Kuulutus Ympäristönsuojelulain mukainen päätös

Dnro Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue LSSAVI/652/2018 7.6.2018 Kuulutus Ympäristönsuojelulain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 7.6.2018 antanut päätöksen nro 69/2018/1. Hakija Kahnu Oy/Juha Sipilä, Tervamäenraitti 43, 38460 Sastamala Toiminta ja sijainti Lihasikalatoiminta ja sen laajentaminen sekä luvan tarkistaminen 21.2.2017 julkaistujen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta kiinteistöllä Kahnu 790-507-1-124, Sastamalan kaupungissa. Päätös on nähtävillä 7.6. 9.7.2018 Sastamalan kaupunginvirastossa, Aarnontie 2 A ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa, Wolffintie 35, Vaasa. Päätös on lisäksi luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen antopäivää ei oteta lukuun. Valitusaika päättyy 9.7.2018. Valitus on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa. Tämä kuulutus pidetään nähtävillä valitusajan Sastamalan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kiinteistön osaomistajaa pyydetään antamaan tieto kuulutuksesta myös kiinteistön mahdollisille muille omistajille ja haltijoille. Lisätietoja antaa Ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela, puh. 0295 018 782, sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi (7-27.6.2018) Ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs, puh. 0295 018 772, sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi (28-29.6.2018) Ympäristöneuvos Kaija Kuivasniemi, puh. 0295 018 760, sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi (2-9.7.2018) LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 69/2018/1 Dnro LSSAVI/652/2018 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2018 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, lihasikala, Sastamala. HAKIJA Kahnu Oy Yhteyshenkilö: Juha Sipilä Tervamäenraitti 43 38460 Sastamala Y-tunnus: 2703639-6 ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajentamista sekä luvan tarkistamista 21.2.2017 julkaistujen siipikarjan ja sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta kiinteistöllä Kahnu 790-507-1-124 Sastamalan kaupungissa. Tilalla on nykyisin kaksi lihasikalarakennusta. Toimintaa laajennetaan rakentamalla laajennusosa vuonna 2014 rakennetun sikalarakennuksen yhteyteen. Laajennuksen jälkeen lihasikalarakennuksiin tulee tilat yhteensä 2 994 lihasialle. Vanhaan sikalarakennukseen tulee tilat 366 lihasialle ja vuonna 2014 rakennettuun sikalarakennukseen tulee tilat laajennuksen jälkeen 2 628 lihasialle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 29 ja 80 1 mom. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentin nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Kyseessä on direktiivilaitos, koska tuotantosikojen (yli 30 kg:n painoisia) paikkoja on yli 2 000. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 24.1.2018. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 15.10.2010 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan enintään 2 230 lihasian pitämiselle. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 21.2.2018 antanut päätöksen, jonka mukaan Kahnu Oy:n sikalan laajennus- ja muutoshankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Toiminta ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Pirkanmaan maakuntakaavassa tila sijoittuu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävälle rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (Eskolan-Tervamäen kylät ja kulttuurimaisema) sekä maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven kulttuurimaisema). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Sastamalan kaupungissa noin 19 km:n etäisyydellä Sastamalan keskustasta pohjoiseen. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta. Lähimmät kolme naapurin asuinrakennuksesta sijaitsevat noin 240 metrin, noin 250 metrin ja noin 290 metrin etäisyydellä vuonna 2014 rakennetusta nykyisestä lihasikalasta. Seuraavat seitsemän naapurin asuintai vapaa-ajanrakennusta sijaitsevat noin 310-390 metrin etäisyydellä vuonna 2014 rakennetusta nykyisestä lihasikalasta ja noin 400-470 metrin etäisyydellä sijaitsee neljä naapurin asuin- tai vapaa-ajan rakennusta. Kylätalo ja rukoushuone sijaitsevat noin 360 metrin ja noin 440 metrin etäisyydellä. Muut naapureiden asuin- tai vapaa-ajanrakennukset sijaitsevat yli 470 metrin etäisyydellä vuonna 2014 rakennetusta nykyisestä lihasikalasta. Lähimmät neljä naapurin asuinrakennuksesta sijaitsevat noin 170 metrin, noin 190 metrin, noin 240 metrin ja noin 270 metrin etäisyydellä vanhasta lihasikalasta. Seuraavat seitsemän naapurin asuin- tai vapaaajanrakennusta sijaitsevat noin 310-390 metrin etäisyydellä vanhasta lihasikalasta. Kylätalo ja rukoushuone sijaitsevat noin 310 metrin ja noin 380 metrin etäisyydellä. Muut naapureiden asuin- tai vapaaajanrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä vanhasta lihasikalasta.

3 Lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 250 metrin, noin 260 metrin ja noin 270 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihasikalan laajennusosasta. Seuraavat viisi naapurin asuin- tai vapaaajanrakennusta sijaitsevat noin 310-390 metrin etäisyydellä lihasikalan laajennusosasta ja noin 400-470 metrin etäisyydellä lihasikalan laajennusosasta sijaitsee seitsemän naapurin asuin- tai vapaa-ajan rakennusta. Kylätalo ja rukoushuone sijaitsevat noin 380 metrin ja noin 450 metrin etäisyydellä. Muut naapureiden asuin- tai vapaa-ajanrakennukset sijaitsevat yli 470 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihasikalan laajennusosasta. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Hyynilänkankaan pohjavesialue, sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Eläinsuojat sijaitsevat Kirkkojärven valuma-alueella (35.164). Lähimmät vesistöt, Kirkkojärven Tervamäenlahti, sijaitsee lähimmillään noin 330 metrin etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista ja noin 390 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihasikalan laajennusosasta sekä Eskolanjoki noin 150 metrin etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista ja noin 140 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihasikalan laajennusosasta. Eläinsuojien lähiympäristössä ei sijaitse Natura- tai muita luonnonsuojelualueita. Tervamäenraitin länsipuolella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Tervamäen historiallinen kylänpaikka. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajentamista sekä luvan tarkistamista siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BATpäätelmien johdosta kiinteistöllä Kahnu 790-507-1-124 Sastamalan kaupungissa. Tilalla on nykyisin kaksi lihasikalarakennusta. Toimintaa laajennetaan rakentamalla laajennusosa vuonna 2014 rakennetun sikalarakennuksen yhteyteen. Laajennuksen jälkeen lihasikalarakennuksiin tulee tilat yhteensä 2 994 lihasialle. Vanhaan sikalarakennukseen tulee tilat 366 lihasialle ja vuonna 2014 rakennettuun sikalarakennukseen tulee tilat laajennuksen jälkeen 2 628 lihasialle (nykyinen sikalarakennus 1 584 lihasikaa ja laajennusosa 1 044 lihasikaa). Tilalla tuotetaan lihaa laajennuksen jälkeen 1 068 tonnia vuodessa. Tilalla on kaksi porakaivoa, joista otetaan käyttövesi. Lannan ja jätevesien varastointi Lihasikaloiden lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Lihasikalarakennusten yhteydessä on neljä betonista lietesäiliötä: noin 150 m 3, noin 200

