Aluevalmennettavan opas 2014
Yleistä... 4 Aluevalmennus... 4 Osallistumisoikeus Hämeen alueen aluevalmennuksiin... 4 Kun sinut on valittu aluerenkaaseen... 4 SRL:n jäsenyys... 4 Aluekilpailulupa... 5 Hevosen rokotukset... 5 Ilmoittautuminen valmennukseen... 5 Katsastuksen hinta... 5 Valmennuksen hinta... 5 Valmennuspaikan maneesimaksu... 5 Tarttuvat taudit... 5 Tupakointi... 5 Valmennuksen maksaminen... 5 Kuivaleirit... 6 Sitoutuminen... 6 Oma tai hevosen majoitus... 6 Pakkasraja... 6 Hämeen alueen lajivastaavat... 6 Kouluratsastus... 6 Esteratsastus... 6 Kenttäratsastus... 6 Valjakkoajo... 6 Lännenratsastus... 6 Vikellys... 7 Vammaisratsastus... 7 Perinteinen Derbykisa... 7 Alueiden joukkuemestaruuskisat... 7 Valmennuksessa käyttäytyminen... 7 Valmennuksiin mukaan... 8 Valmentajien esittely... 9 Seppo Laine, aluekenttävalmentaja... 9 Marja Tetri-Rantanen, alue-estevalmentaja... 9 Heidi Sinda, aluevaljakkovalmentaja... 10 Ben Simonsén, aluevaljakkovalmentaja... 11 Anu Korppoo, aluekouluvalmentaja... 12 Aime Nederström-Alanko, aluevikellysvalmentaja... 13 Anni Järvelä, aluevikellysvalmentaja... 13 Paula Grönroos, aluevikellysvalmentaja... 13 Meeri Simula, aluelännenratsastusvalmentaja... 13 Aluevalmennusten pitopaikkoja... 14 Ypäjän Hevosopisto... 14 Aluekartta... 14 Ypäjän turvallisuusohje... 15 Hessi-talli, Urjala... 17 Tampereen Ratsastuskeskus... 17 Takkulan Ratsastuskoulu... 17 Seppo Laine: Kenttähevosten kuntovalmennus... 18 Vahvistava kuntovalmennus... 19
Laukkaharjoittelu... 19 Intervalliharjoittelu... 20 Laukkaharjoittelua asteittain lisäten... 20
Yleistä Tässä oppaassa on koottuna perusasioita aluevalmennuksista ja niissä mukana olemisesta. Ajankohtaisia asioita ja aluevalmennusten viralliset asiat löydät Hämeen Aluejaoston nettisivuilta www.ratsastus.fi/hame. Valmennusasioista voit tietenkin aina kysyä omalta lajivastaavaltasi (yhteystiedot löytyvät tästäkin opuksesta). Myös aluesihteeri antaa tarvittaessa apua. Aluevalmennus Aluevalmennus on Suomen Ratsastajainliiton valmennusta, joka toteutetaan alueilla. Aluevalmennusrengas osa liiton organisoimaa valmennusta ja on järjestyksessä heti SRL:n A- ja B- renkaiden jälkeen. A- ja B-renkaiden valmennuksen toteuttaa liitto, aluevalmennuksen alue. A- ja B-rengaslaisilla on oikeus osallistua alueen järjestämään valmennukseen. Aluerenkaista pääsee katsastusten kautta A/B-renkaisiin. Tämä järjestelmä takaa, että kaikki Suomen ratsukot saavat mahdollisuuden hakeutua urheilullisesti eteenpäin. Aluevalmennusten kautta löydetään ne ratsukot, jotka ovat kehityskelpoisia tulevaisuudessa vaikkapa edustamaan maatamme myös Suomen ulkopuolella ratsastettavissa arvokilpailuissa. Aluevalmennuskatsastukset toimivat samalla katsastuksina myös liiton valmennusrenkaisiin. SRL Hämeen alueella järjestetään tällä hetkellä aluevalmennuksia esteratsastuksessa, kouluratsastuksessa sekä kenttäratsastuksessa. Valjakkoajon, lännenratsastuksen, matkaratsastuksen, vammaisratsastuksen sekä vikellyksen aluevalmennukset järjestää ko lajin lajikomitea koko Suomen alueella yhteisesti. Aluevalmennusrenkaaseen valituilta edellytetään sitoutumista valmennukseen. Poissaolo valmennuksesta ilman pätevää syytä tai poissaolon ilmoittamatta jättäminen pudottaa ratsukon pois valmennusrenkaasta. Kun lähetät hakemuksen, sitoudut noudattamaan sääntöjä. Osallistumisoikeus Hämeen alueen aluevalmennuksiin Aluevalmennukseen pääsee osallistumalla valmennuskatsastuksiin, joita järjestetään syksyisin sekä mahdollisuuksien mukaan kauden aikana. A- ja B-valmennettavilla on oikeus osallistua myös aluevalmennuksiin. Aluevalmennuksiin voi hakeutua myös muille alueille, kuin minkä alueen seuraan ratsastaja kuuluu. Kun sinut on valittu aluerenkaaseen SRL:n jäsenyys Varmista, että sinulla on ratsastusseurasi jäsenmaksu maksettuna.
