Nipangiussineq qaangeruk Nakuuserfigitissimasumik oqaloqatiginninnermut najoqqutassat
Ilaqutariit iluanni nakuuserneq isertuunneqartarpoq. Annertunerusumik oqaluuserinarneq ajorluni, aamma inersimasunut meeqqanullu taamaattoqartillugu nassuerutiginissaa ikioqqunissamullu qinnuteqarsinnaaneq ajornakusoorsinnaavoq. Taamaattumik nakuuserneq anigorniarlugu iliuuseqarneq siullermeersumik, sapiissuseqarluni oqaasertalersuilernissaq pingaarnerpaavoq. Pineqartunullu suliaqartuusunik aniguiniarnermi artornarsinnaasumi, annertuumik sunniuteqarsinnaapput oqaloqatigiinnermi ataqqinnittumik paasinnittumillu oqaloqateqarnissaq. Una inunnut taamatut pineqarsimasunut sullissinermi najoqqutassatut ikiuutissatut suliaavoq, nipangiussimatitat qaangerniarneranni oqaloqatigiinneq artornarsinnaasoq aallartinniarnerani. H.K.H. Kronprinsessen
Imarisaa Nipangiussat qaqilikkit nakuusernermut apeqquteqarit 4 Sungiusaat 1: Nakuuserneq pillugu oqaloqatigiinneq 6 Sungiusaat 2: Pingaartilluinnaruk isumaannaannerpaamik 8 qulakkiinissaq Arnamut nakuuserfigitissimasumut 10 oqaloqatiginninnermut siunnersuutit 9-luat Meeqqat toqqissisimananngitsumik inuunerat 11 Sungiusaat 3: Meeqqamik oqaloqatiginninneq 12 Sungisaat 4: Meqqamik oqaloqatiginninnermik naggasiineq 14 Meeqqamut nakuuserfigitsissimasumut 16 oqaliqatiginninnermut siunnersuutit 9-luat Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffinni nakuusertarneq 17 Paasissutissat allat 18 Kattunneq tassaavoq uku suleqatigiillutik aallartissimasaat: Mary Fonden, qimarnguivik Danner, kalaallit qimarnguiviisa kattuffiat, Mælkebøttecentret, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut, Isumaginninnermut Inatsisinullu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik, kiisalu Oak Foundation Denmark.
Nipangiussat qaqilikkit nakuusernermut apeqquteqarit Nunarsuaq tamakkerlugu ilaqutariinni assigiinngitsuni ulluinnarni nakuuserneq atugaavoq. Aamma kalaallit ilaqutariit akornanni tamanna atugaavoq. Taamaattoq ilaqutariit iluanni nakuuserneq oqaluuserinissa ajornartutut misigineqartarpoq, kanngusunnermik imminullu pisuutinnermik aallaaveqartarluni. Amerlasuutigut ilaqutariit iluanni isertuussaatut angisuutut toqqortarineqartarpoq ataataasup akerlianilluunniit anaanaasup nakuusertarsimasutut inissisimasoqartillugu. Imaluunniit qitornaasut nakuuserfigineqartarsimappata. Pasitsaassaqarsimaguit pingaaruteqarpoq tamatigut, illit inuttut isumaginnittutut apeqqutiginnissallutit, nakuuserfigitissimasinnaasumut meeqqamik, arnamik angummilluunniit ilisimasaqaleruit. Nakuuserneq pillugu oqaloqatigiinnerup aallartinnissaa ajornakusoorsinnaavoq. Taamaammat projekti Kattunneq aqqutigalugu una suliaqartunut ilisimasalinnullu katersat quppersakkatut suliarisimavarput, illit taamatut suliaqarninnut tapersiissutitut atugassatut, filmit naatsut marluk