berghälls plan för samlingsskridskoåkning i december. Välkomna! En givande skridskosäsong 2013-2014! ASIALISTA: SÄÄNTÖMÄÄRÄISET ASIAT, MM. HENKILÖVAALIT TERVETULOA! KOKOONTUMISLUISTELU JOULUKUUSSA BRAHEN KENTÄLLÄ LUISTIMILLA REPPU SELÄSSÄ JA NASKALIT KAULASSA OTA MYÖS KAVERIT MUKAAN! AJANKOHTA, OHJELMA JA ILMOITTAUTUMISOHJEET WWW.SKRINNARI.FI AGENDA: STADGEENLIGA ÄRENDEN, BL.A. VAL AV FUNKTIONÄRER VÄLKOMMEN! SAMLINGSSKRIDSKOÅKNING I DECEMBER BERGHÄLLS KONSTISBANA MED SKRIDSKOR, ISDUBBAR RUNT HALSEN TA MED KOMPISAR! TID, PROGRAM OCH ANMÄLNINGSINFORMATION WWW.SKRINNARI.FI 6 7

SKRINNARI.FI UUDISTUU Uusien Skrinnari-sivujen www..fi lyhyt oppimäärä. Skrinnari-sivut ovat muuttaneet skridsko.net:n alle ja samalla ne ovat saaneet uuden ilmeen ja runsaasti uusia toimintoja. TEKSTI: EKI HAAPOMAA Kirjautuminen Kirjautumiseen tarvitset käyttäjätunnuksen, joka on Suomen Ladun jäsennumerosi (löytyy jäsenkortista) ja salasanan, joka on etunimesi isolla alkukirjaimella. Seuratunnus on Suomen retkiluistelijat. Keskustelufoorumi Suomen Retkiluistelijoiden keskustelufoorumille on kirjauduttava erikseen käyttäen aivan sivun yläreunasta löytyviä käyttäjätunnus- ja salasanakenttiä. Foorumin tunnukset eivät ole samat kuin muiden jäsensivujen tunnukset, vaan käytössä ovat ne tunnarit joita käytit vanhalla.fi sivustolla. Unohtuneet tunnukset löydät Salasana hukassa-toiminnolla. Jos olet uusi jäsen, sinun on rekisteröidyttävä ennen kuin pääset lukemaan ja kirjoittamaan viestejä suljetuissa jäsenkeskusteluissa. Rekisteröinti kysyy rekisteröintitunnusta. Se löytyy etusivulta. Kamapörssi on kaikille avoin keskustelualue, jossa voit ostaa ja myydä retkiluisteluvarusteita. Foorumista löytyy myös muita mielenkiintoisia aiheita kuten varusteet, jääilmiöt ja sääkeskustelu. Retkitiedotteiden tilaus tekstiviestillä Voit tilata viikonlopun retkikutsujen tiivistelmän tekstiviestillä kännykkääsi. Viestien tilaaminen on tällä hetkellä ilmaispalvelu jäsenmaksunsa maksaneille. www..fi -> Retkiluistelijat -> Infoa jäsenille osiosta löytyy linkki, joilla voit tilata tekstarit kännykkääsi. Tietojen muutos ja tilauksen peruminen: Jos puhelinnumerosi muuttuu tai haluat lopettaa tekstiviestien tilauksen, lähetä asiasta sähköpostia @ Retkikutsut ja jäätiedot sähköpostiisi www..fi -> Retkiluistelijat -> Infoa jäsenille osiosta löytyy linkki jolla voit tilata retkikutsut ja jäätiedot sähköpostiisi. Valitse haluamasi tiedotteet (esim SRL -retkikutsut, Isobsar fasta Finland), kirjoita sähköpostiosoitteesi ja lähetä. Voit valita, lähetetäänko kutsut ja/tai jäätiedot jokainen erikseen vai buntad eli kaikki kerralla kerran päivässä. Puhelinvastaajat Puhelinvastaajat on poistettu käytöstä 2013 kesän aikana. Retkikutsujen / Retkiraporttien katselu Retkikutsut ja retkiraportit näkyvät niin ikään etusivun oikeassa laidassa ja valikossa Retket. Sieltä löytyy myös GPS-reittilistat. Jäähavainnot, kuvat ja retkikutsut tietojen syöttö järjestelmään Jäähavaintojen lomake löytyy Syötä tietoja -valikon Kirjoita jäähavainto alta. Avautuvasta valikosta valitaan ensin vesistöalue, jonka jälkeen avautuu uusi lomake, jonne voi kirjoittaa jäähavainnon. Punaisella merkityt kohdat ovat pakollisia (Luisteltavuus, Jäätilanne, nimi ja puhelinnumero). Syötä tietoja -valikosta löytyy työkalu retkikutsujen luomiseen. Retkityypit: Haen retkiseuraa - omatoimiretki, jossa joku muu vetäjänä kuin sinä. Omatoimiretki - yksityinen retki, jossa sinä toimit vetäjänä. Seuran retki - virallinen retki, jolla seuran kouluttama vetäjä. Ohje kuvien lataamiseen sivuille: 1. Klikkaa Tallenna kuvia 2. Klikkaa Valitse tiedosto (Browse) ja hae koneeltasi haluamasi kuva. Huom! Kuvan maksimikoko on 8 MB. 3. Klikkaa Lähetä tiedosto 4. Täytä avautuvassa lomakkeessa ainakin punaisella merkityt pakolliset kentät: * Otsikko * Pvm (Oletus, kuvan otto pvm) * Julkaise - Skridskonet edellyttää, että hyväksyt kuvasi julkaisun yhteisöön kuuluvien seurojen saiteilla * Lisäksi: Jos haluat linkittää kuvan johonkin tiettyyn retkiraporttiin tai jäähavaintoon, kirjoita ko. ID-numerot kyseisiin kenttiin. * Mahdollisuus myös tarkempiin tietoihin klikkaamalla Vaihda tarkempaan lomakkeeseen 5. Tee sama homma muille kuville 6. Kuvat muualla? Jos haluat säilöä kuvasi muissa kuvagallerioissa (esim Picasa verkkoalbumit, Flickr), voit liittää linkin niihin retkiraportin tai jäähavainnot vapaatekstikenttään. Omat tiedot Etusivun oikeasta yläreunassa olevalla valinnalla Oma sivu pääset katselemaan ja muuttamaan omia tietojasi. Lomakkeen valkoisten kenttien tiedot voit itse päivittää, harmaat tulevat seuran jäsenrekisteristä. Jos niissä on virheitä, ota yhteys seuran jäsensihteeriin (.jasenasiat@gmail. com). 8 9

PEILIJÄITÄ AVOMERELLÄ KAUSI 2012-2013 TEKSTI: JOUNI HAKOLA KUVA: RAULI RAUTAVUORI Jussarön majakka 23.3.2013 Marraskuussa talven merkkien lähestyessä alkoi luistelujalka vipattaa. Jäitä ei kuitenkaan ollut mailla halmeilla. Olivathan toki Helena ja Eki, nuo luistelukautensa alusta, lopusta ja keskeltä pidentäjät, raportoineet retkensä Pudasjärvellä 28.-29.10. Rovaniemeltä Kauppisen Tuija oli myös viestittänyt hyvistä olosuhteista, mutta vieläkö avointa jäätä olisi kun pääsisimme sinne saakka. Pohjois-Suomen - ja viime talvina eteläisemmänkin - ongelmana on ollut se, että lumipeite pilaa nopeasti en liikuntapaikat. Riittävästi lunta ja sen painosta vielä vettä jään päälle, niin kausi on ohi. Nautiskelua napapiirillä Päätimme Henrik F.:n kanssa kuitenkin tehdä voitavamme. Soitto Tuijalle, ja kyllä: Rovaniemen ympäristössä olivat järvet jäätyneet pienimmästä alkaen eikä vieläkään marraskuun lopussa ollut lunta satanut. Yöjuna osoittautui erinomaiseksi lähestymisvälineeksi: kohtuuhinta, matkalla sai levätä 10 11

