SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3

SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 NYKYINEN TILANNE...4 2.1 Huippu-urheilun organisaatio ja työnjako Suomessa...4 2.1.1 Huippu-urheilustrategia...4 2.1.2 Valmennuksesta vastaavat organisaatiot...4 2.1.2.1 Seurat...4 2.1.2.2 Lajiliitot ja muut valtakunnalliset liikuntajärjestöt...4 2.1.2.3 Urheiluoppilaitokset...5 2.1.2.4 Puolustusvoimat...5 2.1.3 Tuki- ja palveluorganisaatiot...5 2.1.3.1 Opetusministeriö...5 2.1.3.2 Kunnat...6 2.1.3.3 Suomen Olympiakomitea...6 2.1.3.4 Suomen Paralympiayhdistys ry...6 2.1.3.5 Suomen Liikunta ja Urheilu ry...7 2.1.3.6 Urheiluopistot...7 2.1.3.7 Harjoittelukeskukset...7 2.1.3.8 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU)...7 2.1.3.9 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta...7 2.1.3.1 Liikuntalääketieteen ja Testaustoiminnan Edistämisyhdistys (Liite ry) 8 2.1.3.11 Liikuntalääketieteen keskukset...8 2.2 Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta nykyisin...8 2.2.1 Valmennuskeskusten määrittely UROS 2 -strategian mukaan...8 2.2.2 Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta työryhmän kyselyn mukaan...9 2.2.2.1 Valmennuskeskusten toiminta-ajatus ja tavoitteet...9 2.2.2.2 Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet ja toiminnan jakautuminen eri tehtäväaloille vuonna 1999...1 2.2.2.3 Valmentajakoulutus...12 2.2.2.4 Yhteistyö lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen kanssa...14 2.2.2.5 Urheilijan uraan ja kokonaisvaltaiseen valmennukseen liittyvät palvelut...16 2.2.2.6 Valmennuskeskushenkilöstö...18 2.2.3 Toiminnan vahvuudet ja heikkoudet...2 3 VALMENNUS- JA HARJOITTELU- KESKUSTOIMINTA MUISSA MAISSA...21 3.1 Yhdysvallat...21 3.2 Kanada...22 3.3 Saksa...22 3.4 Norja...23 3.5 Australia...23 3.6 Englanti...24 3.7 Vertailua Suomen järjestelmään...25

4 VALMENNUSKESKUKSIIN KOHDISTUVAT ODOTUKSET...26 4.1 Lajiliittojen ja muiden valtakunnallisten liikuntajärjestöjen odotukset...26 4.1.1 Sitoutuminen yhteistyöhön...26 4.1.2 Toiveita ja odotuksia hyvältä valmennuskeskukselta...26 4.1.3 Suurten kaupunkien harjoittelukeskukset...27 4.1.4 Tulevaisuuden suuntaviivoja...27 4.1.5 Valmennuskeskusten huippu-urheilullinen tulosvastuu...27 4.1.6 Toiveita työryhmälle...28 4.2 Urheilijoiden odotukset...28 5 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET SUOMALAISEN VALMENNUS- JA HARJOITTELU- KESKUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI...29 5.1 Visio huippu-urheilun kehittämisestä ja koordinaatiosta Suomessa...29 5.2 Valmennus ja -harjoittelukeskusten määrittely...29 5.2.1 Valtakunnallinen huippu-urheilun valmennuskeskus...29 5.2.2 Alueellinen kilpaurheilun valmennuskeskus...3 5.2.3 Harjoittelukeskus...3 5.3 Valmennuskeskustoiminnan arvolähtökohdat...31 5.4 Urheiluopistojen profiili huippu-urheilun valmennuskeskuksina...31 5.5. Valmennuskeskustoiminnan kehittäminen...35 5.5.1 Valtakunnallisten huippu-urheilun valmennuskeskusten määrä ja status...35 5.5.2 Lähivuosien painopistetehtävät urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnassa...35 5.5.2.1 Nuorten valmennus...35 5.5.2.2 Valmennushenkilöstön lisääminen...36 5.5.2.3 Valmentajien koulutus ja ammattitaidon kehittäminen...36 arviointijärjestelmän avulla...38 5.6 Harjoittelukeskusten toiminnan kehittäminen...38 5.7 Valmennuskeskusten kehitysohjelma 21-24...39 5.7.1 Huipulle tähtäävien nuorten urheilijoiden valmennusjärjestelmän kehittäminen...4 5.7.2 Päivittäisvalmennustyötä tekevien ammattivalmentajien määrän lisääminen valmennuskeskuksissa...4 5.7.3 Valmentajien osaamisen kehittäminen...41 5.8 Huippu-urheilun tutkimustoiminta...41 6 YHTEENVETO...43 LIITTEET 1-6 2

