ASUMISPAKKI- koulutus Yhteiset tilat ja naapuruus 1
Yhteiset tilat ja niiden käyttö Yleisiä tiloja ovat sauna, pukuhuoneet, kellarikomerot, urheiluvälinevarastot, pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kerho- tai muut kokoontumistilat. Myös piha-alueet ja rappukäytävät ovat yleisiä, kaikkien käytössä olevia tiloja. Niitä koskee myös usein monenlaiset eri säännöt ja määräykset. Käyttö on sallittu kaikille asukkaille. Tiloja saa käyttää niiden sääntöjen ja määräysten puitteissa, joita tilaa varten on tehty. Jokainen asukas on osaltaan vastuussa tilojen käytöstä. Väärä käyttö tai muu sääntöjen rikkominen voi aiheuttaa korvausvastuun ja tilojen sulkemisen. Turvallisuudesta ja tilojen järjestyksestä voi myös huolehtia sulkemalla aina ovet lähtiessä. Palo-ovet on aina pidettävä suljettuina 2
Sauna Monessa kerrostalossa on kaikille asukkaille yhteinen sauna. Siihen voi varata vuoron joko isännöitsijältä tai huoltoyhtiöstä. Talossa voi olla kaikille yhteinen lenkkisauna sekä joulu- ja talkoosauna. Näissä saunovat miehet ja naiset omilla vuoroillaan. Kiuas on säädetty yhteisissä saunatiloissa sopivaan lämpötilaan. Sitä ei saa säätää itse. Jokaisen saunojan on kunnioitettava muita saunan käyttäjiä. Sauna on hyvä huuhdella käytön jälkeen. Hiukset ja roskat on kerättävä pois. Muista kuivata pesu ja pukuhuoneen lattia lähtiessäsi.. Pidä kiinni varatun saunavuoron ajoista. Lopeta saunomisesi ajoissa ettei seuraavan tarvitse odotella pääsyä omalle vuorolleen. 3
Pesutupa, kuivaushuone ja mankeli Pesutupa on tarkoitettu vain asukkaiden käyttöön. Pesutuvan lisäksi taloyhtiössä saattaa olla myös kuivaushuone ja mankeli. Koneet toimivat joko kolikko/puhelinmaksulla tai varauskirjan mukaan perittävällä maksulla. Jossain taloissa pesutuvan käyttö on ilmaista. Asukkaan on tuotava itse pesu- ja huuhteluaineet. On muistettava annosteluohjeet. Pesutupaa varataan etukäteen omaan käyttöön. Varattuja aikoja on noudatettava. Koneiden käyttöohjeita on noudatettava huolellisesti. Koneen rikkonut on korvausvelvollinen. Mattoja ei saa pestä tavallisessa pesukoneessa. 4
Varastotilat Jokaisella asunnolla on yleensä oma varastotila. Varasto on aina mahdollisuus lukita, voit joutua itse hankkimaan lukon. Varastossa ei kannata säilyttää mitään arvokasta. Varastossa ei saa säilyttää mitään palavaa eikä räjähtävää. Toisissa taloissa on myös kylmäsäilytyskellari. Näissä voi säilyttää ainoastaan ruokatarvikkeita. Varastotilojen käytävillä ei saa säilyttää mitään. Tämä on paloturvallisuuskysymys! 5
Ulkoiluvälinevarasto Ulkoiluvälinevarastossa voi säilyttää polkupyöriä, suksia ja lastenvaunuja. Jokaisen asukkaan on muistettava pitää varastot järjestyksessä. Ulkoiluvälinevarastoissa ei saa säilyttää polkupyörän osia tai käytöstä poistettuja polkupyöriä. Ulkoiluvälinevarastossa ei saa säilyttää palavia tai räjähtäviä aineita. Mopojen ja moottoripyörien säilytys ulkovälinevaratossa on kielletty. 6