Aluekilpailulupa Varmista, että sinulla on voimassaileva aluekilpailulupa tai kansallinen kilpailulupa. Sinun pitää anoa aluekilpailulupaa (tai kansallista kilpailulupaa) omalta seuraltasi. Hevosen rokotukset Pidä huolta, että hevosesi on rokotettu voimassa olevien kilpailusääntöjen mukaisesti. Et voi osallistua aluevalmennuksiin, jos hevosellasi ei ole voimassaolevaa rokotusta. Ilmoittautuminen valmennukseen Jokaiseen valmennukseen on ilmoittauduttava Kipan valmennuskalenterin kautta. Poissa voit olla ainoastaan eläinlääkärin tai lääkärin todistuksella. Nämä todistukset toimitetaan lajivastaavalle ja heille myös aina ilmoitetaan poissaolosta. Suoritettujen valmennusmaksujen palautuksesta sovitaan lajivastaavan kanssa. Katsastuksen hinta Aluevalmennuskatsastuksen hinta: kaikilta ratsukoilta 40 /ratsukko/valmennuskerta. Valmennuksen hinta Aluevalmennusten hinta: Kaikki lajit eli este- kenttä- ja kouluvalmennus 2014: Aluevalmennukseen valitut 35,- euroa/valmennuskerta, A- ja B-renkaisiin valitut 25 euroa/ valmennuskerta. Mikäli ryhmissä on tilaa, niin aluerenkaan ulkopuoliset 40 euroa/ valmennuskerta. Huomioi, että eri lajeissa yhden valmennuskerran pituus vaihtelee. Joissakin lajeissa tai joissa valmennuksissa voi olla valittavissa eri kokoisia valmennusryhmiä, jolloin valmennuksen hintakin vaihtelee ryhmän koosta riippuen. Näistä lisätiedot Kipassa olevassa valmennuskutsussa. Kuivaleireillä tulee hintaan lisäksi kuivaleirin osuus, jonka suuruus ilmoitetaan valmennuskutsussa erikseen Valmennuspaikan maneesimaksu SRL Häme maksaa puolestasi aluevalmennukseen liittyvän valmennuspaikan maneesimaksun. Tarttuvat taudit Mikäli tallilla, jossa hevosesi asuu, on jotakin tarttuvaa tautia, älä tule valmennuksiin, vaan ota yhteys lajivastaavaan. Tupakointi Huomioithan, että aluevalmennuksissa on tupakointi kielletty. Ypäjällä tupakointikielto koskee koko Hevosopiston aluetta. Valmennuksen maksaminen Hämeen alueen järjestämä valmennus (koulu, este, kenttä) maksetaan Kipan kautta. Muiden lajien ilmoittautumis- ja maksamiskäytännöistä tiedottaa ko lajin lajikomitea.
Kuivaleirit Kuivaleireillä luentoihin ja muuhun ohjelmaan osallistuminen on pakollista ja se on osa aluevalmennusta. Sitoutuminen Muista, että hakemalla aluevalmennukseen sitoudut noudattamaan aluevalmennukseen liittyviä sääntöjä ja ohjeita. Mm. maksut, osallistuminen valmennuksiin jne. Oma tai hevosen majoitus Varaa oma tai hevosen majoitus itse annettujen ohjeiden mukaan. Valmennukseen osallistumisen vahvistaminen ei varaa majoituksia, vaan sinun on huolehdittava niistä itse. Pakkasraja Mikäli valmennus järjestetään lämpimässä maneesissa, niin valmennuksella ei ole varsinaista pakkasrajaa. Mutta mikäli pakkasta on enemmän kuin -20 astetta, niin voit harkita lähdetkö kuljettamaan hevostasi valmennukseen. Kylmissä maneeseissa järjestettävän valmennuksen pakkasraja on -15 astetta. Joka tapauksessa, jos jäät pakkasen takia pois valmennuksesta, ota yhteyttä valmennusvastaavaan, jotta saat hyvityksen maksuusi. Hämeen alueen lajivastaavat Vuonna 2014 Hämeen alueen lajivastaavat ovat: Kouluratsastus Eva Sandbäck-Pajunoja 040-532 3157, pajunoja@kaivonporauspajunoja.fi Esteratsastus Irmeli Heliö 0400 788908, irmeli.helio@kolumbus.fi Kenttäratsastus Sari Torvinen 040 589 10 66, sariawelina@gmail.com Valjakkoajo Pekka Pusa 040-709 2078, pekka.pusa@tieto.com Lännenratsastus Antero Salja 050-371 3797, antero.salja@kolumbus.fi
Vikellys Marja Nuuttila 050-323 6763, marja.nuuttila@phnet.fi Vammaisratsastus Elina Kivi 0400-797844 elina.kivi@hotmail.com Perinteinen Derbykisa SRL Häme on perinteisesti järjestänyt kesä- heinäkuun vaihteessa harjoituskilpailun Ypäjän Derbykentällä. Kilpailussa on normaaleiden esteiden lisäksi muutamia derby-esteitä. Ennen kilpailusuoritusta aluevalmentajat opastavat kisaajia derby-esteiden ratsastamisessa. Kilpailu on ollut avoin kaikille Hämeen aluevalmennettaville lajista riippumatta. Kisaan voi mahdollisesti osallistua myös muulla kuin aluevalmennukseen valitulla hevosella. Kilpailukutsu tulee nettiin ja lähetetään sähköpostilla myös aluevalmennettaville. Huomioitahan, että Derbykentällä hypättäessä on suotavaa olla nurmihokit. Alueiden joukkuemestaruuskisat Alueiden joukkuemestaruuskisoihin valitaan Hämeen alueen joukkueet aluevalmennettavista. Mukaan pääsee kaksi parasta aluemestaruuksista sekä loput joukkueesta