1 JOHDANTO Suomalaisessa huippu-urheilussa on monenlaisia toimijoita eikä yhtä ainoata selkeää ohjaustahoa ole olemassa. Organisaatiot toimivat itsenäisesti päättäen toimintansa painopisteistä, palveluistaan ja yhteistyökumppaneistaan. Opetusministeriö rahoittaa eri huippu-urheilusta vastaavien tai sitä tukevien organisaatioiden toimintaa samoin kuin liikuntapaikkarakentamista valtion urheilubudjetissa olevin määrärahoin. Koska mahdollisuudet huippu-urheilun resursointiin ovat rajalliset, on toiminnan tehokkuuden ja tulosten kannalta ensiarvoisen tärkeätä, että eri toimijatahot työskentelevät yhteistyössä tähdäten yhteisesti hyväksyttyihin ja sovittuihin tavoitteisiin. Suomessa on kattava urheiluopistojen verkko, jonka yhtenä tehtävänä on urheilujärjestöjä palvelevan koulutuksen järjestäminen. Suurimmissa opistoissa on tätä tehtävää varten erilliset valmennuskeskusyksiköt. Urheiluopistot saavat toimintaansa ns. suoriteperusteista valtionosuutta vapaasta sivistystyöstä annetun lain nojalla. Lisäksi niille voidaan myöntää kehittämisavustuksia ja rakentamisavustuksia. Suomen Olympiakomitea laati vuonna 1987 muistion suomalaisten valmennuskeskusten perustamisesta. Tavoitteena oli Kuortaneen Urheiluopiston, Liikuntakeskus Pajulahden, Suomen Urheiluopiston sekä Vuokatin Urheiluopiston kehittäminen valtakunnallisiksi valmennuskeskuksiksi lajiliittojen valmennustoiminnan tehostamiseksi. Muistiossa hahmoteltiin valmennuskeskusten tehtäviä, määriteltiin kunkin opiston päälajit sekä esitettiin suunnitelma valmennuskeskusten investointitarpeista. Kouluhallitus tiedusteli 1988 opetusministeriön kantaa valmennuskeskusten perustamiseen sekä siihen liittyvien investointien valtionrahoitukseen. Vastauksessaan 21.12.1988 opetusministeriö totesi urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnan tärkeäksi ja katsoi neljän valmennuskeskuksen riittävän Suomen tarpeisiin. Valmennuskeskusten valtionrahoitus kuitenkin toteutettaisiin olemassa olevien urheilumäärärahojen puitteissa. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeäksi katsottiin training room -järjestelmien luominen. Urheiluopistojen UROS 2 -strategiassa vuosina 1994 ja 1997 urheiluopistojen valmennuskeskustehtäviin kiinnitettiin huomiota. Strategiassa Eerikkilän ja Varalan urheiluopistoilla katsottiin olevan Vierumäen, Kuortaneen, Pajulahden ja Vuokatin lisäksi valtakunnallinen erityisrooli huippu-urheilun valmennuksessa. Valmennuskeskustoiminta ei eri syistä kehittynyt olympiakomitean muistiossa kaavaillun mukaisesti. Esimerkiksi valtion erillisrahoitus valmennuskeskustoimintaan ei toteutunut. Vuosille 1989-1993 laaditussa urheiluopistojen rakentamisen viisivuotissuunnitelmassa tosin huippuurheilun rakentamistarpeet otettiin erikseen huomioon. Myöskään lajien kehittyminen ja keskittyminen valmennuskeskuksiin ei toteutunut ehdotetulla tavalla ja nykyisin opistojen päälajivalikoima on monessa suhteessa toinen kuin vuonna 1987 kaavailtiin. Urheilijoiden valmennus ja valmentajien kouluttaminen on tärkeä osa sekä urheiluopistojen toimintaa että suomalaista huippu-urheilujärjestelmää. Jotta urheiluopistot voisivat mahdollisimman hyvin hoitaa tehtävänsä suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä, opetusministeriö asetti työryhmän selvittämään urheiluopistojen huippu-urheiluroolia sekä verkostoitumista muiden huippu-urheilusta vastaavien tahojen kanssa. 3

2 NYKYINEN TILANNE 2.1 Huippu-urheilun organisaatio ja työnjako Suomessa 2.1.1 Huippu-urheilustrategia Suurilla joukoilla toteutettu perhekeskeinen lasten ja nuorten urheilu sekä siihen kiinteästi liittyvä huipulle tähtäävä valmennus luo suomalaisessa järjestelmässä pohjan huippuurheilumenestykselle. Suomessa huippu-urheilusta vastaavat pääasiassa lajiliitot ja seurat. Niiden tukijoita ja valtakunnallisten palveluiden tuottajia ovat Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Nuori Suomi ry ja muut nuorisourheilujärjestöt, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea sekä urheiluopistot. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään erityisesti Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa, Jyväskylän yliopistossa sekä muissa yliopistojen, korkeakoulujen ja urheilututkimusasemien tutkimusyksiköissä sekä urheiluopistoissa. Nämä toimivat yhteistyössä opetusministeriön kanssa, jonka tehtävänä on liikunnan yleinen edistäminen mm. jakamalla tulosperusteisesti julkisia varoja sekä seuraamalla voimavarojen käyttöä ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Erityisesti OK:n ja SLU:n tehtävänä on huippu-urheiluun liittyvän valtakunnallisen toiminnan ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja edistäminen lajiliittojen tarpeiden pohjalta ja yhteistyössä lajien kanssa. Käytännössä tämä tapahtuu seuraavassa esitettävän keskinäisen työnjaon pohjalta. 2.1.2 Valmennuksesta vastaavat organisaatiot 2.1.2.1 Seurat Seurat vastaavat urheiluharrastuksen herättämisestä ja urheilutoiminnan toteutuksesta paikallisella tasolla. Hyvin hoidettu seuratyö turvaa eri lajien harrastuksen, nostaa kansallista tasoa ja luo edellytykset kansainväliselle menestykselle. Seurojen vastuulla on erityisesti nuorisourheilun ja huipulle tähtäävän valmennuksen edistäminen, valmentajien ja ohjaajien löytäminen ja kouluttaminen sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpailutoiminnan järjestäminen. 2.1.2.2 Lajiliitot ja muut valtakunnalliset liikuntajärjestöt Lajijärjestöt kantavat vastuun huippu-urheilumenestyksestä sekä kansallisen ja kansainvälisen huippu-urheilun lajikohtaisesta toteutuksesta. Lajijärjestöt vastaavat valtakunnallisesti lasten ja nuorten urheilusta, harrastustoiminnasta, lajikohtaisesta valmennuksesta, lajin valmennusjär- 4

jestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä, harjoitusolosuhteiden luomisesta sekä valmennuksen seurannasta. 2.1.2.3 Urheiluoppilaitokset Urheiluoppilaitosten, joihin kuuluvat urheilulukiot, urheiluammattioppilaitokset ja myös muutama ammattikorkeakoulu ja tulevaisuudessa myös tietyt yliopistot ja tiedekorkeakoulut, tehtävänä on tarjota joustava ja tuloksellinen mahdollisuus huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämiseen yksilöllisiä opintosuunnitelmia rakentamalla. 2.1.2.4 Puolustusvoimat Puolustusvoimien valmennustoiminta tarjoaa merkittävän lisämahdollisuuden huippu-urheilun ja ammattiuran yhteensovittamiseen niin miehille kuin naisillekin. Tärkeässä roolissa Puolustusvoimien valmennustoiminnassa on Urheilukoulu Lahdessa, jonka tehokkaan ja lajikohtaisesti sovitetun toiminnan avulla luodaan 12 kuukauden valmennus- ja sotilaskoulutusmahdollisuus varusmiespalvelustaan suorittaville nuorille huippu-urheilijoille. Lisäksi puolustusvoimat huolehtii palveluksessaan olevien huippu-urheilijoiden valmennuksesta eri tavoin. 2.1.3 Tuki- ja palveluorganisaatiot 2.1.3.1 Opetusministeriö Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston liikuntayksikön tehtävänä on liikunnan yleinen edistäminen sekä liikuntatoimen valtakunnallinen johto. Tätä tehtävää opetusministeriö toteuttaa informaatio- ja tulosohjauksella sekä rahoittamalla liikuntaa edistävää toimintaa. Opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimii valtion liikuntaneuvosto. Keskeisiä strategisia kehittämisalueita ovat liikunnan kansalaistoiminnan edistäminen, liikunta-alan henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, liikuntapaikkojen ja olosuhteiden kehittäminen, soveltavan liikuntatutkimuksen ja tietohuollon edistäminen sekä kansainvälinen vaikuttaminen. Vuonna 2 valtion talousarviossa osoitetaan liikunnan tukemiseen veikkausvoittovaroja yhteensä 471 miljoonaa markkaa ja yleisiä budjettivaroja 5,2 miljoona markkaa. Kaikkiaan valtion liikuntamenot ovat vuoden 2 talousarviossa yhteensä 476,2 Mmk. Urheiluopistojen valtionrahoitus vapaan sivistystyön lain nojalla on kaikkiaan noin 76,8 miljoonaa markkaa, josta käyttökustannusten valtionosuuksiin osoitetaan noin 62,1 miljoonaa markkaa, rakentamisavustuksiin 12 miljoonaa markkaa ja kehittämisavustuksiin 3,7 miljoonaa markkaa. 5

