Päätös Nro 54/2019 Dnro LSSAVI/6664/2018. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 54/2019 Dnro LSSAVI/6664/2018 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, broilereiden kasvatustoiminta, luvan tarkistaminen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta, Ilmajoki HAKIJA Marko Itälehto Harjumäentie Ilmajoki Y-tunnus: TOIMINTA Tilalla harjoitetaan broilereiden kasvatustoimintaa. Hakemus koskee luvan tarkistamista julkaistujen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta. Toiminta sijaitsee Ilmajoen kunnassa kiinteistöillä Tipula ja Pyörtöhöönen Etälantala sijaitsee kiinteistöllä Toloppa ASIAN VIREILLETULO, PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulain 80 ja 81 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä (EPOELY/2993/2015) tarkastanut hakijan ympäristönsuojelulain 80 :n mukaisen selvityksen ja määrännyt toiminnanharjoittajan jättämään luvan tarkistamista koskevan hakemuksen aluehallintovirastolle viimeistään Päätöksen mukaan Marko Itälehdon tilan toiminta on selvityksen perusteella pääsääntöisesti BAT-päätelmien mukaista, mutta toiminnan ympäristölupa ei täytä BAT-päätelmien vaatimuksia lannan kokonaistypen ja -fosforin tarkkailun (BAT 24) eikä ilmaan vapautuvien ammoniakkipäästöjen tarkkailun (BAT 25) osalta. Ympäristölupa on näin ollen tarpeen tarkistaa. Kyseessä on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukainen direktiivilaitos (yli siipikarjapaikkaa). Valtioneuvoston aselänsi- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 (14) tuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentin perusteella aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan (LSSAVI/117/04.08/2012) broilereiden kasvatustoimintaan. Tilalla on kolme kasvattamorakennusta ja niissä yhteensä kasvatuspaikkaa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hakemukseen on liitetty BAT-selvityslomake, jossa on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen tilan broilereiden kasvatustoiminnassa tiivistetysti seuraavasti: Nro BAT-tekniikka (kohtien numerointi BAT-selvityslomakkeen mukaisesti) TOIMINTATAVAT BAT 1 1.Ympäristöjärjestelmä Toteutuu tilalla - BAT 2 2. Hyvät toimintatavat BAT 3 3. Lannan kokonaistypen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen ruokintamenetelmillä BAT 4 4. Lannan kokonaisfosforin vähentäminen ruokintamenetelmillä BAT 5 5. Tehokas vedenkäyttö BAT 6 6. Jäteveden syntymisen vähentäminen BAT 7 7. Jätevesipäästöjen vähentäminen 8. Energian tehokas käyttö BAT 8 Hakijan perustelut Tilalla noudatetaan teurastamon latujärjestelmä ja toimintaohjeita (A-tuottajat). Tilalla ovat kaikki BAT 2 edellyttämät toimintatavat käytössä. BAT 3 mukaisista toimintavoista ovat käytössä alennettu rehuraaka-aineiden valkuaispitoisuus, monivaiheruokinta sekä lisäaineet, joilla vähennetään lannassa eritetyn kokonaistypen määrää. BAT 4 mukaisista toimintavoista on käytössä tuotantovaiheen vaatimuksiin mukautettu monivaiheruokinta. Lisäksi vähennetään sallituin lisäainein lannan kokonaisfosforia ja käytetään rehussa helposti sulavia epäorgaanisia fosfaatteja. BAT 5 mukaisista toimintavoista ovat käytössä vedenkulutuksen tarkkailu ja kirjaaminen, vesivuotojen tarkkailu ja korjaaminen, painepesurin käyttö eläinsuojien puhdistuksessa, kullekin eläinluokalle soveltuvat juottovälineet ja juomalaitteiden kalibrointi. BAT 6 mukaisista toimintavoista ovat käytössä likaantuneiden valumavesien määrän ja pesuvesien käytön minimointi. Sadevesien pääsy puhdistamista vaativien jätevesien joukkoon estetään. Kaikki BAT 7 mukaiset toimintatavat ovat käytössä. BAT 8 mukaisista toimintavoista ovat käytössä tehokkaat lämmitys-, jäähdytysja ilmanvaihtojärjestelmät, ja niiden käytön optimointi. Toiminnassa on myös