valitsee aluevalmentaja valmennuskauden aikana esitettyjen näyttöjen mukaan. Valmennuksessa käyttäytyminen - Huomioit toisia ja olet muiden ryhmien apuna - Ole aina ajoissa - Pidä huolta, että estetuntisi aikana on valmentajalla apua, ettei hänen aikansa kulu esteisiin vaan hän voi keskittyä valmentamiseen - Lajit, joissa kentällä tarvitaan apuvälineitä: Ensimmäinen ryhmä tulee ajoissa rakentamaan radan ja viimeinen purkaa. - Korjaat hevosesi lannat ehdottomasti pois - Seuraat muiden valmennuksia - Ypäjällä järjestettäviin ns. kuivaleiriosuuksiin on osallistuttava - Muista hoitaa hevosesi hyvin, muista varsinkin aamuruokinta - Aluevalmennuksissa käytetään aina kypärää, kun ollaan hevosen selässä. Myös hoitaessa kypärän käyttö on suositeltavaa. - Turvaliivin käyttö on erittäin suositeltavaa erityisesti estetunneilla
- Ypäjällä on ratsastettaessa käytettävä satulaa - Maastoesteillä/nurmella hypättäessä hevosella on suotavaa olla nurmihokit Valmennuksiin mukaan Ota valmennuksiin mukaan itsellesi tarpeelliset ratsastus- / ajovarusteet ja huomioi mahdollinen yöpyminen. Kuivaleireille mukaan myös urheiluvaatteet. Muista selvittää ennakkoon myös oma ruokailusi: eväät tai mahdollisuus käydä ruokailemassa. Hevoselle ota mukaan varusteet, hoitovälineet, ruuat, mahdolliset nurmihokit jne. Huomioi myös yöpyminen. Tarkista kuljetusvälineistön kunto ennen matkaan lähtöä. Muista myös heijastimet itsellesi, hevosellesi ja vaunuusi. Ota myös mukaasi otsalamppu tai taskulamppu. Hevoselle Muistilista Itselle
Valmentajien esittely Seuraavat valmentajat valmentavat Hämeen alueella järjestettävissä alue- ja alueellisissa valmennuksissa. Muilla alueilla toimivien aluevalmentajien tiedot löydät ko alueiden sivuilta. Seppo Laine, aluekenttävalmentaja -valmistui ratsastuksenopettajaksi Ypäjältä 77-79 -Armeija ratsastusurheilujoukoissa -79-80 -ammattiopettaja auskultointi -93 -SRL:n ponimaajoukkueen valmentaja 1985-87 -Srl:n kenttäratsastuksen päävalmentaja 1987-88 -Ypäjän hevostalousoppilaitoksen ratsuttajalinjan opettaja 1990-1993 -Hevosopiston ratsastuksenopettajakoulutuksen opettaja 93-2000 -opettajakoulutuksen tutkintojen näyttökokeiden arvioitsija v.2000 > -SRL:n kenttäratsastuksen maajoukkuevalmentaja v.2001> 2012 -Hämeen aluevalmentaja v.2008 > Kilpailu-ura: -29 SM mitalia koulu,-rataeste ja kenttäratsastuksessa. 24 henkilökohtaista ja viisi joukkue(koulu,rataeste) mitalia. -Suomenhevosella Veli-Pili 15 mitalia. -Kenttäratsastuksen SM-kulta ja valiomerkki 1982. -Edustustehtäviä kansainvälisissä kenttäkilpailuissa ja PM tasolla. Parhaat kenttähevoset: Veli-Pili,Kraszna,Viscount,Emir ja Triumf -Lukuisia voittoja ja sijoituksia oma kouluttamilla nuorilla hevosilla kouluratsastuksen nuorten hevosten ikäkausikilpailuissa (Breeders Prize, Championaatti,Derby). Parhaat kouluhevoset: Lida, Pepel, Libertas ja Mad Max -Parhaat estehevoset Passat (150 cm taso), Chico,Farisey,(140 cm taso) -Suomenhevosella Veli-Pili mukana Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa vaativassa kenttäkilpailussa ja kansainvälisissä rataesteluokissa (140cm). -Nuorten hevosten koulutusta ammattimaisesti 18 vuoden ajan. Marja Tetri-Rantanen, alue-estevalmentaja Aloitin ratsastuksen 1981 Ylöjärvellä Ollin Tallilla. Kilpailin pääasiassa kenttää poni- ja junioriratsastajana, mutta myös este- ja kouluratsastuksessa. Saavutin useita SM ja PM mitaleita, takana on siis loistava tulevaisuus ;) Ratsastuksen ohjaajaksi valmistuin -97, opeksi -06, ammattivalmentajaksi -09 ja nyt työn alla on Master tutkinto.
Suomen Ratsastajainliitto ry Hämeen Ratsastusjaosto 2014 Viimeisen 15 vuotta olen tykännyt kouluttaa nuoria hevosia ja opettaa ratsastusta kaikille tosissaan oppia haluaville! Heidi Sinda, aluevaljakkovalmentaja Hämeen valjakkoajon valmentaja Heidi on toiminut kaikki nämä vuodet, joina aluevalmennusta on valjakkoajossa ollut. Itse Heidi on ollut vuosia valjakkoajon A-maajoukkueessa valmennettavan roolissa ja käy säännöllisesti Aki Hannulan ja Anna Kärkkäisen estevalmennuksissa, koulupuolella häntä on nykyisin lähinnä auttaneet Kiki Nyberg sekä Minna Lindström. Heidi on kaksosten Mikaelan ja Miron äiti ja päätoiminen hevostalousyrittäjä, joka pyörittää Urjalassa suomenhevosiin ja valjakkoajoon erikoistunutta Hessi-tallia. Heidi on pienestä pitäen ratsastanut. Ensimmäisen kerran hevosen selkään nosti eno mummolassa Kylmäkosen