2.1.3.2 Kunnat Kuntien liikuntatoimen tehtävänä on luoda toimintaedellytykset paikalliselle liikuntatoiminnalle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä myöntämällä avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille. Kunnat vastaavat pääasiallisesti liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Kunnat käyttävät vuosittain liikuntaan noin 3 miljardia markkaa eli noin 6 markkaa asukasta kohti. 2.1.3.3 Suomen Olympiakomitea Olympiakomitea toimii olympialiikkeessä Kansainvälisen Olympiakomitean ja omien sääntöjensä edellyttämällä tavalla. Olympiakomitean tehtävänä on edistää olympia-aatetta, valita olympiajoukkueet, tukea olympiavalmennusta ja vastata olympiakisoihin liittyvistä järjestelyistä sekä ei-olympialajien huippu-urheilun tukemisesta. Olympiakomitea edistää päämäärätietoista, vastuuntuntoista ja eettisesti kestävää huippu-urheilua, jonka perustana ovat urheilun ja yhteiskunnan kasvatukselliset periaatteet. Suomessa OK vastaa huippu-urheilun edunvalvonnasta ja kehittämisestä yhteistyössä SLU:n ja lajiliittojen kanssa, huippu-urheilun julkisuuskuvasta, jäsenliittojensa valmennustoiminnan tukemisesta ja kehittämisestä, valmennustuen tulosperusteisesta suuntaamisesta sekä olympiakisoihin liittyvistä valmisteluista. OK:n yhteistyötehtäviä ovat huippu-urheilun määrärahavalmistelu, valmennuskeskusten toimintaedellytysten kehittäminen, huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssien turvaaminen, huippuvalmentajien jatkokoulutuksen kehittäminen, huippu-urheilijoiden opiskelun ja elämänuran kehittäminen, nuorten huippu-urheiluun tähtäävän valmennuksen edistäminen yhdessä nuorisourheilujärjestöjen ja lajiliittojen kanssa sekä tasa-arvon toteutuminen erityisesti huippu-urheilussa. 2.1.3.4 Suomen Paralympiayhdistys ry Paralympiakomitea toimii Kansainvälisen Paralympiakomitean jäsenjärjestönä Suomessa ja sen tavoitteena on toimia vammaisten kilpa- ja huippu-urheilun edunvalvojana ja kehittäjänä. Paralympiakomitea valitsee paralympiajoukkueet, tukee kisoihin tähtäävää valmennusta, vastaa kisamatkan järjestelyistä sekä valmistelee ja jakaa vammaisurheilun tulosperusteisen valmennustuen. Huippu-urheilua harjoittavista erityisryhmien järjestöistä Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry toimii Paralympiayhdistyksen ulkopuolella. Paralympiakomitea edistää määrätietoista, vastuuntuntoista ja eettisesti kestävää vammaisten huippu-urheilua, jonka perustana ovat urheilun ja yhteiskunnan kasvatukselliset periaatteet. Se huolehtii kokonaisvaltaisesti tasa-arvon toteutumisesta vammaisten huippu-urheilussa. Toiminnassaan Paralympiakomitea on kiinteässä yhteistyössä vammaisurheilujärjestöjen, Olympiakomitean sekä lajiliittojen kanssa. 6

2.1.3.5 Suomen Liikunta ja Urheilu ry Liikuntalain perusteella saa yleistä toiminta-avustusta vuonna 2 yhteensä 128 valtakunnallista ja alueellista liikuntajärjestöä, joista suurin osa on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) jäseniä. SLU vastaa kansallisen huippu-urheilun seurannasta ja kehittämisestä alue- ja paikallistasolla, huippu-urheilun edunvalvonnasta yhteistyössä lajijärjestöjen ja OK:n kanssa, eri tasojen koulutuksen koordinoinnista sekä osallistuu tulosperusteisen määrärahajaon valmisteluun yhteistyössä opetusministeriön ja toimialajärjestöjen kanssa. SLU:n yhteistyötehtäviä ovat valmentajakoulutuksen koordinointi, huippu-urheilun kansainvälisyysasiat, lainsäädännön erityiskysymykset, urheilun tasa-arvotyö sekä koko urheilun ja liikunnan rahoitukseen ja urheilurakentamiseen liittyvien asioiden valtakunnallinen valmistelu. 2.1.3.6 Urheiluopistot Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta (urheiluopistoa). Urheiluopistot tuottavat lajiliittojen tarpeiden mukaisia huippu-urheilun valmennuksen, testauksen, seurannan, koulutuksen ja elämänuran kehitys- ja tukipalveluja, tekevät päivittäistä valmennustyötä sekä tarjoavat valtakunnallisesti ja alueellisesti olosuhteet tehokkaaseen harjoitteluun ja huipulle tähtäävään valmentautumiseen. 