ja perillä oltiin juuri sopivasti luistelupäivän alkaessa. Kun mukaan liittyi vielä Micke ja Tuijan ystävätär Ulla, olikin meitä sopivasti pikkuautolastillinen kruisailemaan järveltä toiselle. Napapiirillä on runsaasti hienoja järviä, joista koulumaantieto ei kerro mitään. Aurinko valaisee sinistä hetkeä keskipäivällä, sitä ennen ja jälkeen on tyytyminen kuunvaloon. Noilla arktisilla leveysasteilla tulee helposti kylmä, mutta välillä voi vaikka käydä lämpimällä kupilla kaupungissa. Rovaniemen lukuisat ja monen tasoiset majoitus- ja ravitsemusliikkeet nostavat retken luksusluokkaan. Kaksipäiväinen kauden avaus jäi tietysti liian lyhyeksi. Lähtömme jälkeisenä päivänä valloitti Tuija miehensä kanssa tuoreessa jäässä olleen Pellon Miekojärven, jossa myötätuuliosuus oli jopa 20 km. Rovaniemi on syytä pitää mielessä tulevina talvina, vaikka tuollainen alkukausi onkin harvinaisuus. Yllättävän hyvien olosuhteiden ohella sieltä löytyy myös liikuntaan ja elämysmatkailuun suuntautunutta aktiivista porukkaa. Neljäs pakkas- ja lumitalvi Joulukuun alussa pohjoisen jäät olivatkin jo peittyneet lumeen. Etelään pysyvä lumipeite tuli jo 11.12. Koko talven sademäärä Uudellamaalla oli jopa keskimääräistä pienempi, mutta pitkien pakkaskausien ansiosta lumi ei päässyt kertaakaan sulamaan pois. Jälleen kerran siis vanha kunnon talvi. Joulukuussa pienimuotoisia retkiä ja jäätiedustelua tehtiin laajalla säteellä. Oli mukava lukea uudistuneilta seurasivuilta raportteja varsin laajalti: Näsijärvi, Pohjois-Päijänne, Satakunnan Sääksjärvi ja Pyhäjärvi, Turun lähivedet, Virolahti, Uusikaupunki sekä tietysti Hiidenvesi ja Nuuksion järvet. Lumi peitteli kuitenkin toiveet ja viimeinen retkiraportti järviltä tuli loppiaisviikonlopulta. Luistelupaineet olivat kasvaneet valtaisiin mittoihin. Loppiaisena retkiä raportoitiin peräti 28! Jääkenttien synty avomerelle Esimakua loppukauden lottopotista saatiin kuitenkin nopeasti, kun tiedustelijat toivat jääkateutta synnyttävää viestiä Porvoon Onaksesta. Jatkuva korkeapaine, pakkanen ja lievä mantereinen tuuli valmistivat epätavallista täysin sileää ja hyvin luistavaa merijäätä. Tammikuun loppupuolella kypsyivät Uudellamaalla luisteltavaksi kaksi mielenkiintoista aluetta: Lauttasaaresta länteen löytyi päivittäin vaihtelevia jääkenttiä ja Emäsalosta itään saatiin erittäin hyvälaatuista luistelujäätä merellisellä mittakaavalla ja luonteella; tuuliavantojen koko kirjo ja eri-ikäiset jääalueet toivat oman mielenkiintonsa etenemiseen. Porvoon merialueella haettiin avomeren rajaa kymmeniä kertoja, edellisiin gepsijälkiin tai tuoreimpiin satelliittikuviin tukeutuen. Avomeri toi myös omat haasteensa suunnan pitämiseen ja etäisyyden arviointiin, kun kohde oli usein horisontin takana tai vaikka lähelläkin, mutta merisavun sisällä. Onnistumisen elämyksen antoi se, kun hyytyneen gepsin kanssa välitavoitteiden kautta sumun keskeltä törmäsimme Kari K.:n kanssa päämääräämme Gåsöreniin. Eri karttojen ristiriitaisten tietojen vuoksi vasta kotona varmistui, että joo, siellä me käytiin. Vahvan jään ja vakaan säätyypin ansiosta suunnistuksen riskit realisoituivat korkeintaan lisääntyneenä jalkatyönä. Nämä olosuhteet pysyivät pitkään ja sitä myötä itään suuntautuva myötätuuliretki Loviisan Kabböleen 26.1. asti. Myös Turun ja Kemiön väli sekä Uusikaupunki-Rauma pysyivät luisteltavina. Helmikuun alussa lumi taas teki tepposiaan ja vauhtia käytiin hakemassa Kemiön Gullkronan selältä ja Ahvenanmaalta saakka. Ennennäkemättömät peilipinnat Maaliskuun puolivälissä oli luonto tehtaillut taas uutta peiliä. Pellingin kentät olivat kasvaneet entisestään. Uutta pintaa kasvoi Inkoon, Tammisaaren ja Hangon edustoille. KAUDET 2010-2013 NUMEROINA: 2010-11 2011-12 2012-13 Retkiä yht. 102 78 137 Ryhmä I 2 2 2 Ryhmä II 0 0 8 Ryhmä III 34 26 42 Ryhmä IV 49 30 56 Ryhmä V 8 10 21 Tulokasretki 3 5 8 Osallistujia yht 1133 767 1412 Osallistujia/ryhmä 11 9 8 Kilometrejä yht. 2936 1985 4825 Km keskimäärin 29 27 35 Plutauksia 5 1 3 Tapaturmia 0 1 4 Jälleen harvinaisen stabiili sää takasi sen, että juuri ja juuri luisteluvahvaa, pinnaltaan hienolaatuista jäätä oli kenttinä aina Jussaröön asti jota tavoiteltiin vieläpä kolmesta eri lähtöpisteestä: Inkoon Bjurs, Tammisaaren Baggö ja Hanko. Pakkasyöt ja paisteiset päivät pitivät pinnat liukkaana ja parhaissa tapauksissa myös sulkivat ajettuja väyliä ainakin ryömintäkuntoon. Bernt teki eräällä retkellä suppean gallupin kauden parhaista retkireiteistä. Tulos oli: 1) Bjurs-Jussarö, 2) Hanko-Jussarö, 3) Emäsalo-Klovaharu. Satelliittikuvat osoittautuivat kauden aikana kullanarvoisiksi. Hienoja jääkenttiä syntyi ennen kokemattomiin paikkoihin. Nopeasti ne myös saattoivat hävitä vieraan valtakunnan puolelle tai peittyä lumeen. Kun rannalla oli kilometri tai kaksi patikoitavaa, kertoi satelliittikuva kannattaako luisteltavaa jäätä lähteä edes etsimään. Luistelu avomerellä, sileällä, ohuella n. 5...10 cm paksuisella jäällä on upea tunne, mutta tietää myös riskejä. Sääennuste on otettava tarkkaan huomioon, koska tuulen voimakkuus ja suunta saattaa irrottaa jääkenttiä. Kunto ja luistelutaito pitää olla varsin hyvä. Tuuli ja pakkanen lisäävät riskiä onnettomuus-, plutaustai sairaskohtaustapauksessa. Retkiryhmän koon on oltava riittävä huolehtimaan poikkeustilanteet. Kaikessa tässä onnistuttiin ilmeisen hyvin. Hattua pitää myös nostaa niille, jotka pitkää retkeä tavoitellessaan, mutta riskit arvioituaan rohkenivat kääntyä takaisin. 189 päivän ja 137 retken kausi Mennyt kausi oli retkimäärältään runsain neljään vuoteen. Uudistuneen raportoinnin ansiosta on virallisten retkien ulkopuolinen retkeily ja jäätiedustelu nyt paremmin jäsenten seurattavissa. Kaikkiaan näitä kotisivuillemme vietyjä tapahtumia oli kaudella 230. Olosuhteet sanelevat retkiluistelussa kaiken. Nyt pääosa kautta tarjoiltiin ulkosaaristossa ja avomerellä. Lähijärvien retkeilyt olivat vähissä. Vaikka mainingit hiljalleen söivät jääkenttiä lauttoina tai jopa kenttinä, riitti luisteltavaa vielä huhtikuun puolelle. Eräs kauden hienoimpia kohteita oli Inkoon Kopparnäs, jossa jäiden syntyminen, lauttaantuminen ja uudelleen yhteen jäätyminen toi joka kerta erilaisen luistelualustan. Aluksi saattoi tehdä pienempiä pakkaspäivän pyörähdyksiä ja myöhemmin, päivän pidettyä ja säiden lämmittyä, kaikkien poukamat koluten ja koko päivä käyttäen. Retkieväitä päästiin useammankin kerran syömään Suomen parhaalle taukopaikalle Ryssklobbenin Styrkubbenille. näköalakallioille aurinkoa ottaen, norppia ja joutsenia tarkkaillen. Olosuhteet voi silloin kiteyttää huhtikuisen retkeläisen toteamukseen: helmikuun jäät, toukokuun säät. Harvoin on kautta, jolloin saa luistella kyllikseen 2012-2013 taisi olla sellainen. 12 13