ilanngullugit, pitsaanerpaamik meeqqamik arnamillu nakuuserfigitissimasumik oqaloqatiginninnermut najoqqutassatut. Kattunneq qallunaat-kalaallillu akornanni suliniutitut aallartissimasaq aqqutigalugu, siunertaavoq aappariit akornanni nakuusertarneq Kalaallit Nunaanni, suliaqartunut ilisimasallit misilittakkanik pineqartunullu qimarnguivinni suliaqartuusunut kiisalu ilaqutariinnut sullissisunut pikkorisaaqqinnertut atorluarneqarsinnaasoq. Tamanna pillugu una quppersakkatut katersaq suliarisimavarput. 4
Aamma filmit taamatut suliaqarninni oqaloqatiginnittarninnilu toqqisisimanartumik piareersakkamik sinaakkusiisarnissamut ikiuutaalluarsinnaapput, soorlu nakuusernermut apeqqutissat eqqortut eqqarsaatigalugit. Filmit uani nittartaakkami takuneqarsinnaapput www.oqaatigiuk.gl Quppersagaq oqaloqatiginninnermut siunnersuutinik pitsaasunik imaqarpoq, sungiusaatinik pisuusarnernik ilitsersuutitalinnik ilaqartut, suleqatigiillusi misiligaaffigisinnaasasi. Pisuusaartitsinikkut pitsaasumik sulinissinni sinaakkusiisinnaanersi sungiusarneqarsinnaavoq, naak arnamik meeqqamilluunniit nakuuserfigitissimasumik oqaloqatiginninnerit artornarsinnaagaaluartut. Ataatsimiinnernut, sulereernerup kingorna ataatsimiisitsinernut immikkulluunniit ittumik angerlarsimaffiup iluani nakuusernermut tunngassuteqartumik sammisaqartitsinernut aamma nassarineqarluarsinnaavoq. Sulilluarisi tamassi Kattunneq 5
Sungiusaat 1 Nakuuserneq pillugu oqaloqatigiinneq Suliassaq Suliassap pineqartup siunertaraa, nakuuserfigineqarsimasumik arnamik oqaloqatiginninnissap toqqissisimanartumik pitsaasumillu aallartittarnissaanik sungiusaat. Suleqatigiit pisuusaassapput 3-4-llutik oqaloqiinniartuusaassallutik. Ataaseq isumaginnittuusaassaaq, ataaseq arnaq nakuuserfigitissimassuusaassaaq oqaloqatiginnikkiartorsimasoq, pingajuallu immaqalu sisamaat isiginnaartuussaaq taamatullu sungiusaammik misiliisoqareerpat qanoq ingerlasimanissinnik nalilersuisuussalluni. Inunnik isumaginnittup oqaloqatiginninnissamut aggersaasimassaaq, tassumalu isumagisassaraa oqaloqatigiinnerup toqqissisimasumik sinaakkusersimanissaa, tassa akornassinni silaannaq eqqissisimanartuussaaq inussiarnersuullunilu kiisalu assuarliinertaqassanani. Isumaginnittoq eqqissisimasumik pissuseqassaaq, tusarnaarluassaaq, imminut maluginiaatigaluni arnap oqaluttuaanut qanoq nammineq misiginerluni. Arnaq nakuuserfigitissimasoq oqaloqatigiinnermi taama ittumi, amerluusutigut toqqissisimanngitsutut pissuseqartarpoq, annilaangarpasilluni kiisalu aamma uviusumut illersuiniartutut pissuseqartarsinnaalluni. Qanoq pisoq ingerlassava Arnaq kommunimi inunnik isumaginnittutut sulisumit oqaloqatiginninnissamut aggersarneqarsimavoq. Ilaqutariit iluanni toqqissisimanngitsumik ingerlasoqarnera pillugu, kiisalu inunnik isumaginnittup pasitsaassimallugu isumakuluutigaa arnaq aapparminit nakuuserfigitittarnersoq. Oqaloqatigiinnerullu siunertaraa ilumut ilaqutariit iluanni nakuuserneq atugaanersoq, arnallu tamatumuuna oqaluuserinninnissaanik periarfissiineq. 6