2.1.3.7 Harjoittelukeskukset Harjoittelukeskukset toimivat suurten kaupunki- ja yliopistopaikkakuntien yhteydessä. Niiden tavoitteena on kehittää harjoitteluolosuhteita sekä tarjota paikkakunnalla ja sen läheisyydessä asuville tai opiskeleville urheilijoille mahdollisuus päivittäiseen harjoitteluun keskuksiin sijoitettujen ammattivalmentajien johdolla. Harjoittelukeskukset voivat valmennuskeskusten ohella toimia myös alueellisen tai valtakunnallisen leirityksen ja lajikoulutuksen tukipisteinä. 2.1.3.8 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) KIHU vastaa kilpa- ja huippu-urheilun soveltavasta tutkimus- ja kehitystyöstä sekä tutkimustiedon välityksestä ottaen huomioon lajiliittojen tarpeet. KIHU:n tehtävänä on edistää huippuurheilun tutkimuksen yhteistyötä liikuntalääketieteen keskusten, yliopistojen ja korkeakoulujen ja eri tutkimuslaitosten kanssa sekä järjestää huippu-urheilun tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä palveluita. 2.1.3.9 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto on maamme ainoa liikuntatieteellistä perus- ja jatkokoulutusta antava yliopisto. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta vastaa liikuntatieteellisestä perus- ja sovelta- 7

vasta tutkimustyöstä ja liikuntabiologian laitos yliopistollisesta valmentaja- ja testaajakoulutuksesta. 2.1.3.1 Liikuntalääketieteen ja Testaustoiminnan Edistämisyhdistys (Liite ry) Liite ry toteuttaa ja koordinoi antidopingtyötä Suomessa, kehittää urheilija- ja kuntotestauksen laatua ja edellytyksiä sekä edistää liikuntalääketieteellistä tutkimusta ja siihen liittyvää viestintää Suomessa. 2.1.3.11 Liikuntalääketieteen keskukset Liikuntalääketieteen keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu) tekevät tutkimusta, kouluttavat liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä, palvelevat urheilijoita, kuntoilijoita ja paikallisia harjoittelukeskuksia lääketieteellisissä kysymyksissä sekä tuottavat alan viestintää eri tahoille. 2.2 Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta nykyisin 2.2.1 Valmennuskeskusten määrittely UROS 2 -strategian mukaan Opetusministeriö käynnisti vuonna 1993 yhdessä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten kanssa strategiatyön urheiluopistojen toiminnan kehittämiseksi eri tehtäväalueilla (ammatillinen koulutus, harraste- ja vapaa-ajan liikunta, huippu-urheilu). Huippu-urheilutehtävän kannalta UROS 2 -strategiassa opistot ryhmiteltiin kolmeen ryhmään. Vastaavanlainen jako esitettiin myös strategian tarkistuksessa vuonna 1997. Valtakunnalliset valmennuskeskukset Valtakunnallisen valmennuskeskuksen tehtäväksi määriteltiin suomalaisen huippu-urheilun kansainvälisen menestymisen edellytysten vahvistaminen tarjoamalla ja kehittämällä valmentajakoulutusta, tuottamalla lajien tarpeiden mukaiset valmennuspalvelut, ylläpitämällä ja kehittämällä huippu-urheilijoiden harjoitusolosuhteita, järjestämällä ja kehittämällä harjoittelun seurantapalveluja, kehittämällä urheilijoiden koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia sekä ylläpitämällä ja kehittämällä huippuvalmennuksen tukipalveluita. Valtakunnallisiksi valmennuskeskuksiksi nimettiin Kuortaneen, Pajulahden, Suomen ja Vuokatin urheiluopistot, joiden katsottiin olosuhteiden ja lajiyhteistyön puolesta pystyvän tarjoamaan päälajeilleen valtakunnallisen valmennuskeskuksen edellytykset. Valtakunnallinen erityisrooli Eräillä opistoilla katsottiin olevan valtakunnallisia erityisrooleja, vaikka ne kaikilta osin eivät täytäkään valtakunnalliselle valmennuskeskukselle asetettuja vaatimuksia. Tällaisten opistojen huippu-urheilutoiminta on vähäisempää ja kapeampaa kuin valtakunnallisten valmennuskeskusten. Valtakunnallisesti merkittävä huippu-urheilun erityisrooli katsottiin olevan Eerikkilän Urheiluopistolla jalkapallon valmennuskeskuksena ja Varalan 8