VUOSIJUHLA Kuusenkerkän makua ja valssia - vuosijuhla kokosi t yhteen 20-vuotisjuhlan kunniaksi. TEKSTI: KAISA MÄKELÄ KUVAT: ILKKA SALMI Suomen retkiluistelijat ry juhlisti 20 vuo den taivaltaan yhteisessä luistelujuhlassa Kallion kentällä. Hämärtyvä joulukuun alun iltapäivä kokosi lähes sata ulkoilun, retkeilyn ja luistelun ystävää nauttimaan hyvästä seurasta sekä liikunnan ja leikin riemuista. Juhlan tavoitteeksi seuran hallitus oli kirjannut keskinäisen kanssakäymisen lisäämisen ja tutustumisen uusiin ihmisiin. Vapaamuotoinen ohjelma sisälsi hyvän ruoan lisäksi leikkiä ja luistelua. Teemaan sopivan musiikin siivittämänä iloinen joukko skrinnareita muisteli menneitä kausia ja suunnitteli uusia retkiä. Välillä pysähdyttiin hengähtämään ja vaihtamaan kuulumisia pienemmissä porukoissa. Raffella on kahdenkymmenen vuoden kokemuksella syytä riemuun: uusia välineitä tulee ja menee, retkiluistelun hurma säilyy. Alkujuomana nautittiin makoisa kuusenkerkkäjuoma. Raikkaassa ulkoilmassa ruokakin maistuu. Lohikeitto upposi nälkäisten ulkoilmaihmisten makoisiin suihin. Juhla oli hieno tilaisuus tavata vanhoja luistelukavereita sekä retkenvetäjiä, joita joukossa myös oli runsaasti. Iltapäivän aikana myös monet uudet kasvot tulivat tutuiksi. Jos ei vielä ihan sydänystäviä löytynyt, niin kuitenkin lajitovereita, joita uuden kauden alkaessa oli helppo tunnistaa ja lähestyä: Olitko juhlissa Brahen kentällä? Tuttavuutta tehtiin leikkimielisissä kilpailuissa, joissa rusettiluistelun tapaan värikoodein jaetut joukkueet jäseniään kannustaen tavoittelivat luvattuja yllätyspalkintoja. Uudet naskalit tai teroitusvälineet löysivät onnelliset omistajat ja toivottavasti runsasta käyttöä. 14 15

MILLAINEN ON HYVÄ RETKILUISTIN? TEKSTI: HELENA HAAPOMAA KUVAT: ILKKA SALMI Kaupoissa on tarjolla hyvinkin erilaisia luistimia retkiluistimen nimellä. Useimmat luistimet soveltuvat rataluisteluun, mutta retkiluistelussa vaatimukset ovat tiukemmat, jotta luistelu olisi turvallista ja nautinnollista. Kaarettomia luistimia ei pidä hankkia. Monien retki- ja urheilukauppojen tarjoamat lumilautailu(pika)siteet ja vaelluskengät eivät myöskään ole hyvä vaihtoehto retkiluisteluun, tasaisella radalla niillä toki voi luistella. Alla on kokemuksia erilaisista yhdistelmistä. Ehdotonta totuutta aiheesta ei ole olemassa. Jos ajattelee pelkästään retkiluistelun kannalta asiaa, paras vaihtoehto on Back Country (BC) mono ja side. Tärkeintä on, että jalkineet ovat mukavat ja riittävän tukevat omalle jalalle ja nilkalle, ja että terät saa tukevasti kiinni jalkineiseen. Terä Back Country -hiihtoside on riittävän tukeva luisteluun ja irtonainen kantapää tekee menosta rennonpaa. Retkiluistimen terän tulee olla kaareva (säde n. 30m), jotta luistin kulkisi epätasaisuuksien yli. Voit tarkistaa asian laittamalla terät vastakkain. Sopiva terän pituus on noin 15-20 cm jalkinetta pidempi. Pituus vaikuttaa ominaisuuksiin; lyhyt terä on ketterä, mutta pitkä kulkee paremmin epätasaisuuksien yli. Tyypillisesti terän leveys on 1,2-1,5 mm. Terän korkeuden tulee olla riittävä (35 mm), jotta luistin kulkee lumessakin ja epätasaisuuksien yli eikä side tai kenkä osu jäähän esim vastatuuliluistelussa. V-profiiliset terät (komposiittiluistimet) ottavat herkemmin kiinni vastuksiin ja luistinten hallinta on hankalaa; ne soveltuvat lähinnä rataluisteluun. Siteen tulee olla säädettävä pituussuunnassa, että jalkineen paikkaa voidaan muuttaa eteen tai taakse terän päällä. Kiintokantaisia siteitä on voitava säätää myös sivusuunnassa, jotta kokonaisuus saadaan tasapainoon. Sivuttaissäädöllä voi olla huomattava merkitys luisteltavuuteen. Vaelluskenkä + side Vaelluskenkä ja side soveltuvat parhaiten retkille, joilla joudutaan kävelemään paljon, joskin siteiden kiinnittäminen on hidasta ja hankalaa, kun istumapaikkoja ei useinkaan ole. Vaelluskengän kiinnittäminen riittävän tukevasti luistimeen on haastavaa. Kaikki kengät eivät sovi ollenkaan luistimiin, jos pohja on esimerkiksi liian kaareva. Jalkineen ja terän sovittamiseen yhteen eli luistelun testaamiseen ja siteen säätämiseen kannattaa käyttää aikaa, jotta kokonaisuus toimisi hyvin. Siteessä pitää kengän takana olla tukirauta tai remmi ja kengässä ura tai ruuvi tms, joilla varmistetaan, että kengän saa kiristetyksi kunnolla taakse, jolloin kantapään irtoamisen riski on pienempi. Pelkät pystysuorat raudat kantapään sivuilla eivät riitä. Vaelluskengät ovat usein liian pehmeät, jolloin niitä ei saa kiristetyksi kunnolla. Erityisesti lautailusiteiden kanssa on todettu runsaasti ongelmia varsinkin kengän kärjen kiinnityksen osalta. Vaelluskenkä ei useinkaan ole riittävän kiertojäykkä pohjastaan (pitää olla vähintään Wibram B tai C kiertojäykkyys, http://www. meindl.de/english/modelle/anwendungsgebiete.html), jotta nilkka pysyisi suorassa. Käytännössä soveltuvimmat vaelluskengät ovat ns. vuoristokenkiä: täysnahkaisia ja jäykkäpohjaisia, Tukevan vaelluskengän saa kiinnitettyä luistimeen räikkäsiteillä. Kantapää pysyy pienen ruuvin avulla paremmin paikallaan. usein myös pienellä kärki- ja kanta rantilla varustettuja. Tukevat vaelluskengät painavat kohtalaisen paljon, esim. Meindl Island MFS Gore-Tex, jäykkyys B/C (koko 8.5UK/42.5Eur) painaa 900g / kpl. Randillinen (75mm) Telemark suksimono ja kiinteäkantainen side tai telemark siteen kanssa irtokantaisena Telemarkmono on lämmin ja hengittävä. Mono kestää kävelemistä hyvin. Samat monot käyvät eräsuksien ja perinteisten telemarksuksien 75mm siteisiin. Monon ommeltu reunasauma ei ole vesitiivis ja vesipinnalla luistellessa paine painaa vettä varpaiden väliin. Sen voi tiivistää Liquisole kumipakkelilla. Telemark monot painavat kohtalaisen paljon, esim Crispi Antartic (koko 9UK/43Eur) painaa 990g / kpl. Telemark monojen saatavuus Suomessa on heikentynyt; niitä myyvät edelleen aina- 16 17