Vanhalla- Hautaalla. Tie kulki ratsastuskouluun kavereiden innoittamana heti ensimmäisellä luokalla, Tapiolan ratsastuskoulusta kaikki alkoi. Ensimmäinen oma poni oli connemaratamma Hagens Elinor jolla treenattiin tietysti päivittäin ja Hakalan Tepon estevalmennuksien kautta tie urkeni seurakilpailuihin asti. Myöhemmin kuviohin tuli Sandokanruuna jolla Heidi sitten pääsi jo kilpailemaan kansallista koulua ja valittiin Netta Tammisalon vetämään maajoukkue kouluponivalmennukseen. Ensimmäinen hevonen oli kouluratsu Mons ja tätä kautta valmentajaksi tuli Monsin entinen omistaja Janne Bergh. Tie kulki Kilon yksityistallin kautta Helsingin kilpatalliin Jannen ja myös legendaarisen Kyra Kyrklundin valmennukseen. Näin Heidistä tuli vannoutunut ruskeasuon mäen kouluratsastaja, Peleng ruunalla Heidi nousi aina vaativa A ja Prix St George luokkiin. Tähän väliin kuvioihin astui maalla myös suomenhevosori Pehto sen mukana tuli kuvaan kenttäratsastus ja uudet valmennuskuviot Linda Eklundin ja Pille Elsonin kautta. Heidi vietti vuoden Uudessa-Seelannissa vaihto oppilaana ja kilpaili ja tutustui brittiläiseen pony club toimintaan ja Suomeen palattuaan hankki Pietarista nuoren 4 vuotiaan ruunan Chimkent, jolla Janne Bergh myöhemmin edusti Suomea niin Rooman MM:iissä, Arnheimin, Vedenin ja Hicksteadin EM issä kuin Sydneyn olympialaisissa. Sittemmin Simo vietti eläkepäiviään Urjalassa. Myös Pehdon poika Vahto astui Heidin elämään ensimmäisenä omana suomenhevosena. Sen kanssa on kasvettu ja läpi käyty elämän iloja ja suruja kilpailtu mestaruustasolla niin koulu, esteitä kuin kenttää ja myöhempänä valloituksena myös valjakkoajossa jopa useissa ulkomaisissa kilpailuissa. Heidi on kirjoittanut ylioppilaaksi Meilahden lukiosta ja jatkoi opintojaan Helsingissä teletekniikan parissa. Lähes insinöörinä Urjala ja maalaiselämä vei mennessään ja vuonna 1996 alkoivat agrologiopinnot Mustialassa. Heidi suoritti erikoistumisharjoittelun Ypäjän Hevosopistolla ja lopulta toimi siellä 1999-2005 kilpailusihteerinä mm. Finnderbyn pääsihteerinä ja useiden PM kilpailuiden kilpailusihteerinä. Vuodesta 2005 panostanut täysillä Hessi- talliin, suomenhevoskasvatukseen ja valjakkoajoon. Heidi toimii yhä näyttöjen vastaanottajana perus- ja ammattitutkinnoissa sekä mielellään toiminut useiden opiskelijoiden harjoittelu tai työssäoppimispaikan työnohjaajana.
Laaja-alaisena hevostalousyrittäjänä Heidi on kasvattanut jo 50 Hessi-varsaa (suomenhevosia ja shetlanninponeja) sekä myös jatkanut omaa kilpailu-uraansa jopa kansainvälisellä tasolla. Ja kilpaillut kansallisella tasolla sangen laajalla rotukirjolla russponista vuonohevoseen ja friisiläisparista FWB ja KWPN kasvatteihin. Parhaita saavutuksia: Heidin kilpailu-uran kohokohtia: 1986 Helsingin piirin mestaruus kultaa -ponien kouluratsastus /Sandokan 1988 Halli SM pronssi -junioreiden kouluratsastus /Mons 1989 PM joukkue hopea Tanska, Ålborg /Mons 1992 Suomenhevosten kenttämestaruus kultaa /Pehto, Pressiloimi 1992 -Pehto 1996 Suomenhevosten kenttämestaruus pronssi /Vahto 1999 SM valjakko hopea /Jehun Viima, PM valjakko 5. (henkilökohtaisesti), PM joukkue hopea /Jehun Viima 2000 SM valjakko kulta /Jehun Viima 2001 SM valjakko hopea /Jehun Viima, PM valjakko 5. (henkilökohtaisesti), PM joukkue hopea /Jehun Viima 2002 MM joukkuehopea valjakkoajo Conty 28.8.-1.9.2002. 2003 SM valjakko kultaa/pikku-peto, PM valjakko 4. (henkilökohtaisesti), tarkkuuden voitto /Pikku-Peto 2004 SM valjakko kultaa/pikku-peto 2005 SM valjakko /ponit pronssia /Ukkosen Poika 2006 Hämeen aluemestaruus kultaa /Nelson 2007 Hämeen aluemestruus pronssia/ Hessin Vahdotar 2008 Hämeen aluemestaruus kultaa /Nelson III, SM pronssia/nelson III, PM joukkue hopeaa (Åstorp/Ruotsi) /Nelson III, MM joukkue paikka (Jarantow/Puola)/Nelson III 2009 Valjakkoajon SM hopeaa parivaljakolla Jorrit van `t Wyldepaed & Jorrik M sekä PM henk. koht hopeaa ja aluemestaruuspronssia Brucht van`t Wyldepaed ruunalla Monitoiminainen: Heidin toimihenkilöoikeudet: Valjakkotuomari B Valjakkoratamestari Kansallinen estetuomari Kansallinen steward Koulutuomari IV K I tason ammattivalmentaja Suorittaa parhaillaan (aloittanut 9/2008) valmentaja erikoisammattitutkintoa Ben Simonsén, aluevaljakkovalmentaja Syntynyt 2.2-66 Kilpailen valjakkoajoa single- ja pariluokissa suomessa ja ulkomailla, päätavoitteena parivaljakoiden MM kilpailut Rankassa 2010.