3 3 (14) BAT Prosessimuuttujien tarkkailu MELU, PÖLY JA HAJU BAT Melun vähentäminen BAT Melun ehkäiseminen ja vähentäminen BAT 11 & BAT Pölyn vähentäminen ja pitoisuuksien tarkkailu BAT 12 & BAT Hajujen vähentäminen ja säännöllinen tarkkailu 14. Hajujen ehkäiseminen BAT 13 BAT Ammoniakki-, pölyja/tai hajupäästöjen tarkkailu eläinsuojissa, joissa on ilmanpuhdistusjärjestelmä LANNANKÄSITTELY BAT Kuivalannan varastoinnin NH3-päästöjen vähentäminen - BAT Kuivalannan varastoinnista maaperään ja vesiin aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen BAT Lannan levityksen maaperä- ja vesistöpäästöjen vähentäminen 24. Lannan muokkaaminen maahan BAT 22 eristetyt eläinsuojat ja energiatehokas valaistus. Kaikki BAT 29 mukaiset toimintatavat ovat käytössä. Toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa herkille kohteille, eikä meluhaittaa ole odotettavissa jatkossakaan. Käytössä on toimintojen ja laitteiden optimaalinen sijoittelu meluhaitan vähentämiseksi. Melun vähentäminen huomioidaan myös töissä ja käytössä on mahdollisimman hiljaisia laiteita sekä meluntorjuntalaitteita. Kuivikkeet levitetään vähän pölyävästi. Kuiviketurve tuodaan koneella halliin ja tasataan käsin. Käytössä on vapaan tarjonnan ruokinta, pelletöity rehu sekä vesisumutus. Ilmanvaihtojärjestelmä takaa, että ilma virtaa hitaasti rakennuksissa. Toiminnasta ei ole todettu aiheutuvan haittaa herkille kohteille eikä se ole odotettavissakaan. Eläimet ja pinnat pidetään puhtaina ja kuivina. Lannan lämpötilaa alennetaan. Rakennuksien lämpötilaa muutetaan eläinten iän mukaan. Aluksi lpt on +36oC ja lopussa +18oC. Kuivikkeet pidetään kuivina ja ilmavina, oikea lämpötila ja ilmankosteus pitää kuivikkeet oikeanlaatuisina. Ilman laatua seurataan ammoniakkimittarin avulla. Poistoilma ohjataan katonharjalla olevien hormien kautta ulos. Kuivalantaa ei kompostoida. Lanta on varastossa pisimmillään noin 6 kuukautta. Tilalla ei ole ilmanpuhdistusjärjestelmää. BAT 14 mukaisista toimintatavoista käytössä on päästöjä aiheuttavan lattiapinta-alan pienentäminen suhteessa kuivalantakasan tilavuuteen. Kuivalanta varastoidaan kuivalantalaan. Kuivalanta varastoidaan lantalaan, joka on varustettu valumavesien keräilyjärjestelmällä. Lannan varastointitila riittää niinä aikoina, joina lannan levitys ei ole mahdollista. Jos kuivalantaa aumataan, aumaaminen tehdään pelloilla kaukana pinta- ja/tai pohjavesialueista. Kaikki BAT 20 mukaiset toimintatavat ovat käytössä. Pellon pintaan levitetty lanta muokataan maahan 4 tunnin kuluessa levityksestä alle 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevilla peltolohkoilla. Nykyisessä