Monon pohjan tulee olla riittävän kiertojäykkä, jotta se soveltuu luisteluun. Kovin lepsu mono aiheuttaa helposti rasitusta nilkalle. Luistimet jalassa käveleminen lumessa tai ahtojäässä altistaa siteet rikkoutumiselle. Siteen taka- (ja keski-) ruuvit on kiinnitettävä huolellisesti, jotta eivät irtoaisi; ruuvilukitteen käyttö on suositeltavaa. Irtokantaisuuden takia lumi saattaa aiheuttaa ongelmaa kengän ja siteen välissä; pikaluistovoide siteen päällä auttaa asiaa! Luisteluhiihtositeitä on yleisesti käytössä kaksi erilaista järjestelmää, SNS ja SNS Pilot. Back Country monot ja irtokantainen side (Salomon X Adventure tai Rottefella NNN) Back Country hiihtomonot soveltuvat tunturihiihdon lisäksi erittäin hyvin myös luisteluun. Ne ovat hyvät kävellä, lämpimät ja hengittävät hyvin. Varsinkin nahkaisten monojen vedenpitävyys on hyvä. BC monoja löytyy myös vartavasten luisteluun suunniteltuina. BC monoja on hyvin eri painoisia; esim Salomon X-Adv 5 (koko 9UK/43Eur) painaa vain 735g / kpl ja samankokoinen nahkainen Crispi painaa 928g / kpl. BC-monoissa on valinnanvaraa merkeissä ja malleissa. Hintahaitari on n. 129-325. Näitäkin voi loppukaudesta saada hyvin edullisesti. Irtokantainen side on nopea ja helppo käyttää, kun luistimia laitetaan päälle ja pois. BC siteet ovat tukevammat ja kestävämmät kuin luisteluhiihtositeet, koska eturauta on leveämpi ja liikkuvia osia on vähemmän verrattuna SNS Pilotiin. Back Country siteitä on kaksi erilaista järjestelmää: Rottefellan NNN BC ja Salomonin SNS BC, jotka eivät ole keskenään vaihtokelpoisia. Kaverin luistimien kokeilu lisää näkemystä erilaisista välineistä. Erilaisten siteiden takia pitää vaihtaa myös kengät. kin Bear & Water, Varuste.net ja Welhonpesä (hinnat n. 110-199 ) sekä ruotsalaiset naturkompaniet.se ja pikmakarn.com (hinnat n. 1200SEK -2700SEK / 145-325 ). Kannattaa myös kysyä sporttidivareista! Pikakiinnitys kantapäässä on nopea ja helppokäyttöinen, myös remmikiinnitys (esim. Lundhags Möja) on toimiva, mutta hitaampi käyttää. Randi edessä ja ura kantapäässä varmistavat, että terä pysyy erittäin luotettavasti jalkineessa kiinni. Luisteluhiihtomono ja irtokantainen side Luisteluhiihtomonot ovat usein varsin kevyet; esim. Salomon RS Carbon Skate (koko 8.5UK/42.5Eur) painaa 600g / kpl. Samoja monoja voi käyttää sekä luisteluun että hiihtoon. Luisteluhiihtomonojen saatavuus on hyvä, käytännössä lähes kaikki urheiluliikkeet myyvät niitä. Tarjolla on runsas valikoima merkkejä ja malleja, hintahaitari on n. 100-450. Alkukaudesta ovat valikoimat hyvät, mutta hinnat ovat ylhäällä, loppukaudesta saa usein merkittäviä alennuksia. Luisteluretkillä joudutaan usein kävelemään. Luisteluhiihtomonon pohja on vaarallisen liukas ja se kuluu kävellessä helposti. Kumisten kalossien käyttö auttaa liukkausongelmaan siirtymätaipaleilla. Monot eivät ole kovin lämpimät ja kastuvat helposti. Ne eivät hengitä ja kuivatus saattaa olla ongelma. Erilliset mononsuojukset auttavat kastumis- ja kylmyysongelmiin. Kengän lämpimyyttä voi myös parantaa vaihtamalla monojen solumuoviset pohjalliset imukykyisiin huopapohjallisiin sekä käyttämällä villa(- sekoite)sukkia. 18 19

MIES JA ÄÄNI Luisteluretkillä palelevat sormet muistuttavat McDougallin salmesta. - Luistelijaprofiilissa Sverre Slotte TEKSTI: RIITTA MALVE KUVA: SVERRE SLOTEN ARKISTO Retken keskeyttäminen on vaikea päätös, jos päämäärä on äärettömän houkutteleva ja ainutkertainen. Näin kävi Sverre Slottelle vuonna 2003 Mc Dougallin salmessa Arktisessa Kanadassa. Sverre osallistui Laskuvarjojääkärikillan hiihtovaellukselle magneettiselle pohjoisnavalle. Tarkoitus oli harjoitella arktisissa olosuhteissa selviämistä varsinaista pohjoisnavan retkeä varten. Sverre Slotte on edelleen kantapäät tukevasti luistinterissä pitävien skyllermarksien ystävä, mutta puinen jääsauva on jo vaihtunut sauvapariin. SKRINNARI PROFIILI -- Kun saimme ahkiot lastattua Resolute Bayn pikku kylässä, edessä oli loppumaton autio jää. Hieman ajattelutti, kun se oli ensimmäinen kokemukseni arktisesta merijäästä. Jengimme oli kuitenkin sitoutunut ja valmistautunut retkeen hyvin. Matkaa taitettiin raskaita ahkioita vetäen 20-30 kilometrin päivävauhtia. Sää oli hyinen, kun lämpömittari keikkui keskimäärin -35 C:ssa ja sen päälle tuuli. Eräänä päivänä Sverre huomasi sormissaan paleltumarakkoja. Ahkiota vetäessä ne menivät rikki. Rakoista valuva neste kasteli rukkaset, jotka jäätyivät koviksi vahingoittaen paleltunutta ihoa lisää. Sverre kuitenkin jatkoi vaellusta seuraavina päivinä, kunnes tulehtuneissa paleltumissa tuntui outoa hajua. -- Silloin aloin ajatella hoitoon pääsyä. Tieto, että muut selviäisivät perille ilman minua, helpotti ratkaisuani. Lisäksi toinen retkikunnan jäsen evakuoitiin selkäkivun takia. Onneksi olimme vielä niin lähellä lähtöpaikkaa, että meidät voitiin hakea turvaan kahdella moottorikelkalla eikä tarvittu lentokonetta. Myöhemmin Sverre on pohtinut, että sormien paleltuminen saattoi johtua metallisten kattiloiden käsittelystä paljain käsin. Jäähtymistä lisäsi päivittäinen paleleminen. -- Varauduin päivän rääkkiin pukeutumalla tavallista ohuempaan asuun, etten olisi hikoillessani kastellut vaatteita ja kylmettynyt siten vielä enemmän. Ensimmäiset hiihtokilometrit aamuisin olivat siis hyisiä. Jalat ja kädet tuntuivat kylmiltä koko ajan, mutta se saattoi johtua siitäkin, että minulla on väärän tyyppinen ruumiinrakenne erittäin kylmiin olosuhteisiin. Resolut Bayssa kädet saivat ensiapua. Jäälle ei ollut kuitenkaan enää palaamista, kos ka paraneminen hiihtokuntoon vei viikkoja. -- Kyllä retken keskeytyminen harmitti silloin. Mutta olin samalla onnellinen, että sormeni pelastuivat. Nyt olen tyytyväinen, että lähdin retkelle mukaan ja pääsin osallistumaan alkumatkaan, sillä kokemus oli mahtava. Muistona arktiselta jääkentältä Sverren kädet palelevat helpolla kotoisilla luisteluretkillä. Siksi mukana on aina vararukkaset, jotka voi vetää käsiin märkien tilalle. -- Innostuin luistelusta melonnan kautta. Kun meloo kesällä ja luistelee talvella samoissa maisemissa, näkee hienosti vuoden kierron luonnossa. Sverre suosii lähivesiä, koska ne tavoittaa helpoimmin. -- Meren jää on se oikea jää retkiluisteluun, mutta myös sokkeloinen Inkoon Brukträsket on oikein mielenkiintoinen. Bussiretkillä parhaat jäät ja kokemukset ovat löytyneet Hangosta, sekä pohjois- että eteläpuolella. -- Luisteluretket sekoittuvat helposti muistoissa, mutta eräs retki ennen tasoluokkia on jäänyt mieleen: Oli kova pakkanen ja voimakas myötätuuli. Kokeneet luistelijat menivät hujauksessa kilometrejä, ja joutuivat sitten odottamaan hitaampia kylmässä viimassa. Viime vuosina lapsiperheen tohina on rajoittanut Sverren osallistumista luisteluretkille. Hän on hiihtänyt paljon, mutta myös tähyillyt talvia, jolloin on taas aikaa lähteä jäille. Vaikkapa sille tietylle Pentalan ja Pikku-Pentalan väliselle alueelle, jolla Sverre kihlautui tyttöystävänsä, nykyisen vaimonsa kanssa. -- Olimme valmistautuneet ottamalla sormukset mukaan. Repussa oli eväät ja termospullo. Pariskunta ei tiennyt silloin, että myös Adolf Nordenskiöld ja Anna Mannerheim kihlautuivat aikoinaan luisteluretkellä. Moni muistaa Sverren hyväntuulisen retken vetäjän olemuksen, mutta vielä useampi hänen reippaan äänensä, joka puhelimessa toivotti tervetulleeksi luisteluretkille ruotsiksi ja suomeksi. -- Yritin innostaa jäseniä retkille kuvailemalla hyviä jäitä. Joskus tila kuitenkin loppui kesken nauhoituksen ja oli luettava uudelleen tiivistäen. Välillä Sverre luki retkitiedotteita työmatkalta Kiinasta tai suoraan jäältä, kun oli löytänyt hyvät jäät seuraavan päivän retkeä varten. Retkitiedot hän sai sähköpostilla, tekstarilla tai puhelimessa. Kommelluksilta kuitenkin vältyttiin. -- Seuran tiedotusääni on tunnistettu kymme niä kertoja mitä erilaisimmissa paikoissa. Seu ran jäseniä on loppujen lopuksi aika paljon. 20 21

