Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaario Haitallisten aineiden päivä 12.3.2019, Helsinki Jukka Mehtonen SYKE / Kulutuksen ja tuotannon keskus / Haitalliset aineet
Mikä on tilanne kuormitusinventaarioiden osalta? 1. Ensimmäinen vanhojen aineiden kuormitusinventaario Valmistui v. 2013 Koski lähinnä v. 2008-2010 kuormitustietoa 41 vanhaa EU:n prioriteettiainetta /-aineryhmää ja 15 kansallista haitallista ainetta Luotiin inventaariojärjestelmä 2. Uusien EU:n prioriteettiaineiden kuormitusinventaario Valmistui v. 2018 3. Toinen vanhojen aineiden kuormitusinventaario Tehdään v. 2018-19 2
Miksi tarvitaan? Ympäristönlaatunormidirektiivin (2008/105/EY) 5 artikla velvoittaa jäsenmaita laatimaan selvityksen (inventaarion) EU-prioriteettiaineiden päästöistä ja huuhtoutumista kullakin vesienhoitoalueella Vesien- ja merenhoidon suunnitteluun osallistuvat tahot saavat yhtenäistä ja laadukasta vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitukseen liittyvää tietopohjaa toimenpiteiden suunnittelu & vaikuttavuuden arviointi ELYt hyödyntävät vesienhoitosuunnitelmissa J. Mannio Vpd:n keskeisen tavoitteen ja vaatimuksen haitallisten aineiden päästöjen ja huuhtoutumien vähentymisen sekä vaarallisten aineiden päästöjen ja huuhtoumien loppumisen todentaminen 3
Yleistä ELY-keskusten tehtävä raportointi, mutta SYKE avustaa; inventaariota koordinoi SYKEssä kulutuksen & tuotannon keskus Tehdään 6 vuoden välein Koskee päästöjä ja huuhtoumia pintavesiin Pistekuormituksen erittely sisä- & rannikkovesiin Tiedot vuosikuormituksina (pääosin kg/a) Tehdään vesienhoitoaluekohtaisesti; Manner- Suomen VHA1-7 + joiltain osin Ahvenanmaa Osa aineista enemmän ja osa vähemmän merkityksellisiä Suomessa Kuormitusinventaarion taso erilainen eri aineilla 4
SYKEn tehtävät SYKE: V H A - r a p o r t t i inventaarion koordinointi, Merkityksellisten aineiden tunnistaminen Pistekuormitus; Yhdyskunnat & Teollisuus ja yritystoiminta Maatalouden kasvinsuojeluaineiden huuhtoutumat Laskeuma Merialueelle ja Venäjälle jokien kautta päätyvät ainevirtaamat Pilaantunut maaperä ja sedimentti: Yhteenveto Kansallinen yhteenveto; 7 VHA-raportin tiivistelmä, EU-raportoinnissa tarvittavien tietojen kokoaminen valtakunnallisella tasolla & EU-raportoinnin yhteystaho
ELYjen tehtävät ELYt osallistuvat erityisesti: Pistemäisen kuormitustiedon kattavuuden, luotettavuuden & ajantasaisuuden + muun relevantin VHA-kohtaisen taustatiedon tarkistus & tietojen täydennys VHA 3-6: Happamat sulfaattimaat tiedon tarkistukseen ja täydentämiseen VHA-kohtaisten yhteenvetojen tarkistukseen ja täydentämiseen Kansallisen yhteenvedon tarkistukseen ja täydentämiseen
Uusien EU:n prioriteettiaineiden kuormitusinventaario YM:n rahoittaman UuPri-projektin (2016-18) osahanke Valmistui v. 2018 Koski v. 2010-17 kuormitustietoja 12 uutta EU:n prioriteettiainetta /-aineryhmää Tehtiin uusille aineille ensimmäisen kerran tarvittiin pohjatiedoksi vesienhoidon uusia aineita koskeville alustaville toimenpideohjelmille, joilla pyritään vähentämään näistä aineista aiheutuvia haittoja (valmistui v. 2018 lopulla) ELYt hyödyntävät kuormitustietoa 3. VH-kauden vesienhoitosuunnitelmissa 8
Merkitykselliset (X) ja vähämerkitykselliset uudet EU:n prioriteettiaineet VHA1-7 Aine VH A1 VHA 2 VHA 3 VHA 4 VHA 5 VHA 6 VHA 7 dikofoli PFOS X X X X X kinoksifeeni dioksiinit ja niiden kaltaiset yhdisteet aklonifeeni bifenoksi sypermetriini X X X X sybutryyni (irgaroli) diklorvossi heksabromisyklododekaa nit (HBCDD) heptakloori ja sen epoksidi terbutryyni X ei voitu arvioida vähämerkitykselliseksi VHA1-4:lla sen kasvinsuojeluainekäytön sekä mittausanalytiikan puutteellisuudesta johtuen (määritysraja korkeampi kuin ymp.laatunormi), vaikka ainetta ei ole havaittu pintavesistä
Mikä ihmeen PFOS? Pinta-aktiivinen perfluorattuihin yhdisteisiin kuuluva aineryhmä, jolla nykyisin vähäistä teollista tai ammattimaista käyttöä Suomessa (n. 20-40 kg/a): metallien pintakäsittely (kromaus), puolijohde- ja valokuvateollisuus & lentokoneiden hydraulinesteet. Aik. laaja-alaista käyttöä (ennen v. 2000 n. 9-20 t/a!!!!) merkittävimpien käyttökohteiden ollessa sammutusvaahdot sekä tekstiilin, nahan ja paperin pintakäsittely. Lisäksi käytetty mm. metallien pintakäsittelyssä sekä kotitalouden ja teollisuuden puhdistusaineissa. Sammutusvaahdot merkittävä PFOS:n käyttökohde ja päästölähde ennen niiden käyttökieltoa 2011.