4 4 (14) ympäristöluvassa on määräys lannan muokkaamisesta maahan mahdollisimman pian levityksen jälkeen. BAT Lannan kokonaisty Lanta-analyysi 5 vuoden välein. Lantapen ja -fosforin tarkkailu määriä seurataan jatkuvasti. AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU JA VÄHENTYMISEN ARVIOINTI BAT Ilmaan vapautuvien Ei NH3-päästöjen tarkkailu BAT Koko tuotantoprosesei sin NH3-päästöjen vähentymisen tarkkailu BROILERKASVATTAMOIDEN AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN BAT Broilerkasvattamoiden BAT 32 mukaisista toimintatavoista käynh3-päästöjen vähentätössä on koneellinen ilmanvaihto, vuominen tamaton juottojärjestelmä sekä kuivikkeen koneellinen kuivaus sisäilmalla. BAT 16, BAT 17, BAT 18, BAT 19 ja BAT 21 eivät koske tilan toimintaa, koska tilalla ei muodostu lietelantaa eikä kuivikelantaa prosessoida tilalla. Tilalla on ainoastaan broilerikasvatusta, joten myöskään BAT-päätelmät BAT 30, BAT 31, BAT 33 ja 34 eivät koske tilan toimintaa. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Hakemukseen on liitetty ympäristönsuojelulain 82 :n mukainen arvio maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Hakijan mukaan em. selvityksen laatimiselle ei ole tarvetta. Tuotantorakennukset eivät sijaitse pohjavesialueella. Tuotantorakennusten ja lantavaraston kuntoa tarkkaillaan päivittäin ja korjaustoimenpiteet tehdään heti, kun tarvetta ilmenee. Rakentaminen on tehty annettujen määräysten mukaisesti. Tuotantorakennuksien toiminnassa on käytössä yleisesti parasta broilerin tuotannossa käytettävissä olevaa tekniikkaa. Pihaalueet ovat asfaltoituja ja ne pidetään siistinä harjaamalla ja pesemällä. Öljysäiliöt (5 000, ja litraa) tarkastetaan säännöllisesti vuosittain viranomaisten toimesta. Säiliöt ovat sisätilassa, jossa on betoninen valuma-allas. Altaan reunan korkeus on 80 cm. Tilalla on aina varastossa turvetta, jota voidaan käyttää nestemäisten päästöjen imeyttämiseen tarvittaessa. Tuotantotilat lämmitetään hakkeella. Öljylämmitys on varalla. Tuotantorakennuksen pesussa ei käytetä pesuaineita, vaan pesu tehdään höyrypesurilla. Desinfioinnissa tarvittavat aineet haetaan aina tarpeen mukaisesti, niitä ei varastoida tilalla. Kuolleet eläimet varastoidaan kylmäkontissa, joka tyhjennetään aina kasvatuserän jälkeen tai tarpeen vaatiessa. Naapuruston lähelle lantaa levitettäessä lanta pyritään multaamaan heti levityksen jälkeen. Muutenkin lannan levityksessä noudatetaan voimassa olevan ympäristöluvan määräyksiä sekä ympäristötuen ehtoja. Tuotannosta ei aiheudu merkittäviä päästöriskejä. BAT-AEL -arvo on 793,13 kg/vuosi ( broileria x 0,01 kg/nh3/eläinpaikka). Toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen.

5 5 (14) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Ilmajoen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne( , dnro EPOELY/2993/2015): ja ympäristökeskus BAT-päätelmien huomioiminen ELY-keskus toteaa, että annettavissa lupamääräyksissä tulee huomioida BAT-päätelmät kattavasti. Lanta-analyysi tulee ottaa vähintään viiden vuoden välein ja lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä tulee seurata vuosittain esimerkiksi massataselaskennan avulla. Toiminnanharjoittajan tulee vuosiraportoinnin yhteydessä ilmoittaa, onko lanta-analyysi voimassa. Luvassa tulee määrätä ammoniakkipäästöjen tarkkailusta sekä ammoniakkipäästön raja-arvo (BAT-AEL-arvo). Marko Itälehdon broilerihallien luoteispuolella sijaitsee sikala (noin 110 metrin etäisyydellä) ja lypsykarjanavetta (noin 250 metrin etäisyydellä). Lähin asuttu naapurin rakennus sijaitsee 100 metriä broilerikasvattamoista etelään (sikatilan omistaja), seuraavat 185 metrin etäisyydellä itään ja 215 metrin etäisyydellä luoteeseen (sikatilan omistaja). Seuraavat naapurit ovat 235 ja 280 metrin etäisyyksillä. Noin 310 metrin etäisyydellä luoteessa sijaitsee kylätalo. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan BAT-päätelmien mukaisia melun- tai hajunhallintasuunnitelmia ei ole tarpeellista laatia. Tilalla tehdyt mahdolliset ammoniakkipäästöjä vähentävät toimenpiteet tulee selostaa vuosiraportoinnin yhteydessä ja liittää mukaan arvio niiden vaikutuksista koko tuotantoprosessin ammoniakkipäästöihin. Toiminnanharjoittajan tulee ELY-keskuksen kannan mukaan pitää kirjaa BATpäätelmien kohdan 29 mukaisista prosessimuuttujista ja esittää ne valvontaviranomaiselle pyydettäessä sekä tarkastusten yhteydessä. Vuosiraportointiin tulee vuosittain liittää tiedot mahdollisesti uusituista lantaanalyyseistä, lannan muodostumisesta sekä kuolleiden eläinten määrästä. Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää tiedot ammoniakkitarkkailun tuloksista. BAT-päätelmiin perustuvia lupamääräyksiä tulee noudattaa viimeistään neljän vuoden kuluttua BAT-päätelmien julkaisusta eli mennessä. Toiminnanharjoittajan on muutoinkin seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