TÄTÄ ME HALUTAAN! TEKSTI: HELENA HAAPOMAA Järjestimme keväällä jäsenistölle kyselyn, jonka tavoitteena oli saada palautetta SRL:n toiminnasta ja mihin suuntaan sitä tulisi kehittää, minkälaisia retkiä ja mitä koulutusta toivotaan. Erityisesti halusimme tietää, miten web-sivujen uudistus on koettu. Vastauksia saatiin 227 kpl. Vastanneista 94 henkilöä oli 36-50-vuotiaita ja 93 oli 51-65-vuotiaita. 36-50 -vuotiaiden osuus vastaajista oli jäsenosuuttaan pienempi ja alle 36 vuotiaista vielä suurempi osa jätti vastaamatta. Vastanneista 63% oli miehiä ja 56 % on ollut jäsenenä alle 5 vuotta. 75% vastaajista asuu pääkaupunkiseudulla; jäsenrekisterin mukaan osuus on 80%. Vastaajista 24% oli osallistunut vähintään kuudelle seuran retkelle kauden aikana. 40% vastaajista ei ollut osallistunut yhdellekään seuran retkelle ja 16% ei ollut lainkaan käynyt luisteluretkillä. Syyt olivat moninaiset, ajanpuute ehkä suurimpana ja lisäksi esim. hyvät hiihtokelit ja huono jäätilanne. Maaliskuussa tosin oli aivan loistavat jäät etelärannikolla, mutta jos tilannetta ei seuraa sivustoltamme, saattaa vaikuttaa siltä, että jäätilanne on huono. Yksi tärkeä syy oli myös, Kuinka monta vuotta olet ollut SRL:n jäsen? Vastaajien määrä: 227 alle 5 6-10 11-20 yli 20 että tulokasretki oli vielä suorittamatta. Niitä järjestettiin viime kaudella 8 kappaletta, mutta retkille osallistui keskimäärin vain noin 10 henkilöä. Valitettavasti tulokasretkiä, sen enempää kuin muitakaan retkiä, ei voida ennakolta ajoittaa, vaan ne joudutaan järjestämään varsin lyhyellä varoitusajalla jää- ja säätilanteen mukaan. Tilaamalla jäätiedotteet ja retkikutsut sähköpostiin on helpompi seurata tilannetta ja varustautua ajoissa. Tyytyväisiä retkiosallistujia Seuran retkien järjestelyihin oltiin 100 prosenttisesti erittäin tai hyvin tyytyväisiä ja bussiretkijärjestelyihin 98 prosenttisesti. Muutaman vuoden olemme käyttäneet luisteluvauhtia retkien luokittamiseen. Käytännön on koettu toimivan hyvin ja helpottavan ryhmän valintaa. Retkenvetäjät ovat ilmeisesti yleensä onnistuneet hyvin tehtävässään, koska retkenvetäjiä eniten kuvailtiin sanoilla luotettava, mukava, huolellinen ja avulias. Retket on koettu ennen kaikkea turvallisiksi, hauskoiksi, miellyttäviksi ja sosiaalisiksi. Jonkin verran on koettu myös jännitystä, ja se toki on osa harrastustamme. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Kuva: Riitta Väänänen Koulutus ja tiedotus SRL:n koulutuksesta oltiin hyvin kiinnostuneita. Luistelutekniikka-, omatoimiretkikurssi sekä plutausharjoitus olivat kärjessä, samaten GPS-kurssi. Valtaosa vastaajista saa tiedon seuran retkistä seuran sivuilta. Sähköpostitse ja tekstiviestinä saa tiedon noin 40%. Puhelinvastaajaa oli vain muutama henkilö käyttänyt. Puhelinvastaajapalvelua ei enää jatketa tulevana kautena. Suurkiitos Sverrelle, joka on ollut puhelinäänemme yhdeksän vuoden ajan. Tekstiviestiä piti 75% tärkeänä. Valtaosa vastaajista piti netti-ilmoittautumista hyvänä ja vaivattomana käytäntönä. Skrinnari lehden merkitystä myös kysyttiin. 73% koki lehden tärkeäksi, 88% mielenkiintoiseksi ja peräti 96% oli sitä mieltä, että lehti on toteutettu hyvin. Lehden julkaisemista ei vastaajien mielestä pidä lopettaa. Sitä ei toki ole edes harkittukaan. Uudistettu www..fi-sivusto oli valtaosan mielestä ok ja sivujen uudistus on 98% mielestä onnistunut vähintään kohtalaisesti. Sivuilta löytää etsimänsä ainakin hieman vaivaa nähden, sen sijaan tietojen syöttäminen on 78% mielestä helppoa. Liki kaikkien vastaajien mielestä sivuilla olevat palvelut ja toiminnot ovat hyödyllisiä. Näitä toivottiin Kokonaisuudessaan SRL:n toimintaan oli vastaajista 94% tyytyväisiä. Saimme myös sanallisesti runsaasti kehuja ja rakentavia ehdotuksia. Alla joitakin kommenteista: Seura koetaan sisäänpäin suuntautuvaksi. Virallisten retkien lisäksi jäsenistö, niin vetäjät kuin rivijäsenetkin järjestävät runsaasti yksityisiä retkiä, joille ei sivustolla esitetä kutsua. Monet näistä retkistä on jäätiedusteluretkiä, joita järjestetään mm. viikonloppuretkien 22 23

suunnittelua varten. Tällöin ennalta ei ole varmuutta jäiden löytymisestä. Jos jäitä sitten löytyy, niistä varmasti hehkutellaan. Parhaiten näille retkille pääsee mukaan olemalla aktiivinen retkillä, seuraamalla tilannetta ja kyselemällä, olisiko retkiä tiedossa. Retkillä tai Oulunkylän harjoituksissa on myös oiva tilaisuus osoittaa luistelutaitonsa, jolloin helpommin uskalletaan ottaa mukaan. Syyskaudella järjestämme Kallion kentällä tapahtuman, jonne voi tulla tutustumaan lajiin, välineisiin, toisiin luistelijoihin ja retkenvetäjiin. Jos et ole kuluneen vuoden aikana osallistunut yhdellekään seuran retkelle, mistä se johtuu? Vastaajien määrä: 89 ei ole ollut aikaa en ole mahtunut mukaan retkille huomasin retken liian myöhään ei ole kiinnostanut sopivia retkiä ei ole ollut tarjolla luistelen mieluummin omatoimi/yksityisillä retkillä sairaus tai vamma on estänyt muu syy. mikä? Mihin SRL:n järjestämiin koulutuksiin olisit kiinnostunut osallistumaan? Vastaajien määrä: 213 tulokaskurssi tulokasretki luistelutekniikka omatoimiretkikurssi plutauskurssi valokuvauskurssi GPS-kurssi vetäjäkoulutus jokin muu, mikä? ei mikään 0 4 8 12 16 20 24 28 32 36 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 Yhteisiä tapaamisia kaivataan jonkin verran myös retkien ulkopuolella. Sääntömuutoksen jälkeen seuralla on vain vuosikokous, jossa lienee entistäkin vähemmän aikaa yleiselle jutustelulle. Em. tapahtuma Kallion kentällä on yksi mahdollisuus tulla tapaamaan muita. Oulunkylän harjoitusten lisäksi varsinaisesti muuta järjestettyä toimintaa retkien lisäksi ei ole ollut paitsi että Skrinnarien joukkueet ovat muutamana vuonna osallistuneet Jukolan viestiin. Sinänsä mitään estettä tapaamisille ei ole ja ideoita ja apuvoimia otetaan kiitollisuudella vastaan. Lyhyitä, helppoja retkiä kaivataan lisää. Tähän yritämme panostaa. Uusien retkenvetäjien valinnassa ja koulutuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että heillä on valmius järjestää erilaisia retkiä. Toki mahdollisuus järjestää lyhyitä retkiä on suuresti riippuvaista jäätilanteesta; kovin lyhyen retken takia ei kannata matkustaa kauas. Ennen Oulunkylän vakiovuoroa järjestimme tekniikkaretkiä ja kenties voisimme järjestää enemmänkin kamera-, tekniikka-, luonto-, kulttuuri-, yötms teemaretkiä. Emäsalo 29.3.2013, kuva: Markku Pitkänen Uusia jäseniä pitäisi aktivoida enemmän. Tämä varmasti pitää paikkansa. Tulokasretkikutsut on jo nyt lähetetty henkilökohtaisesti sähköpostina ja suosittelemme lämpimästi tekniikkaopetukseen tai muuhun harjoitteluun osallistumista Oulunkylässä. Tämän talven tulokaskurssi pääkaupunkiseudulla järjestetään tammikuun alussa, jotta mahdollisimman todennäköisesti päästäisiin heti tulokasretkelle. Skrinnari lehteen saimme aiheita: kokemuksia välineistä, opastusta netin käytössä sekä jäätietoa. Moni toivoi lehdestä nettiversiota. Kaikki vanhat lehdet ovat luettavissa netissä kohdassa Retkiluistelijat Skrinnari-lehti. Skrinnari-sivuston keskustelupalstan erillistä sisään kirjautumista sivun ylälaidassa harmiteltiin. Se on valitettava asia, johon emme ole keksineet ratkaisua, kun haluamme ainakin toistaiseksi säilyttää vanhojen sivujen keskustelut ja retkikuvaukset. Myös muut yksityiskohtaisemmat parannusehdotukset käymme tarkkaan läpi. Ruotsalaiset ovat ilahduttavan myötämielisesti suhtautuneet parannustoiveisiimme. 24 25