Urheiluopistolla jalkapallon valmennuskeskuksena ja Varalan Urheiluopistolla eräiden kamppailulajien valmennuskeskuksena. Harjoituskeskukset Kaikki urheiluopistot toimivat oman alueensa harjoituskeskuksina. 2.2.2 Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta työryhmän kyselyn mukaan Työryhmä suoritti keväällä 2 kyselyn valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valmennuskeskustoiminnasta sekä valmennuskeskustehtäviä hoitavasta henkilöstöstä. Kaikki opistot vastasivat kyselyyn. Kyselyn keskeiset tulokset esitetään seuraavassa. Kyselylomake on muistion liitteenä 1. 2.2.2.1 Valmennuskeskusten toiminta-ajatus ja tavoitteet Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen toiminta-ajatuksena on modernin huippu-, kilpa- ja nuorisourheilun laaja-alainen palvelutarjonta ja kehittäminen. Valmennuskeskuksen toiminnassa korostuvat huippu-urheiluvalmennuksen vaatima olosuhteiden kehittäminen, urheilijan elämänuraan liittyvät koulutukselliset mahdollisuudet ja valmentajien korkeatasoinen koulutus. Kehitystyötä ja verkottumista tehdään yhdessä eri lajiliittojen, muiden urheilujärjestöjen sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat yleisurheilu, paini, jääkiekko ja lentopallo. Liikuntakeskus Pajulahden valmennuskeskuksen toiminta-ajatuksena on kehittää palveluita, jotka tukevat aikuisten kilpa- ja huippu-urheilua sekä nuorten valmennusta ja elämän uraa. Valmennuskeskuksen tavoitteena on myös olla hyödyksi ammatillisessa koulutuksessa, kohottaa valmennustoiminnan yleistä arvostusta sekä kehittää pajulahtelaista valmennusosaamista. Opiston ilmoittamia valmennuskeskuksen päälajeja ovat yleisurheilu, paini, nyrkkeily ja aerobic sekä muita päälajeja sulkapallo, pyöräily, karate ja ringette. Suomen Urheiluopiston valmennuskeskuksen tarkoitus on tuottaa monipuolisia ja laadukkaita valmennuspalveluja opiston kilpaurheiluasiakkaille yhteistyössä opiston muiden yksiköiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa valmennuskeskuksen johtavaa asemaa Suomessa ja olla päälajiensa kansainvälisesti tunnustettu harjoitus- ja koulutuskeskus. Suomen Urheiluopisto vastaa pääasiakasryhmien olosuhteiden ja valmennuksen tukipalvelujen kehittämisestä ja asiakkaat valmennustoimintansa toteuttamisesta. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat jääkiekko, taitoluistelu, koripallo, lentopallo, tennis, golf, uinti, ringette ja taido. Vuokatin Urheiluopiston valmennuskeskuksen toiminta-ajatuksena on vahvistaa asema maailman johtavana pohjoismaisten talviurheilulajien valmennuskeskuksena kehittämällä valmennusolosuhteita ja yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja hoitamalla eri lajien vastuullisia valmennusja koulutustehtäviä. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat pohjoismaiset hiihtolajit. 9

Eerikkilän Urheiluopiston valmennuskeskuksen tehtävänä on vahvistaa suomalaisen jalkapallon kansainvälisen menestymisen (sekä maajoukkueiden että seurajoukkueiden) edellytyksiä. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat jalkapallo ja salibandy. Varalan Urheiluopistolla on erityistehtävä valmennuskeskuksena judon ja lentopallon osalta. Tavoitteena on luoda tasokkaat leiri- ja harjoitusolosuhteet ja turvata kansainvälinen menestys valmennuskeskuksen kautta. Lisäksi tavoitteena on tukea judon koulutusjärjestelmän kehitystyötä. Muissa liikunnan koulutuskeskuksissa ei ole varsinaista valmennuskeskusta, mutta niissäkin on valmennuskeskustoimintaa. Lapin Liikuntakeskuksessa on valmennus- ja vapaa-aikaosasto. Solvalla idrottsinstitutissa on valmennuskeskustoimintaa erityisesti käsipallossa ja Tanhuvaaran Urheiluopistossa yleisurheilussa, jääkiekossa, taitoluistelussa sekä ammunnassa. Urheiluopisto Kisakeskuksella ja Kisakallion Urheiluopistolla on valmennuskeskustoimintaa lähinnä alle 12-vuotiaiden lasten ja nuorten urheilun alueella. 2.2.2.2 Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet ja toiminnan jakautuminen eri tehtäväaloille vuonna 1999 Vuonna 1999 urheiluopistoissa toteutui yhteensä 168 615 valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokautta. Näistä aikuisten huippu-urheilun (yksilölajeissa vähintään maajoukkuetasoisten urheilijoiden valmennustoiminta, joukkuelajeissa vähintään ylin kansallinen sarjataso) osuus oli 21 %, nuorten maajoukkuetoimintaa oli 18 %, 12-18 -vuotiaiden nuorten valmennustoimintaa 33 % ja muuta valmennustoimintaa 17 %. Valmentajakoulutuksen osuus oli 9 %. (Taulukko 1). 1