6 6 (14) Riskit ympäristölle ja arvio perustilaselvityksen tarpeesta ELY-keskus toteaa, että eläinsuojan yhteydessä säilytettävien mahdollisten merkityksellisten vaarallisten aineiden määrät ovat suhteellisen pieniä. Toiminnan aiheuttamat riskit ympäristölle johtuvat pääosin lannan käytöstä lannoitteena peltoviljelyssä. Varastoimalla ja käsittelemällä lanta asianmukaisesti, riskit pohjaveden ja maaperän saastumiselle ovat vähäisiä. Edellä olevan perusteella ELY-keskus katsoo, että YSL 82 :n mukaisen perustilaselvityksen tekeminen ei ole tarpeellista. 2) Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ( ): Marko Itälehdon hakemuksesta ympäristöluvan tarkistamiseksi ei ole huomautettavaa. Mikäli aluehallintovirasto päättää antaa ympäristöluvalla määräyksiä, jotka koskevat ammoniakkipäästöjen tarkkailua taselaskentojen sijasta mittauksin, mittauksia koskevissa määräyksissä tulisi riittävän hyvin huomioida ympäristöolosuhteiden vaikutukset mittaustuloksiin. Mittaustulosten mahdollisesti suuri hajonta erilaisissa olosuhteissa voi aiheuttaa valvonnassa tulosten tulkintaongelmia esimerkiksi tilanteissa, joissa päästöt ovat lähellä BAT-päätelmien mukaista raja-arvoa. Toisaalta mahdollisissa mittauksissa voi osoittautua, että päästöt jäävät selvästi rajaarvojen alapuolelle tai ovat vakiintuneet. Tällöin tarkkailua olisi perusteltua vähentää. Edellä mainitusta johtuen esitetään myös, että valvontaviranomainen voisi ympäristöluvan määräysten perusteella päättää päästöjen tarkkailuohjelman hyväksymisestä ja tarkistamisesta tarpeen mukaisella tavalla. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen esittämiseen hakemuksesta jätettyihin lausuntoihin. Hakija ei ole toimittanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Marko Itälehdon eläinsuojien toiminnan EU:n komission julkaisemien BAT-päätelmien osalta. Päätelmät sisältyvät komission täytäntöönpanopäätökseen (2017/302) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen ja sen täydennyksen mukaisesti ja noudattaen voimassa olevaa ympäristölupapäätöstä (LSSAVI/117/04.08/2012, annettu ), josta on korvattu lupamääräykset 8 ja 9 sekä lisätty lupamääräys 3.1. Lupamääräys 8 on korvattu lupamää-

7 7 (14) räyksillä Lupamääräys 9 on korvattu lupamääräyksillä 9.1 ja 9.2. Lisäksi on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Korvattavat ja lisättävät lupamääräykset Hajuhaittojen vähentäminen 3.1 Broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö saa olla alkaen enintään 0,08 kg NH3/eläinpaikka/vuosi. Päästöraja-arvo koskee laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyviä päästöjä. Mikäli broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää edellä mainitun päästöraja-arvon, on poistoilma käsiteltävä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähennettävä päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity. Ammoniakkipäästön arvioinnista/määrittämisestä on annettu lupamääräys 8.3. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 8.1 Lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain ensisijaisesti typen ja fosforin massataselaskennalla, joka perustuu rehun kulutukseen, rehun raakavalkuais- ja kokonaisfosforipitoisuuteen ja eläimen tuotostasoon, tai lanta-analyyseillä. Seuranta on aloitettava viimeistään Lannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Lannan, pesu- ja jätevesien säilytystiloja sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. 8.3 Eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH3 /eläinpaikka/vuosi) tulee lähtien arvioida vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävällä tavalla. Mittaukset/arvioinnit tulee toteuttaa siten kuin BAT-päätelmien kohdassa on kuvattu. Mikäli ammoniakkipäästöt määritetään mittaamalla, päästömittaukset on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mit-