Päätyökseni hoidan Savijärven Kartanon maa- ja metsätaloutta sekä valmennan valjakoita. Aluevalmentajana pyrkimykseni on opettaa valmennettavilleni perusasioiden tärkeys, nopeus, ja tarkkuus tulee sen kautta. (muistan erään estevalmentajan sanoneen meille "sen minkä aina teet oikein pienellä esteellä teet myös 160 okserilla".) Ennen valjakko uraa kilpailin esteitä aina SYP GP sarjaan asti, valjakkoajo vei omine haasteineen mukanaan 1994, kymmenessä vuodessa olin oppinut osan lajin saloista ja saavutin MM pronssia singleluokassa, mitali pariluokassa antaa vielä odottaa. Anu Korppoo, aluekouluvalmentaja Koulutus: -ratsastuksenopettaja 1988 Suomen Ratsastusopisto -A-valmentaja 1990 SRL -Lasten Urheilun tutkinto 1991 Varalan urheiluopisto -opettajan pedagogiset opinnot 1994 HAMK -master-ratsastuksenopettajan tutkinto 1998 Ypäjän Hevosopisto -ammattivalmentajatutkinto 2000 Vierumäen Urheiluopisto -johtamisen erikoisammattitutkinto 2007 Rastor -Näyttötutkintomestari 2008 -lukuisia ratsastuksen, valmentamisen ja opettamisen täydennyskoulutuksia kotimaassa ja ulkomailla Työkokemus ja kilpaura: -ratsastuksenopettajana Mäntän Ratsastajilla 1986 ja Ypäjän Ratsastajilla 1988-1994 -opettajana Suomen Ratsastusopistolla 1988-1993 -opettajana Hevosopistolla 1993-94 -ratsastuksenopettajana ja valmentajana Hevosopistolla 1994 alkaen -SRL:n kouluratsastuksen B-renkaan valmentaja 1998-1999 -SRL:n aluevalmentaja Häme ja Itä-Suomi -työskentelee nyt Hevosopiston johtavana ratsastuksenopettajana, SRL:n aluevalmentajana ja valmentajakouluttajana sekä näyttöarvioitsijana -kilpailee kouluratsastuksessa ja on saanut voittoja ja sijoituksia useilla eri hevosilla (mm. Diabolini, Maradona, Rinni, Lester...) kansallisista luokista tasolta helppo A- Prix st. Georges. Hevosella Maradona kilpaillut SM- tasolla sekä voittanut Breeders Prizen. On kouluttanut useita hevosia kansalliselle tasolle. Useita Joukkue SM-mitaleita ja Ratsastuksenopettajien Mestaruus 1990 -kilpaillut myös este ja kenttäratsastuksessa kansallisella tasolla mm. hevosilla Ura, Harmonista, Mich... -Nyt kilpakumppaneina Hevosopiston siitosori Lorentso jolla voitti Suomen hevosten koulumestaruuden 2009 sekä nuori ori Sandro Sil, joka aloittelee uraansa -valmennettavia kilpaillut SM, PM ja EM-tasolla. Valmennettavilla voittoja, sijoituksia sekä mitalleja mestaruuksista eri tasoilta.
Aime Nederström-Alanko, aluevikellysvalmentaja Anni Järvelä, aluevikellysvalmentaja Paula Grönroos, aluevikellysvalmentaja Meeri Simula, aluelännenratsastusvalmentaja
Aluevalmennusten pitopaikkoja Hämeen alueella tapahtuvat aluevalmennukset tai alueelliset (lajikomiteoiden järjestämät) valmennukset järjestetään pääsääntöisesti seuraavissa paikoissa. Muiden alueiden valmennuspaikoista löydät tietoja ko alueen nettisivuilta. Ypäjän Hevosopisto Kaikkien Hämeen järjestämien lajien (este-, koulu- ja kenttäratsastus) aluevalmennukset ja kuivaleirit tapahtuvat Ypäjän Hevosopiston tiloissa. Hevosopistolla on mahdollisuus sekä hevosen että ihmisten majoitukseen sekä ruokailuihin. www.hevosopisto.fi Hevosopisto Oy/ Ypäjän Hevosopisto Opistontie 9 32100 YPÄJÄ puh. (02) 76 021 Majoituksen itsellesi tai hevosellesi tilaat kurssisihteeriltä. Tarkemmat tiedot valmennuskutsussa. Kurssisihteerit puh. (02) 7602 201 majoitus, kurssit ja tilat Aluekartta
Ypäjän turvallisuusohje Vältä turhaa autoilua, ja ota huomioon hevosliikenne. Myös hevosilla liikkuvien on otettava huomioon muut alueen käyttäjät. Käytä aina kypärää liikkuessasi hevosella, sekä ajaessasi että ratsain. Turvaa itsesi ja hevosesi käyttämällä pimeässä ja hämärässä riittävästi heijastimia. Hevosten kanssa käytä alikulkutunnelia ja varsinaisia hevosreittejä, ei kevyen liikenteen väylää. Tallialueella liikutaan aina käynnissä. Kohtaa ja ohita muut hevoset käynnissä ja riittävän kaukaa myös metsässä ja teillä - joukossa on nuoria hevosia, jotka voivat säikkyä sekä takaa että edestä lähestyvää hevosta. Koirat on pidettävä kytkettynä koko alueella, myös talleissa ja halleissa. Koirien juoksuttaminen hevosen mukana on kielletty, eikä niitä ei saa viedä ravi- ja hiittiradalle. Oppitunneilla on etuoikeus alueiden käyttöön: varmista opettajalta, voitko tulla samalle kentälle tai radalle oppitunnin aikana. Raviradalla ratsastaminen on kielletty. Siirry raviradan keskellä oleville kentille raviradan ulkoreunaa pitkin ja kohtisuoraan radan yli osastossa liikuttaessa useampi ratsastaja kerrallaan. Muista, että hiittirata on tarkoitettu ravureiden nopeaan harjoitteluun. Hevosurheilualueella hevoset puretaan autoista ja lastataan VAIN valjastuskatoksen edessä. HUOM! Urheilualueen halki kulkee hiittirata, jolla ravurit liikkuvat vauhdikkaasti! Kilpailuaikoina hevosajoneuvot voidaan ohjata myös Sujuvaan. Korjaa roskat niille tarkoitettuihin säiliöihin. Lentävät irtoroskat