ROMEO JA JULIA PE / FRE / FRI 26 / 04 / 2019 19.00 HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE ANTONY HERMUS FRANCESCO PIEMONTESI
Coriolanus-alkusoitto LUDWIG VAN BEETHOVEN Ludwig van Beethovenin (1770 1827) kaikki näyttämöteokset ovat enemmän tai vähemmän kadonneet konsertti- ja oopperasaleista. Näytelmämusiikit Ateenan rauniot (1811), Egmont (1810) ja Talon vihkiminen (1822) tunnetaan yksittäisistä numeroistaan, ja jopa harvemmin esitetyn Fidelio-oopperan (1814) neljä alkusoittoversiota ovat pääteostaan suositumpia ja kerronnaltaan onnistuneempia. Beethovenin sinfoniseen ajattelumaailmaan eivät istuneet näyttämön vaatimat, sitkeästi jännitetyt draamankaaret, lavatapahtumien kannattelu taustamusiikilla ja teemojen miettiminen näyttämöllisiksi elementeiksi. Hänhän perusti melkein kaikki teoksensa hyvin tarkasti määriteltyyn sonaattimuotoon. Ulkomusiikillinen lähtökohta ei silti aina kahlinnut Beethovenin mielikuvitusta. Esimerkiksi syntymästään asti suosittu Coriolanus-alkusoitto (1807) valmistui todennäköisesti Heinrich Joseph von Collinin Coriolan-näytelmän innoittamana, mutta tuskin varta vasten näytelmää varten. Se kantaesitettiin vuonna 1807 samassa konsertissa kuin neljäs sinfonia ja neljäs pianokonsertto, ja myöhemmin se soitettiin Coriolanin teatteriesityksessä. Muuta musiikkia Beethoven ei näytelmään tuottanut. Roomalainen Gaius Marcus Coriolanus oli ylimys, joka joutui kansalaisten epäsuosioon ja pakeni katkerana kaupungista vallatakseen sen takaisin vieraan vallan joukoissa. Kuuluisammassa Shakespearen Coriolanus-näytelmässä päähenkilö murhataan lopussa, mutta Collinin versiossa hän tekee itsemurhan huomattuaan, ettei voi vastustaa äitinsä ja vaimonsa pyyntöä laskea aseet. Beethoven on jättänyt musiikin dramaturgian jokaisen kuulijan oman mielikuvituksen varaan. Ehkä sonaattimuotoisen teoksen uhmakas pääteema edustaa Coriolanin vihaa ja melodinen sivuteema duurissa naishahmojen rauhanomaisuutta? Kenties Beethoven näki sotapäällikössä itsensä tai samaan aikaan Euroopassa tuhoa kylväneen Napoleonin. Oli esikuvana kuka tahansa, alkusoiton lohduton loppu ei jätä hiipuvalle toivonkipinälle mitään mahdollisuutta toipumiseen. 2
Pianokonsertto UNSUK CHIN Eteläkorealainen Unsuk Chin (s. 1961) on aikamme esitetyimpiä ja palkituimpia säveltäjiä. Vuonna 2017 myönnetyn Wihurin Sibelius-palkinnon lisäksi hän on saanut mm. Grawemeyer- ja Arnold Schönberg -palkinnot sekä lukuisia muita tunnustuksia sävellyskilpailuista, kuten vuoden 1984 Rostrum, joka nosti hänet tunnettuuteen ja orkestereiden kausiohjelmien vakionimeksi. Läheisistä Suomensuhteistaankin johtuen Chinin musiikilla on erityinen sija maamme musiikkielämässä. Hän on naimisissa pianisti Maris Gothónin kanssa, ja klarinettikonserttonsa hän teki varta vasten Kari Kriikulle. Konsertot myös sellolle, viululle, shengille että kaksoiskonserton pianolle ja lyömäsoittimille säveltänyt Chin aloitti solistiteostensa tekemisen pianokonsertolla (1996-97). Sen haastavassa sooloosuudessa kuuluvat hänen opettajansa György Ligetin etydien vaikutus sekä voimakas innostus indonesialaiseen, lyömäsoittimien ympärille rakentuvaan gamelan-musiikkiin. Chin on kertonut tavoitelleensa epookkimaista kerrontaa; piano käy läpi historiaansa alkaen aina barokkisäveltäjä Scarlattista ja päätyen nykypäivään, mutta kuivakkaan kronikoinnin sijaan Chin esittää soittimen kehityksen leikillisessä ja virtuoosisessa valossa. Romantiikan aikakauden itseriittoisen yksilöpianismin kliseet Chin on välttänyt kirjoittamalla orkesterin jokaiselle soittimelle tärkeitä osuuksia solistin rinnalle. Teoksen neljästä osasta ensimmäinen on preludi, jonka alussa konserton teemat esitellään geometrisesti taivutettuina kolmisointuina. Teemat kehittyvät rytmisiin muotoihin, päällekkäin ja lomittain kasvaen pian solistin näytösluontoiseen jaksoon ja osan elementtien muunnokseen. Toinen osa hahmottuu vastakohtien törmäyksinä: sointivärejä tutkiskelevat alku- ja loppujaksot reunustavat äärimmäisen vauhdikasta keskijaksoa. Kolmannen osan katkelmalliset taitteet liittyvät yhteen orkesterisoinnuilla, kun taas finaaliosa noudattaa jatkuvan kasvun kaavaa kohti soolokadenssia ja sitä seuraavaa, yllättävästi katkeavaa koodaa. 3