4 m3 (pumppauskaivo), noin 300 m3 (sijaitsee sikalarakennuksen alapuolella) ja noin 2 250 m3. Lietesäiliöt ja lietteen pumppauskaivo ovat katettu betonikatolla. Noin 2 250 m3:n lietesäiliö täytetään alakautta. Noin 200 m 3:n pumppauskaivon ja noin 2 250 m3:n lietesäiliön kuormausalueet ovat asfalttia. Noin 150 m3:n lietesäiliön ja 300 m3:n lietesäiliön kuormausalueet ovat varustettu muovilla ja tiivistetyllä soralla. Lisäksi tilalla on käytössä noin 2 500 m3:n avoin etälietesäiliö (kiinteistöllä Kahnu pelto 790-483-5-3), noin 13 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta. Lisäksi tilalle rakennetaan uusi noin 2 500 m3:n etälietesäiliö (kiinteistöille Kahnu pelto 790-483-5-3 ja Silvola 790-483-5-43), noin 14 km:n etäisyydelle tilakeskuksesta. Yhteensä lietelannan varastointitilavuutta tulee lietekuilujen (noin 650 m3) kanssa noin 8 550 m3. Lihasikaloiden pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Lietelanta ja pesuvedet käytetään pelloilla lannoitteena. Hakemuksen mukaan eläinsuojan sosiaalitiloissa on kuivakäymälä, joten wc-jätevesiä ei muodostu. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja pesuvedet käytetään pelloilla lannoitteena. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen noin 339 ha, josta omaa peltoa on noin 131 ha ja vuokrapeltoa noin 208 ha. Lietelannan levityksestä 90 % tapahtuu viikkojen 18-19 aikana. Jätteet Kuolleet eläimet, noin 40 tonnia/vuosi, toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Sekajäte, noin 5 tonnia/vuosi, toimitetaan Pirkanmaan jätehuollolle. Polttoainesäiliöt ja kemikaalit Tilalla on kolme tankkauskäytössä olevaa polttoainesäiliötä, kaksi 3 500 litran polttoainesäiliötä ja yksi 2 000 litran polttoainesäiliö. Polttoainesäiliöt ovat varustettu lukituksella ja laponestolaiteella. Polttoainesäiliöt sijaitsevat betonilaatan päällä ja tankkauspaikka on tiivistä soraa. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 300 litraa korjaamossa 200 litran tynnyreissä. Korjaamotila on viemäröity öljynerotuskaivolla. Lannoitteita varastoidaan enintään 50 t ja kasvinsuojeluaineita enintään 75 l vanhassa käytöstä poistetussa maakellarissa (ei viemäröity). Eläinten lääkkeitä (varastossa enintään 2 l) säilytetään sikalan lääkekaapissa ja desinfiointiaineita (varastossa enintään 10 l) sikalarakennuksessa.

5 Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että eläimiä viedään tai tuodaan kaksi kertaa viikossa. Rehuauto käy myös kaksi kertaa viikossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan melu- ja pölyhaitat ovat tulevassa ja olemassa olevassa sikalassa pienet. Sikalan melu on hyvin pientä verrattuna vieressä kulkevaan valtatie yhteentoista. Myös pölyhaitat ovat olemattomat, pölyä voi muodostua ympäristöön ainoastaan pihoissa ajettaessa. Pihat tullaan ensi kesänä asfaltoimaan, joten sen jälkeen pölyä ei muodostu enää yhtään. Hajuntorjuntaan on panostettu jo nykyisessä sikalassa. Kaikki talouskeskuksessa olevat lietesäiliöt ovat betonilla katettuja ja niissä on hyvät ja pitävät kannet. Lietteenkäsittely on järjestetty niin, että etäsäiliöihin liete ajetaan pienestä 200 m3:n pumppaussäiliöstä samalla, kun sitä tyhjennetään sikalan lietekuiluista. Täten sekoitustarve on minimaalinen ja kannet on mahdollista sulkea pumppauksen ajaksi. Hajuhaitta on minimaalinen, verrattuna siihen, että iso 2 000 m3:n säiliö olisi sekoitettava etäsäiliöihin siirtoa varten. Lietteen levitykseen käytetään pelkästään multaavaa kalustoa. Äesmultaimella levitettäessä hajuhaitta jää todella pieneksi. Liete myös levitetään nopeasti ja tehokkaasti, esimerkiksi keväällä ison säiliön tyhjentämiseen menee vain 2-3 päivää. Sikalan lantakuiluissa on jäähdytys-/lämmöntalteenotto. Lietekuilujen lämpötila lasketaan alas, joka vähentää ammoniakin höyrystymistä sikalan ilmaan ja sitä kautta ympäristöön. Jäähdytyksessä on käytössä suuri maalämpöpumppu, joka hyödyntää lämpöenergian sikalan lämmitykseen. Vuonna 2014 rakennetun lihasikalarakennuksen poistoilmahormit ovat varustettu suihkuvirtaushatuilla ja myös rakennettavan lihasikalan laajennusosan poistoilmahormit varustetaan suihkuvirtaushatuilla. Vuonna 2014 rakennetussa lihasikalassa on käytössä lietekuilujen jäähdytysjärjestelmä ja myös rakennettavan lihasikalan laajennusosan lietekuilut varustetaan jäähdytysjärjestelmällä. Vanhassa lihasikalassa ja vuonna 2014 rakennetussa lihasikalassa on käytössä sumutuskastelu ja myös rakennettavan lihasikalan laajennusosaan tulee sumutuskastelu. Sikojen ruokintaa optimoidaan jatkuvasti siten, että valkuaistasot ovat optimaaliset, joka vähentää sikojen ammoniakin muodostusta. Sikalan laajennusosan karsinarakennetta on kehitetty niin, että lanta kulkeutuisi entistä paremmin lantakuiluihin ja siten vähentää ympäristöön tulevan hajunmäärää. Samalla olisi tarkoitus siirtyä järjestelmään, jossa siat kasvaisivat alkukasvatuksen nykyisissä osastoissa ja siirrettäisiin puolessa välissä uusiin osastoihin. Näin miltei kaikki siat loppukasvatet-

6 taisiin lantalogistiikaltaan paremmissa karsinoissa. Nimenomaan loppupään kasvatus on se, missä hajujen muodostumisriski on suurin. Samalla myös vanhan sikalan käyttöä vähennettäisiin ja sinne keskitettäisiin sairaskarsinoita. Myös tämä vähentäisi hajukuormaa, koska vanhan sikalan hajuntorjuntamenetelmät ovat alkeellisimmat. Lisääntynyt lietteenlevitys tapahtuisi rakennettavan etälietesäiliön viereisille pelloille, eikä lisäisi levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja sikalan läheisyydessä. Kaikki liete tullaan edelleen levittämään multaimella varustetulla lietevaunulla, kuten ennenkin. Liete levitetään pääsääntöisesti keväällä kylvön yhteydessä, jolloin se saadaan 100 % kasvien hyötykäyttöön. Äesmultaimella varustetulla lietevaunulla lietettä levitettäessä ympäristöön leviävä haju on todella pieni. Liete levitetään keväällä 2-3 päivän aikana per säiliö. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu 21.2.2017. Hakija on toimittanut lupahakemuksen yhteydessä aluehallintovirastoon täytetyn BAT-selvityslomakkeen (sisältö kuvattu alla tiivistettynä), jota käytetään ympäristönsuojelulain 80 :n mukaisen luvan tarkistamistarpeen arvioinnissa. Hakemuksen mukaan tilalla on käytössä kaikki paras käyttökelpoinen tekniikka niin hajuntorjuntaan kuin lannan käsittelyyn. Nro BAT-tekniikka (kohtien numerointi BATselvityslomakkeen mukaisesti) TOIMINTATAVAT BAT 1.Ympäristöjärjestelmä 1 BAT 2. Hyvät toimintatavat 2 BAT 3 3. Lannan kokonaistypen ja ammoniakkipäästöjen vähentämi- Toteutuuko tilalla? Hakijan perustelut Ei Kyllä Toimintojen sijainti, koulutus, hätätilannesuunnitelma, rakenteiden tarkastus ja kuolleiden eläinten varastointi on kunnossa/käytössä. Kyllä Ruokinnan optimointi kasvuvaiheen mukaan. Ravintoon, jossa on

7 nen millä ruokintamenetel- BAT 4 4. Lannan kokonaisfosforin vähentäminen ruokintamenetelmillä BAT 5 5. Tehokas vedenkäyttö BAT 6 6. Jäteveden syntymisen vähentäminen Kyllä BAT 7 7. Jätevesipäästöjen vähentäminen Kyllä BAT 8 8. Energian käyttö Kyllä BAT 29 9. Prosessimuuttujien tarkkailu tehokas MELU, PÖLY JA HAJU BAT 10. Melun vähentämi9 nen Kyllä Ei Ei vähän raakavalkuaista, lisätään välttämättömiä aminohappoja hallitusti. Käytetään rehun lisäaineita, joilla vähennetään lannassa eritetyn kokonaistypen määrää. Ruokinnan optimointi kasvuvaiheen mukaan, käytetään sallittuja rehun lisäaineita. Hakija ei ole ilmoittanut mitä menetelmiä käytetään. Pesuvesimäärän minimointi ja puhtaiden vesien pito erillään likaisista. Jätevedet johdetaan lietesäiliöihin ja eläinsuojien pesuvedet levitetään pellolle. Eläinsuojien ilmanvaihdon olosuhdeautomatiikka ja lämpöpumppujen käyttö lämmön talteenottoon. Veden ja rehun kulutuksen tarkkailu, maatilalle tulevien ja sieltä lähtevien eläinten määrän sekä muodostuvan lannan määrän tarkkailu. Sähkönkulutuksen tarkkailu eläinsuojissa erikseen lämmityksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta ei ole mahdollista. Myöskään polttoaineen kulutuksen tarkkailu ei ole mahdollista. Toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa herkille kohteille.

