Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Samankaltaiset tiedostot
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Soiden hiilivarastojen kehitys

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Energian tuotanto ja käyttö

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Puu vähähiilisessä keittiössä

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Bioenergia ry

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

SOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA. Kansalaispaneelin taustamateriaali

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Kampanjan tavoitteet

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Metsä Groupin biotuotetehdas

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

BioForest-yhtymä HANKE

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Viite: Eduskunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, asiantuntijapyyntö

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Puun energiakäyttö 2012

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Bioenergiatavoitteet liian suuria lupauksia?

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Kuntavaalit 2017: KUINKA VOIT EDISTÄÄ KOTIMAISTA ENERGIAA KUNNASSASI

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Powered by UPM BioVerno

WWF kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Transkriptio:

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019

Uusiutuvuus ja päästöttömyys Fossiiliset polttoaineet lämmittävät ilmastoa. => Siirrytään uusiutuviin energianlähteiseen, niin ilmasto ei lämpene. => Bioenergiasta ja metsien käytöstä syntyy vaikeaselkoinen keskustelu. Mikä tässä oikein mättää?

Miten polttaminen voi olla päästötöntä? Ei mitenkään! Fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutus ei johdu niiden uusiutumattomuudesta. Fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutus johtuu niiden hajoamattomuudesta eli pysyvyydestä.

Fossiilinen polttoaine = uusiutumaton ja hajoamaton Hiilivarastot: Mitä tapahtuu jos ei polteta? Mitä tapahtuu jos poltetaan? Polttamisen vaikutus ilmakehä kivihiili

Turve = hitaasti uusiutuva ja hajoamaton Mitä tapahtuu jos ei polteta? Mitä tapahtuu jos poltetaan? Polttamisen vaikutus Hiilivarastot: ilmakehä Uusiutuvan, hajoamattoman polttoaineen ilmastovaikutus on fossiilisen polttoaineen kaltainen, kun poltto ei vaikuta uusiutumiseen. turve

Mutta onko turve hajoamatonta? erityisesti turvepelloilla turvetta hajoaa 99 suon tarkastelu kaavoitusta varten Vaalassa (Juutinen ym. käsikirjoitus) mitä tapahtuu jos poltetaan? = aiheutetut päästöt turvetuotannon aikana turvetta hajoaa kentillä ja aumoissa sekä poltossa mitä tapahtuu jos ei polteta? = vältetyt päästöt samana aikana turvetta hajoaa (pellot, osa metsäojitetuista) tai kertyy (ojittamattomat) märät suot lisäksi vapauttavat metaania

99 suota Vaalassa, tulos Suolla maatalousmaata (22 suota) Suolla ei maatalousmaata (77 suota) Vältetyt päästöt, % aiheutetuista 15 10 5 0 0 10 20 30 40 50 60 Maatalousmaan osuus suon pinta alasta, % Vältetyt päästöt, % aiheutetuista 1,5 1,0 0,5 0,0 0 20 40 60 80 100 Metsäojitetun osuus suon pinta alasta, % merkittävät päästöjen välttämiset käytännössä harvoin mahdollisia hajoamisen päästöt voisi välttää myös ilman turpeen polttamista

Metsä = uusiutuva ja hajoava 1. metsätalouden ja teollisuuden sivuvirtojen poltto hakkuutähteet, kuori, puru, mustalipeä, jne. poltetaan biomassaa, joka on jo hakattu 2. metsien biomassan käytön lisääminen (= hakkuiden lisääminen)

1. Metsä, sivuvirrat sivuvirrat hajoaisivat joka tapauksessa vaikkei niitä poltettaisi usein hajoaminen tapahtuisi polttoa hitaammin => sivuvirtojen käyttö pitkällä aikavälillä pienipäästöistä

2. Metsä, hakkuiden lisääminen Hiilinielu Hiilivarasto Kauppalehti 11.2.2019: Taipuuko metsien hakkaaminen ilmastoteoksi?

Turve vai puu, oleellisia eroja 1. Turve voi olla hajoamatonta, puun biomassa ei voi. puun käyttö on pitkällä aikavälillä vähäpäästöistä 2. Bioenergia puusta tulee metsätalouden ja teollisuuden sivutuotteena, turve energia on päätuote. puuta tarvitaan fossiilitalouden korvaajaksi tuotteiden raaka aineena 3. Turve on varma pitkän aikavälin hiilivarasto, puubiomassa ei ole. puun säilöminen riskialtis tapa pitää hiiltä pois ilmakehästä 4. Puun arvo ja metsänomistajan aktiivisuus edistävät puun kasvua, turpeen kertymistä on vaikea edistää. metsien käyttö pitää yllä raaka ainetuotantoa hiilinielu ja raaka ainetuotanto yhtä aikaa mahdollisia, kun fiksusti toimitaan

Jos olisin koneyrittäjä minulla olisi 30 vuotta työuraa vielä edessä metsätalouden merkitys vain kasvaa entisestään, kun fossiilitaloudesta pyristellään irti ja siellä työvoimasta on pulaa turpeennoston suunta on alaspäin, mutta tarkka aikataulu on epävarma eikä minun päätettävissäni => pyrkisin vähitellen siirtymään hallitusti turvetuotannosta metsätalouteen