Kerhohuoneet, rappukäytävät ja muut yleiset tilat Muista noudattaa tilaa varten laadittuja sääntöjä. Siivoa tila jälkeesi ja muista lukita ovet perässäsi. Muista että olet vastuussa vieraistasi myös kotitalosi yleisissä tiloissa. Paloturvallisuussyistä johtuen rappukäytävissä ei saa säilyttää mitään. Rappukäytävässä, hississä ja muissa yleisissä tiloissa ei saa aiheuttaa häiritsevää melua. 7
Piha-alueet Piha on kaikkien asukkaiden yhteistä aluetta. Pihan säilyttäminen viihtyisänä on jokaisen asukkaan vastuulla. Piha-alueen kukka- ja muita istutuksia ei saa vahingoittaa. Autot on pysäköitävä niille kuuluville alueille. Lyhytaikainen pysäköinti ulkoovien eteen tavaranpurkamista varten on sallittua. Lapsille on varattu omat leikkipaikat pihaan. Rappukäytävät, parkkipaikat eivät ole leikkipaikkoja. Lapsille tarkoitettujen leikkipaikkojen siisteys ja turvallisuus on kaikkien asia. Pihassa noudatetaan järjestysmääräysten mukaista hiljaisuutta. Meteli pihalla kuuluu aina myös asuntoihin sisälle. 8
Grillaus piha-alueella Avotulen teko on piha-alueella sallittu vain sille tarkoitetulla paikalla. Grilli on talon kaikkien asukkaiden käytössä. Grillialue voi olla suosittu paikka viettää kesäiltaa, otathan huomioon myös naapurisi. Anna muille tilaa kohtuullisen ajan kuluttua. Kauniina kesäiltanakin on muistettava hiljaisuusaika, se koskee myös piha-aluetta. Jokaisen käyttäjän on siistittävä grilli ja välitön alue käytön jälkeen. Lapset eivät saa yksinään käyttää grilliä, aikuistenkin on syytä muistaa paloturvallisuusohjeet ja käytännöt.. 9
Parveke Pidä vedenpoistoreitit avoinna parvekkeen lattialla. Satelliittiantennin kiinnittämiseen on oltava aina taloyhtiön lupa. Kun kysyt luvan saat samalla myös ohjeet siitä kuinka ja mihin kohtaan antennin voit kiinnittää. Näin toimien vältät turhat asennuskulut ja muut harmit, jotka omatoimisuudesta voi seurata. Lintujen ja muiden eläinten ruokkiminen parvekkeella on kiellettyä. Parvekkeella voi kasvattaa kukkia ja yrttejä. Kasvatus tapahtuu ruukuissa tai parvekelaatikoissa. Jos kiinnität laatikoita parvekkeen kaiteisiin huolehdi, että laatikot ovat kiinnitetty parvekkeen sisäpuolelle siten, että ne eivät voi pudota alas. Parvekkeella ei saa grillata. 10
Talkoot Asukas-/talotoimikunta voi järjestää 1-2 kertaa vuodessa talkoot, ne ovat usein keväällä ja syksyllä. Talkoissa siivotaan yhdessä talon asukkaiden kanssa pihapiiriä, haravoidaan pihaa, istutetaan kasveja joskus myös ja siivotaan yhteisiä varastotiloja. Talkoissa on usein jotain pientä syötävää ja juotavaa niin aikuisille kuin lapsillekin. Talkoiden jälkeen voi olla myös talkoosauna tai muuta yhteistä ohjelmaa asukkaiden kesken. Talkoot ovat tarkoitettu kaikille talon asukkaille ja osallistuminen on toivottavaa. Talkookutsu on yleensä ilmoitustaululla tai se jaetaan jokaisen kotiin. Talkoot ovat hyvä tapa tutustua naapureihin. 11
Naapuruus Suomessa Suomalainen yhteiskunta on muuttunut maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi. Se on vaikuttanut myös naapuruuteen erityisesti kaupunkialueilla: Monet ovat muuttaneet kaupunkeihin, kauemmaksi kotiseuduilta. Isoissa taloissa ei ole helppoa tutustua naapureihin ei tiedetä kuka asuu talossa ja kuka on vieras. Vuokra-asuminen koetaan usein väliaikaisena asukkaiden vaihtuvuus voi olla suuri. Sosiaaliset suhteet muodostuvat enemmänkin perheestä, ystävistä, työpaikalta ja harrastuksista, kuin naapureista. Yksilökeskeisyys - arvostetaan yksityisyyttä ja omaa rauhaa. 12