8 BAT 10 11. Melun ehkäiseminen ja vähentäminen Kyllä BAT 11 & BAT 27 BAT 12 & BAT 26 12. Pölyn vähentäminen ja pitoisuuksien tarkkailu Kyllä 13. Hajujen vähentäminen ja säännöllinen tarkkailu Kyllä BAT 13 14. Hajujen ehkäiseminen Kyllä BAT 28 15. Ammoniakki-, pölyja/tai hajupäästöjen tarkkailu eläinsuojissa, joissa on ilmanpuhdistusjärjestelmä LANNANKÄSITTELY BAT 18. Lietelannan varas16 toinnin NH3-päästöjen vähentäminen BAT 20. Lietelannan keruus18 ta, siirtämisestä ja lietesäiliöistä maaperään ja vesiin aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen Ei Kyllä Kyllä Toiminta ja siihen liittyvät laitteet on sijoitettu niin, että melua ei aiheudu herkille kohteille. Töissä huomioidaan melu. Pölypitoisuuksien vähentäminen eläinsuojissa vesisumutuksella. Pölypitoisuuksia ei mitata/tarkkailla. Toiminnasta ei ole todettu aiheutuvan hajuhaittaa herkille kohteille. Tilalla ei ole hajunhallintasuunnitelmaa. Poistoilma johdetaan ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta (poistoilmahormit varustettu suihkuvirtaushatuilla), lietesäiliöt katettu, lietekuilut varustettu lietelannan jäähdytysjärjestelmällä, lietelannan levitys multaimella. Eläinsuojissa ei ole ilmanpuhdistusjärjestelmää. Varastoidaan lietelanta katetuissa lietesäiliöissä. Riittävästi varastointitilavuutta vesitiiviistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä, lietteen keruussa ja siirrossa käytettävät rakenteet ja laitteet ovat tiiviit sekä lietesäiliöiden rakenteet tarkastetaan vähintään

9 BAT 19 BAT 20 21. Lannan tilakohtainen prosessointi 22. Lannan levityksen maaperä- ja vesistöpäästöjen vähentäminen BAT 21 23. Lietelannan levityksestä aiheutuvien NH3päästöjen vähentäminen levitysteknisin menetelmin 24. Lannan muokkaaminen maahan BAT 22 Ei Kyllä Kyllä Kyllä kerran vuodessa. Lietelantaa ei prosessoida. Levityksen ajoitus, suojakaistat vesistöihin ja kasvien ravinnetarpeen mukainen lannoitus, lannan kuormaus ilman valumia ja lannanlevityslaitteiden kunnossapito. Lietelanta levitetään matalamultaimella/syvämultaimella. Lanta mullataan maahan neljän tunnin kuluessa levityksestä. BAT 24 25. Lannan kokonaisei typen ja -fosforin tarkkailu AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU JA VÄHENTYMISEN ARVIOINTI BAT 26. Ilmaan vapautuvien Ei 25 NH3-päästöjen tarkkailu BAT 27. Koko tuotantoproei 23 sessin NH3-päästöjen vähentymisen tarkkailu SIKALOIDEN AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN BAT 28. Sikaloiden NH3Kyllä Imulannanpoisto, liete30 päästöjen vähentämikuilujen jäähdytysjärjesnen telmä. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Hakemuksen mukaan sikalassa on huomioitu hyvin mahdolliset häiriö- ja riskitilanteet. Sikalassa on varoitus-/hälytysjärjestelmä, joka soittaa ja lähettää viestin puhelimiin toimintahäiriöstä. Se lähettää tiedon/ varoittaa seuraavissa tilanteissa: tulipalo (ilmaputkin ja näytteenottimin varustettu järjestelmä), ilmastointihäiriö, ruokkijahäiriö, sähkökatkos, veden loppuminen ja lämpökeskuksen toimintahäiriö. Lisäksi käytössä on automaattitoiminen aggregaatti, joka sähköistää koko tilakeskuksen sähkökatkoksen sattuessa. Myös pelastussuunnitelma on laadittu ohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan optisesti ja salaojakaivoja tarkkailemalla. Sikalan lietesäiliöt on tehty sikalan taakse vesistön suunnasta katsottuna, jos niihin tulee jokin vuoto, niin mahdollinen valuma kulkee noin

10 500 metriä pientä ojaa pitkin ennen jokea/ vesistöä. Tämä mahdollistaa vuodon paremman huomaamisen ja mahdollisen joen patoamisen onnettomuustilanteessa. Vesinäytteet analysoidaan vuosittain ja vesi on aina ollut hyvänlaatuista. Tilan polttoainesäiliöt ovat hyväkuntoisia ja ne ovat sijoitettu betonilaatalle. Mahdollinen vuoto tulee nopeasti havaituksi laatalta ja niiden sijainti on keskeinen, joten niitä tarkkaillaan päivittäin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty 19.3.2018 ja 20.3.2018. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Sastamalan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 26.3. 25.4.2018 välisenä aikana. Kuulutus ja hakemusasiakirjat keskeisiltä osin ovat olleet luettavissa www.avi.fi/lupatietopalvelu.ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Tyrvään Sanomat ja lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Sastamalan kaupungilta, Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta, Sastamalan kaupungin kaavoitusviranomaiselta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Pirkanmaan maakuntamuseolta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Toiminnan sijoittuminen ja kaavoitus Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on tullut voimaan 8.6.2017. Tila sijoittuu maakuntakaavassa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävälle rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (Eskolan-Tervamäen kylät ja kulttuurimaisema) sekä maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven kulttuurimaisema). Suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Lisäksi tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. On varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikko-