Kuormitus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta pintavesiin Suomessa v. 2010 Ongelma: tieto valtakunnallista (erillisselvitykset ; mm. COHIBAraportit 2012, Vieno 2014); ei VHA-kohtaista + vanhaa Yhdiste Jätevedenpuhd istamot, v. 2010 kg/a, dioksiinit g /a* Jätevedenpuhdi stamot, v. 2013 kg/a Jätevedenpuhdistam oiden osuus kokonaispäästöistä pintavesiin % PCDD/F+ 0,012-0,13 <<1 <<1 dl-pcb HBCDD 0,6-0,7 0,7 1 sisävesiin: 0,3 rannikkovesiin: 0,4 PFOS 37 sisävesiin: 16 rannikkovesiin: 21 11,9 14-18 Nykyisin ainoa suora pistemäinen PFOSpäästölähde pintavesiin Suomessa
Teollisuuden dioksiini-, HBCDD- ja PFOSkuormitus pintavesiin Suomessa v. 2010 Ongelma: tieto valtakunnallista (erillisselvitykset ; mm. COHIBA-raportit 2012); ei VHA-kohtaista + vanhaa Yhdiste Teollisuus kg/a Teollisuuden osuus kok.päästöistä pintavesiin % dioksiinit erittäin pienet (0*) 0 HBCDD 38** sisävesiin: 4 rannikkovesiin: 34 83 50 89 PFOS 0 0 vuodesta 2017 lähtien teollisuuden HBCDD-päästöt pintavesiin n. 8 kg/a, koska HBCDD:n käyttö EPSmuovin valmistuksessa loppui v. 2016 Suomessa
Kasvinsuojeluaineiden huuhtouma pintavesiin Arvioitu vain sypermetriinille; kahden muun Suomessa käytössä olevan EU:n uuden kasvinsuojeluaineen (aklonifeeni & bifenoksi) käyttömäärätiedot eivät julkista tietoa Sypermetriinin huuhtoumat pintavesiin 2010-luvun alkupuolella yht. noin 1,3 kg/a Suomessa (VHA 1-4) Sypermetriinin käyttö ja huuhtoumat korkeimmat VHA3:lla Maatalouden kasvinsuojeluaineet (ml. sypermetriini) VHA 5-7 vähämerkityksellisiä; käyttö & huuhtoumat olemattomia Mutta Sypermetriiniä ei voitu arvioida vähämerkitykselliseksi VHA1-4:lla sen kasvinsuojeluainekäytön sekä mittausanalytiikan puutteellisuudesta johtuen (määritysraja korkeampi kuin ymp.laatunormi), vaikka ainetta ei ole havaittu pintavesistä.
Laskeuma - dioksiinit Dioksiinilaskeuma suurinta Etelä- ja Lounais-Suomessa ja pienintä Pohjois-Suomessa Dioksiini-laskeuma Suomen sisä- ja rannikkovesiin n. 27 ja 26 g I-TEQ/a. Suomen päästöt: n. 14% kok.laskeumasta Suomeen Laskeuma huomattavin dioksiinien kulkeutumisreitti vesiympäristöön Suomessa!