Romeo ja Julia, sarja SERGEI PROKOFJEV 4 Ehkä epävarmat ulkomaanvuodet ja suuri lama olivat sumentaneet Sergei Prokofjevin (1891 1953) arviointikyvyn, ehkä tieto Stalinin systemaattisesta taiteilijoiden yliviivamisesta ei ollut kulkeutunut Pariisin saakka. Moni kollega oli vaihtanut ammattia, jotkut muuttaneet maalle, toiset teloitettu. Joka tapauksessa Prokofjev alkoi 1930-luvulla taas lämmitellä suhteitaan Neuvostoliittoon, mistä hän oli lähtenyt vuonna 1918. Toisaalta säveltäjä varmasti koki kasvattaneensa turvavälin Šostakovitšin kaltaisiin formalisteihin hiomalla nuoruuden särmänsä uusromanttisella tyylillä. Kun ulkomailta ei töitä tippunut, ja musiikki elokuvaan Luutnantti Kije (1934) onnistui, Prokofjev oli yhä varmempi päätöksestään. Hän saisi vapaat kädet Romeo ja Julia -baletin toteuttamiseksi Kirovin teatterissa, ja kaupanpäällisenä täyden matkustusvapauden. Paluu Neuvostoliittoon vuonna 1936 oli sinetöity. Unelmien tilaus oli kuitenkin Juudaksen suudelma. Ensin Kirov vetäytyi jo ennen kuin nuottiakaan oli valmiina. Prokofjev teki baletin valmiiksi neljässä kuukaudessa Moskovan Bolšoille, mutta varmuuden vuoksi sekin hyllytti teoksen Stalinin aloitettua Šostakovitšiin suunnatun lokakampanjansa Pravdassa. Prokofjev otti vastuun myöntämällä musiikkinsa tanssikelvottomaksi, ja että rohkea loppuratkaisu, joka jättää nuoret rakastavaiset henkiin, osoitti huonoa makua. Se ei pelastanut baletin avainhenkilöitä: libretisti Adrian Pjotrovski ja Bolšoin johtaja Vladimir Mutnikh teloitettiin vuonna 1937, Shakespeare-tutkija Sergei Dinamov vuonna 1939. Ihmeen kaupalla Prokofjev säästyi, vaikka hän lännen paluumuuttajana oli potentiaalinen petturi. Koska ensimmäisen kokoillan baletin saaminen teatteriin näytti nyt epätodennäköiseltä, Prokofjev pelasti Romeon ja Julian parhaat osat kahteen suosittuun orkesterisarjaan vuonna 1936 niissä loppuratkaisu jää auki. Säveltäjän omien sarjojen lisäksi moni kapellimestari on koonnut baletin kymmenistä tanssinumeroista omat sarjansa. Lopulta Romeo ja Julia kantaesitettiin vuonna 1938 Tšekkoslovakiassa kovakätisesti lyhennettynä. Matkustuskiellossa virunut Prokofjev näki baletin täydellisenä ja suuresti muokkaamanaan versiona Neuvostoliiton ensi-illassa Kirovissa vuonna 1940. Säveltäjää lukuunottamatta yleisö otti teoksen ihastuneesti vastaan.
Kohtaamisia-klubi Suuren suosion saanut Kohtaamisia-klubi on luovien ideoiden ja yllättävien kohtaamisten areena, esiintyjinä HKO:n muusikot ystävineen. Maksuton ja kaikille avoin Kohtaamisia-klubi järjestetään Musiikkitalon Päälämpiössä. Vapaa pääsy tervetuloa! Ohjelma alkaa illan konsertin jälkeen, n. klo 21, kahvila palvelee 22.30 saakka. TÄNÄÄN! Sattumia pe 26.4. klo 21 Musiikkitalo, päälämpiö Markku Maalismaa lausunta Veli Kujala harmonikka Mikko Innanen saksofonit Petri Keskitalo tuuba ja perkussiot Klassinen ja jazz-musiikki, improvisointi, kirjallisuus ja teatteritaide kohtaavat kevään viimeisellä Kohtaamisia-klubilla. Ohjelma koostuu venäläisen kirjailijan Daniil Harmsin Sattumia-novellikokoelmasta valikoitujen tekstien ja musiikin vuoropuhelusta. Keskeiset säveltäjänimet ovat Sergei Prokofjev ja Dmitri Šostakovitš. Ohjelmassa kuullaan myös otteita illan HKO:n konsertissa kuullusta Prokofjevin Romeo ja Julia -teoksesta. Ohjelmatiedot www.helsinginkaupunginorkesteri.fi 5
ANTONY HERMUS Alankomaalainen Antony Hermus (s. 1973) oli pienestä pitäen soittanut pianoa, hänen isänsä soitti viulua ja johti kotikaupungin kirkkokuoroa, mutta nuori Hermus ei suoraan ohjautunut pianistin uralle. Hän haki yliopiston hallintotieteiden linjalle, jatkoi tohtoriopiskelijaksi saakka ja työllistyi. Musiikki ei silti unohtunut. Koko yliopistoajan Hermus oli jatkanut konservatoriossa pianonsoittoa, hankkinut diplomin ja esiintyi orkestereiden solistina. Kerran harjoituksissa kapellimestari oli sairastunut, ja koska Hermusilla oli tapana selailla muidenkin soittimien osuuksia partituurista, häntä pyydettiin sijaistamaan. Se oli ensimmäinen kosketus kapellimestarin ammattiin, joka näytti häneltä myös sujuvan. Hän oli jälleen tienhaarassa ja valinnan edessä. Nyt hän päätti keskittyä yhteen asiaan, muuttaa Saksaan ja omistautua 25-tuntisille työpäiville harjoittelijana oopperatalossa. Hermus oppi tuntemaan talon kaikki toimet järjestäjän ja nuotistonhoitajan töistä lähtien, ja päätyi harjoituskapellimestariksi. Ura alkoi siitä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Hermus on vieraillut lukuisissa Saksan tärkeissä oopperataloissa, johtanut kaikkia Alankomaiden orkestereita ja mm. BBC Philharmonicia, Lontoon Philharmonia -orkesteria ja Royal Philharmonicia. Hän on Pohjois-Alankomaiden sinfoniaorkesterin päävierailija ja Alankomaiden nuoriso-orkesterin taiteellinen neuvonantaja. Muusikkona ja humanistina työni on kommunikoida kollegojeni kanssa niin, että äänemme välittyy ihmisille ja yleisölle. Siten voimme epäsuorasti parantaa maailmaa, hän on sanonut Brabant Cultureelin haastattelussa. Orkesterimusiikissa Hermusin ydinaluetta ovat myöhäisromantikot, mutta nykymusiikillakin on sijansa. Unsuk Chinin pianokonsertto on hänelle hyvin tuttu. Viimeksi hän johti sitä helmikuussa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin konsertissa solistinaan Francesco Piemontesi. Seuraa Antony Hermusia Twitterissä @antonyhermus 6