11 jen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Vuonna 2014 rakennettu sikalarakennus sijoittuu avoimeen maisemaan ja on laajuudeltaan perinteisestä rakennuskannasta poikkeava. Koska kyseessä on olemassa olevan rakennuksen laajennus, ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suunniteltu toimenpide ei merkittävästi heikennä rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-alueen arvoja. Tilakeskus ei sijaitse yleis- tai asemakaava-alueella. Tilakeskus tai sen käytössä olevat lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 240-280 metrin etäisyydellä laajennettavan sikalarakennuksen pohjois- ja itäpuolella. Lähimmät vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat noin 430 metrin päässä tilasta koilliseen Kirkkojärven rannalla. Vallitseva tuulensuunta on itäkoilliseen. Kotieläintalouden ympäristösuojeluohjeen (1/2010) mukaan suositeltu etäisyys vastaavan kokoluokan eläinsuojalle on noin 360 metriä häiriintyvästä kohteesta suotuisissa olosuhteissa. ELY-keskukselle on vuosina 2014 ja 2016 tullut valituksia sikalan hajupäästöistä. Sikalarakennusta laajennetaan itäpuolen asutukseen päin, jolloin etäisyys itäpuolen lähimpään asuinrakennukseen lyhenee noin 36 metriä. Laajeneva toiminta saattaa lisätä hajuhaittaa lähialueella, etenkin vallitsevan tuulen alapuolella itäkoillisessa sijaitsevilla kiinteistöillä. Hajupäästöjä kuitenkin lieventää seikka, että toiminta tullaan keskittämään laajennettavaan sikalarakennukseen, jossa on käytössä BAT:n mukaiset hajunpoistomenetelmät. Alapuolisen vesistön tila ja vesienhoitosuunnitelma Tilakeskus sijaitsee Kirkkojärven valuma-alueella (35.164). Kirkkojärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi (Rr), jonka ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä. Tila sijaitsee Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2016-2021 maatalouden vesiensuojelun tehostamisalueella, jolla tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai hyvän/erinomaisen tilan säilyttämiseksi. Toimenpiteitä ovat mm. suojavyöhykkeet, kosteikot ja laskeutusaltaat, peltojen talviaikaisen eroosion torjunta, ravinteiden käytön hallinta, lannan ympäristöystävällinen käyttö sekä lannan prosessointi. Lannan varastointi ja levitys Lietelantaa syntyy laskennallisesti 7 186 m3. Sikaloiden pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Hakemuksessa ei ole esitetty arviota pesuvesien määrästä. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan pesuvesiä syntyy arviolta 335 m3/vuosi. Kun otetaan huomioon etälantaloiden sadevedet ja kelluva kate (500 mm + 100 mm) sekä pesuvedet, tarvitaan lietteen varastointitilavuutta vähintään 8 292 m 3. Tilakeskuksessa on nel-

12 jä katettua lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 2 900 m3. Lisäksi tilalla on käytössä kaksi 2 500 m3 etäsäiliötä. Lietekuilujen hyötytilavuus (650 m3) huomioituna lannan varastointilavuutta on 8 550 m 3. ELY-keskus toteaa, että tilalla on tarpeeksi varastointilavuutta 12 kk:n lietelannan varastointiin. Etälietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella, esimerkiksi styrox-rouheella. Tilalla tulee olla vähintään 332,7 ha lannanlevitysalaa. Hakemuksen mukaan tilalla on peltoalaa käytettävissä 339 ha, joista omaa peltoa 131 ha ja vuokrapeltoa 208 ha. Lannasta 90 % levitetään viikoilla 18-19 kevätkylvön yhteydessä. Lietelannan levityksessä tulee ensisijaisesti käyttää sijoittavaa tai multaavaa levitintä. Lantaa ei saa levittää routaantuneeseen tai lumipeitteiseen eikä veden kyllästämään maahan. Pirkanmaan ELY-keskus painottaa lisäksi, että valtaojien ja vesistön varteen on jätettävä riittävät suojakaistat (vähintään 5 metriä, jolle lantaa ei levitetä) ja ravinteiden käytön hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota siten, että maaperää lannoitetaan viljelykasvien kasvutarpeen mukaisesti ja lannoitus perustuu maaperän ravinneanalyyseihin. Näin lannoitusvaikutus varmistetaan ja huuhtoutumisriski vähenee. Pirkanmaan ELY-keskus muistuttaa, että lannan levitysajankohta tulee valita siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lietteen levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä. Kemikaalien, polttoaineiden ja nestemäisten jätteiden varastointi Hakemuksen mukaan tilalla varastoidaan öljytuotteita, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita sekä lääkkeitä ja desinfiointiaineita. Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljytuotteet ja vaarallisiksi luokitellut kemikaalit tulee säilyttää katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Tilalla on 9 m3 polttoainesäiliö, joka on sijoitettu betonilaatalle. Hakemuksen perusteella säiliön vuodonhallinta ei ole kunnossa eikä säiliössä ole kaikkia pakollisia varusteita. ELY-keskus toteaa, että polttoainesäiliön tulee olla tyyppihyväksytty polttoaineen varastointiin. Farmarisäiliön pakolliset varusteet ovat: tyyppikilpi, laponesto, ylitäytönestin, ilmaputki, lukittava täyttöaukko, tarkastusluukku ja säiliön merkinnät: polttoaineen nimi ja varoitusmerkit. Ulkona sijaitsevan maanpäällisen polttoainesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai kiinteällä valuma-altaalla varustettu tai se tulee sijoittaa suoja-altaaseen katettuun tilaan. Polttoainesäiliön täyttö- ja tankkauspaikat tulee päällystää tiiviillä kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella, esimerkiksi asfalttibetonilla. Lisäksi säiliön lähistölle tulee varata riittävästi imeytysainetta, esimerkiksi turvetta, pienten vuotojen keräämistä varten.

13 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) toteutuminen Kahnu Oy:n sikatilan toiminta vastaa suurelta osin BAT-päätelmiä. Tilalla on käytössä hyvät toimintatavat (BAT 1-8, 29); vähennetään lannasta erittyvää kokonaistyppeä sekä ilmaan vapautuvia ammoniakkipäästöjä mm. ruokinnan optimoinnilla, käytetään energiaa tehokkaasti ja ehkäistään jätevesien syntymistä sekä päästöjä. Lisäksi tarkkaillaan polttoaineen ja rehun kulutusta sekä eläinmääriä ja lannan muodostumista. Sikalan nykyiseen ympäristölupaan sisältyy määräyksiä ammoniakkipäästöjen ja hajupäästöjen vähentämisestä (BAT 12-13, 26, 30). Lietelannan varastointiin, varastointitiloihin ja lannanlevitykseen liittyen ympäristöluvassa on annettu määräyksiä (BAT 16, 18, 20). Lupamääräykset sisältävät osin lannan levitystekniikkaan ja pellon muokkaamiseen (BAT 21-22) liittyviä määräyksiä. Päätelmät BAT 14-15 (kuivalanta), BAT 17 (maanvarainen lantavarasto), BAT 19 (lannan tilakohtainen prosessointi) sekä BAT 31-34 (eri eläinlajit) eivät koske tilan toimintaa. Koska toiminnan laajentamiseen liittyy riski hajupäästöjen kasvamisesta, toiminnan hajupäästöjä tulee tarkkailla ja laatia hajupäästöjen hallintasuunnitelma (BAT 12, 13, 26). ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää pöly- tai meluhaittaa. Pöly- ja melupäästöt voidaan huomioida luvassa yleismääräyksin (BAT 9-11, 27). ELY-keskus toteaa, että lanta tulee BAT-päätelmien mukaisesti muokata maahan lannan levityksen jälkeen neljän, kuitenkin vähintään 12 tunnin kuluessa levityksestä (BAT 22). Lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain ja ne on määritettävä massataseen ja rehunkulutuksen tai lanta-analyysin perusteella taikka muulla hyväksytyllä tavalla, ja raportoitava valvontaviranomaiselle muun vuosiraportoinnin yhteydessä (BAT 24). Luvassa tulee myös määrätä ammoniakkipäästöjen vähentämisestä ja tarkkailusta sekä ammoniakkipäästön raja-arvo (BAT-AEL-arvo) BAT-päätelmien mukaisesti (BAT 23, 25, 30). BATpäätelmiin perustuvia lupamääräyksiä tulee noudattaa viimeistään neljän vuoden kuluttua BAT-päätelmien julkaisusta eli 21.2.2021 mennessä. Toiminnanharjoittajan on muutoinkin seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. Lopuksi Sikalan laajennukseen sisältyy riski hajuhaittojen kasvamisesta lähialueella. Alle 500 metrin päässä sikalasta sijaitsee useita asuinrakennuksia. Sikalaa laajennetaan vallitsevaan tuulensuuntaan asutukseen päin. Toiminnasta on aikaisemmin tullut valituksia hajuhaitoista. Lupaharkinnassa tulee arvioida, aiheutuuko sikalan laajennuksesta kohtuutonta hajuhaittaa läheisille kiinteistöille.