aiheuttavat vaaratilanteita hevosten kanssa liikkuville. Tupakointi ja tulen tekeminen alueella on kielletty. Ratsastuskentät ja maneesit: Hevosen lanta on kerättävä heti pois kentän tai maneesin pohjalta: tämä on ainoa keino pitää pohja turvallisena käyttökelpoisena pitkään. Sammuta valot, jos lähdet hallista viimeisenä, myös päivällä. Pidä maneesin ovi tai kentän portti kiinni, ja jätä takit ja loimet turvalliseen, niille osoitettuun paikkaan. Noudata ratsastaessasi oikeanpuoleisen liikenteen sääntöjä. Ratsastaminen ilman satulaa ja suitsia on kielletty. Mikäli hevosta talutetaan tallipihan ulkopuolella, sillä pitää olla kuolaimet! Ratsastaminen raviradalla on kielletty. Siirry raviradan keskellä oleville kentille raviradan ulkoreunaa pitkin ja kohtisuoraan radan yli osastossa liikuttaessa useampi ratsastaja kerrallaan. Ohita ja kohtaa muut hevoset riittävän kaukaa - joukossa on nuoria hevosia, jotka voivat säikkyä sekä takaa että edestä lähestyvää hevosta. Kentillä ja halleissa pysähdy uran sisäpuolella, ei uralla. Nouse ratsaille ja ratsailta kentän keskellä,
ei uralla. Pidä kavioura vapaana nopeammalle askellajille. Uralla olevilla on etuajooikeus, keskeltä uralle tuleva väistää. Kerro muille, kun aiot hypätä. Kokoa purkamasi este harjoituksen jälkeen. Siirrä rikkoutunut este tai esteen osa kentän ulkopuolelle niin, että hevoset eivät voi loukata itseään. Ilmoita rikkoutumisesta ratsastuksenopettajalle tai toimistoon. Kerää aina ylimääräiset kannattimet estetolppiin tai siirrä ne kentän ulkopuolelle hevosille turvalliseen paikkaan. Juoksuttaminen maneesissa on sallittu vain, jos muita käyttäjiä on vähän. Silloinkaan juoksuttaminen ei saa häiritä ratsastusta. Hallissa saa olla korkeintaan yksi juoksuttaja kerrallaan, mukana on oltava juoksutusraippa. HUOM! Pohjan kunnon säilymiseksi derbykenttää käytetään vain kilpailutilanteissa, ei harjoittelussa. Käytä harjoittelussa ns. Sujuvaa Kartanonkyläntien vieressä, tai uutta VIP- tilan takana olevaa kenttää. Turvallisuuden vuoksi hevoset puretaan autoista ja lastataan hevosurheilualueella VAIN valjastuskatoksen edessä. Kilpailuaikoina hevosajoneuvot voidaan ohjata myös Sujuvaan. Hiittirata on tarkoitettu ravureiden nopeaan harjoitteluun. Ravureilla on etuajooikeus. Kohtaamistilanteissa tulee olla varovainen: radalla liikkuu myös nuoria ratsuja ja ravureita, opetettavia varsoja ja kokemattomia kuskeja ja ratsastajia. Kiertosuunta on vastapäivään. Poikkeuksena tästä ratsut voivat liikkua myötäpäivään Kartanonkyläntien suuntaisella osuudella orilaitumien välissä radan oikeassa reunassa (sisärata), kohtaaminen käynnissä. Ravi- ja hiittiradat: Ajaessasi hiljaa käytä raviradalla keskiviivan ulkopuolisia ratoja. Ajosuunta on myötäpäivään. Ajaessasi kovaa käytä raviradan keskiviivan sisäpuolisia ratoja. Ajosuunta on vastapäivään. Raviradalla saa ratsastaa vain ravihevosilla. Keskialueen kentille menevät ratsut ylittävät radan kohtisuoraan. Hiittiradan kiertosuunta on vastapäivään. Poikkeuksena tästä ratsut voivat liikkua myötäpäivään hiittiradan Kartanonkyläntien suuntaisella osuudella orilaitumien välissä käyttämällä oikeaa reunaa (sisärata), kohtaaminen käynnissä. Hiittirata on tarkoitettu ravureiden nopeaan harjoitteluun. Ravureiden etuajo-oikeus ei silti merkitse oikeutta vaarantaa muita. Ole kohtaamistilanteissa varovainen: radalla liikkuu myös nuoria ja kokemattomia hevosia ja ihmisiä! Alueiden käyttöoikeus ja -maksut Hevosopiston tilat ja alueet ovat ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen käytössä. Muina aikoina aluetta käyttäviä sitovat käyttö- ja turvallisuusohjeet, joihin kannattaa perehtyä hyvin. Ohjeet ovat luettavissa sekä nettisivuilla että hallien ja ratojen ilmoitustauluilla. Maneesien käyttömaksu oikeuttaa Hevosopiston maneesien käyttöön (Vanha maneesi, Ypäjä-halli,
Opistohalli, Haimi-halli). Maneesien, hevosurheilualueen sekä ravi- ja hiittiradan käyttömaksut tulee hoitaa oma-aloitteisesti ennen tilojen tai alueiden käyttöä. HUOM! SRL Hämeen aluevalmennuksissa maneesimaksut suorittaa puolestasi SRL Häme. Hessi-talli, Urjala Valjakkoajon aluevalmennukset pidetään Ypäjän lisäksi usein Urjalassa Hessi-tallilla. Tallilla on mahdollisuus hevosten majoitukseen ja rajoitetusti myös ihmisten majoitukseen. www.hessitalli.fi Kyläsuontie 31720 URJALANKYLÄ Tampereen Ratsastuskeskus Tampereen Ratsastuskeskuksessa, Niihamassa, pidetään vikellys- ja lännenratsastusaluevalmennuksia. www.tampereenratsastusseura.fi Niihamankatu 18 33560 TAMPERE Takkulan Ratsastuskoulu Lahdessa, Takkulan Ratsastuskoulussa, pidetään vikellysaluevalmennuksia. www.takkulantalli.com Takkulantie 29 15230 Lahti