ANTONY HERMUS MARCO BORGGREVE 7
FRANCESCO PIEMONTESI Italiankielisen Sveitsin Locarnossa syntynyt Francesco Piemontesi (s. 1983) kuuluu aikamme kiinnostavimpiin nuoriin pianisteihin. Piemontesi tutustui pianoon jo neljävuotiaana haeskeltuaan koskettimilta melodioita, joita hän kuuli vanhempiensa laulavan. Soittotuntinsa hän aloitti kuitenkin viululla, mutta kun kaksi viulutuntia olikin vierähtänyt pianon ääressä, oli soittimen lopullinen valinta helppo. Piemontesi on lukuisten kilpailumenestystensä siivittämänä noussut urallaan tasaisen varmasti maailman arvostetuimpien orkestereiden solistiksi ja festivaalien esiintyjäksi. Saatuaan kolmannen palkinnon vuoden 2007 Kuningatar Elizabeth -pianokilpailussa Piemontesi murtautui lopullisesti musiikkimaailman tietoisuuteen, ja on sittemmin esiintynyt niin Wienin Musikvereinissa, New Yorkin Carnegie Hallissa kuin Berliinin Philharmoniessa. Lisäksi hän on soittanut mm. BBC:n Proms-juhlilla, La Roque d Anthéronissa ja Edinburghin kansainvälisellä festivaalilla. Itse hän on Settimane Musicali di Ascona -festivaalin taiteellinen johtaja. Unsuk Chinin pianokonserttoa Piemontesi on esittänyt tänä vuonna myös Tukholmassa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin kanssa Antony Hermusin johdolla. HKO:ssa Piemontesi vieraili viimeksi syksyllä 2014. Opettajiensa Cécile Ousset n ja Arie Vardin lisäksi Piemontesi on tehnyt läheistä yhteistyötä Alexis Weissenbergin ja Murray Perahian kanssa. Alfred Brendeliltä hän on saanut jo 10 vuoden ajan paitsi opastusta soittamiseensa myös viisaita ajatuksia elämästä musiikin ulkopuolella. Piemontesin periaatteisiin kuuluu harjoitella nimenomaan niitä teoksia, jotka hän haluaa pitää ohjelmistossaan vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Piemontesin ylistettyjä tulkintoja on voinut kuulla Clavesin, Avanti Classicin ja EMI:n julkaisemilla levyillä. Nykyisin Piemontesi levyttää yksinoikeudella Naïve Classicsille. Seuraa Francesco Piemontesia Twitterissä @F_Piemontesi 8
FRANCESCO PIEMONTESI MARCO BORGGREVE 9
HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102 vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi vuosittain yli 120 000 kuulijalle. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus. Vuosina 1892 1923 orkesteri kantaesitti valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja Leif Segerstam. Ylikapellimestari John Storgårdsin kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Kapellimestari Susanna Mälkki valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi ylikapellimestariksi, ja hänen syksyllä 2016 käynnistynyt kautensa jatkuu kevääseen 2021. Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin Musiikkitalossa. Vuosittaisten 70 80 konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä 1900. Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan. HKO on saanut tunnustusta levytyksistään, joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia. www.helsinginkaupunginorkesteri.fi helsinki.philharmonic@hel.fi helsinkiphilharmonic @HelsinkiPhil helsinkiphilharmonic HelsinkiPhilharmonic 10
MAARIT KYTÖHARJU 11
LUDWIG VAN BEETHOVEN Coriolan-uvertyr Ludwig van Beethovens (1770 1827) musik för scenen har mer eller mindre försvunnit från kon-sert- och operasalarna. Det är endast enskilda nummer ur musiken till Atens ruiner (1811), Egmont (1810) och Die Weihe des Hauses (1822) som alls är kända. Operan Fidelio (1814) framförs rätt sällan men dess fyra uvertyrversioner desto oftare, och de är dessutom berättartekniskt mera lyckade. En till teatern bunden dramaturgi som kommenterar handlingen med hjälp av bakgrundsmusik och utnyttjar ett musiktema som ett sceniskt element var inte något som gick att förena med Beethovens symfoniska tänkande. Han lät ju nästan alla sina verk utgå från en noggrant strukturerad sonatform. Beethovens fantasi tyglades dock inte alltid av en ickemusikalisk utgångspunkt. Exempelvis den ända från sitt första framförande populära uvertyren Coriolan (1807) skrevs antagligen inspirerad av Heinrich Joseph von Collins pjäs med samma namn. Verket var dock knappast skrivet för att framföras med den. Uvertyren uruppfördes år 1807 på samma konsert som den fjärde symfonin och den fjärde pianokonserten. Senare framfördes den i samband med en uppsättning av Coriolan. Beethoven skrev