ENÄÄ EMME IHMETTELE MITÄÄN TEKSTI: PÄIVI LEPPÄNEN Kuntoa & Sporttia Kisakalliosta! Lohjanjärven rannalla sijaitseva Kisakallion Urheiluopisto tarjoaa erinomaiset puitteet niin tiukan kokouksen kuin liikunnallisen työhyvinvointipäivän toteutukseen. Kisakallio toimii loistavasti tapahtumakeskuksena myös kongressi- ja messutapahtumiin. Kisakalliossa yhdistyvät palaverien parhaimmat ideat ja liikunnalliset elämykset. Tiukan aivojumpan ohessa InBody-kehoanalyysi sekä kuntotestaus antaa vauhtia työhön! Tervetuloa idyllisen Lohjanjärven rannalle Yövy sporttisessa huoneistohotellissa, ruokaile modernissa ravintolassa, kokeile aivojumppaa raikkaissa kokoustiloissa tai vedä luistimet jalkaan. Etelä-Suomen suurin järvi, Lohjanjärvi, on yhdessä Hiidenveden vesistön kanssa ulkoilijan paratiisi! Kisakallio on lähellä Uutta E18 moottoritietä pitkin vain puoli tuntia Helsingistä ja tunti Turusta! Hyvää ruokaa ja iloista illanviettoa Kokous- ja kurssipäivä huipentuu iloiseen illanviettoon suurkodalla tai Rantamakasiinilla. Lohjanjärven rantaviivan tuntumassa sijaitseva tunnelmallinen Rantamakasiini on oiva paikka jopa 150 henkilön ilonpitoon. Kisakallio on energinen paketti liikuntaa ja elämäniloa. Meillä on ilo liikkua, urheilla, virkistyä... Ja rentoutua! Loistava kevättalven sunnuntaipäivä Hangossa. Bussi täynnä innokkaita luistelijoita ja retkenvetäjiä. Menomatkalla normaalikuvio; yhden pysähdyksen taktiikka ja Hangon vapaudenpatsaalta suoraan rannasta jäälle. Harvinaista Hangossa! Ryhmäjako ja paluuaika sovittiin jo bussissa. Ryhmiä syntyi kivasti joka tasolle. Kukin ryhmä lähti omalla teemallaan. Minun teemani oli rasvanpolttoryhmä RPR - ei peesausta ja koko ajan liikettä ilman pidempiä taukoja. Jonkin ajan kuluttua kyllä selvisi miten tämä oli tulkittu; luistelijat liikkuivat sitten rinnakkain! Tästäkin piti luopua kun jää alkoi vaan notkua liikaa ja ääni nousi liian ylös. Peräpään vetäjä pyysi piikkaamaan lisää ja sitä tein. Ryhmä tuntui luistelevan koko ajan niskassa, kunnes pyysin pitämään 5 m etäisyyden (käytännössä se on aina kuitenkin jotain 2-3 m). Ryhmään tuli myös Taina Kinnunen katsomaan, miten vetäjäkokelas pärjää vetäjänä, kun sai vetovastuutehtävän. Hyvin pärjäsi ja Taina kommentoi myös minun kovaa ryhmäkuriani. =) Jäät olivat sileät ja teimme eri saarien kierroksia. Yhden kannaksen ylitys mennen tullen ja haimme sulan veden rajaa, niin kuin aina. Teimme kisan kuka arvioi matkaa tarkemmin, jonka tarkistimme luistellen ja yritimme myös luistella kuvioita jonomuodostelmana (Raumalla sanottaisiin tätä nypläykseksi). Tätä nypläystä täytynee vielä harjoitella tulevana talvena ja kuvioita on jo mietitty valmiiksi. Ehkä alussa vähän kaikkia jännitti mitä tämä RPR nyt sitten oikein on ja mennäänkö liian kovaa tai hiljaa, mutta vähitellen kaikki rentoutuivat kun saatiin vähän tuntumaa jäähän, joka oli ±7 cm, kestävää ja notkuvaa, vähän toffeemaista ja lauloi, kun oli tarpeeksi massaa päällä. Lupasin laittaa oman kalorikulutukseni nettiin. Jossain vaiheessa retkeä kerroin mitä tulee seuraavaksi, että ei tarvitse ihmetellä (niitä kiemuroita) ja Jouni Hakola kommentoi muiden puolesta: Enää emme ihmettele mitään. Lopussa ryhmä alkoi taas ottaa liikaa vapauksia joka suuntaan. Piti puhaltaa kaikki kasaan ja palata ryhmänä rantaan. Paluumatka oli aivan normisetti, yksi ryhmä myöhässä, mutta kaikilla hyvä mieli upean päivän päätteeksi. Jälkipuhe: Kun kaikkia maailmanennätyksiä hamutaan, ehkä joku voisi olla myös retkiuistelijoilla, en kuitenkaan tarkoita mitään joukkoplutausta, vaan vaikkapa retkiluistelua 24 h viestijoukkueena tai muuta vastaavaa. 26 KISAKALLION URHEILUOPISTO 27 Kisakalliontie 284, 08360 LOHJA Puh. 019 315 11 myynti@kisakallio.fi www.kisakallio.fi