Naapuruus Kerros- ja rivitaloissa asutaan tiiviisti ja lähellä toisia. Jotta kaikilla asukkailla olisi mahdollisuus viihtyisään asumiseen, on asukkaiden noudatettava yhteisiä sääntöjä järjestysmääräysten tarkoitus on siis edistää kaikkien asukkaiden asumisviihtyisyyttä. Hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon -Saksalainen sananlasku- 13
Naapuruus Huomaavainen ja suvaitsevainen käyttäytyminen edistää hyviä naapuruussuhteita. Osallistumalla talon yhteisiin tapahtumiin voi auttaa tutustumaan naapureihin. Yhteiset tapahtumat lisäävät talon me-henkeä. Talkoissa pidetään huolta yhteisestä ympäristöstä. Kun tuntee naapureita, myös turvallisuudentunne lisääntyy. Asukkaat itse vaikuttavat eniten oman talonsa ja asuinalueensa tunnelmaan. Asukas- ja talotoimikunnat työskentelevät yhteisöllisyyden edistämiseksi jos haluat mukaan toimintaan, ota yhteyttä talosi asukastoimikuntaan! Euroopan Naapuripäivää vietetään joka vuosi toukokuun viimeisenä tiistaina. 14
Minkälainen on hyvä naapuri? 15
Ongelmia naapurin kanssa? Ongelmia naapurin kanssa voi syntyä esimerkiksi väärinkäsityksistä, yhteisten tilojen käytöstä tai järjestysmääräysten rikkomisesta. Mitä voit tehdä, jos sinulla on riitaa naapurisi kanssa: Keskustele naapurisi kanssa asiasta. Tee kirjallinen ilmoitus kiinteistöyhtiöön. Soita poliisille, jos tilanne on akuutti/vakava. 16
Häiriöstä ilmoittaminen Jos asukas kokee, että naapuri häiritsee esimerkiksi yöaikaan toistuvasti, kannattaa kirjoittaa häiriöilmoitus kiinteistöyhtiöön. Eri kiinteistöyhtiöissä voidaan käyttää sääntörikkomusilmoitus nimeä. Ilmoitukseen täytyy kirjata mitä on tapahtunut ja milloin. Ilmoituksessa täytyy olla vähintään yhden todistajan allekirjoitus, joka on nähnyt tai kuullut saman häiritsevän tilanteen. Todistajaksi käy myös asukkaan luona käymässä oleva vieras. 17
ASUMISPAKKI AVAINSANAT Yhteiset tilat ja naapuruus ASUMISPAKKI AVAINSANAT Yhteiset tilat ja naapuruus Yhteiset tilat ja niiden käyttö pukuhuone kellarikomero urheiluvälinevarasto mankeli kuivaushuone rappukäytävä korvausvastuu turvallisuus palo-ovi Sauna varata vuoro lenkkisauna kiuas kunnioittaa huuhdella Pesutupa, kuivaushuone ja mankeli kolikko puhelinmaksu varauskirja pesuaine huuhteluaine annosteluohje noudattaa käyttöohje korvausvelvollisuus Varastotilat varastotila säilyttää palava räjähtävä kylmäsäilytyskellari Ulkoiluvälinevarasto ulkoiluvälinevarasto käytöstä poistettu Piha-alueet viihtyisä istutus pysäköidä lyhytaikainen sallittu leikkipaikka Grillaus piha-alueella avotuli Parveke vedenpoistoreitti parvekelaatikko Talkoot talkoot haravoida ilmoitustaulu Naapuruus Suomessa maataulousyhteiskunta teollisuusyhteiskunta kotiseutu vuokra-asuminen vaihtua yksilökeskeisyys Naapuruus huomaavaisuus suvaitsevaisuus naapuruussuhteet me-henki turvallisuudentunne yhteisöllisyys Naapuruus asumisviihtyisyys Ongelmia naapurin kanssa? väärinkäsitys riita kirjallinen ilmoitus Häiriöstä ilmoittaminen häiritä yöaika häiriöilmoitus todistaja 7 8