ingen annan musik till pjäsen. Romaren Gaius Marcus Coriolanus var en ädling som väckte medborgarnas vrede och förbittrad flydde från staden, bara för att återvända tillsammans med en främmande makts trupper för att försöka erövra den. I Shakespeares mera berömda pjäsversion Coriolanus blir huvudpersonen till sist mördad. I Collins version begår han självmord då han inser att han inte kan stå emot sin mors och hustrus önskan att upphöra strida. Beethoven låter lyssnarens egen fantasi skapa verkets handling. Uvertyren är i sonatform: representerar det trotsiga huvudtemat Coriolanus vrede och det melodiska sidotemat de kvinnliga gestalternas vilja att bringa fred? I krigsherren såg Beethoven kanske sig själv, eller kanske Napoleon som vid samma tid spred våld runtom Europa. Uvertyren avslutas i tröstlösa tecken. Inte minsta gnista av hopp tillåts överleva. 12
LISÄÄ MUSIIKKIENERGIAA VAPPUMATINEA Taavi Oramo, kapellimestari KOLIZIO, vaskiyhtye Niina Lahtinen, näyttelijä KOLHIINTUNUT LUONTO Susanna Mälkki, kapellimestari Christian Tetzlaff, viulu Enno Poppe: Uusi teos (ke) Karol Szymanowski: Viulukonsertto nro 1 Jean Sibelius: Sinfonia nro 3 TOCCATA JA FUUGA Mario Venzago, kapellimestari Jean-Efflam Bavouzet, piano Bach - Stokowski: Toccata ja fuuga d-molli Sergei Rahmaninov: Paganini-rapsodia Arthur Honegger: Sinfonia nro 3 Liturginen Bach - Stokowski: Ein feste Burg ist unser Gott PE 10 / 05 / 2019 19.00 Kolhiintunut luonto, kuvailee saksalainen Enno Poppe pienistä iduista kasvavaa, kekseliästä musiikkiaan. Hänen tuorein teoksensa on kaupunginorkesterin tilaus. Yli sata vuotta uutuuden tuntunsa on säilyttänyt myös Karol Szymanowskin viulukonsertto, jota Christian Tetzlaff on nimittänyt säveltäjänsä viisasten kiveksi. KE 15 / 05 / 2019 19.00 TO 16 / 05 / 2019 19.00 Kauhuelokuvien vakiomusiikkina käytetty Bachin urkuteos sai uuden elämän kapellimestarilegenda Leopold Stokowskin käsissä. Orkesterisovitus muistetaan vääristyneiden varjokuvien soittamana Disneyn Fantasian avauskohtauksessa. Sveitsiläinen Mario Venzago johtaa maanmiehensä synkimmän sinfonian, joka ei jätä paatuneintakaan kuulijaa kylmäksi. FOLLOW ME Susanna Mälkki, kapellimestari Isabelle Faust, viulu Jean Sibelius: Satu Ondřej Adámek : Follow me - konsertto viululle ja orkesterille Béla Bartók: Musiikkia kieli- ja lyömäsoittimille sekä celestalle KE 01 / 05 / 2019 12.00 14.00 Kaupunginorkesterin perinteinen vappuriehan julistus, Vappumatinea Porilaisten marsseineen, on kuulunut helsinkiläiseen vuodenkiertoon 1800-luvulta asti. Kevään juhlinnasta vastaavat vaskiyhtye KOLIZIO sekä näyttelijä Niina Lahtinen. PE 24 / 05 / 2019 19.00 Tšekkiläissäveltäjän uutuusteos on ajankohtainen kertomus joukkoliikkeen synnystä ja tuhosta. Yksinäisen viulun motto kerää kuin huomaamatta taakseen huutosakin, jonka voima paljastuu pian kaksiteräiseksi miekaksi. Isabelle Faust herättää eloon ennenkuulumattomia sointivärejä, joita ovat innoittaneet niin alkuperäiskansojen huudot kuin ihmismielen ennustamattomuus. TICKETMASTER: 37 7 sis. palvelumaksun / inkl. serviceavgift / incl. service charge 13
UNSUK CHIN Pianokonsert Unsuk Chin (f. 1961) från Sydkorea är en av vår tids mest framförda och belönade tonsättare. År 2017 tilldelades hon Wihuris Sibeliuspris. Hon har tilldelats även bl.a. Gravemeyer Award och Arnold Schönberg-priset och har fått pris i kompositionstävlingar. Hon slog igenom år 1984 på tonsättarnas internationella Rostrum. Chins musik har en speciell plats i finländskt musikliv, inte minst på grund av hennes nära kontakter till vårt land. Hon är gift med pianist Maris Gothóni, och skrev sin klarinettkonsert åt Kari Kriikku. Chin har komponerat konserter för även cello, violin och sheng samt en dubbelkonsert för piano och slaginstrument. Hennes första solokonsert är pianokonserten (1996-97) vars utmanade soloparti är influerat av Chins lärares, György Ligetis etyder och av indonesisk gamelanmusik. Chin har berättat att hon eftersträvat att berätta om epoker: pianot går igenom sin historia, från barocktonsättaren Scarlatti fram till vår egen tid. Verket är dock ingen trist krönika. Chin presenterar instrumentets utveckling på ett både lekfullt och virtuost sätt. Eftersom hon har gett viktiga solopartier åt orkesterns alla instrument lyser den romantiska, självgoda solopianismens klichéer med sin frånvaro. Det första av verkets fyra satser är ett preludium i vars början konsertens teman presenteras i form av geometriskt böjda treklanger. Dessa teman får rytmiska gestalter som klingar på varandra och växelvis och snart leder till solistens showpassage och en variant av