Inunnut isumaginnittumut malittarisassat eqqaamaqqusat 1. Arnaq ilassiuk, imminut ilisaritillutit oqaloqatigiinnissallu sinaakkusissaanik nassuiaallugu, soorlu aamma suna tunuliaqutaralugu oqaloqatiginninnissamut aggersarneqarsimanersoq. 2. Suna pillugu isumakuluuteqarninnik oqaluttuuguk. Assersuutigalugu apeqqutit uku atorlugit aperiuk: Ilissinni toqqissisimananngitsumik ingerlasoqarneranik oqaatsigisakka ilisarisinnaavigit? Qanoq illit isumaqarpit toqqisisimanngissutaasinnaasutut taakkartukkannut? Uvinnit persuttartissimavit, ajatsissimavit imaluunniit oqaasipiluffigitissimavit? Uviit ersigisarpiuk, qanorlu ilioriarsinnaanera ernumassutigisarpiuk? 3. Arnap nakuusertoqartarsimaneranik akuersaarpat, taava aperissavat qanoq annertutigisumik nakuusertarsimanersoq, qanorlu akulikitsigisumik nakuusertarnersoq Apeqqutigiuk pisoqarsimatillugu susoqarsimanersoq, qanorli tassanerpiaq misigisimanera iserfiginagu. Apeqqutit, soorlu makku apeqqutigisinnaavatit: Uviit arlaatigut pissusilersornermigut illit arnatut killissatit qaangertarpai? Pisup nalaani nakuuserneqalermat, illit qanoq qisuariarpit? Ilinnut qitornassinnulluunniit inuunissinnut navianortorsiortitsisisarsimava? 4. Arnaq nersualaaruk meeqqani imminullu illersorsimammat. Malinnaasup sungiusaammut nalilersuinera Oqaloqatigiinnerup kingorna, malinnaasup inunnik isumaginnittutut oqaluttup sungiusarneranik nalilersuissaaq. Tamatumani ilumoortumik kiisalu ajunngitsumik kinguneqartsinnissaa siunniunneqassaaq. Soorlu oqaluttuarikkit makku: Arlaannik aaliangersimasumik oqaloqatigiinnerup nalaani maluginiagaqarsimavit? Arlaat immikkut ittumik pitsaassusilik tikkuarsinnaaviuk, inunnik isumaginnittup arnaq oqaloqatigisassani tikilluaqqummagu? Apeqqutit inunnik isumaginnittup apeqqutigisai, qanoq isumaqarfigaagit? Inunnik isumaginnittoq qanoq allatut iliorsinnaasoraajuk? Qanoq isumaqarpit, arnap oqaloqatigiinneq misigisaqarfigisimassagaa? Oqaloqatigiinnerup iluani suna pingaartutut tikkuarsinnaaviuk, siunissamilu illit taamatut suliaqarninni atorluarsinnaasarnik? 7
Sungiusaat 2 Pingaartilluinnaruk isumannannerpaamik qulakkiinissaq Suliassaq Sungiusaatip massuma siunertarissavaa, oqaloqatigiinnerup naggaserluarnissaa kiisalu arnap oqaloqatigisap isumannaallisinnissaanut periusissat eqqartussallugit. Sungiusarlusi pisuusaassaasi, eqimattani ataasiakkaani inuit 3-4-sinnaavusi. Ataaseq inunnik isumaginnittuusuusaassaaq, ataaseq arnaq nakuuserfigitissimasuusaassaaq oqaloqatiginnikkiartortoq, pingajuallu sisamaalluunniit isiginnaartuussaaq malinnaasoq sungiusaammut nalilersuisussaq. Sungiusaat 1-misut inuttaaffigisarsi uteqqinnagu, inuttaaffik paarlakaajaattassavasi. Qanoq pisoq ingerlassava Piffissaq inunnik isumaginnittup arnallu akornanni oqaloqatigiiffiusoq naaliivippoq. Arnap nakuuserfigitittarnini oqaluttuarereerpaa. Inunnik isumaginnittup massakkut suliassarilerpaa oqaloqatigissallugu, piffissami aggersumi isumannaallisaanissamik iliuuseqarnissaq imminut meeqqanilu eqqarsaatigalugit. 8