Laskeuma muut aineet PFOS ja HBCDD: Laskeuma voi olla relevantti kauttakulkeutumisreitti Suomessa mutta ei ole kvantitatiivisesti arvioitu UuPri-hankkeen valuma-alueen latvavesistön pintaveden alhaiset PFOS-pitoisuudet indikoivat PFOS-laskeuman voivan olla usealla vesienhoitoalueella (VHA 1-5) pientä verrattuna muihin päästölähteisiin kuten PFOSilla pilaantuneeseen maaperään & yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin. Pohjoisessa sijaitsevilla ja erittäin harvaan asutuilla VHA6:lla ja VHA7:lla PFOS-laskeuma lienee hyvin pientä mutta kuitenkin suurempi kulkeutumisreitti pintavesiin kuin PFOSilla pilaantunut maaperä ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamot
Jokien ainevirtaamat mereen Kaikista tutkituista Itämereen laskevista joista havaittiin PFOS:ia; ainevirtaama yht. n. 10 kg/a Suurimmat ainevirtaamat havaittiin VHA2:n Vantaanjoessa (3,5 kg/a) sekä VHA3:n Kokemäenjoessa (2,6 kg/a) Terbutryynia löytyi vain Vantaanjoesta ainevirtaamien ollessa 0,2 1,4 kg/a vuosina 2010-17 Aklonifeenia, bifenoksia, sybutryynia, sypermetriinia, diklorvossia, dikofolia, heptaklooria, kinoksifeenia ja dikofolia ei löytynyt jokivesistä
Pilaantunut maaperä - PFOS Sammutusvaahdot erittäin merkittävä PFOS:n suora päästölähde ennen niiden käyttökieltoa vuonna 2011. Sammutusvaahdoilla pilaantunut maaperä on suuri PFOS varasto, joka edelleen kuormittaa pintavesiä. Esimerkiksi lentokenttien ja paloharjoitusalueiden maaperä on voinut pilaantua sammutusvaahdoissa käytetyillä PFOS:illa tai muilla perfluoratuilla yhdisteillä. Yhdisteitä päätyy maaperästä pohjavesien lisäksi pintavesiin, mutta tällä hetkellä Suomessa ei pystytä arvioimaan pilaantuneilta maa-alueilta pintavesiin päätyviä PFOS-huuhtoumia. Pilaantuneet maa-alueet todennäköisesti nykyisin suurin PFOS:n kulkeutumisreitti pintavesiin!!
Pilaantunut sedimentti Usein kyse PCB:stä tai dioksiineista ja furaaneista. Dioksiineja ja furaaneja esiintyy mm. sahojen edustalla tai puutuoteteollisuuden alapuolisista vesistöistä (peräisin sellun kloorivalkaisusta). Pilaantuneista sedimenteistä aiheutuvista päästöistä ei ole tietoja; poikkeus Kymijoen PCDD/F-päästöt Itämereen Kymijoen sedimentit pilaantuneet puunsuojaainetehtaasta peräisin olevilla PCDD/F-yhdisteillä. Kymijoen Suomenlahteen kuljettaman dioksiinikuorma v. 2017 n. 440-1100 g WHO-TEQ /a On todennäköistä, että Kymijoen aiheuttama dioksiini- ja furaanikuormituksessa ei viimeisen 5-10 vuoden aikana ole tapahtunut merkittävää muutosta MUTTA kuormituksen arviointiin liittyy merkittävää epävarmuutta Kymijoki on Suomenlahden ja koko Itämeren merkittävin yksittäinen dioksiinilähde.
Kuormitusinventaarion laadun parantaminen - kehitysehdotuksia VHA1-6 Teollisuuden ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen tarkkailuja on tehostettava ja laitoskohtaista (vuosi)päästötietoa tulee saada lisää niiden aineiden osalta, joita päästetään pintavesiin Päästöt tulee laskea valtakunnallisesti yhtenevillä periaatteilla ja tulokset tulee myös siirtää kansalliseen tietojärjestelmään (VAHTI / YLVA). PFOSin ja muiden samalla kemiallisella analyysillä mitattavien perfluorattujen yhdisteiden jokikartoitus tulee tehdä uudestaan viim. v. 2022/2023 eli 4. VHA-kauden (2022 2027) alussa. Sypermetriinin analyyttisiä mittausmenetelmiä tulee kehittää ja määritysrajaa pienentää. Näin voidaan jatkossa arvioida luotettavammin sen päästöjä ja merkitystä pintavesissä
Kuormitusinventaarion laadun parantaminen - kehitysehdotuksia VHA2 Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita (kuten PFOS, Cd, Ni, Pb ja Hg) tulee jatkossa seurata mittauksin myös Vuoksesta Venäjän rajalta (näytteenottopiste Vastuupuomi). Kymijoen Itämereen aiheuttama dioksiini- ja furaanikuormitus tulee arvioida uudelleen, koska vuoden 2017 seurantatutkimuksen (Raunio & Itkonen 2017) tuloksiin liittyy merkittävää epävarmuutta.