satsens element. Den andra satsen består av motsatser: det snabba mittpartiet ramas in av en början och ett slut som lyssnar in olika klangfärger. I den tredje satsen förenas fragmentariska partier av ett orkesterackord. Finalen är konsekvent expanderande och kulminerar i en solokadens och en coda som plötsligt bryts av. SERGEJ PROKOFJEV Romeo och Julia, svit Kanske det var de osäkra åren utomlands och den stora depressionen som fick Sergej Prokofjev (1891-1953) att fatta fel beslut. Kanske man i Paris inte kände till hur systematiskt Stalin gick åt artister: många kolleger hade bytt yrke, eller flyttat utomlands. Vissa hade avrättats. Hur som helst bestämde sig Prokofjev på 1930-talet för att återknyta kontakterna till Sovjet som han år 1918 hade rest ifrån. Han torde ha tänkt sig att han hade skapat ett tryggt avstånd till formalister i stil med Sjostakovitj genom att ha låtit sin ungdomliga rabulism omvandlas till ett 14
nyromantiskt uttryck. Då det inte längre fanns arbete utomlands och musiken till filmen Löjtnant Kizje (1934) blivit en succé mognade Prokofjevs beslut. Då Kirovteatern gav honom fria händer att skapa baletten Romeo och Julia plus full frihet att resa återvände han till Sovjet år 1936. Drömbeställningen blev en Judaskyss. Före en enda not av baletten skrivits drog sig Kirov ur projektet. Prokofjev fullbordade Romeo och Julia på fyra månader för Bolsjojteatern i Moskva. Men då Stalin i Pravda inledde sin kampanj mot Sjostakovitj tog Bolsjoj det säkra före det osäkra och satte verket på hyllan. Prokofjev tog sitt ansvar och medgav att han skrivit en musik man inte kunde dansa till, och att det varit smaklöst att ändra på slutet och låta de unga älskande överleva. Detta räddade inte balettens nyckelpersoner: librettoförfattaren Adrian Pjotrovskij och Bolsjojs chef Vladimir Mutnikh avrättades år 1937, Shakespeare-forskaren Sergej Dinamov år 1939. Som immigrant från väst var Prokofjev en potentiell landsförrädare, men mirakulöst nog överlevde han. Eftersom det tedde sig osannolikt att få hela baletten framförd tog Prokofjev dess bästa satser och formade av dem år 1936 två populära orkestersviter. Förutom tonsättaren har flera dirigenter skapat sina egna sviter utgående från balettens tiotals dansnummer. En kraftigt nedskuren version av Romeo och Julia hade till sist premiär i Tjeckoslovakien år 1938. Prokofjev, som hade fått reseförbud, fick själv se baletten först då dess ånyo reviderade version hade sin sovjetiska premiär på Kirovteatern år 1940. Alla utom tonsättaren tog emot verket med förtjusning. ANTONY HERMUS Nederländaren Antony Hermus (f. 1973) hade en far som spelade violin och dirigerade en kyrkokör. Sedan barnsben spelade Hermus piano, men han siktade inte i första hand på en musikerkarriär. Han tog en examen i förvaltningsvetenskap samtidigt som han studerade piano på konservatoriet, tog ett diplom, och ibland uppträdde som orkestersolist. I samband med en repetition ersatte Hermus en insjuknad dirigent. Resultatet blev en succé. Hermus bestämde sig för att flytta till Tyskland och ta 25-timmars arbetsdagar som praktikant på ett operahus. Han arbetade som bl.a. organisatör och notbibliotekarie, och blev till sist övningsdirigent. Karriären startade. Hermus har gästat flera av Tysklands centrala operahus, dirigerat alla orkestrar i Nederländerna samt bl.a. BBC:s filharmoniker, Londons filharmoniker och Royal Philharmonic Orchestra. Han är Norra Nederländernas symfonikers första gästdirigent och Nederländska ungdomsorkesterns konstnärliga 15
rådgivare. I en intervju i Brabant Cultureell har han sagt: Som musiker och humanist är det mitt arbete att kommunicera med mina kolleger på ett sådant sätt att människor och lyssnare tar till sig våra röster. På det sättet kan vi indirekt förbättra världen. Som orkesterdirigent är Hermus egnaste område senromantiken, men han är inte främmande för vår tids musik. Unsuk Chins pianokonsert dirigerade han senast i februari på Sveriges radios symfoniorkesters konsert med Francesco Piemontesi som solist. Följ Antony Hermus på Twitter: @antonyhermus FRANCESCO PIEMONTESI Francesco Piemontesi (f. 1983), född i Locarno i italienska Schweiz, bekantade sig med pianot i fyra års ålder och började sedan spela melodier han hörde sjungas av sina föräldrar. Han skulle ta violinlektioner, men de två första spenderades vid pianot och därmed var valet av instrument avgjort. Piemontesi har blivit en internationellt erkänd orkestersolist och festivalmusiker. Han slog igenom år 2007 då han fick tredje pris i Queen Elizabeth-pianotävlingen. Han har uppträtt i bl.a. Wiens