14 Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut toteaa Sastamalan kaupungin terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntona seuraavaa: - - - - Lannankäsittely täyttää ns. nitraattiasetuksen (Vna 1250/2014 ja muutos 15.10.2015/1261) vaatimukset ja vähimmäismitoituksen ko. eläinmäärälle. Lietteen levityksessä ja siirroissa etäsäiliöihin hajuhaitat tulee minimoida työn ajoituksella ja parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Tilalla olevat kolme maanpäällistä polttoainesäiliötä on varustettu laponestolla ja lukituksella. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan säiliöiden varustamista myös ylitäytönestimillä suositellaan. Ulkona olevat maanpäälliset öljy- ja polttoainesäiliöt on sijoitettava kantavalle, tiiviille alustalle, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä pois. Säiliön tulee olla alustastaan riittävästi irti. Kiinteän tankkaus- ja täyttöpaikan on oltava tiiviiksi pinnoitettu tai katettu vettä hylkivillä imeytysmatoilla niin, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Öljyjen ja muiden kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Kahnu Oy:n sikatilan toiminta vastaa suurelta osin 21.2.2017 julkaistuja BAT-päätelmiä ja määräykset puuttuvien BATpäätelmien osalta uuteen lupaan sisällytettäneen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 26.4.2018 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan, että Tervamäen ja Eskolan kylät on merkitty maakuntakaavaan kulttuurihistoriallisina maaseutumaisemina. Kaavan henkeen kuuluu alueen kehittäminen ajan hengen mukaisesti, ei koko alueen museoiminen. Sekä Tervamäen että Eskolan kyliä on menneinä vuosikymmeninä kehitetty vahvasti mm. rakentamalla uusia asuin- ja tuotantorakennuksia, kaikki ne ovat tällä hetkellä osana kulttuurihistoriallista maaseutumaisemaa. Samalla tavalla nykyinen sikala ja sen laajennus ovat myöhemmin osa tulevaa kulttuurihistoriallista maisemaa. Lantasäiliöiden tilavuudet ovat vaadittua minimitilavuutta suuremmat. Mahdollisten hajuhaittojen kannalta merkittävää on, että suurempi osa lietteestä tullaan levittämään etäsäiliöiden läheisyyteen. Se vähentää hajukuormaa sikalan välittömässä läheisyydessä. Liete myös levitetään aina omalla multaavalla lietevaunulla. Se on varustettu äesmultaimella, joka multaa lietteen välittömästi levityksen yhteydessä. Tämä on erittäin

15 tehokas tapa hajun torjuntaan. Levitys sikalan ympäristöön tapahtuu keväällä kylvön yhteydessä ja se kestää vain noin kaksi päivää. Mitä tulee sikalan toiminnasta aiheutuviin hajuhaittoihin, niin niissä on käytössä jo kaikki parhaat mahdolliset ratkaisut, kuten BAT-päätelmistä voidaan todeta. Hakija ei usko hajuhaittojen lisääntyvän laajennuksen johdosta, koska lisäys koko eläinmäärään on pienehkö. Toiseksi vanhan sikalan käyttöä tullaan vähentämään ja toimintaa keskittämään uuden paremmalla hajuntorjuntatekniikalla varustettuun uuteen sikalaan. Nykyisellä tietämyksellä ja ratkaisuilla laajennusosasta on mahdollista tehdä entistä hajuttomampi. Tarkoituksena on keskittää isojen sikojen loppukasvatus uuteen osaan ja siten myös ehkäistä hajuhaittoja. Mitä tulee nykyisen sikalan hajuhaittoihin vastaukset vaihtelevat vastaajasta ja nenästä riippuen. Lähimpien naapurien toimesta tätä ei ole kuitenkaan koettu minkään muotoiseksi ongelmaksi. Hakija keskusteli erään mökkiläisen kanssa, joka on lausunnon mukaan pahimmalla hajusektorilla, hän kertoi näiden vuosien aikana haistaneen 2-3 kertaa sikalan ja viettää kaikki kesät siellä. Eivätkä ole ikinä edes keskustelleet aiheesta kahden lähimmän mökkinaapurin kanssa. Että mistään merkittävästä hajuongelmasta ei voi olla kyse. Lähinnä jostain tilapäisestä tuulahduksesta, joka sattuu kohdalle ilmojen ollessa epäsuotuisat. Hakija on kesäisin tehnyt säännöllisesti tarkastus-/haistelumatkoja potentiaalisimmassa hajujen leviämissuunnassa. Teen niitä silloin kun ilma on epäsuotuisa ja potentiaalinen hajun leviämiselle. Kuitenkin ainoastaan kerran hakija on haistanut vienon sikalan tuoksun. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelemättä etälietesäiliöiden (2 x 2 500 m3) osalta. Aluehallintovirasto ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälietesäiliöiden varastointitilavuuksista. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kahnu Oy:lle ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle siten, että lihasikalarakennuksissa voidaan pitää yhteensä enintään 2 994 lihasikaa sekä tarkistaa ympäristöluvan EU:n komission julkaisemien BAT-päätelmien johdosta. Päätelmät sisältyvät komission täytäntöönpanopäätökseen (2017/302) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten.

16 Vanhassa lihasikalassa on tilat enintään 366 lihasialle. Vuonna 2014 rakennetussa sikalarakennuksessa ja sen yhteyteen rakennettavassa laajennusosassa on tilat yhteensä enintään 2 628 lihasialle. Lihasikalat sijaitsevat Sastamalan kaupungin kiinteistöllä Kahnu 790507-1-124. Toiminta tulee sijoittaa päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti (23.3.2017, muutos 16.3.2018). Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Eläinsuojien ja lietesäiliöiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi 1. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietelannan, pesuvesien ja etälietesäiliöiden sadevesien ja kelluvien katteiden varastotilavuutta tulee olla vähintään 7 949 m3. 2. Rakennettavan lihasikalan laajennusosan pohjarakenteet lietekuiluineen ja uusi etälietesäiliö (noin 2 500 m3) tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisten eläinsuojien pohjarakenteet lietekuiluineen, nykyiset lietesäilöt ja lietteen pumppauskaivo tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. 3. Uusi etälietesäiliö (noin 2 500 m3) tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan lihasikalan laajennusosan käyttöönottoa. Eläinsuojien yhteydessä olevien noin 200 m3:n pumppauskaivon ja noin 2 250 m3:n lietesäiliön kuormausalueet tulee olla tiivispohjaista materiaalia esim. asfalttia. Noin 150 m3:n ja noin 300 m3:n lietesäiliöiden kuormausalueet tulee asfaltoida tai vähintään ne tulee pitää varustettuna hakemuksessa esitetyllä tavalla, muovilla ja tiivistetyllä soralla. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. 4. Lietelannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa tiivispohjaisella alustalla siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietelannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mahdolliset vauriot tulee korjata välittömästi. 5. Mikäli eläinsuojissa otetaan jatkossa käyttöön kuivakäymälän sijasta/lisäksi WC-tiloja, joissa muodostuu WC-vesiä, tulee ne joh-

17 taa esimerkiksi riittävän kokoiseen, katettuun ja vesitiivistä materiaalia olevaan umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 6. Lietelanta ja eläinsuojissa muodostuvat pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietelantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 332,7 hehtaaria. 7. Lietelannan ja pesuvesien kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 8. Lietelannan ja eläinsuojien pesuvesien peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. 9. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Vedenottamoiden kaivojen ja muiden talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metriä leveä suojavyöhyke, jolle ei levitetä lietelantaa. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 10. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty tässä päätöksessä ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa.