YHTEISET TILAT JA NAAPURUUS YHTEISET TILAT JA NAAPURUUS Dia 1 Yhteiset tilat ja niiden käyttö Dia 2 Sauna Yhteiset tilat ja niiden käyttö Yleisiä tiloja ovat sauna, pukuhuoneet, kellarikomerot, urheiluvälinevarastot, pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kerho- tai muut kokoontumistilat. Myös piha-alueet ja rappukäytävät ovat yleisiä, kaikkien käytössä olevia tiloja. Niitä koskee myös usein monenlaiset eri säännöt ja määräykset. Käyttö on sallittu kaikille asukkaille. Tiloja saa käyttää niiden sääntöjen ja määräysten puitteissa, joita tilaa varten on tehty. Jokainen asukas on osaltaan vastuussa tilojen käytöstä. Väärä käyttö tai muu sääntöjen rikkominen voi aiheuttaa korvausvastuun ja tilojen sulkemisen. Turvallisuudesta ja tilojen järjestyksestä voi myös huolehtia sulkemalla aina ovet lähtiessä. Palo-ovet on aina pidettävä suljettuina Sauna Monessa kerrostalossa on kaikille asukkaille yhteinen sauna. Siihen voi varata vuoron joko isännöitsijältä tai huoltoyhtiöstä. Talossa voi olla kaikille yhteinen lenkkisauna sekä joulu- ja talkoosauna. Näissä saunovat miehet ja naiset omilla vuoroillaan. Kiuas on säädetty yhteisissä saunatiloissa sopivaan lämpötilaan. Sitä ei saa säätää itse. Jokaisen saunojan on kunnioitettava muita saunan käyttäjiä. Sauna on hyvä huuhdella käytön jälkeen. Hiukset ja roskat on kerättävä pois. Muista kuivata pesu ja pukuhuoneen lattia lähtiessäsi.. Pidä kiinni varatun saunavuoron ajoista. Lopeta saunomisesi ajoissa ettei seuraavan tarvitse odotella pääsyä omalle vuorolleen. 2 3 18
YHTEISET TILAT JA NAAPURUUS Dia 3 Pesutupa, kuivaushuone ja mankeli Dia 4 Varastotilat Pesutupa, kuivaushuone ja mankeli Pesutupa on tarkoitettu vain asukkaiden käyttöön. Pesutuvan lisäksi taloyhtiössä saattaa olla myös kuivaushuone ja mankeli. Koneet toimivat joko kolikko/puhelinmaksulla tai varauskirjan mukaan perittävällä maksulla. Jossain taloissa pesutuvan käyttö on ilmaista. Asukkaan on tuotava itse pesu- ja huuhteluaineet. On muistettava annosteluohjeet. Pesutupaa varataan etukäteen omaan käyttöön. Varattuja aikoja on noudatettava. Koneiden käyttöohjeita on noudatettava huolellisesti. Koneen rikkonut on korvausvelvollinen. Mattoja ei saa pestä tavallisessa pesukoneessa. Varastotilat Jokaisella asunnolla on yleensä oma varastotila. Varasto on aina mahdollisuus lukita, voit joutua itse hankkimaan lukon. Varastossa ei kannata säilyttää mitään arvokasta. Varastossa ei saa säilyttää mitään palavaa eikä räjähtävää. Toisissa taloissa on myös kylmäsäilytyskellari. Näissä voi säilyttää ainoastaan ruokatarvikkeita. Varastotilojen käytävillä ei saa säilyttää mitään. Tämä on paloturvallisuuskysymys! 