Musikverein, Carnegie Hall och Philharmonie i Berlin samt på BBC Proms, La Roque d Anthéron och festivalen i Edinburgh. Han är konstnärlig ledare för festivalen Settimane Musicali di Ascona. Unsuk Chins pianokonsert har han spelat tidigare i år på Sveriges radios symfoniorkesters konsert i Stockholm under ledning av Antony Hermus. Piemontesi uppträdde med HSO senast hösten 2014. Piemontesi har studerat under ledning av Cécile Ousset och Arie Vardi och har samarbetat med Alexis Weissenberg och Murray Perahia. En viktig mentor är Alfred Brendel. Piemontesi har som princip att öva in endast verk som han faktiskt vill spela efter ännu ett par årtionden. Han har gjort av kritikerna hyllade skivinspelningar för Claves, Avanti Classic och EMI. Numera har han ett exklusivt skivkontrakt med Naïve Classics. Följ Francesco Piemontesi på Twitter: @F_Piemontesi 16
HELSINGFORS STADSORKESTER Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den kontinuerligt längst verksamma orkestern i Norden. Ensemblen bestod till en början av 36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker. Den konserterar årligen för över 120 000 lyssnare. Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent dess grundare, Robert Kajanus. 1892-1923 uruppförde orkestern majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam och John Storgårds. I början av september 2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent. Mälkki inledde sin period som orkesterns chefdirigent hösten 2016 och fortsätter fram till våren 2021. År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen 70-80 konserter och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren 1900. Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester som turnerade i Sydamerika. HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar. www.helsingforsstadsorkester.fi Käsiohjelma / Programblad / Program Teos- ja taiteilijaesittelyt / Verk- och artistpresentationer / Programme notes and artist bios Jaani Länsiö Käännökset / Översättningar / Translations Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish) Susan Sinisalo (englanti / engelska / English) Ulkoasu / Design Bond Creative Agency Oy Taitto ja painatus Grano Oy, Vantaa 2019 Oikeudet muutoksiin pidätetään. / Rätt till ändringar förbehålles. / All rights reserved. 17
LUDWIG VAN BEETHOVEN Coriolan Overture The Coriolan Overture by Ludwig van Beethoven (1770 1827) is thought to have been inspired by, but not actually written for a play, Coriolan, by Heinrich Joseph von Collin. It was first performed in 1807 at a concert of Beethoven s works, along with his fourth piano concerto and fourth symphony. Gaius Marcus Coriolanus was a legendary Roman leader who, deposed by his people, fled from the city and returned with enemy forces hoping to recapture it. In Shakespeare s more famous tragedy of that name, he is murdered at the end, but Collin has him commit suicide on realising that he cannot disobey his mother s and wife s plea to lay down arms. Beethoven lets the listener imagine the plot. The defiant main theme could represent Coriolan s anger and the melodic second major-key theme the peace-loving women. Maybe Beethoven saw something of himself in the military leader, or of Napoleon, at that time wreaking havoc in Europe. Whatever: the desolate overture offers not a shred of hope for a happy ending. UNSUK CHIN Piano Concerto South Korean Unsuk Chin (b. 1961) has won more major prizes and acclaim than almost any other contemporary composer. Her first concerto was for the piano (1996 1997). The influence of the Etudes of her teacher, György Ligeti, can be heard in the difficult solo part, as can her great enthusiasm for Indonesian gamelan music focusing on percussion. The composition reflects, she says, the influences of every epoch in piano literature from Scarlatti to the present. I wanted to emphasise particularly the vitality, kinetic and virtuoso aspects in short, the playful side of the piano. The solo part shows no evidence of the Romantic tradition, where the brilliant solo line is merely accompanied by the orchestra. The first movement is a prelude to the work. The second is a tone painting with a virtuoso interlude, and the third introduces 30 motives in mosaic fashion, with two recurring tutti chords that act as pillars holding the entire movement together. The finale is a gradual build-up ending with a cadenza for piano, brass and percussion followed by a typically classical coda. 18