8 8 (14) tausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 8.4 Luvanhaltijan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle mennessä selvitys lupamääräyksen 8.3 mukaisesti mitatusta/arvioidusta eläinsuojista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) ja esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Mikäli lupamääräyksen 3.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei lupamääräyksen 8.3 mukaisten mittausten/arvioinnin perusteella saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa selvitys lupaviranomaiselle mennessä. Selvityksessä tulee olla tiedot lupamääräyksen 8.3 mukaisesti mitatusta/arvioidusta eläinsuojista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi), esitys teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 3.1 mukainen päästöraja-arvo alkaen saavutetaan sekä esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. 8.5 Lupamääräyksissä 8.1 ja 8.3 velvoitettuja tarkkailuja, lupamääräyksen 8.4 määräaikoja ja lupamääräyksessä 8.6 velvoitettuja raportointeja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 8.6 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta ainakin seuraavien asioiden osalta ja niitä koskevat tiedot tulee raportoida vuosittain. eläinten määrä eläinsuojittain toiminnassa muodostuva lannan, pesu- ja jätevesien määrä (m3/vuosi) lannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset tiedot tilalla mahdollisesti tehdyistä lisätoimenpiteistä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot eläinsuojan ammoniakkipäästöistä sekä niiden arviointiperusteet. Vuodesta 2021 alkaen raportoitavien ammoniakkipäästöjen kg NH3/eläinpaikka/vuosi tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 8.3 mukaisesti.

9 9 (14) Lanta-analyysin tulokset. Vuodesta 2021 alkaen lannan kokonaistypen (N) ja kokonaisfosforin (P) erityksen määrien (kg/eläinpaikka/vuosi) tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 8.1 mukaisesti. Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutuksesta. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja toiminnan muutokset 9.1 Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. 9.2 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Asia on käsitelty ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Muutoin hakemuksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska kyseessä ei ole toiminnan muutos eivätkä laitoksen päästöt/vaikutukset lisäänny nykyisestä. Aluehallintovirasto on katsonut, etteivät hakemuksen mukaiset asiat laajemmin vaikuta yleisiin tai yksityisiin etuihin. Yleiset perustelut Laitoksen pääasiallista toimintaa koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät.

10 10 (14) Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty paras käyttökelpoinen tekniikka täyttää siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Käsittelyssä on otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulaissa on määrätty mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen (BREF) sitovuudesta ja erityisesti, mitä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästörajoista on päätelmissä määrätty (BAT-AEL). Yleisissä BAT-päätelmissä on annettu vaihteluväli BAT-tekniikoiden mukaiselle lannassa eritetylle kokonaistypelle ja kokonaisfosforille. Toiminnan lannan typpi- ja fosforimäärät oletetaan sijoittuvan tälle vaihteluvälille, mutta niistä ei ole kuitenkaan määrätty ehdottomana. Lannan kokonaistyppimäärän minimointi ehkäisee myös ammoniakkipäästöjä. Sen sijaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen seurannasta ja raportoinnista on määrätty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa typen ja fosforin erityksen tarkkailulle tarvittavia laskentamenetelmiä, joten niiden seuranta ja raportointi tulee ottaa laitoksessa käyttöön, kun tarkkailumenetelmä on kehitetty. Ympäristönsuojelulain 82 :n mukaan direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajan tulee laatia maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ja liittää se lupahakemukseen, mikäli toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai muutoin syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita. Hakemukseen on liitetty arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Esitetyn perusteella aluehallintovirasto on katsonut, ettei tarvetta varsinaisen perustilaselvityksen laatimiselle tässä tapauksessa ole. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 3.1 Ilmaan vapautuvia ammoniakkipäästöjä koskeva raja-arvo on annettu, että saavutetaan BAT-päätelmissä 2017/302/EU ilmaan vapautuvalle ammoniakkipäästölle esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Päästöraja-arvoa määrättäessä on sovellettu BAT-päätelmien taulukkoa 3.2 (BAT 32). Päästöraja-arvo koskee normaalia toimintaolosuhdetta. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan laitoksen on täytettävä BATpäätelmien mukaiset päästötasovaatimukset neljän vuoden kuluessa BATpäätelmien antamisesta, ellei hakija ole hakemuksessaan ilmoittanut noudattavansa tätä aikaisempaa ajankohtaa. Mikäli eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää lupamääräyksen 8.3 mukaisesti mitattuna/arvioituna määritetyn päästöraja-arvon, tulee poistoilma käsitellä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähentää päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity.