4 5 Dia 5 Ulkoiluvälinevarasto Dia 6 Kerhohuoneet, rappukäytävät ja muut yleiset tilat Ulkoiluvälinevarasto Ulkoiluvälinevarastossa voi säilyttää polkupyöriä, suksia ja lastenvaunuja. Jokaisen asukkaan on muistettava pitää varastot järjestyksessä. Ulkoiluvälinevarastoissa ei saa säilyttää polkupyörän osia tai käytöstä poistettuja polkupyöriä. Ulkoiluvälinevarastossa ei saa säilyttää palavia tai räjähtäviä aineita. Mopojen ja moottoripyörien säilytys ulkovälinevaratossa on kielletty. Kerhohuoneet, rappukäytävät ja muut yleiset tilat Muista noudattaa tilaa varten laadittuja sääntöjä. Siivoa tila jälkeesi ja muista lukita ovet perässäsi. Muista että olet vastuussa vieraistasi myös kotitalosi yleisissä tiloissa. Paloturvallisuussyistä johtuen rappukäytävissä ei saa säilyttää mitään. Rappukäytävässä, hississä ja muissa yleisissä tiloissa ei saa aiheuttaa häiritsevää melua. 6 7 Dia 7 Piha-alueet Dia 8 Grillaus piha-alueella Piha-alueet Piha on kaikkien asukkaiden yhteistä aluetta. Pihan säilyttäminen viihtyisänä on jokaisen asukkaan vastuulla. Piha-alueen kukka- ja muita istutuksia ei saa vahingoittaa. Autot on pysäköitävä niille kuuluville alueille. Lyhytaikainen pysäköinti ulkoovien eteen tavaranpurkamista varten on sallittua. Lapsille on varattu omat leikkipaikat pihaan. Rappukäytävät, parkkipaikat eivät ole leikkipaikkoja. Lapsille tarkoitettujen leikkipaikkojen siisteys ja turvallisuus on kaikkien asia. Pihassa noudatetaan järjestysmääräysten mukaista hiljaisuutta. Meteli pihalla kuuluu aina myös asuntoihin sisälle. Grillaus piha-alueella Avotulen teko on piha-alueella sallittu vain sille tarkoitetulla paikalla. Grilli on talon kaikkien asukkaiden käytössä. Grillialue voi olla suosittu paikka viettää kesäiltaa, otathan huomioon myös naapurisi. Anna muille tilaa kohtuullisen ajan kuluttua. Kauniina kesäiltanakin on muistettava hiljaisuusaika, se koskee myös piha-aluetta. Jokaisen käyttäjän on siistittävä grilli ja välitön alue käytön jälkeen. Lapset eivät saa yksinään käyttää grilliä, aikuistenkin on syytä muistaa paloturvallisuusohjeet ja käytännöt.. 8 9 Dia 9 Parveke Dia 10 Talkoot Parveke Pidä vedenpoistoreitit avoinna parvekkeen lattialla. Satelliittiantennin kiinnittämiseen on oltava aina taloyhtiön lupa. Kun kysyt luvan saat samalla myös ohjeet siitä kuinka ja mihin kohtaan antennin voit kiinnittää. Näin toimien vältät turhat asennuskulut ja muut harmit, jotka omatoimisuudesta voi seurata. Lintujen ja muiden eläinten ruokkiminen parvekkeella on kiellettyä. Parvekkeella voi kasvattaa kukkia ja yrttejä. Kasvatus tapahtuu ruukuissa tai parvekelaatikoissa. Jos kiinnität laatikoita parvekkeen kaiteisiin huolehdi, että laatikot ovat kiinnitetty parvekkeen sisäpuolelle siten, että ne eivät voi pudota alas. Talkoot Asukas-/talotoimikunta voi järjestää 1-2 kertaa vuodessa talkoot, ne ovat usein keväällä ja syksyllä. Talkoissa siivotaan yhdessä talon asukkaiden kanssa pihapiiriä, haravoidaan pihaa, istutetaan kasveja joskus myös ja siivotaan yhteisiä varastotiloja. Talkoissa on usein jotain pientä syötävää ja juotavaa niin aikuisille kuin lapsillekin. Talkoiden jälkeen voi olla myös talkoosauna tai muuta yhteistä ohjelmaa asukkaiden kesken. Talkoot ovat tarkoitettu kaikille talon asukkaille ja osallistuminen on toivottavaa. Talkookutsu on yleensä ilmoitustaululla tai se jaetaan jokaisen kotiin. Talkoot ovat hyvä tapa tutustua naapureihin. Parvekkeella ei saa grillata. 