Inunnut isumaginnittumut malittarisassat eqqaamaqqusat 1. Arnaq oqaluussat ilisimatissavat oqaloqatigiinnersi naammassisariaqartoq, kisiannili aamma killiffissinniik ingerlariaqqinnissaq isumaqatigiissuteqarfigisariaqarlugu. Apeqqutit, soorlu makku apeqqutigisinnaavatit: Oqaloqatigiinnerput naammassippat sumunnassavit? Pilersaarut isumaqatigiissuterput toqqissisimanaraajuk? Qanoq-iliussavit taamatut ulorianartorsiorteqqissagaluarpatit? Nalunngisatit ilaquttatilluunniit kikkut saaffigisinnaavigit, ulorianartorsiortutut misigisimalissaguit? 2. Arnaq ilisimatissavat, tassanngaannartumik pisoqartillugu sumut ikiortissamik saaffiginnissinnaanersoq. Soorlu qimarnguivinnut saafiginnissinnaaneranik, politiinut sianernikkut imaluunniit inunnik isumaginninermik pisortaqarfiup toqqaannartumik saaffiginnitarfiup normuanut sianerluni. Malinnaasup sungiusaammut nalilersuinera Oqaloqatigiinnerup kingorna, malinnaasup inunnik isumaginnittutut sungiusartoq, nalilersussavaa qanoq oqaloqatigiinneq ingerlasimanersoq. Sungiusaammi 1-mi periaatsit atorluarsinnaavasi kiisalu puiornagu uku oqaluttuarinissaat: Arlaannik aaliangersimasumik pitsaasumik maluginiagaqarpit, inunnik isumaginnittup oqaloqatiinnermut naggasiinera pillugu? Arnap isumannaatsumik inissisimalernissaa eqqarsaatigalu, tusakkatit tunngavigalugit qanoq isumaqarpit? 9
Arnamut nakuuserfigitissimasumut oqaloqatiginninnermut siunnersuutit 9-luat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Oqaloqatigiinnerup toqqissisimanartumik sinaakkusernissaa ingerlanissaalu isumagiuk, oqaluuserisassat inissillugit kiisalu oqaloqatigiinnermi piffiissaatitaq sivisussusilereernissaa Nakuuserneq pillugu erseqqissumik apeqqutigiuk oqaaserlu nakuuserneq atorluarsinnaavat Oqaatigiuttaaq aamma allat aapparisaminnik nakuuserfigitittarmata Nakuuserfigitissimasoq nersualaaruk, misigisani pillugit oqaluttuarsinnaammat Oqaluttuuguk, nakuusertarneq timikkut taamaallaat pisanngitsoq kiisalu nakuusernerit tallimaasut suuneri taakkit Apeqqutitit ammasuullutillu erseqqissuutikkit oqaloqatigiinnerullu nalaani eqikkaasarit Piffissamik aqutsisuuvutit. Pingaaruteqarpoq oqaloqatigiinnersi naggaserluarnissaanut piffissaqarnissaq Ilisimatissavat, nakuuserfigiteqqissagaluarpat, sumut saaffiginnissinnaaneranik Erseqqissunik siunissami qanoq ingerlariartoqarnissaanik isumaqatigiissuteqaritsi