Taulukko 1. Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet ja toiminnan jakautuminen eri tehtäväaloille vuonna 1999. Kuortane Pajulahti Vierumäki Vuokatti Eerikkilä Varala Kisakallio Lappi Solvalla Tanhuvaara Kisakeskus Yhteensä Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet. Osuus opiston koko volyymista (%) 26 44 48 % 23 37 32 % 41 753 42 % 23753 5 % 15 612 48 % 9 292 19 % 7 212 27 % 8 642 29 % 2 219 12 % 5 44 14 % 5 674 27 % 168615 Aikuisten huippuvalmennus Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Nuorten maajoukkuetoiminta Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Nuorisovalmennus (12-18 -vuotiaat) Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Muu valmennustoiminta Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Valmentajakoulutus Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) 85 33% 93 36% 445 17% 25 1% 13 5% 978 39% 562 22% 7689 33% 388 2% 1154 5% 3912 9% 8354 2% 2356 49% 4156 1% 3751 9% 9884 42% 343 5% 219 19% 7621 32% 736 3% 69 4% 2589 17% 113 65% 172 1% 2139 14% 1258 14% 3126 34% 2 2% 72 8% 3987 43% 729 8% 95 358 1% 4% 3673 43% 7117 233 99% 27% 1579 18% 93 4% 31 1% 87 4% 1676 76% 332 15% 147 29 % 35533 21% 9 395 18% 19% 1151 3241 55372 23% 57% 33% 237 2896 41% 17% 5 126 1564 1% 2% 9% Taulukko 2. Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnan volyymi jaoteltuna valtionosuustoimintaan ja maksulliseen palvelutoimintaan sekä kansainvälisten asiakkaiden osuus valmennuskeskustoiminnasta. Valtionosuuskurssit Ovrk % Maksullinen palvelutoiminta Ovrk % Kansainväliset asiakkaat Ovrk % 21186 81% 4858 19% 3 12% 2784 89% 2586 11% 476 17% 36273 87% 548 13% 1742 4% 17369 73% 6384 27% 4569 19% 14891 95% 721 5% 24 2% Varala 9292 1% 7212 1% Lappi 6554 76% 288 24% 248 3% 42 1% 394 5% 234 92% 185 8% 544 1% 55 11% Kuortane Pajulahti Vierumäki Vuokatti Eerikkilä Kisakallio Solvalla Tanhuvaara Kisakeskus 5628 99% 46 1% Yhteensä 146267 87% 22348 13% 14861 9% 11

Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnan vuorokausista 87 %, eli lähes 146 3 vuorokautta oli valtionosuuskelpoisia (taulukko 2). Maksullista palvelutoimintaa oli yli 22 3 vuorokautta, eli 13 % valmennuskeskustoiminnasta. Kansainvälisiä asiakkaita oli 9 %, eli noin 14 8 vuorokautta. Eniten kansainvälisiä asiakkaita oli Vuokatissa ja Pajulahdessa. 2.2.2.3 Valmentajakoulutus Valmentajakoulutuksen volyymi vuonna 1999 oli noin 15 6 opiskelijavuorokautta, eli 9 % valmennuskeskustoiminnan koko volyymista. Opistoittain valmentajakoulutuksen määrä ja taso vaihtelee voimakkaasti (taulukko 1, kuvio 1). Kuvio 1. Valmentajakoulutuksen opiskelijavuorokaudet opistoittain 1999 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuortane Pajulahti Vuokatti Varala Kisakallio Lappi Solvalla Tanhuvaara Kisakeskus Kuortaneella valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen opiskelijavuorokausista vuonna 1999 oli 5 %. Vuosina 1997-99 tasojen I - II valmentajakoulutusta järjestettiin ammunnassa, yleisurheilussa, painissa, pesäpallossa, lentopallossa sekä jääkiekossa. Tason III koulutusta järjestettiin yleisurheilussa ja kamppailulajeissa. Valmentajan erikoisammattitutkinto alkoi syksyllä 1999. Liikunnanohjauksen perustutkintoon on kuulunut valmennusopin ja testauksen syventävät opinnot. Kansainvälinen Voimaseminaari järjestetään joka toinen vuosi. Pajulahdessa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen opiskelijavuorokausista oli 5 %. Vuosina 1997-99 tasojen I - II valmentajakoulutusta järjestettiin karatessa, yleisurheilussa, painissa, kamppailulajeissa, nyrkkeilyssä, SvoLi:n lajeissa sekä SLU:n, TUL:n ja Päijät- Hämeen Liikunnan ja urheilun kursseja. Tason III koulutusta järjestettiin yleisurheilussa, kamppailulajeissa sekä joukkuevoimistelussa. Liikunnanohjaajakoulutuksessa on vuosina 1997-99 järjestetty viisi kertaa valmennuksen syventävät opinnot. Lisäksi Pajulahdessa on ollut kolme kansainvälistä kestävyysseminaaria, kansainvälinen triathlonseminaari, Olympic Solidarity -sulkapalloseminaari sekä Namiva-kurssi. 12