Hangossa 23.3.2013, kuva: Mikko Mäklin 28 29

Rion ensimmäisen retken viilentävä taukotarjoilu, mansikkajäätelöä. Kuva: Ilkka Salmi VETÄJÄKOULUTUKSESSA TEKSTI: RIO RAJALA Retkiluistelu harrastuksena on monen tekijän yhtälö - jäät, säät, maisemat, suunnistus, yhdessäolo, varusteiden toimivuus, urheilu. Näiden optimaalinen yhdistelmä mahdollistaa aivan erityisen luontokokemuksen. Kun kuljin muiden kanssa jäillä, se ei tuntunut lopulta enää hyvältä, että toiset joutuvat tekemään kaiken työn ja kantamaan vastuun. Halusin itsekin ymmärtää tuota onnistuneen luisteluretken yhtälöä. Tämä sai minut hakeutumaan retkenvetäjäkoulutukseen, joka järjestettiin talven 2012-2013 aikana kolmena viikonloppuna. Koulutusta pitkin talvea Koulutukseen sisältyi jäiden ja säiden tuntemusta sekä retkien suunnittelua ja niiden onnistumiseen johtavia tekijöitä monipuolisesti. Näiden lisäksi koulutusprosessiin kuului olennaisesti kauden retkille ja jäätiedusteluun osallistuminen. Koulutussisältöjen lomassa koko prosessin erityinen anti oli verkostoitua mukaan retkiluistelutoimintaan ja nähdä se vetäjien hyväntuulinen yhteinen panostus siihen, että päästään luonnonjäille nautiskelemaan. Merkittävää omien taitojen kehittymisessä oli myös yhteistyö mentorin Ilkan ja toisen kokelaan Markun kanssa. Heidän kanssaan seurattiin säitä ja jäätilannetta ja oma jäidentuntemus lisääntyi harjoitusretkillä. Ensimmäisenä viikonloppuna Kisakalliossa perehdyttiin retkien suunnitteluun, ryhmädynamiikkaan ja varusteisiin Tainan ja Eva-Lotan johdolla. Tällöin pidettiin myös opetustilanneharjoituksia jäähallissa sekä tutkittiin omaa luistelutekniikkaa. Tänä viikonloppuna käsiteltiin myös retkien turvallisuustekijöitä Jouni Hakolan kanssa. Tämä koulutuksen avaus avasi silmät näkemään entistä enemmän osasia, joista onnistunut luisteluretki koostuu. Skrinnareiden kesken on tehty paljon työtä onnistuneiden retkien hyväksi. Toiselta koulutusviikonlopulta Lappohjassa jäi erityisesti mieleen Benjamin Donnerin ohjaamat pelastautumisharjoitukset niin kuivapuvussa kuin luisteluvarusteissakin. Kylmettymisharjoitus oli erityisen vaikuttava. Vaikka plutaamista ei toivota, se ei kuitenkaan ole mahdoton tilanne. Oikein pakattuna reppu kannattelee hyvin ja varusteiden sijoittelu on todella tärkeää miettiä etukäteen, että kaikki tarvittaessa toimii käytännöllisesti. Viikonloppuna Benjamin käsitteli myös riskienhallintaa ja ensiaputoimenpiteitä. Viimeinen viikonloppu pidettiin jälleen Kisakalliossa Harrin johdolla karttoihin ja GPS-laitteisiin paneutumista, Tainan ja Berntin kanssa sääasioita sekä Henrikin opastuksella suunnistusta. Uusi hauska kokemus oli suunnistaa lumisessa metsässä lumikengillä kulkien. Ensimmäinen oma retki Kurssin loppua kohti ajatus oman retken vetämisestä ei tuntunutkaan enää mahdottomalta. Ensimmäinen oma retkeni muotoutui oikeastaan käytännön kipeään tarpeeseen: suuri osa vetäjistä lähti maaliskuisena viikonloppuna bussiretkelle, Lauttasaaren hienot jäät odottivat retkeläisiä eikä yhtään retkeä ollut sinne ilmoitettu. Retkikutsuni sai kokoon pienen ryhmän luistelijoita sunnuntaiaamuna Lauttasaaren Itälahden uimarannalle. Aioin viedä heidät edellisenä päivänä tiedustelemaani reittiä Torra Lövöä kohti. Heti alkumatkasta selvisi, että reittisuunnitelmaa täytyy muuttaa yö oli siirtänyt jään reunaa huomattavasti lähemmäksi rantaa. Jäätilanteen nopeatkin muutokset olivat onneksi tulleet jo aiemmin kauden aikana tutuiksi. Huomasin myös, mitä haasteita ryhmän koossapitäminen ja kaikille sopivan vauhdin löytäminen tuottaa. Onneksi usein retkillä, niin kuin tälläkin kertaa, on toinen vetäjä mukana häntäpään valvoja on tarpeen ja vetäjien keskinäinen kommunikointi on hyödyllistä. Retken jälkeen oli helpottunut olo. Päivä oli nautittava niin jäiden, säiden kuin ryhmänkin puolesta. Tämä koko kauden kestänyt vetäjän taitojen oppimisen ja kehittämisen prosessi antoi hienon mahdollisuuden päästä seuraamaan muiden vetäjien toimintaa ja samalla käsitin, mikä valtava määrä opittua, mietittyä, tutkittua ja perittyä tietoa jääoloista ja jääretkeilystä luistelijoilla on. 30 31

Hypotermiaharjoitus, kuva: Benjamin Donner MIKÄ VETI VETÄMÄÄN? Vetäjäkokelaat Kisakalliossa 20.1.2013. Vasemmalta oikealle ja edestä taakse: Tuomas Tuomi, Tero-Jaakko Laatu, Tommi Lahtonen, Jouni Mäkelä, Teemu Tenhunen, Timo Nisula, Katriina Koski, Renita Niemi, Kalle Kyyrö, Rio Rajala, Jari Kallio, Markku Pitkänen, Jouni Kenttämies. kuva: Taina Kinnunen KYSYMYKSET JOUNI MÄKELÄ JOUNI KENTTÄMIES MARKKU PITKÄNEN 1. Miksi kiinnostuit vetäjäkoulutuksesta? 2. Mikä oli koulutuksen paras anti, mikä jäi päällimmäisenä mieleen? 3. Millä mielellä odotat tulevaa kautta? TERO-JAAKKO LAATU 1. Muutaman vuoden harjoittelun jälkeen luistelutaidot ja -kunto alkoivat olla jo paremmalla tasolla alkulähtökohtaan verraten, joten laitoin paperit vetämään. 2. Koko koulutus oli huippuluokkaa, vaikkakin rankka - parhaiten mieleen jäi avannossa lilluminen tosi pakkasilla ja alituinen kiire. 3. Odotan tulevaa kautta mielenkiinnolla sekä lievällä kauhulla (sillä vastuu ryhmästä aina mukana) - vaikkakin mukavaa hommaa... 1. Halu jalostaa tietoa&taitoa retkiluistelusta ja levittää retkiluistelun ilosanomaa. 2. Koulutuksen monipuolisuus, innokkaat osallistujat ja monet mahdollisuudet välineiden testaamiseen. Hyviä keskusteluja parhaista käytännöistä. 3. Jännityksellä, mentorointi vielä suorittamatta. Tulkoon vaan silmitön talvi, järjetön sää. Meitä ei kylmetä routa ja jää. TIMO NISULA 1. Pitkään mukana olleena ja melonnassa tuli hankittua ohjaajapaperit, miksei sitten retkiluistelussa. 2. Avanto ja kylmävesi tuli voitettua, eikä niitä tarvitse pelätä. 3. Pitkää ja ehjää kautta. 1. Vetäjäkoulutus vaikutti mietityltä ja kattavalta kokonaisuudelta retkiluisteluun - ja oli myös käytännössä sitä. 2. Koulutus antoi kokonaiskuvaa lajista jäätuntemuksesta retkiluisteliporukan ryhmädynamiikkaan. Päälimmäiseksi mieleen jäi riskien arviointi ja hallinta. 3. Uusia haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia. Jokainen luistelija ja retkenvetäjä on oma persoonansa ja jokaisella meistä on varmasti jotain omaa erityistä annettavaa retkiluistelulle. 1. Olen itse päässyt nauttimaan hyvin vedetyistä ja turvallisista retkistä jo vuosia ja luistelu on antanut paljon hyvää oloa. Tunsin että nyt voisi olla minun vuoroni antaa jotain luistelulle. Toinen syy on itsekkäämpi eli omien retkiluistelutaitojen kehittyminen. 2. Koulutuksessa käsiteltiin monia asioita, mutta päällimmäisinä jäivät mieleen kevyt hypotermiaharjoitus ja oman ensimmäisen retken vetäminen. Kummatkin olivat kokemuksellisia käytännön harjotteita, joissa pääsi soveltamaan jo käsiteltyjä asioita. 3. Tänään (24.9.) lämpötila laski jo viiteen asteeseen, milloinkahan ekat jäät tulee!? Eli innokkaana :-) 32 33

OAC Long Tour toimii haastavimmissakin jääolosuhteissa! Vaihda komposiittiin! Renita ja Rio harjoitusretkellä Kemiön edustalla, kuva: Ilkka Salmi Kuvassa OAC Long Tour Evo II ja X-Trace side RENITA NIEMI TEEMU TENHUNEN www.oac.fi Mallisto kaikkiin jääolosuhteisiin! 1. Tukee muuta parhaillaan käynnissä olevaa luonnossa liikkumisen koulutusta sekä antaa valmiuksia viedä ryhmä nauttimaan merestä tai järvestä myös talvella. Oman jäätietojen ja -taitojen lisääminen. 2. Monipuolisuus ja kouluttajien innostuneisuus sekä panostus uusien vetäjien kouluttamiseen. Mieletön voimavara! 3. Panostan luistelutekniikan hiomiseen sekä testaan taitojani vetäjänä. KATRIINA KOSKI 1. Halusin oppia tuntemaan lisää jään käyttäytymistä sekä toisaalta päästä jakamaan hienoa lajia myös uusille harrastajille. 2. Heikkojen jäiden testaaminen sekä omien varusteiden kokeilu jääkylmässä vedessä räpiköiden. 3. Odotan jo vähitellen raikkaita pakkaskelejä upean syksyn jälkeen, pääsyä nauttimaan luonnosta jäillä ja jään lauluakin. 1. Vetäjäkoulutus oli luonteva valinta. Luisteluretkiä on vuosien mittaan tullut vedettyä runsaasti, samoin muutamia retkiluistelukursseja. Oli hyvä saada lisää pätevyyttä aiheeseen ja myös nähdä, miten eteläisessä Suomessa luistelupiireissä toimitaan. Myös lisätieto merellä luistelemisesta kiinnosti. 2. Lisätieto luistelemisesta erityisesti merijäällä ja SRL:n toiminnasta oli hyödyllistä. Plutausharjoitukset olivat myös kiintoisia ja tarpeellisia. 3. Tuleva kausi saisi olla parempi kuin edellinen... Viime talvena luistelukelejä oli Keski-Suomessa vain noin viiden päivän verran, joten kausi oli kymmeneen vuoteen lyhin ja huonoin. Toissa vuonna olosuhteet olivat loistavat ja luistelemaan pääsi yhteensä noin kuukauden ajan, joten vastaavat kelit olisivat toiveissa... Muutama luistelukurssikin varmaan pitäisi vetää. MAINOS? Jääkiito-luistimilla Suomen mestaruutta 34 35