11 11 (14) Lupamääräykset Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä BATpäätelmissä edellytettyjen seurantojen ja asetettujen päästövaatimusten noudattamisen valvomiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannan, pesu- ja jätevesien säilytystilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Määräys lannan ravinteiden määrittämisestä viiden vuoden välein tehtävillä lanta-analyyseillä perustuu valtioneuvoston asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (12 ). BATpäätelmän 24 mukaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain typen ja fosforin massataselaskennalla tai lantaanalyyseillä. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen tarkkailussa käytetään massataselaskentaa, lannasta tulee lisäksi tehdä viiden vuoden välein lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä seurataan lantaanalyysien perusteella vuosittain, riittää kun lannasta määritetään lisäksi liukoisen typen pitoisuus viiden vuoden välein. BAT-päätelmissä 3 ja 4 on annettu taulukoissa 1.1 ja 1.2 typen ja fosforin eritykselle BAT-tekniikoiden mukaiset tasot, joiden rajoissa toimimalla rehun hyväksikäyttöaste sekä päästöriski pysyvät vähintään kohtuullisella tasolla ja mikä myös huomattavasti edesauttaa ammoniakkipäästötasoihin pääsemistä. Broilereiden kasvatustoiminnassa lannassa eritetyn kokonaistypen vaihteluväli on 0,2-0,6 kg N lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi ja kokonaisfosforin 0,02-0,11 kg P lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi. Edellä mainittu fosforiarvo vastaa päätelmässä esitettyä 0,05-0,25 kg P2O5/eläinpaikka/vuosi arvoa. P2O5-luvut on muunnettu fosforiksi (P) kertoimella 0,4364. Suomessa ei ole tähän asti edellytetty lannan typen ja fosforin erityksen vuosittaista seurantaa. Päätelmissä esitettyjen seurantavaihtoehtotapojen tueksi tarvitaan laskentajärjestelmä, jollaista ei vielä ole käytössä vaan vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu noin kahden vuoden siirtymäaika. BAT-päätelmän 25 mukaan eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) tulee arvioida lähtien vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoni-

12 12 (14) akkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävästi. BATpäätelmän 25 mukaiset tarkkailutekniikat ammoniakkipäästöjen tarkkailemiseksi on kuvattu tarkemmin BAT-päätelmien kohdassa Määräys valvontaviranomaiselle mennessä toimitettavasta selvityksestä broilerikasvattamoista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä ja esityksestä ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkailutiheys) on annettu, koska hakemusasiakirjoissa ei ole ollut käytettävissä määritettyä tietoa eläinsuojien ammoniakkipäästöstä eikä päätöstä annettaessa ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Selvityksen laatimiselle on annettu kohtuullinen määräaika. Mikäli lupamääräyksen 3.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa lupaviranomaiselle selvitys, joka sisältää mm. esityksen teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 3.1 mukainen päästöraja-arvo saavutetaan. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Kirjanpidon tulee sisältää myös BAT-päätelmän 29 mukaisten prosessimuuttujien (veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutus) tarkkailua koskevat tiedot. Lupamääräykset 9.1 ja 9.2 Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Olennaiset muutokset tai häiriötilanteet toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle. Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

13 13 (14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUVAN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain pykäliä 80 ja 81. Muutettavat ja lisättävät lupamääräykset Tällä päätöksellä korvataan kokonaan voimassa olevassa ympäristöluvassa (annettu , LSSAVI/117/04.08/2012, nro 10/2013/1) annetut lupamääräykset 8 ja 9. Lupamääräys 8 on korvattu määräyksillä Lupamääräys 9 on korvattu lupamääräyksillä 9.1 ja 9.2. Uutena lupamääräyksenä lisätään lupamääräys 3.1. Muilta osin toiminnassa on noudatettava voimassa olevaan Länsi- ja SisäSuomen aluehallintoviraston antamaan päätökseen, nro 10/2013/1, sisältyviä lupamääräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 52, 53, 62, 75, 77, 80-82, 95, 96, 190 ja 191 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätöksien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Euroopan unionin virallinen lehti KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 900 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) mukaisesti. Asetuksen liite-

14 14 (14) taulukon mukaan broilerin eläinsuojan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on euroa. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 1. mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamista (ympäristönsuojelulaki 81 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 5. mukaan, jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 60 /h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 15 tuntia, joten maksu on 900 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ilmajoen kunnan ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa JAKELU Päätös Hakija Ilmajoen kunta Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Aira Halmetoja. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

15 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä, eikä mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireille panija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

16 Tämä asiakirja LSSAVI/6664/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/6664/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Halmetoja Aira :05 Puheenjohtaja Rudnäs Mikaela :52