10 11 Dia 11 Naapuruus Suomessa Naapuruus Suomessa Suomalainen yhteiskunta on muuttunut maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi. Se on vaikuttanut myös naapuruuteen erityisesti kaupunkialueilla: Monet ovat muuttaneet kaupunkeihin, kauemmaksi kotiseuduilta. Isoissa taloissa ei ole helppoa tutustua naapureihin ei tiedetä kuka asuu talossa ja kuka on vieras. Vuokra-asuminen koetaan usein väliaikaisena asukkaiden vaihtuvuus voi olla suuri. Sosiaaliset suhteet muodostuvat enemmänkin perheestä, ystävistä, työpaikalta ja harrastuksista, kuin naapureista. Yksilökeskeisyys - arvostetaan yksityisyyttä ja omaa rauhaa. 12 19
YHTEISET TILAT JA NAAPURUUS Keskustelkaa aiheesta naapuruus kotimaassa ja Suomessa. Mitä eroja ja mitä yhtäläisyyksiä asukkaat ovat huomanneet? Keskustelkaa siitä, mitä yksilökeskeisyys tarkoittaa. Keskustelua voi pohjustaa kertomalla yhteiskunnallisista muutoksista Suomessa ja eroista maan sisällä. Esimerkiksi: Ennen Suomessakin oli enemmän yhteisöllisyyttä. Eri sukupolvet saattoivat hoitaa yhdessä maatilaa. Myös kyläyhteisöt olivat Suomessa ennen hyvin tiiviitä. Yhteisöllisyyttä löytyy edelleen etenkin pienemmiltä paikkakunnilta. Tämän päivän Suomessa on myös asuinyhteisöjä, jotka korostavat yhteisöllisyyttä. Asuinyhteisöissä hankitaan esimerkiksi yhteisiä työkaluja, toimitaan yhteisissä tiloissa, hoidetaan pihapiirin lapsia vuorotellen sekä järjestetään yhteistä toimintaa. Kaupungeissa yksilöllisyys korostuu enemmän. Toisten kotirauhaa kunnioitetaan, eikä muiden asioihin puututa välttämättä kovinkaan helposti. Vanhemmat käyvät töissä, lapset ovat päiväkodissa. Kotiinjääminen lasten kanssa ei välttämättä ole taloudellisesti mahdollista. Vanhustenhoidon katsotaan olevan enemmän yhteiskunnan kuin perheiden vastuulla. Käytännöt vaihtelevat kuitenkin suvuittain. Vaikka vanhemmat eivät asu lasten luona, lapset auttavat usein iäkkäitä vanhempiaan niin siivouksessa kuin kauppa-asioiden hoitamisessa. Suomessa on myös tavallista, että lapset muuttavat omaan asuntoon nuorempina kuin monissa muissa maissa. Tämä johtuu usein muutosta toiselle paikkakunnalle esimerkiksi opiskelun tai työn vuoksi. Yhteiskunnan tuki mahdollistaa tämän. Samalla nuori oppii ottamaan vastuuta elämästään ja itsenäistyy. Vertailkaa kollektiivisen ja individualistisen (yhteisö- ja yksilökeskeisten) kulttuurien eroja. Diat 12 13 Naapuruus Naapuruus Huomaavainen ja suvaitsevainen käyttäytyminen edistää hyviä naapuruussuhteita. Osallistumalla talon yhteisiin tapahtumiin voi auttaa tutustumaan naapureihin. Yhteiset tapahtumat lisäävät talon me-henkeä. Talkoissa pidetään huolta yhteisestä ympäristöstä. Kun tuntee naapureita, myös turvallisuudentunne lisääntyy. Asukkaat itse vaikuttavat eniten oman talonsa ja asuinalueensa tunnelmaan. Asukas- ja talotoimikunnat työskentelevät yhteisöllisyyden edistämiseksi jos haluat mukaan toimintaan, ota yhteyttä talosi asukastoimikuntaan! Naapuruus Kerros- ja rivitaloissa asutaan tiiviisti ja lähellä toisia. Jotta kaikilla asukkailla olisi mahdollisuus viihtyisään asumiseen, on asukkaiden noudatettava yhteisiä sääntöjä järjestysmääräysten tarkoitus on siis edistää kaikkien asukkaiden asumisviihtyisyyttä. Hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon -Saksalainen sananlasku- Euroopan Naapuripäivää vietetään joka vuosi toukokuun viimeisenä tiistaina. 14 13 20