HKO SCREEN KONSERTTI-ILTA KOTISOHVALLA HKO:n suorat verkkolähetykset tuovat kaupunginorkesterin konsertin kotisohvalle: vaikka et pääsisi paikalle Musiikkitaloon, voit katsella ja kuunnella konsertin netissä. Illan tunnelmaan virittäydytään Ennakkoluulijoiden seurassa ennen konserttia. Väliajalla tavataan lisää kiinnostavia vieraita ja kuullaan tarinoita konsertin kulisseista. Lähetys Musiikkitalosta alkaa klo 18.30, konsertti klo 19.00. Ohjelmat ovat lisäksi katsottavissa netissä konsertin jälkeen: 26.4. PE / FRE / FRI 1.5. ke / ons / wed 10.5. pe / fre / fri 24.5. pe / fre / fri 18.30 Suora lähetys Musiikkitalosta 19.00 Konsertti www.helsinginkaupunginorkesteri.fi #hkoscreen 19
20 SERGEI PROKOFIEV Romeo and Juliet Suite Sergei Prokofiev (1891 1953) thought his dreams had come true when the Kirov (Mariinsky) Theatre in St. Petersburg commissioned him to compose a ballet for the Moscow Bolshoi, but his hopes were dashed when Stalin launched his anti-shostakovich campaign in Pravda. Unlike his key colleagues involved in the project the librettist Adrian Piotrovsky, Bolshoi director Vladimir Mutnikh and Shakespeare scholar Sergei Dinamov Prokofiev s life was spared, but the chances of ever seeing his ballet performed were nil. He therefore decided to salvage the best parts of Romeo and Juliet, based on Shakespeare s tragedy, and in 1936 arranged some of the numerous scenes as two suites. In his ballet, the lovers do not die, but the suites leave the ending open. Many conductors have also compiled suites of their own. The ballet was finally premiered in Czechoslovakia in 1938 abridged with a heavy hand. Prokofiev, who was banned from leaving the Soviet Union, did not see it, in a heavily revised version, until the Soviet premiere at the Kirov in 1940, where it was enthusiastically received by all but the composer. ANTONY HERMUS Antony Hermus (b. 1973) only really became a pianist after first obtaining a degree and a job in administration. He came to conducting more or less by chance. Once, at a rehearsal for a concert at which he was the soloist, the conductor fell ill, and as Hermus was in the habit of studying the orchestral parts as well, he was asked to take his place. Having been bitten by the conducting bug, he decided to move to Germany and to work as a general assistant at an opera house. He ended up as rehearsal conductor and has never looked back. Principal Guest Conductor of the North Netherlands Orchestra and Artistic Advisor of the National Youth Orchestra of the Netherlands, Antony Hermus has in recent years guested at numerous German opera houses and conducted all the orchestras in his native Netherlands and many in the UK, too. His core orchestral repertoire centres on the Late Romantics, but not to the exclusion of contemporary music. He is very familiar with Unsuk Chin s piano concerto, which he conducted most recently with Francesco Piemontesi as the soloist with the Swedish Radio Symphony Orchestra. Follow Antony Hermus on Twitter @antonyhermus
FRANCESCO PIEMONTESI Born in Locarno in 1983, Swiss-Italian pianist Francesco Piemontesi is one of the most interesting young pianists on the circuit today. The recipient of numerous prizes and invitations to appear with the world s greatest orchestras and at the most traditional festivals, he finally gained worldwide recognition on winning third prize in the Queen Elisabeth Competition in 2007. He has since appeared at such illustrious venues as the Vienna Musikverein, Carnegie Hall and the Berlin Philharmonie, at the BBC Proms, La Roque d Anthéron and the Edinburgh Festival and is himself Artistic Director of the Settimane Musical di Ascona festival. He has already performed Unsuk Chin s piano concerto this year with the Swedish Radio Symphony Orchestra in Stockholm and Mirga Gražinytė-Tyla conducting. He last appeared with the HPO in autumn 2014. Piemontesi believes in practising works he hopes will be in his repertoire for decades to come. He has released highly-acclaimed discs on several labels but nowadays records exclusively for Naïve Classics. Follow Francesco Piemontesi on Twitter: @F_Piemontesi THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has been operating without a break for 135 years. It has grown from a band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving concerts attended by a total audience of a good 120,000 a year at the Helsinki Music Centre and abroad. Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer himself conducting. The HPO s founder and first Chief Conductor Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and John Storgårds. Conductor Susanna Mälkki was appointed the next chief conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra in autumn 2014. She began in her position as Chief Conductor in autumn 2016 and continues until spring 2021. Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius, featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the baton of John Storgårds, the Gramophone Award in 2012. www.helsinkiphilharmonicorchestra.fi 21