TERVETULOA LUISTELURETKELLE! Retkiluistelu on liikkumista luonnon jäillä. Koulutettujen luisteluoppaiden järjestämillä retkillä luistelu on turvallista ja mukavaa. Suomen Retkiluistelijat/Finlands Långfärdsskrinnare on yksi maan aktiivisimmista retkeily-yhdistyksistä. Järjestämme talvikaudella jää- ja lumitilanteen salliessa eritasoisia retkiä viikonloppuisin ja usein myös keskellä viikkoa. Retkien vetäjinä toimivat kokeneet luistelijat, jotka ovat saaneet retkenjohtajakoulutuksen. Seuran järjestämät retket eivät ole kaupallista toimintaa: luistelu on vetäjien harrastus ja vetäminen palkatonta harrastustoimintaa. Tämän vuoksi jokainen osallistuja on itse vastuussa retkensä onnistumisesta ja turvallisuudestaan opastetuillakin retkillä. Seuran retkiä järjestetään yleensä etelärannikolla Loviisan ja Hangon välisellä alueella sekä Uudenmaan järviylänköalueilla (mm. Nuuksio, Lohja, Sammatti, Loppi, Karkkila). Jäätilanteen salliessa retket ulottuvat toisinaan kauemmaksikin, esimerkiksi Emäsalo 16.3.2013, kuva: Ilkka Salmi 36 37

Tampereelle, Lahteen, Kymenlaaksoon, Turkuun, Ahvenanmaalle ja Raumalle. Osassa näissä kaupungeissa toimii paikallisia jaostoja, jotka järjestävät myös paikallisia retkiä. Retkille osallistuminen on yhdistyksen jäsenille ilmaista. Tilausbussiretkillä peritään kohteen mukainen bussimaksu. Jos matkustat retkelle toisen autossa, tarjoa oma-aloitteisesti kuskille bensarahaa kulujen kattamiseksi (suositus 10 senttiä kilometriltä). Valitse oikean tasoinen retki Retkiluistelu sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille, mutta hauskinta ja turvallisinta on, kun osallistut vain omalle taito- ja kuntotasollesi tarkoitetuille retkille. Luokituksen tarkoituksena on auttaa retkeläistä valitsemaan omalle kiinnostuksel- leen, kunnolleen, kestävyydelleen ja taidoilleen soveltuva retki. Retkiluokitus perustuu keskimääräiseen luistelunopeuteen retkellä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvaus sekä annettu suuntaa-antavia retken kokonaiskilometrejä eri luokille. Päivämatka perustuu oletukseen, että luistellaan hyvillä jäillä heikkotuulisessa säässä koko päivä, noin 6 tuntia. Lyhytkestoisemmilla retkillä tai haastavissa jää- ja sääolosuhteissa retken pituus on vastaavasti lyhyempi. Jos olet epävarma kunnostasi ja osaamisestasi, valitse varmuuden vuoksi alempi taso kuin liian vaativa. Hyvä luistelutaito on perusedellytys onnistuneelle retkelle. Retkiluistelun tekniikkaa voi käydä harjoittelemassa omatoimisesti Emäsalo 16.3.2013, kuva: Ilkka Salmi Onnistuneen retken edellytykset KUN TULET RETKELLE Pakkaa ja tarkista varusteesi jo edellisenä iltana. Muista eväät ja riittävästi juomaa. Valitse itsellesi sopiva retkiluokka ja varaa retkipäivälle riittävästi aikaa. Tule ajoissa kokoontumispaikalle, retkikutsussa ilmoitettuna aikana on tarkoitus olla jäällä luistimet jalassa valmiina lähtöön, ellei erikseen kokoonnuta jossain aiemmin. Suosi joukkoliikennettä. Pysäköi autosi niin, ettei se haittaa muuta liikennettä. LÄHTÖPAIKALLA Jos olet mukana ensimmäistä kertaa, ilmoittaudu retken johtajalle ja esittele itsesi. Retkenvetäjä kokoaa kaikki yhteen ja kertoo retkisuunnitelman. Retkenvetäjä nostaa esille erityisesti sillä retkellä huomioitavat turvallisuusseikat ja miten niihin varaudutaan. RETKELLÄ Älä koskaan luistele retkenvetäjän ohi. Pidä riittävä etäisyys edellä luistelevaan. Pysy aina näkö- ja huutoetäisyydellä ryhmästä. Älä venytä letkaa äläkä sooloile. Pidä silmällä muita retkeläisiä. Jos joku kaatuu pahasti tai jää pettää, kiinnitä muiden huomio pilliin puhaltamalla. Älä epäröi kertoa vetäjälle, jos olethuonovointinen, huolestunut jostain tai sinulla on välineongelmia. Ryhmästä voi poistua vain retkenvetäjän luvalla. PALATTAESSA TAKAISIN Älä kiiruhda retken vetäjän ohi edes rantaan tultaessa. Retken päätöskokoontuminen on paras paikka palautteen antamiselle. luistinradalla, esimerkiksi Helsingissä Eläintarhan kentällä tai Oulunkylän tekojäällä (retkiluistimet sallittu vain ns. pikaluisteluvuoroilla). Tuusulanjärvellä on jäätilanteen salliessa talvisin aurattu luistelurata. Muista, että harjoittelu kannattaa; mitä paremmin osaat luistella, sitä enemmän nautit retkistä. Retkistä tiedottaminen Retkitiedotuksen pääkanava on.fi-sivusto. Lisäksi tietoja saa tilaamalla tekstiviesti- tai sähköpostitiedotteet. Tiedot viikonlopun retkistä ja yleisestä jäätilanteesta kerrotaan netissä perjantai- ja/ tai lauantai-iltaisin klo 19 mennessä. Tietoja tarkennetaan mahdollisesti myöhemmin illalla tai vielä retkiaamuna, esim. äkillisen lumisateen takia. Etenkin kevättalvella järjestetään aamu- ja iltaretkiä myös keskellä viikkoa, joten nettisivuja kannattaa seurata muulloinkin. Viikonlopun bussiretkistä pyritään tiedottamaan tekstiviestillä ja netissä jo ennen perjantai-iltaa. Seuran kotisivuilla (www..fi) on vain jäsenille tarkoitettu osio, jonne retkenvetäjät voivat laittaa tietoa tulevista retkistä tai jäsenistö voi ilmoittaa omatoimiretkistä. Kannattaa siis aina, kun mahdollista pitää silmällä nettiä. Aktiivinen ja retkestään innostunut vetäjä laittaa sivuille usein runsaasti sellaista informaatiota, joka ei millään mahdu tekstiviestiin. Tulevien retkien lähtöajat ja -paikat tiedotetaan viikonloppuisin myös tekstiviesteillä. Tekstiviestipalvelu on jäsenille ilmainen, mutta se pitää aktivoida nettisivuilla kerrotulla tavalla. On mahdollista tilata tekstiviestejä joko Uudenmaan tai Turun-Rauman alueelta, mutta vain toiselta! Retkikuljetukset Lajin suosion kasvaessa rajusti seura suosii yhteisillä retkillä julkista liikennettä, tilausbussia ja kimppakyytiä. Seura järjestää jäsenilleen tilausbussiretkiä mahdollisuuksien mukaan. Yhteinen bussikuljetus säästää bensaa ja mahdollistaa nautittavat myötätuuliretket, kun kenenkään ei tar- 38 39