Seuraavassa aluekenttävalmentaja Seppo Laineen ajatuksia ja ohjeita kenttähevosten kuntovalmennuksesta. Näitä voi ja kannattaakin soveltaa myös kaikkien muiden lajien valmennukseen. Seppo Laine: Kenttähevosten kuntovalmennus Monet ovat kyselleet ohjeita ja neuvoja hevosten kuntovalmennukseen talvikaudella tulevaa kilpailukautta silmälläpitäen. Olen koonnut tähän muutamia yksinkertaisia ja helppoja harjoituksia, jotka kasvattavat kuntoa ja ennen kaikkea vahvistavat hevosta. Ensiksi haluan muistuttaa, että kilpailtaessa alueluokkia ja helppoa luokkaa hevonen saadaan riittävään pohjakuntoon pelkästään työskentelemällä oikeaoppisesti ja säännöllisesti. Vasta vaativiin luokkiin siirryttäessä kunto- ja erityisesti laukkavalmennuksen osuus korostuu, erityisesti jos kilpaillaan luokkia, joissa matkat ovat pitkän formaatin mukaisia. Vaikka kilpailtaisiinkin vain pienempiä luokkia tai jos kyseessä on nuori hevonen, on tärkeää aloittaa säännöllinen ja vahvistava kuntoharjoittelu riittävän aikaisin, viimeistään helpoissa luokissa. Nuoren hevosen peruskuntoa on aloitettava harjoittamaan riittävän aikaisin. Näin pystytään parantamaan hevosen hapenottokykyä. Vanhemman hevosen hapenottokykyä ei olennaisesti pysty täysikasvuisena parantamaan. Täysiverihevosten kohdalla tilanne on hieman toinen, mutta täysiveristen määrä kenttäratsastuksessa ja täysiveristen osuus kenttähevosen sukutaulussa on vähenemässä uuden formaatin myötä. Toinen tärkeä vaikutus kuntovalmennuksella on hevosen asteittainen vahvistaminen myöhempiä koitoksia varten. Tämä on erityisen tärkeää luuston ja lihaksiston vahvistamiseksi. Tällä tavoin myös ehkäistään turhat jänne-, nivel- ja lihasvammat. Nykyään hevosilla on paljon enemmän erilaisia vaivoja ja vammoja, vaikka ne usein kilpailullisesti pääsevät paljon vähemmällä kuin entisaikojen kenttäkilpailuhevoset. Uskon, että suuri merkitys on sillä, että hevosten vahvistava työskentely ja oikeaoppinen lämmittely ja jäähdyttely kaikkiin harjoituskertoihin on jäänyt liian vähälle. Olipa kyseessä sitten koulu tai esteratsastusharjoitus, on tärkeä verrytellä hevonen huolellisesti. Pitää muistaa, että vasta n. vajaan puolen tunnin verryttelyn jälkeen hevosen ruumiinlämpö on noussut varsinaiseen harjoittelulämpötilaan (n. 39 astetta). Myös lihaksisto on tällöin valmis vastaanottamaan varsinaisen treenin edellyttäen, että lämmittelytyö on pitänyt sisällään oikeaoppista irrottavaa (rentouttavaa) työskentelyä. Kuten meillä ihmisilläkin, jäähdyttely suorituksen jälkeen on yhtä tärkeää hyvän palautumisen takia. Kannattaa muistaa, että huonosti jäähdytellyllä hevosella on yhtä kivuliasta aloittaa seuraavan päivän treeni kuin ihmisellä, joka on tehnyt kovan harjoituksen ja jättänyt jäähdyttelyt ja venyttelyt tekemättä. Miettikää, mikä vaikutus tällä on hevosen mielialaan ja yhteistyöhalukkuuteen! Laukkaharjoitusten jälkeen olisi hyvä viilentää jänteet etujalkojen polvista alaspäin ja takajalkojen kintereestä alaspäin kylmällä vedellä n.5 min/jalka.
Vahvistava kuntovalmennus Vahvistava työskentely aloitetaan yhtä pitkien ravi ja käyntijaksojen vuorottelemisella. Tee harjoittelu kuukauden ajan kahtena päivänä viikossa. Aloita vuorottelemalla 10 minuuttia ravia ja 10 minuuttia käyntiä. Kolmena ensimmäisenä viikkona tee työskentelyä kaksi ravijaksoa ja kaksi käyntijaksoa, yhteensä siis 40 minuutin harjoitus. Kolmen viikon jälkeen lisää harjoitukseksi kolme ravi- ja kolme käyntijaksoa, jolloin harjoitus kestää tunnin. Puolentoista kuukauden jälkeen voit tehdä harjoituksen kolmesti viikossa. Tämä työskentely on järkevintä tehdä mahdollisimman usein maastossa. Samalla se virkistää hevosen mieltä ja kehittää sen tasapainoa. Työskentele kevyessä ravissa kuolaintuella. Tässäkin harjoittelussa on tärkeää, että hevonen koko ajan työskentelee ratsastajan avuilla, ohjan ja pohkeen välissä, tukeutuen pehmeästi kuolaimeen. Sekä ratsastajan että hevosen täytyy olla tarkkaavainen ja valmis sopeutumaan maastoon vaihteluihin. Hevosen täytyy tietää minne se astuu ja siksi ratsastajan käden täytyy olla pehmeä ja joustava. Ole huolellinen, että hevosesi vastaa hyvin pidätteisiin, ettei se pääse painautumaan kuolaimiin ja ala liikkua apujen takana. Tällöin hevonen ei kanna itseään ja työskentelee huonossa tasapainossa ja vahvistava harjoittelu ei enää toimi toivotulla tavalla. Voit hyvin istua välillä hetkeksi alas satulaan ja testata esim. sivulle vievien apujen toimivuutta. Näin saat harjoitukseesi vaihtelua. Ulkoilma ja maaston vaihtelut tuovat jo sinänsä mukavan piristyksen treeniin. Silloin kun on lunta, on hyvä tehdä harjoitus ainakin osittain matalassa lumessa. Tällöin hevonen joutuu luonnostaan työskentelemään hieman aktiivisemmin. Käyntijaksojen aikana hevosen täytyy antaa liikkua täysin pitkin ohjin ilman tuntumaa. Sen täytyy itse katsoa miten jalkansa asettelee samalla kun se saa selälleen täyden liikkumavapauden. Silloin tällöin on hyvä muuttaa joku vahvistava harjoituskerta pelkäksi käyntilenkiksi