Meeqqat toqqissisimananngitsumik inuunerat Pisussaavutit qisuariaateqassallutit. Inunnik isumaginninnikkut peqqinnissaqarnikkullu sulisuuguit, pinngitsooratit nalunaaruteqartussatut inissisimanerit naapertorlugu, pasitsaassaqarsimaguillu meeqqamik nakuuserfigineqarsimasumik imaluunniit allatigut sumiginnagaasimasumik, taava pinngitsoornak isumaginninnermut pisortaqarfiit nalunaarfigisussaavatit. Taamaaliunngikkuit pisooqataasutut eqqartuunneqarsinnaavutit, nalusimanngikkukku meeraq ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisoq. Nalunaartarnermut pisussaaffik: 5. Kinaluunniit meeqqamik peqqissutsimigut ineriartornermigulluunniit navianartorsiortinneqarluni atugaqartinneqartumik paasisaqaruni kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqarnissaminik pisussaaffeqarpoq. * Nalunaaruteqarnerup kingunerisussaavaa, komuunip iluani susassaqartutut suliallit misissuinermik aallartitsinerat aammattaaq minnerunngitsumik meeraasup atugai ilanngullugit misissuiffigineqassasut. Nalunaaruteqarneq tunngavigalugu ikiuinissamut suliniutit aallartisarneqassapput. Pingaaruteqarpoq meeqqamut nakuusertoqarsimatillugu sukkanerpaamik iliuusissat aallartittarnissaat. Nipangiussisussaaneq tatigeqatigiinnerlu Ilaatigut meeqqap oqaloqatiginerani tatigeqatigiilerneq angujuminaassinnaavoq. Sualummik illit inersimasutut meeraq ilisimatittussaatillugu, angajoqqaavinut aamma oqaluttuarisai ingerlateqqittariaqarsinnaagakkit. Illit misilittakkatit ilisimasatillu malillugit nalilertussaavat, suut oqaatigisai ingerlateqqissinnaanerlugit. Tatigeqatigiilernermi apeqqutaavoq piffissaq. Oqaloqatigiinnerup nalaani tatiginninneruleriartortsillugu tamaasali oqaluttuarinnginnerani, pisariaqarpoq illit nipangiussisimasussaatitaanerit pillugu paasitissagakku. Kisiannili aammattaaq paasitinniassagakku ingerlateqqiisariaqartarsinnaagavit, meeqqap ajunngitsumik pineqarnissaa pillugu. Tamakku pissutigalugit inersimasutut illit meeraq neriorsussanngilat tatiginnilluinnarfigisinnaagaatit. *Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 15. april 2003-meersoq. 11
Sungiusaat 3 Meeqqamik oqaloqatiginninneq Suliassaq Suliassap pineqartup siunertaraa, nakuuserfigineqarsimasumik meeqqamik oqaloqatiginninnissamut sungiusaat. Nakuusernermik nipangiussisimaneranik oqaloqatiginninnikkut qaangiisinnaalernissaa anguniarneqarpoq. Suleqatigiit pisuusaassapput pingasut/-sisamaallutik oqaloqatigiinniartuusaassallutik. Ataaseq isumaginnittuusaassaaq, ataaseq meeraasuusaassaaq, oqaloqatiginninnissamut aggersarneqarsimasoq, pingajuallu immaqalu sisamaat isiginnaartuussaaq taamatullu sungiusaammik misiliisoqareerpat qanoq ingerlasimanissinnik nalilersuisuussalluni. Inunnik isumaginnittup oqaloqatiginninnissamut aggersaasimassaaq, tassumalu isumagisassaraa oqaloqatigiinnerup toqqissisimasumik sinaakkusersimanissaa, tassa akornassinni silaannaq eqqissisimanartuussaaq inussiarnersuullunilu kiisalu assuarliinertaqassanani. Isumaginnittoq eqqissisimasumik