18 Päästöt ilmaan ja hajuhaittojen vähentäminen 11. Lihasikaloista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö saa olla 21.2.2021 alkaen enintään 2,6 kg NH3/eläinpaikka/vuosi. Päästöraja-arvo koskee laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyviä päästöjä. Mikäli lihasikaloista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää tämän lupamääräyksen mukaisen ammoniakkipäästöraja-arvon, on toiminnanharjoittajan esitettävä lupamääräyksen 27 mukainen selvitys lupaviranomaiselle. Ammoniakkipäästön arvioinnista/määrittämisestä on annettu lupamääräys 26. 12. Luvanhakijan on laadittava hajupäästöjen hallintasuunnitelma, jossa on esitettävä mahdolliset käyttöönotettavat lisätoimenpiteet hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja tarkasteltava niiden tehokkuutta hajuhaittojen vähentämiseksi sekä esitettävä toimintasuunnitelma havaittujen/valvontaviranomaiselle ilmoitettujen hajuhaittoja aiheuttavien tilanteiden korjaamiseksi/vähentämiseksi. Hajupäästöjen hallintasuunnitelma on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle viimeistään 28.2.2020. 13. Lihasikaloiden yhteydessä olevat noin 150 m3:n, noin 200 m3:n (pumppauskaivo) ja noin 2 250 m3:n lietesäiliöt tulee pitää katettuna betonikatoilla. Noin 2 250 m3:n lietesäiliö tulee täyttää alakautta. 14. Lihasikaloiden poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Vuonna 2014 rakennetun lihasikalarakennuksen poistoilmahormit tulee pitää varustettuna suihkuvirtaushatuilla ja myös rakennettavan lihasikalan laajennusosan poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. 15. Vanhassa lihasikalassa, vuonna 2014 rakennetussa lihasikalassa ja myös rakennettavassa lihasikalan laajennusosassa tulee käyttää sumutuskastelua ainakin kesäaikana (toukokuun alusta elokuun loppuun) sekä tarvittaessa muina aikoina. Rakennettavan lihasikalan laajennusosan lietekuilut tulee varustaa lämpöä keräväällä jäähdytysputkistolla. Vuonna 2014 rakennetussa lihasikalassa ja rakennettavassa lihasikalan laajennusosassa tulee käyttää lietekuilujen jäähdytysjärjestelmää siten, että lietekuiluissa oleva liete on mahdollista jäähdyttää vähintään lietekuilujen pohjalla + 10 C lämpötilaan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedoksi tarkempi selvitys rakennettavan lihasikalan laajennusosan lietekuilujen jäähdytysmenetelmän toteutustavasta valvontaviranomaiselle vähintään 2 kk ennen sen asentamista. 16. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja

19 sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja lietteen pumppauskaivon ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. 17. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla muualle kuin kasvustoon levitettävän lietelannan muokkaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lietelannan levityksessä on ensisijaisesti käytettävä sijoittavaa tai multaavaa levitintä. Lietelannan levitysajankohta tulee valita niin, että naapurustolle aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäistä. Lietelannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Meluhaitan vähentäminen 18. Eläinsuojien toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asuintai vapaa-ajankiinteistöjen piha-alueilla päiväaikaan klo 07-22 keskiäänitasoa 55 db (LAeq) ja yöaikaan klo 22-07 keskiäänitasoa 50 db (LAeq). Tarvittaessa valvontaviranomainen voi velvoittaa mittaamaan toiminnasta aiheutuvaa melua. Lietelannan, eläinten ja rehujen kuljetukset tulee pyrkiä järjestämään arkipäivisin (ma-pe) klo 7-22 välisenä aikana. Kärpäshaittojen vähentäminen ja haittaeläinten torjuminen 19. Tarvittaessa kärpäshaittoja on vähennettävä käyttämällä ainakin kesäaikana eläinsuojissa kärpäshaittojen torjuntaan soveltuvia kemiallisia ja/tai biologisia keinoja. Haittaeläinten esiintymistä on ehkäistävä mm. pitämällä tilakeskuksen alue riittävän siistinä ja tarvittaessa haittaeläimiä on torjuttava. Jätteet 20. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli kaatopaikalle aiotaan toimittaa muuta kuin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä, on jätteen kaatopaikkakelpoisuus aina

20 ensin selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti ja asiasta on etukäteen sovittava kaatopaikan hoidosta vastaavan kanssa. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen ja josta jätteet eivät pääse valumaan viemäriin, maaperään tai vesistöön. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Eläinjätteet 21. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi 22. Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit/öljytuotteet tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Kemikaalien ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Tilalla olevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai varustettu kiinteällä suoja-altaalla tai sijoitettu tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suojaaltaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Polttoainesäiliöiden täyttö- ja tankkauspaikat tulee olla päällystetty tiiviillä kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella esim. betonilla tai asfalttibetonilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttoainesäiliöiden ja niiden täyttöja tankkauspaikkojen tulee olla tämän lupamääräyksen mukaisia viimeistään 31.12.2018.

21 Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 23. Lietelannan, pesu- ja jätevesien säilytystiloja sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. 24. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 25. Lietelannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain ensisijaisesti typen ja fosforin massataselaskennalla, joka perustuu rehun kulutukseen, rehun raakavalkuais- ja kokonaisfosforipitoisuuteen ja eläimen tuotostasoon tai lantaanalyyseillä. Seuranta on aloitettava viimeistään 21.2.2021. 26. Lihasikaloista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg/nh3/eläinpaikka/vuosi) tulee 21.2.2021 lähtien arvioida vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti lihasikaloista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävällä tavalla. Mittaukset/arvioinnit tulee toteuttaa siten kuin BAT-päätelmien kohdassa 4.9.2 on kuvattu. Ammoniakkipäästöjen mittaukset on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 27. Luvanhaltijan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle 28.2.2020 mennessä selvitys lupamääräyksen 26 mukaisesti mitatusta/arvioidusta lihasikaloista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) ja esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys).

22 Mikäli lupamääräyksen 11 mukaista ammoniakkipäästön rajaarvoa ei lupamääräyksen 26 mukaisten mittausten/arvioinnin perusteella saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa selvitys lupaviranomaiselle 30.5.2020 mennessä. Selvityksessä tulee olla tiedot lupamääräyksen 26 mukaisesti mitatusta/arvioidusta lihasikaloista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi), esitys teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 11 mukainen päästöraja-arvo 21.2.2021 alkaen saavutetaan sekä esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. 28. Lupamääräyksissä 25 ja 26 velvoitettuja tarkkailuja ja lupamääräyksessä 29 velvoitettuja raportointeja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 29. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta ainakin seuraavien asioiden osalta ja niitä koskevat tiedot tulee raportoida vuosittain. eläinten määrä eläinsuojittain toiminnassa muodostuva lietelannan, pesu- ja jätevesien määrä (m3/vuosi) lietelannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset tiedot tilalla mahdollisesti tehdyistä lisätoimenpiteistä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot eläinsuojan ammoniakkipäästöistä sekä niiden arviointiperusteet. Vuodesta 2021 alkaen raportoitavien ammoniakkipäästöjen kg NH3/eläinpaikka/vuosi tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 26 mukaisesti. Lanta-analyysin tulokset. Vuodesta 2021 alkaen lannan kokonaistypen (N) ja kokonaisfosforin (P) erityksen määrien (kg/eläinpaikka/vuosi) tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 25 mukaisesti.

23 Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutuksesta. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 30. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikka on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Häiriö- ja poikkeustilanteet 31. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 32. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmäärään, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnan lopettamisesta on esitettävä myös yksilöity suunnitelma Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista.