Toinen vanhojen aineiden kuormitusinventaario YM:n rahoittaman TOLKKI-projektin (2018-19) osahanke Kesken, valmistuu kesällä 2019 Koskee pääosin v. 2015-17 kuormitustietoja 41 vanhaa EU:n prioriteettiainetta /-aineryhmää ja 15 kansallista haitallista ainetta Tehdään nyt toisen kerran ELYt hyödyntävät tätä kuormitustietoa 3. VH-kauden vesienhoitosuunnitelmissa 23
Inventaarion aikataulu 1-3/2019: SYKE kerää, arvioi, mallintaa ja taulukoi seuraavaa VHAkohtaista (VHA1-7) tietoa KI-raporttiin (HUOM! 1 kpl!!!) KI-näkökulma: vähämerkitykselliset & merkitykselliset aineet pistemäisistä päästöistä (teollisuus & yhdyskunnat), tiettyjen kasvinsuojeluaineiden huuhtoumista Laskeumasta Jokien ainevirtaamista mereen pilaantuneista maa-alueista ja sedimenteistä 3/2019: SYKE lähettää ELY:ille ehdotukset VHA-kohtaisista kuormitusinventaarioista ELYt tarkastavat ja tekevät tarvittavat lisäykset. ELYillä 3-4 vko kommentointiaika ei sisällä VHA-kohtaisia yhteenvetoja eikä kansallista yhteenvetoa 24
Inventaarion aikataulu 4/2019: SYKE täydentää raporttia ELY-palautteen perusteella ja tekee 1. luonnoksen VHA-kohtaisista yhteenvedoista (ml. alaluvun Kuormitusinventaarion laadun parantamiseen liittyviä kehitysehdotuksia ) sekä kansallisesta yhteenvedosta 5/2019: SYKE lähettää raportin kokonaisuudessaan ELYille tarkistettavaksi 6/2019: ELYiltä saadun palautteen perusteella SYKE viimeistelee kuormitusinventaarioraportin 6-8/2019 (jos on tarvetta eli on tullut niin merkittäviä muutoksia, joista ELYt eivät ole tietoisia ja ELYjen hyväksyntä tarvitaan): SYKE lähettää raportin kokonaisuudessaan ELYille tarkistettavaksi. ELYillä 2 kk kommentointiaika (kesälomaaika!) 9/2019: ELYiltä saadun palautteen perusteella SYKE viimeistelee raportit 25
Kokemuksia KI-työstä v. 2012-19 Ensimmäinen KI-inventaario työläin, toinen sujui jouhevammin ja tehokkaammin SYKEn sisäinen yhteistyö: asiantuntijat saatu hyvin mukaan huolimatta SYKEn keskusrajoista Yhteistyö sujunut hyvin akselilla SYKE ELYt Kustannustehokasta Haaste: SYKEn asiantuntijoiden työn sovittaminen VHtyön sykliin ja KI:n aikatauluun Kehitystyö edelleen tarpeen kuten esim.; Pistemäiset päästöt; käytetäänkö enemmän expert judgementia päästö-arvioinnissa? Päästörekistereissä ei tietoa. Silläkin on rajansa pilaantuneet maa-alueet ja sedimentit päästöt ilmaan ja maaperään kattavammin mukaan parempi kokonaiskuva!!! 26 Suuri kiitos kaikille työhön osallistuneille!
SYKEn asiantuntijat Jukka Mehtonen: inventaarion koordinointi, pilaantunut maaperä ja sedimentti, VHA-yhteenveto, kansallinen yhteenveto, EU-raportointi Katri Siimes: merkityksellisten aineiden tunnistaminen & maatalouden kasvinsuojeluaineiden huuhtoutumat Ville Junttila, Emmi Vähä & Katri Lautala; Yhdyskunnat sekä Teollisuus ja yritystoiminta Maria Holmberg: laskeuma Antti Räike: Merialueelle ja Venäjälle jokien kautta päätyvät ainevirtaamat Outi Pyy: pilaantunut maaperä ja sedimentti Lasse Järvenpää: EU-raportointi 27
ELYjen yhteyshenkilöt Pohjois-Savo ELY Kaakkois-Suomi ELY Pohjois-Karjala ELY Kainuu ELY Keski-Suomi ELY Pohjois-Pohjanmaa ELY Taina Hammar Juha Rantala Mari Heikkinen Kimmo Virtanen Petri Poikonen Mirja Heikkinen & Jaakko Rämö Pirkanmaa ELY Uusimaa ELY Varsinais-Suomi ELY Etelä-Savo ELY Häme ELY Lappi ELY Etelä-Pohjanmaa ELY Anneli Vainonen Sara Poijärvi Janne Suomela Juho Kotanen Harri Mäkelä Jari Pasanen Anna Bonde 28
Lisätietoja kuormitusinventaariosta www-sivuja on päivitetty ja tullaan päivittämään: https://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_ yhteistyo/suunnitteluopas Jukka Mehtonen Sähköposti: jukka.mehtonen@ymparisto.fi