pissuseqassaaq, tusarnaarluassaaq, imminut maluginiaatigaluni meeqqap oqaluttuaanut qanoq nammineq misiginerluni. Meeraq nakuuserfigitissimasoq oqaloqatigiinnermi taama ittumi, assigiinngitsunik amerlasuutigut toqqissisimanngitsutut pissuseqarsinnaavoq, annilaangarpasilluni kiisalu aamma oqaaseqarusunngitsutut matoqqasutut pissuseqarsinnaalluni. Qanoq pisoq ingerlassava Meeraq kommunimi inunnik isumaginnittutut sulisumit oqaloqatiginninnissamut aggersarneqarsimavoq. Inunnik isumaginnittup meeqqap anaanaa siusinnerusukkut oqaloqatigereersimassavaa, angerlarsimaffimmilu nakuusertoqarsimaneranik uppernarsarneqarsinnaasumik paasisaqarluni. Tamatuma kingorna angajoqqaajusut isumaqatigiissuteqarfigalugit meeraq oqaloqatiginissaanut aggersarsimavaa. 12
Inunnut isumaginnittumut malittarisassat eqqaamaqqusat 1. Meeraq ilassiuk imminullu ilisaritillutit, oqaloqatigiinnerullu sinaakkusissai, sunalu tunuliaqutaralugu aggersarneqarsimanera nassuiaallugu. 2. Meeraq oqaluttuutissavat, angerlarsimaffiani susoqarsimaneranik ilisimasaqaravit. Apeqqutit, soorlu makku apeqqutigisinnaavatit: Anaanavit oqaluttuuppaanga ilaannikkut angerlarsimaffissinni nuannerpallaarneq ajortoq, ataatavit ilaanni anaanat nakuuserfigisarmagu, illillu ilaannikkut takusarsimagakkit. 3. Meeqqap qanoq misigisaqartarsimanera apeqqutigiuk, meeqqallu oqaasii tusarnaakkit. Assersuutitut apeqqutigisinnaasat oqaaseqatigiit uku pitsaasuupput atussallugit: Qanoq iiliortarpit ataatavit anaanat nakuuserfigigaangagu? Meeqqat allat aamma oqaloqatigisarnikuuakka ilittulli taamaaliortarlutik oqartut. 4. Nakuuserneq meeqqap pisuussutiginngisaannarpaa, oqaloqatigineranilu pinngitsoornak oqarfigissavat. 5. Meeraq oqaloqatigiinnerup nalaani artornartut pillugit aliasulernavianngilaq, aliasuuteqareerlunimi takkuppoq. Meeqqap inersimasumik attaveqarnissani pisariaqartippaa. Malinnaasup sungiusaammut nalilersuinera Oqaloqatigiinnerup kingorna, malinnaasup inunnik isumaginnittutut sungiusartoq, nalilersussavaa qanoq oqaloqatigiinneq ingerlasimanersoq. Tamatumani ilumoortumik kiisalu ajunngitsumik kinguneqartsinnissaa siunniunneqassaaq. Sungiusaat 1-tut ilusilersinnaavarsi, isumassarsiorfigaluguluunniit, ukulu eqqartukkit: Meeqqap pisoq qanormita misigisaqarfigaa? 13
Sungiusaat 4 Meeqqamik oqaloqatiginninnermik naggasiineq Suliassaq Sungiusaatip siunertaraa oqaloqatigiinneq pitsaasumik naammassinissaa, kiisalu meeraq (anaanaasorlu) angerlartinnissaannut pissutsit isumannaannersut nalilissallugu. Eqimattami inuit pingasut sisamalluunniit pisuusaassaasi. Ataaseq isumaginnittuusaassaaq, ataaseq meeraasuusaassaaq, oqaloqatiginninnissamut aggersarneqarsimasoq, pingajuallu immaqalu sisamaat isiginnaartuussaaq taamatullu sungiusaammik misiliisoqareerpat qanoq ingerlasimanissinnik nalilersuisuussalluni. Sungiusaat 3-misut inuttaaffigisarsi uteqqinnagu, inuttaaffik