24 Käyttöönottoilmoitus 33. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle sikalarakennuksen laajennusosan ja uuden etälietesäiliön käyttöönotosta vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetyt etälietesäiliöt (2 x 2 500 m3) eivät muodosta eläinsuojien kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin kohdassa 3 ja 41 :ssä tarkoitettua teknistä tai toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja etälietesäiliöiden keskinäisen etäisyyden (etälietesäiliöt sijaitsevat/sijoittuvat noin 13-14 km:n etäisyydellä/etäisyydelle) vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) 16-18 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä sekä toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteis-

25 sa. Ympäristönsuojelulain 62 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset päästöjen, toiminnan ja jätehuollon tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Luvan myöntämisen ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Eläinsuojien vähimmäissuositusetäisyyksien laskemisessa on vielä käytettävä kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisia eläinyksikkökertoimia. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositukset häiriintyvistä kohteista. Mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava eläinsuoja, ohjeen mukaan vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi kyseessä olevan kokoiselta lihasikalatoiminnalta (2 994 ey) vähintään noin 400 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään noin 470 metrin etäisyyttä. Aluehallintovirasto katsoo, että kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteen 3 mukaisilla eläinyksikkökertoimilla laskettuna hakemuksen mukainen tuleva eläinmäärä (2 994 ey) on eläinyksiköinä noin 1,3-kertainen nykyiseen ympäristöluvan eläinmäärään nähden, joten kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset eläinsuojien yhteydessä sijaitsevien nykyisten lietesäiliöiden/pumppauskaivon pitämisestä katettuna betonikansilla, eläinsuojien poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta, vuonna 2014 rakennetun sikalarakennuksen ja rakennettavan lihasikalan laajennusosan poistoilmahormien pitämisestä varustettuna/varustamisesta suihkuvirtaushatuilla, sumutuskastelun käytöstä lihasikaloissa ainakin kesäaikana, lietekuilujen jäähdytysjärjestelmän käytöstä vuonna 2014 rakennetussa lihasikalassa sekä rakennettavassa lihasikalan laajennusosassa, lietelannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella sekä annettu määräys päästöraja-arvosta lihasikaloista ilmaan vapautuvalle ammoniakkipäästölle 21.2.2021 alkaen. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta ja haitatonta.

26 Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitystä ei ole edellytetty, koska tilalla ei varastoida polttoaineita tai muita maaperälle ja pohjavedelle vaarallisia aineita suuria määriä ja niiden varastointi on asianmukaista. Ratkaisussa on otettu huomioon Kokemäenjoen-SaaristomerenSelkämeren vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021 ja Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021. Lupamääräysten tarkistamisen perustelut BAT-päätelmien johdosta Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä laitos luokitellaan ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukaiseksi direktiivilaitokseksi, jota koskevat ympäristönsuojelulain 75-82 :t. Euroopan komissio on julkaissut 21.2.2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät. Hakija on toimittanut täytetyn BAT-selvityslomakkeen aluehallintovirastoon lupahakemuksen yhteydessä. Pirkanmaan ELY-keskus on 13.11.2017 antanut päätöksen, jossa ELY-keskus on tarkastanut ympäristönsuojelulain 80 :n 2 momentin mukaisen selvityksen ja tehnyt 80 :n 3 momentin mukaisen arvioinnin. Arvioinnin perusteella ELY-keskus on määrännyt toiminnanharjoittajan jättämään luvan tarkistamista koskevan hakemuksen aluehallintovirastolle viimeistään 31.5.2018. Lihasikaloiden ammoniakkipäästölle on asetettu siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vaatimuksen tasoinen raja-arvo ympäristönsuojelulain 75 :n ja 77 :n mukaisesti. Lupamääräyksenä annettu ammoniakkipäästön raja-arvo perustuu päätelmien kohdan (BAT 30) taulukon 2.1 mukaiseen enimmäispäästötasoon (BAT-AEL). Raja-arvo on määrätty tulemaan voimaan 21.2.2021 eli neljän vuoden kuluttua komission päätelmien antamisen ajankohdasta kuten ympäristönsuojelulain (527/2014) 81 :n 2 momentissa on säädetty. Määräajan antaminen on tarpeen myös, koska päätöstä annettaessa ei ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua, joka valmistunee vuoden 2018 aikana. Yleisissä BAT-päätelmissä on annettu vaihteluväli BAT-tekniikoiden mukaiselle lannassa eritetylle kokonaistypelle ja kokonaisfosforille. Toiminnan lannan typpi- ja fosforimäärien oletetaan sijoittuvan tälle vaihteluvälille, mutta niistä ei ole kuitenkaan määrätty ehdottomana. Lannan kokonaistyppimäärän minimointi ehkäisee myös ammoniakkipäästöjä. Sen sijaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen seurannasta ja raportoinnista on määrätty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa typen ja fosforin erityksen tarkkailulle päätelmissä esitettyjen seurantavaihtoehtojen tueksi tarvittavia laskentajärjestelmiä, vaan ne ovat vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu noin kolmen vuoden siirtymäaika.

27 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lietesäiliöiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskevat lupamääräykset 1-5 Lietelannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Lietelannan, eläinsuojien pesuvesien ja etälietesäiliöiden sadevesien ja kelluvien katteiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietelannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa 7 186 m3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös vuotuinen etälietesäiliöiden sadevesimitoitus ja kelluvien katteiden mitoitusvara (yhteensä 763 m3/vuosi), on lietteen varastointitilavuustarve 7 949 m3 vuodessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan, pesuvesien ja sadevesien/kelluvien katteiden varastotilavuutta. Eläinsuojien yhteydessä olevien noin 200 m3:n pumppauskaivon ja noin 2 250 m3:n lietesäiliön kuormausalueet tulee olla tiivispohjaista materiaalia esim. asfalttia ja noin 150 m3:n ja noin 300 m3:n lietesäiliöiden kuormausalueet tulee pitää varustettuna vähintään hakemuksessa esitetyllä tavalla (muovilla ja tiivistetyllä soralla) tai ne tulee asfaltoida, jotta valumat ympäristöön, pinta- ja pohjavesiin voidaan estää. Määräys kuormausalueiden tiivispohjaisuudesta on annettu, koska muodostuva lietelannan määrä on suuri. Eläinsuojien WC-vesien johtaminen käsittelemättöminä lietesäiliöihin ja edelleen peltolevitykseen ei ole hyväksyttävää terveyssyistä eikä ympäristön pilaantumisvaaran vuoksi. Mikäli eläinsuojissa otetaan jatkossa käyttöön kuivakäymälän sijasta/lisäksi WC-tiloja, joissa muodostuu WCvesiä, tulee ne johtaa esimerkiksi riittävän kokoiseen, katettuun ja vesitiivistä materiaalia olevaan umpisäiliöön. Valvontaviranomainen voi antaa tarkempia määräyksiä WC-vesien käsittelystä. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 6-10 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta I/2010. Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa

28 kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lietelannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietelannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelannan, pesuvesien ja muiden nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levittäminen pohjavesialueille on kielletty pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Päästöt ilmaan ja hajuhaittojen vähentämistä koskevat lupamääräykset 11-17 Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu 21.2.2017. Ilmaan vapautuvia ammoniakkipäästöjä koskeva raja-arvo on annettu, että saavutetaan BAT-päätelmissä 2017/302/EU ilmaan vapautuvalle ammoniakkipäästölle esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Päästöraja-arvoa määrättäessä on sovellettu BATpäätelmien taulukkoa 2.1 (BAT 30). Päästöraja-arvo koskee normaalia toimintaolosuhdetta. Raja-arvo on määrätty tulemaan voimaan 21.2.2021 alkaen eli neljän vuoden kuluttua komission päätelmien antamisen ajankohdasta kuten ympäristönsuojelulain (527/2014) 81 :n 2 momentissa on säädetty. Määräajan antaminen on tarpeen myös, koska päätöstä annettaessa ei ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua, joka valmistunee vuoden 2018 aikana. Mikäli lihasikaloista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää lupamääräyksen 26 mukaisesti mitattuna/arvioituna määritetyn päästöraja-arvon, tulee poistoilma käsitellä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähentää päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity. Määräys hajupäästöjen hallintasuunnitelmasta on annettu BATpäätelmien kohdan 12 mukaisesti (BAT 12). Tarvittaessa ELY-keskus voi kehottaa hakijan toimittamaan hajupäästöjen hallintasuunnitelman lupaviranomaiselle käsiteltäväksi. Määräys eläinsuojien yhteydessä sijaitsevien lietesäiliöiden/pumppauskaivon pitämisestä katettuna betonikatolla sekä noin 2 250 m3:n lietesäiliön täyttämisestä alakautta on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Vuonna