I VIULU I VIOLIN Pekka Kauppinen I Jan Söderblom I Tair Khisambeev II Satu Savioja II Eija Hartikainen Katariina Jämsä Maiju Kauppinen Kati Kuusava Helmi Kuusi Elina Lehto Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Anna Malmivirta Kari Olamaa Erkki Palola Kalinka Pirinen Petri Päivärinne Elina Viitasaari II VIULU II VIOLIN Anna-Leena Haikola 4 Ari Vilhjalmsson 4 Matilda Haavisto 4 ** Heini Eklund 6 Teija Kivinen 6 Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Eva Ballaz Linda Hedlund Anna-Kaisa Oravisto Siiri Rasta Krista Rosenberg Mirjam Suomisto-Vallbacka Heikki Tamminen Osmo Vallbacka Terhi Ignatius ** Pia Sundroos ** ALTTOVIULU ALTVIOLIN VIOLA Atte Kilpeläinen 4 Torsten Tiebout 4 Petteri Poijärvi 4 * Lotta Poijärvi 5 * Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Tiila Kangas Veikko Lipponen Carmen Moggach Markus Sallinen Heikki Vehmanen Maarit Holkko ** SELLO CELLO Lauri Kankkunen I Tuomas Ylinen I Inkeri Eirola II Senja Rummukainen II Jaani Helander Mathias Hortling Veli-Matti Iljin Jaakko Rajamäki Ilmo Saaristo Päivi Ahonen ** Aino-Maija Riutamaa de Mata ** KONTRABASSO KONTRABAS DOUBLE-BASS Mikko Moilanen 4 Ville Väätäinen 4 Eero Ignatius 4 * Callum Hay Jennings 5 ** Paul Aksman 6 * Tuomo Matero Adrian Rigopulos Sam Shuhan ** Viktor Varga ** HUILU FLÖJT FLUTE Päivi Korhonen 4 Elina Raijas 5 Katja Ceder ** Pikkolo Piccolo Jenny Villanen OBOE Hannu Perttilä 4 Jussi Jaatinen 5 Nils Rõõmussaar 5 * Englannintorvi Cor Anglais Paula Malmivaara KLARINETTI KLARINETT CLARINET Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti E Flat Clarinet Petteri Kivioja Bassoklarinetti Bass Clarinet Heikki Nikula
FAGOTTI FAGOTT BASSOON Markus Tuukkanen 4 Mikko-Pekka Svala 4 * Asko Padinki 5 ** Kontrafagotti Contrabassoon Noora Van Dok Erkki Suomalainen KÄYRÄTORVI VALTHORN HORN Ville Hiilivirta 4 Mika Paajanen 4 Sam Parkkonen 6 Miska Miettunen Sakari Niemi Joonas Seppelin TRUMPETTI TRUMPET Pasi Pirinen 4 Thomas Bugnot 5 Alfonso Cantó Ramón Mika Tuomisalo Javier Cantos Sánchez ** PASUUNA BASUN TROMBONE Valtteri Malmivirta 4 * Jussi Vuorinen 5 * Anu Fagerström Bassopasuuna Bass Trombone Tom Bildo Niklas Larsson ** TUUBA TUBA Petri Keskitalo 4 PATARUMMUT TIMPANI Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 LYÖMÄSOITTIMET SLAGINSTRUMENT PERCUSSION Xavi Castelló Aràndiga 4 Pasi Suomalainen 5 HARPPU HARPA HARP Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko 5 ORKESTERI- JÄRJESTÄJÄT ORKESTER- INSPICIENTER STAGE MANAGERS Mikko Aspinen Matti Tähkävuori I / II / III KONSERTTIMESTARI / KONSERTMÄSTARE / LEADER SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST 4 ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL 5 6 * ** VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA / ALTERNERANDE STÄMLEDARE / ASSOCIATE PRINCIPAL VARAÄÄNENJOHTAJA / VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ / ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT / TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS / TIDSBUNDET ENGAGEMANG / TEMPORARY PLAYER
III SARJA / SERIE / SERIES ANTONY HERMUS kapellimestari / dirigent / conductor FRANCESCO PIEMONTESI piano Ludwig van Beethoven (1770-1827) Coriolanus, alkusoitto op. 62 (1807) 8 uvertyr overture Unsuk Chin (1961-) Pianokonsertto (eks) (1996-1997) 25 Pianokonsert (ffg i Finland) Piano Concerto (first performance in Finland) I - II - III - IV väliaika / paus / interval 25 min Sergei Prokofjev (1891-1953) Romeo ja Julia, sarja orkesterille (1936-1946) 35 Romeo och Julia, serie sammanställd av Antony Hermus Romeo and Juliet, suite compiled by Antony Hermus Montaguet ja Capuletit / Montague och Capulet / The Montagues and the Capulets Nuori Julia / Den unga Julia / The chlid Juliet Madrigaali / Madrigal Menuetti / Menuett / Minuet Naamiot / Maskerna / Masks Parvekekohtaus (Romeo ja Julia) / Balkongscenen (Romeo och Julia) / Romeo and Juliet Tybaltin kuolema / Tybalts död / Death of Tybalt Julian kuolema / Julias död / Death of Juliet HKO SCREEN #hkoscreen SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST WWW.HELSINGINKAUPUNGINORKESTERI.FI Katsottavissa netissä konsertin jälkeen. Se på nätet efter konserten. Watch on demand after the concert. Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl / The concert ends at about 21.00