paarlakaajaattassavasi. Qanoq pisoq ingerlassava Piffissaq inunnik isumaginnittup meeqqallu akornanni oqaloqatigiiffiusoq naaliivippoq. Inunnik isumaginnittup massakkut suliassarilerpaa oqaloqatigiinneq pitsaasumik naggasissallugu, kiisalu piffissami aggersumi angerlarsimaffiani nakuusertoqaqqissagaluarpat qanoq iliortoqarnissaanik oqaloqatigalugu. Pingaaruteqarportaaq inunnik isumaginnittup meeraq maanngaanniit siunissami qanoq ingerlariartoqarnissaanik oqaluttuutissallugu, kiisalu naapeqqinnissaq isumaqatigiissuteqarfigissallugu. 14
Inunnut isumaginnittumut malittarisassat eqqaamaqqusat 1. Siumut pisussat nalunngereertarnissaat pingaaruteqarpoq. Meeraq oqaluttuuguk maanngaanniit siumut qanoq susoqartarnissaanik. Apeqqutit, soorlu makku apeqqutigisinnaavatit: Massakkut akunnerup affaani oqaloqatigeereerpugut, 5 minutsillu qaangiuppata anaanat takkutissaaq. Pingasunngorpat oqaloqatigeeqqissaagut, tamannalu pitinnagu 2. Meeqqap ilaqutai kammalaataalu kikkuunersut paasiniakkit, isumaannaatsumillu inissinnissaa isumagalugu. Meeraq ikiorsinnaavat nalunngisaata atii pappiaqqamut allallugit titartarlugilluunniit, imaluunniit allattaavimmut takusinnaasaanut allallugit. Erseqqilluinnartuusariaqarput paatsuugassaanatik. Assersuutitut apeqqutigisinnaasat oqaaseqatigiit uku pitsaasuupput atussallugit: Inersimasumik oqaloqatigisinnaasannik nalunngisaqarpit? Kina ornissinnaaviuk, sianerlutilluunniit ataatap anaana nakuuserfigeqqissappagu? 3. Meeraq aperiuk, ajorisimannginneraa oqaloqatigakku. Naatsumik uteqqiisinnaavutit suut allattaavinnut allassimasatit pillugit, taavalu qanoq anaanaanut oqassamaarnerlutit. 4. Meeraq nersualaaruk misigisimasaminik oqaluttuarfigisinnaasimammatit. Malinnaasup sungiusaammut nalilersuinera Oqaloqatigiinnerup kingorna, malinnaasup inunnik isumaginnittutut sungiusartoq, nalilersussavaa qanoq oqaloqatigiinneq ingerlasimanersoq. Tamatumani ilumoortumik kiisalu ajunngitsumik kinguneqartsinnissaa siunniunneqassaaq. Sungiusaat 1-tut ilusilersinnaavarsi, isumassarsiorfigaluguluunniit, ukulu eqqartukkit: Qanoq isumaqarpit meeqqap naapinnersi misigisimassagaa? Meeqqap isumannaatsumik inissisimalernissaa eqqarsaatigalu, tusakkatit tunngavigalugit qanoq isumaqarpit? Qanoq isumaqarpit meeqqap oqaloqatigiinnersi misigisimassagaa? 15
Meeqqamut nakuuserfigitsissimasumut oqaliqatiginninnermut siunnersuutit 9-luat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Aallaqqaammut, meeraq oqaluttuuguk oqaloqatigiinnerup nalaani susoqassanersoq Assigiinngitsunik susoqarnissaa isumagiuk, soorlu pappiaqqanik titartasaasiutinik il.il. Eqqaamassavat inersimasunik pisariaqartitsimmat, oqaluttuaminillu akuersaarsinnaasunik Apeqqutitit ammasuullutillu erseqqissuutikkit meeqqap misigisimasaanut apeqqutissatit tunuarsimaarfiginagit Meeqqap oqaatigisai uteqqittarlugit, taamaasillusi oqaluttuarisani itisilerlugu iserfigisinnaavai Oqaluttuarnerani nikallujuillutit, meeraq eqqarsarluarnissaminut piffissaqassaaq Meeqqap piginnaasai sapinngisaalu ajunngitsut, nersualaakkit Angajoqqaavi oqaluuserinerini ataqqinnittumik nipeqarnissaq pingaaruteqarpoq Kiisalu, meeqqap oqaluttuarnera nersualaaruk aamma inuttaanut artornarsinaammat
Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffinni nakuusertarneq Kalaallit Nunaanni meeqqanut 0-miit-14-nut ukiulinnut anaanaasut 16 procenti tarnikkut aappaminnik nakuuserfigitissimapput. Inuusuttut 10 procenti qatanngutiminnut nakuusertumik takusaqarsimapput. Inuusuttut 27 procenti ukiumi kingullermi, anaanaminnik nakuuserfigineqarnerani takusaqarsimapput tusaasaqarsimallutilluunniit. Kalaallit Nunaanni arnat 62 procenti inuunermi ilaani nakuuserfigitissimapput. Meeqqat 7 procenti ataatartik nakuuserfigitittoq takusimavaat. Tunumi meeqqqanut 0-miit 14-nut ukiulinnut anaanaasut 23 procenti timikkut aappaminnik nakuuserfigi tissimapput. Najoqqutarisat: Kalaallit Nunaanni Innuttaasunik misissuitittineq 2005-2010, Kalaallit Nunaanni Peqqissusermik Ilisamatusarfimmit, Statens Institut for folkesundhed, 2010. Kalaallit Nunaanni Meeqqat-, SFI 2008. Meeqqat 0-14-nik ukiullit ilaqutariillu atugaannik misissuineq, SFI 2008. Inuusuttuuneq nalorninartulik, Inuusuttut Kalaallit Nunaanni atugarisarneq pillugu Meqqat atuartut Atuarfianni Atuartut Angajullit akornanni mississuinerit 2011-meersoq Statens folkesundhed, 2012. 17
Paasissutissat allat ATUAKKAT Danner. Sådan arbejder vi. Metoder og praksis i krisecentret. 2011. Er også oversat til grønlandsk. Kalaallisut nutserneqarsimavoq. Qimarguinni periuutsinut atuagaq. Inoorusunneq, Livsmod. Gregersen, Conni. 2010, Milik publishing. Meningen med volden. Isdal, Per. 2000, Kommuneforlaget. (Nakuusernerup isumaa.) Barn som lever med vold i familien. Grunnlag for beskyttelse og hjelp. Heltne, Unni og Øystein Steinsvåg, Per. 2011, Universitetsforlaget. (Meeqqat nakuusernermik pinnguartarnerat pillugu.) I voldens kølvand psykiske traumer og deres heling. Lewis Herman, Judith. 1995, Hans Reitzel. (Nakuusernerup kingunerisartagai tarnikkut kingunerluutai, anigorniarnerilu.) Menns vold mot kvinner. Råkil, Marius. 2002, Universitetsforlaget. (Angut arnanut nakuusertarnerat pillugu.) Magt eller afmagt? Køn, vold og følelser i Grønland. Wagner Sørensen, Bo, 1994, Akademisk Forlag. (Pissaaneqarneqarneq pissaaneerunnerluunniit? Kalaallit Nunaanni suiaassuseq, nakuuserneq misigissutsullu pillugit.) FILMIT Sinna mann. Killi, Anita, 2009, Norsk Filminstitut. (Angutit kamattut.) Jeg sagde, at jeg havde mareridt: http://nordictour2014.dk/dk/ film-jeg-sagde-at-jeg-havde-mareridt/ (Sinnartorlunga oqimangerpunga.) Har du være vidne til vold: http://danner.dk/matrialer/film/ (Nakuusertumik takusaqarsimavit.)