29 2014 rakennetun lihasikalarakennuksen poistoilmahormien pitäminen varustettuna suihkuvirtaushatuilla ja myös rakennettavan lihasikalan laajennusosan poistoilmahormien varustaminen suihkuvirtaushatuilla hakemuksen mukaisesti on tarpeen hajupäästöjen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja lietteen pumppauskaivon ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys sumutuskastelun käytöstä lihasikaloissa ainakin kesäaikana ja tarvittaessa muina aikoina on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Vuonna 2014 rakennetussa lihasikalassa ja rakennettavassa lihasikalan laajennusosassa lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttäminen/käyttöönotto ja lietteen jäähdyttäminen vähintään lietekuilujen pohjalla + 10 C lämpötilaan on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Yleisen BAT-päätelmän 22 taulukon 1.3 mukaan lanta tulee muokata maahan 0-4 h tai viimeistään 12 h kuluessa lannan levityksestä. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä olevat pellot sijaitsevat samalla toiminta-alueella eläinsuojien kanssa ja näiden peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella yhdessä eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Eläinsuojien lähipelloilla on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys lannan muokkaamisesta maahan 4 h kuluessa lannan levityksestä. Yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevien lannanlevityspeltojen osalta lannan levitys kuuluu toiminnan valvontaan ja kyseisiä peltoja koskee eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 :n 5 momentti, jonka mukaan lanta tulee muokata maahan 24 tunnin kuluessa levityksestä lukuun ottamatta kasvustoon levitettävää lantaa. Meluhaitan vähentämistä koskeva lupamääräys 18 Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräys lietelannan, eläinten ja rehujen kuljetuksista on annettu liikenteestä aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi. Kärpäshaittojen vähentämistä ja haittaeläinten torjuntaa koskeva lupamääräys 19 Kärpäshaittojen vähentäminen ja haittaeläinten torjunta ovat tarpeen mm. asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi.

30 Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 20-21 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Yhdyskuntajätteestä poikkeavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 22 Kemikaalien, öljytuotteiden ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräykset 23-29 Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä BATpäätelmissä edellytettyjen seurantojen ja asetettujen päästövaatimusten noudattamisen valvomiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lietelannan, pesu- ja jätevesien säilytystilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Määräys lannan ravinteiden määrittämisestä viiden vuoden välein tehtävillä lanta-analyyseillä perustuu valtioneuvoston asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (12 ). BAT-päätelmän 24 mukaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain typen ja fosforin massataselaskennalla tai lanta-analyyseillä. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen tarkkailussa käytetään massataselaskentaa, lannasta tulee lisäksi tehdä viiden vuoden välein lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi.

31 Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä seurataan lantaanalyysien perusteella vuosittain, riittää kun lannasta määritetään lisäksi liukoisen typen pitoisuus viiden vuoden välein. BAT-päätelmissä 3 ja 4 on annettu taulukoissa 1.1 ja 1.2 typen ja fosforin eritykselle BAT-tekniikoiden mukaiset tasot, joiden rajoissa toimimalla rehun hyväksikäyttöaste sekä päästöriski pysyvät vähintään kohtuullisella tasolla ja mikä myös huomattavasti edesauttaa ammoniakkipäästötasoihin pääsemistä. Lihasikojen kasvatustoiminnassa lannassa eritetyn kokonaistypen vaihteluväli on 7,0-13,0 kg N lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi ja kokonaisfosforin 1,54-2,38 kg P lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi. Edellä mainittu fosforiarvo vastaa päätelmässä esitettyä 3,5-5,4 kg P2O5/eläinpaikka/vuosi arvoa. P2O5-luvut on muunnettu fosforiksi (P) kertoimella 0,44. Suomessa ei ole tähän asti edellytetty lannan typen ja fosforin erityksen vuosittaista seurantaa. Päätelmissä esitettyjen seurantavaihtoehtotapojen tueksi tarvitaan laskentajärjestelmä, jollaista ei vielä ole käytössä vaan vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu noin kolmen vuoden siirtymäaika. BAT-päätelmän 25 mukaan lihasikaloista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) tulee arvioida 21.2.2021 lähtien vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti lihasikaloista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävästi. BAT-päätelmän 25 mukaiset tarkkailutekniikat ammoniakkipäästöjen tarkkailemiseksi on kuvattu tarkemmin BAT-päätelmien kohdassa 4.9.2. Määräys valvontaviranomaiselle 28.2.2020 mennessä toimitettavasta selvityksestä lihasikaloista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä ja esityksestä ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkailutiheys) on annettu, koska hakemusasiakirjoissa ei ole ollut käytettävissä määritettyä tietoa lihasikaloiden ammoniakkipäästöstä eikä päätöstä annettaessa ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua, joka valmistunee vuoden 2018 aikana. Selvityksen laatimiselle on annettu kohtuullinen määräaika. Mikäli lupamääräyksen 11 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa lupaviranomaiselle selvitys, joka sisältää mm. esityksen teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 11 mukainen päästöraja-arvo saavutetaan. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä.

32 Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Kirjanpidon tulee sisältää myös BAT päätelmän 29 mukaisten prosessimuuttujien (veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutus) tarkkailua koskevat tiedot. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja energiatehokkuutta koskeva lupamääräys 30 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 31 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 32 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 33 Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto on otettu huomioon ratkaisusta, käsittelyratkaisusta ja lupamääräyksistä 1, 612,17,18, 22 ja 25-30 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa, että lihasikalarakennusten pesuvedet sisältyvät lietesäiliöiden vähimmäistilavuuksien laskennassa käytettävään lietelantakertoimeen. Lupamääräyksessä 12 on annettu määräys hajupäästöjen hallintasuunnitelman laatimisesta. Aluehallintovirasto katsoo, että lupamääräys 26 ammoniakkipäästöjen tarkkailusta on riittävä eikä hajupäästöjen tarkkailusta ole tarpeen antaa erikseen määräystä.

33 Hakemuksessa esitetyt etälietesäiliöt (2 x 2 500 m3) eivät muodosta eläinsuojien kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin kohdassa 3 ja 41 :ssä tarkoitettua teknistä tai toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja etälietesäiliöiden keskinäisen etäisyyden (etälietesäiliöt sijaitsevat/sijoittuvat noin 13-14 km:n etäisyydellä/etäisyydelle) vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Tämän vuoksi päätöksessä ei ole annettu määräystä etälietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella. Lupamääräyksessä 1 on kuitenkin otettu huomioon etälietesäiliöiden sadevesien ja kelluvien katteiden mitoitusvara. Etälietesäiliöiden kattamista koskee kuitenkin eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 7 :n 4 momentti ja 16 :n 2 momentti. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut, ympäristöterveydenhuollon lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä 6, 8, 11, 12, 17, 22 ja 25-30 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUVAN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulain mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 80 ja 81 :iä. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 15.10.2010 myöntämän ympäristöluvan (LSSAVI/325/04.08/2010). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

34 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen saadessaan lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 11, 12, 16-17, 27, 29, 48-49, 52, 53, 58, 62, 70, 75-77, 80-82, 170, 190-191, 198, 209, 232 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1, 8, 11-15, 19, 23 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 8, 13, 29, 72, 118, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMMRMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätöksien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Euroopan unionin virallinen lehti 21.2.2017. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 4 775 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 9 550 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, joten käsittelymaksu on 4 775 euroa.

35 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa sekä sanomalehdessä Tyrvään Sanomat. Aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Sastamalan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös on lisäksi luettavissa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu JAKELU Päätös, sähköisesti Hakijalle Sastamalan kaupunginhallitus Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Sastamalan kaupungin kaavoitusviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Pirkanmaan maakuntamuseo Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta.

36 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Sijaintikartta 2) Asemapiirros 3) Valitusosoitus Mikaela Rudnäs Maarit Vuorela Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

37 SIJAINTIKARTTA LIITE 1