YHTEISET TILAT JA NAAPURUUS Pohtikaa, mitä kaikkea liittyy naapureiden huomioimiseen. Esimerkki 1: Tervehtiminen, naapureiden huomioiminen ja yhteisten sääntöjen noudattaminen lisää viihtyvyyttä naapurustossa. Naapurin yksityisyyttä pitää kunnioittaa, eikä ketään voi vaatia esimerkiksi tervehtimään. Esimerkki 2: Kun kotona järjestetään juhlat, siitä on hyvä ilmoittaa naapureille alakerran ilmoitustaululle laitetulla lapulla. Siinä voi olla lyhyesti juhlien ajankohta ja pieni anteeksipyyntö jo etukäteen mahdollisesta häiriöstä. Ilmoituksesta huolimatta juhlat eivät saa aiheuttaa kuitenkaan kohtuutonta häiriötä. Naapuria häiritsee vähemmän jos tämän kutsuu mukaan juhlaan. Keskustelunaiheita: Mitä mahdollisuuksia asukkailla on viettää aikaa yhdessä? Millaisia tapahtumia taloyhtiössä voisi olla? Esim. kerhotilat, lenkkisauna, talkoot, asukaskokoukset, asukasillat. Miten toimia, jos asukas haluaa osallistua talon yhteistoiminnan tai juhlien järjestämiseen ja suunnitteluun? Asukas-/talotoimikunnat ovat varsin hyvä väylä selvittää tätä. Miten olisi vaikka pihajuhlat Naapuripäivän kunniaksi? @ Euroopan Naapuripäivä: www.european-neighbours-day.com Dia 14 Millainen on hyvä naapuri? Minkälainen on hyvä naapuri? Keskustelkaa siitä, millainen on hyvä naapuri? Olenko itse hyvä naapuri? 15 21
YHTEISET TILAT JA NAAPURUUS Dia 15 Ongelmia naapurin kanssa? Dia 16 Häiriöstä ilmoittaminen Ongelmia naapurin kanssa? Ongelmia naapurin kanssa voi syntyä esimerkiksi väärinkäsityksistä, yhteisten tilojen käytöstä tai järjestysmääräysten rikkomisesta. Mitä voit tehdä, jos sinulla on riitaa naapurisi kanssa: Keskustele naapurisi kanssa asiasta. Tee kirjallinen ilmoitus kiinteistöyhtiöön. Soita poliisille, jos tilanne on akuutti/vakava. Häiriöstä ilmoittaminen Jos asukas kokee, että naapuri häiritsee esimerkiksi yöaikaan toistuvasti, kannattaa kirjoittaa häiriöilmoitus kiinteistöyhtiöön. Eri kiinteistöyhtiöissä voidaan käyttää sääntörikkomusilmoitus nimeä. Ilmoitukseen täytyy kirjata mitä on tapahtunut ja milloin. Ilmoituksessa täytyy olla vähintään yhden todistajan allekirjoitus, joka on nähnyt tai kuullut saman häiritsevän tilanteen. Todistajaksi käy myös asukkaan luona käymässä oleva vieras. 16 17 Näytä esimerkki häiriöilmoituskaavakkeesta. Allekirjoittamalla häiriöilmoituksen todistajat lupautuvat tarvittaessa todistamaan oikeudessa. Pohtikaa, mikä on asumisrauhaa häiritsevää käytöstä? Esimerkiksi: metelöinti hiljaisuuden aikana, järjestyssääntöjen toistuva rikkominen, kovaääninen elämä päiväsaikaan, musiikin kuuntelu kovalla volyymilla, nimittely, uhkailu. Pohtikaa, mitä näissä tilanteissa voi tehdä itse? Milloin on hyvä soittaa poliisille? 22