Suomen Urheiluopistossa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen toiminnasta oli 9 %. Vuosina 1997-99 tason I koulutusta järjestettiin yhteensä 2:ssä lajissa. Tason II koulutusta järjestettiin jääkiekossa, taitoluistelussa, golfissa, hiihdossa, kaukalopallossa, lentopallossa, ringetessä, tenniksessä, urheilusukelluksessa, taidossa ja keilailussa. Tason III koulutusta järjestettiin jääkiekossa, taitoluistelussa, golfissa, kaukalopallossa, koripallossa, lentopallossa, ringetessä, salibandyssä, tenniksessä ja alppihiihdossa. Valmentajan erikoisammattitutkinnon on opiskellut 11 ryhmää, joissa on ollut noin 2 valmentajaa 5:stä lajista. Liikunnanohjaajakoulutuksessa on vuosittain 1-15 opiskelijaa osallistunut valmennuksen syventäviin opintoihin. Lisäksi Vierumäellä on järjestetty Olympiakomitean seminaareja, opiston omia seminaareja sekä kansainvälisten liittojen kongresseja. Vuokatissa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen opiskelijavuorokausista oli 3 %. Vuosina 1997-99 on tasojen I III koulutusta järjestetty pohjoismaisissa hiihtolajeissa. Lisäksi Vuokatissa on järjestetty Kansainvälisen hiihtoliiton alaista jatkokoulutusta. Eerikkilässä valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen toiminnasta oli 14 %. Vuosina 1997-99 järjestettiin I - II tasojen koulutusta jalkapallossa ja salibandyssä, tason III koulutusta jalkapallossa. Lisäksi Eerikkilä teki yhteistyötä valmentajan erikoisammattitutkinnon järjestämisessä Suomen Urheiluopiston kanssa. Varalassa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen toiminnasta oli 43 %. Vuosina 1997-99 järjestettiin I - II tasojen koulutusta hiihdossa, judossa, lentopallossa, uinnissa ja urheilusukelluksessa. Tason III koulutusta järjestettiin lentopallossa ja uinnissa. Lisäksi järjestettiin lasten urheilun tutkinto (taso III). Liikunnanohjauksen perustutkinto sisältää myös valmennusopintoja. Varalan suuri valmentajakoulutuksen volyymi suhteessa muihin opistoihin johtuu muun muassa opiston sijainnista sekä lyhytkurssitoiminnan suuresta määrästä. Lapin Liikuntakeskuksen valmennuskeskustoiminnasta valmentajakoulutuksen osuus oli 18 % vuonna 1999. Tasojen I - II koulutusta järjestettiin vuosina 1997-99 jalkapallossa, yleisurheilussa, hiihdossa, jääkiekossa, kaukalopallossa ja uinnissa. Valmentajan erikoisammattitutkinto on järjestetty vuosina 1998 ja 1999, näiltä on valmistunut yhteensä 22 opiskelijaa. Liikunnanohjaajaopiskelijat voivat valita valmennuksen syventävät opinnot. Solvallassa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskustoiminnasta oli 15 %. Vuosina 1997-99 järjestettiin I - II tasojen koulutusta yleisurheilussa, hiihdossa, suunnistuksessa, voimistelussa, salibandyssä ja käsipallossa. Liikunnanohjaajatutkintoon ja liikunnanohjauksen perustutkintoon kuuluvat valmennuksen syventävät opinnot. Lisäksi Solvallassa on järjestetty Föreningsproffs- ja Seurajohdon ammattilainen -koulutukset. Tanhuvaaran Urheiluopistossa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskustoiminnasta oli 1 %. Vuosina 1997-99 järjestettiin I-tason koulutusta useissa lajeissa ja II-tason koulutusta sulkapallossa, yleisurheilussa ja jääkiekossa. Liikunnanohjauksen perustutkintoa opiskeli vuosittain 25 opiskelijaa. Urheiluopisto Kisakeskuksessa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskustoiminnasta oli 2 %. Vuosina 1997-99 järjestettiin I - II -tasojen koulutusta suunnistuksessa, pöytätenniksessä 13