maastossa. Tällöin lenkin pituus voi olla noin kaksi tuntia vaihtelevassa maastossa. Laukkaharjoittelu Aikaisemmin kun ratsastettiin lähes pelkästään pitkiä kilpailuja, joissa oli sekaestelaukka ja matkaosuudet, laukkavalmennuksen merkitys oli suuri. Nykyään kestävyysharjoittelu ei ole enää niin suuri painoarvoltaan, kun sekaestelaukka ja matkaosuudet ovat jääneet pois. Kuitenkin edelleen, mitä vaativimpiin luokkiin mennään, sitä tärkeämpää on että hevosta on valmennettu riittävästi. Sen kunto ja laukkakestävyys on täytynyt luoda säännöllisellä ja asteittain etenevällä valmennuksella. Kaikissa suurissa mestaruuskilpailuissa maastoestekokeen matka on nykyäänkin pitkän kilpailun mukainen, joten kuntoa ja kestävyyttä tarvitaan, jos mielii näissä kilpailuissa kärkisijoille. Kolme tärkeintä asiaa onnistuneen laukkavalmennuksen kannalta on: - Hyvä pohja - Ratsastajan oikea istunta - Laukan pyöreys, tasapaino ja kantavuus. Pohjan on oltava varma eikä siinä saa olla muhkuroita tai kuoppia. Liian kova pohja rasittaa kohtuuttomasti niveliä kun taas liian pehmeä pohja käy hevosen jänteille. Ratsastajan istunnalla on suuri merkitys laukkavalmennuksen onnistumisen kannalta. Kunnollinen, hyvin harjoiteltu kevytistunta, jossa ratsastaja on hyvässä tasapainossa, on ehdoton. Tämä on monen
ratsastajan kohdalla selvä puute nykyään. On tärkeää, että jalustimia on lyhennetty riittävästi. Yleisohjeena voisi sanoa, että 2 reikää pitää lyhentää normaali estejalustimien pituudesta. Käden voi tukea hevosen harjaan, näin löytää oikean asennon helpommin eikä vedä hevosta suusta huonon tasapainon takia. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että suurissa mestaruuskilpailuissa maastokoe kestää kymmenkunta minuuttia ja jopa enemmänkin, joten ratsastajalla on oltava hyvä tasapainoinen istunta, että hän jaksaa koko radan. Jotta laukkavalmennuksella saavutettaisiin se hyöty mitä sillä haetaan, on tärkeää, että hevonen työskentelee harjoituksen aikana oikein. Sen on oltava hyvin ratsastajan avuilla, hyvällä kuolaintuella. Hevosen pitää laukata pyörein askelin ja ehdottomasti jännittämättä, niin että sen selkä työskentelee oikein ja hevonen pystyy suorittamaan harjoituksen hyvässä tasapainossa, ratsastajan ohjan ja pohkeen välissä. Voit ajatella välillä ratsastavasi samalla tavalla kuin lievää avotaivutuksessa, jolla voit kontrolloida onko hevonen avuilla. Tätä voit tehdä vain jos hallitset oikean avotaivutuksen ratsastamisen ja vain hitaassa laukassa ja pienen pätkän kerrallaan. Tällöin harjoitus kehittää hevosta ja sitä kautta kuntoa ja kestävyyttä. Muussa tapauksessa harjoitus vain kuluttaa hevosta ja tekee sen kipeäksi, niin että seuraavalla harjoituskerralla hevonen on haluttomampi ja happamampi suorittamaan tehtävää. Intervalliharjoittelu Jäljempänä tekstissä puhutaan intervalliharjoittelusta, joka on erittäin tärkeä osa hevosen kuntoa nostettaessa. Intervalliharjoittelussa tehdään määrätty määrä toistoja (vetoja), joita seuraa palautusvaihe. Intervalleja voi tehdä joko täydellisellä palautumisella tai epätäydellisellä palautumisella. Toistojen nopeus ja toistojen kesto vaikuttavat myös oleellisesti suorituksen rasittavuuteen. Myös maastolla on merkityksensä. Mäessä tai lumessa tehty intervalliharjoitus on huomattavasti raskaampi kuin tasaisella maalla tehty. Kaikessa intervalliharjoittelussa, kuten muussakin valmennuksessa on edettävä rauhallisesti ja asteittain. Sykemittari on oiva apu harjoitteluun. Sykemittarilla mitataan sydämen lyöntien määrää. Lepotilassa sydän lyö 25 40 kertaa minuutissa. Kovassa rasituksessa syke nousee jopa 250 lyöntiin minuutissa. Seuraavassa kappaleessa esitetty laukkaharjoittelu on suunniteltu tehtäväksi 3+1 harjoitusmenetelmällä. Tässä harjoittelu jaetaan neljän viikon sykleihin, joista kaksi ensimmäistä viikkoa on normaali ohjelman mukainen harjoittelu ja kolmas viikko on kovempiviikko ja neljäs viikko palautumisviikko. Viikko 1: Normaali intervallit Viikko 2: Normaali intervallit Viikko 3: Pidemmät tai esim. mäessä tehostetut intervallit Viikko 4: Palauttavaa työskentelyä (lihashuoltoa). Ei intervalleja Laukkaharjoittelua asteittain lisäten Aloita laukkaharjoittelu asteittain lisäämällä. Hevosen pitää olla terve ja sillä pitää olla tehty vahvistavaa työskentelyä. Aloita talvikaudella peruskuntokauden laukkaharjoitus noin joka viides päivä. Laukkaa hyvin verrytellyllä hevosella kahden minuutin yhtenäinen laukkajakso erittäin hitaassa, rauhallisessa tempossa. n 300 m/min. (Normaali rataestekokeen tempo). Kävele pari minuuttia rauhallista käyntiä ja toista sama kahden minuutin laukkajakso. Varsinkin alussa on erittäin tärkeä, että matka on mitattu, ettet ratsasta liian kovaa. Samalla opit tuntemaan ja arvioimaan tempoa. Katso, että pysyt koko ajan kevyessä istunnassa ja hevosesi on hyvin avuilla.