ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Tampereen kaupunki/ Kiinteistötoimi KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE ASIAN VIREILLETULOAIKA KOHTEEN SIJAINTI Hiedanraitti Lielahti, Kiinteistötunnus 837-263-2500-0028 Alueen itäinen keskiosa, vaihe 1 Tampereen kaupunki PL 487 33100 Tampere Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 21.2.2018 MAKSU 1540 Kohde sijaitsee Tampereen Lielahdessa, Hiedanrannassa, noin neljän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta länteen. Suunnittelualue (eri kuin kaava-alue) on jaettu viiteen kunnostussuunnittelun osa-alueeseen: 1. Itäinen keskiosa ja Möljän niemi 6,9 ha 2. Pohjoisosa (viheralueet, ent. liettämön ympäristö) 7,1 ha 3. Teollisuusrakennusten alue 19 ha 4. Läntinen keskiosa 3,9 ha 5. Eteläosa (ojan pohjoisreuna) 5,5 ha Päätös koskee vaiheessa yksi toteutettavaa itäisen keskiosan ja Möljän niemen aleen kunnostusta.
TOIMINTAHISTORIA Koko suunnittelukohteen pinta-ala on noin 43 ha ja se rajoittuu etelässä Paasikivenkatuun ja Sellukadun varteen sijoittuviin tontteihin. Lännessä alue rajautuu Lielahdenkatuun, pohjoisessa Niemenrannan kaupunginosaan ja idässä Näsijärveen. Alue on ollut metsäteollisuuden käytössä yli 100 vuotta. Viimeisimpänä alueella toimi kemihierretehdas ja sen välittömässä läheisyydessä M-real Carton Plant, SCA Packaging Finland Oy sekä Lignotech Finland Oy. Alueella on sijainnut kemihierretehtaan lisäksi muun muassa tankkausasema, kemikaalisäiliöitä, kemikaalien ja öljyn purkupaikat, pelastuslaitoksen harjoittelualue, tyhjien tynnyreiden välivarastointialue sekä hakekenttä. Tehtaan jätevesien käsittelyä varten alueella on ollut käsittelylaitos ja altaita. Suunnittelualueen keskellä on sijainnut rikkitorni, joka purettiin vuonna 2004. Rikkitornin lisäksi alueelta on poistettu muuntaja ja muuntajakenttä sekä useampi teollisuusrakennus. Purkamisen yhteydessä on tehty myös pienimuotoista maaperän kunnostusta. Tutkimusalue rajautuu koillisessa käytöstä poistettuun kemihierretehtaan kaatopaikkaan (maankaatopaikka ja lieteallas). Kaatopaikka-alueelle on viety pääosin kuitulietettä sekä kuitu-, kuori- ja purkujätettä. Kaatopaikka on suljettu ja osittain maisemoitu. Myös Mustalammen pohjoispuolella sijaitsevan hakekentän alueen maaperää on täytetty sellutehtaan aikoihin syntyneellä rikkikiisukuonalla. KIINTEISTÖN NYKYINEN JA TULEVA KÄYTTÖ Teollinen toiminta alueella on loppunut, mutta siellä on edelleen teollisen toiminnan aikaisia rakennuksia ja varastokenttä. Tutkimusalueen eteläosassa on sijainnut jo vuosien ajan Tampereen kaupungin pääasiallinen lumenvastaanottopaikka. Lisäksi alueen eteläosaan on viime vuosina tuotu puhtaita maa- ja kiviaineksia Hiedanrannan myöhempiin maanrakennustarkoituksiin. Alueen länsiosaan, vanhojen raiteiden läheisyyteen on varastoitu purkubetonia, joka on peräisin osin raitiotieurakan työmailta ja osin teollisuusalueelta puretuista rakennuksista.
Kaavatilanne Nykyinen Lielahden yleiskaava osoittaa alueelle teollisuus- ja varastotoimintaa (T-5), aidattavaa teollisuustoimintaa (T/kem, kemikaalit) sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävää säilytettävää rakennuskantaa (T-6/s). Hankealueen eteläosassa on lisäksi merkintä maiseman ja luonnonhoitoalueesta lähivirkistykseen (VLM-1). Tuleva maankäyttö Hiedanrannan hankealueen maankäytön yleissuunnitelma valmistuu vuonna 2018, jonka jälkeen käynnistyy asemakaavoitus. Ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus ajoittuu vuodelle 2019. Alueelle suunnitellaan koteja 25 000 asukkaalle ja työpaikkoja 10 000 henkilölle. Tampereen raitiotie kulkee alustavissa suunnitelmissa tulevaisuudessa alueen kautta vanhojen teollisuusrakennusten keskeltä. ALUEEN POHJA- JA PINTAVEDET SEKÄ MAAPERÄ Pohjavesi Pintavesi Maaperä Pohjavesi on alueella paikasta riippuen 4 10 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen eteläosassa pohjaveden korkotaso vaihtelee välillä +91,6 +92,6 (N2000) ollen noin neljä (4) metriä Näsijärven pinnan alapuolella. Pohjaveden pinta nousee selvästi kohti pohjoista, ja vanhojen teollisuusrakennusten ympäristössä pohjavesi on noin tasolla +100. Harjussa pohjavesi on alempana kuin tutkimusalueen eteläosassa, joka kuuluu Epilänharju-Villilä A -nimiseen vedenhankintaan varten tärkeäksi luokiteltuun pohjavesialueeseen (tunnus: 0483702 A). Hyhkyn vedenottamo sijaitsee noin 500 m etäisyydellä teollisuusalueelta etelään. Tutkimusalue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Lähin pintavesi sijaitsee Näsijärven Lielahdessa, jossa veden pinnankorkeus noin +95,6 (keskivesi). Alueen eteläosaan sijoittuu itä-länsisuuntainen lammikko entinen isompi Mustalammi, johon laskee hulevesiä koko Lielahden alueelta. Lammikosta vesi laskee edelleen Näsijärveen. Rakennetuilla alueilla on pintakerroksena yleensä 1 2 m soraa ja/tai hiekkaa. Täyttöhiekkakerroksen alla on hiekkaista silttiä noin tasolle +103.
ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET Maaperä Sen alapuolella on karkeampina maalajeina soraista hiekkaa sekä ja soraa ja kiviä aina kallioon asti tasolle +98,94. Maasto nousee Näsijärven rannasta (keskivesi +95,6) kohti vanhojen teollisuusrakennusten aluetta, jossa maaston korkeimmat kohdat ovat tasolla +113 +114. Pääosa rakennuksista sijaitsee tasolla +106 +110. Kallionpinta on korkeimmillaan vanhojen teollisuusrakennusten alueella (+96 +100), mistä se laskee sekä kohti pohjoista (entinen Olliojanlahti) että jyrkästi kohti etelässä olevaa harjua. Alueen eteläosaan on tuotu viime vuosina välivarastokasalle suuri määrä maa- ja kiviaineksia käytettäväksi myöhemmin Hiedanrannan rakennustöissä. Alueelle on tehty useita maaperän pilaantuneisuustutkimuksia teollisuustoiminnan päättymisen jälkeen M-real Oyj:n ja Tampereen kaupungin toimesta. Keskeisimmät haitta-aineet, joita suunnittelualueella esiintyy maaperässä VNa 214/2007 kynnysarvot tai ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina ovat metallit: antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini. Metalleja esiintyy erityisesti suunnittelualueen eteläosan rikkikiisukuonatäytössä. Rikkikiisukuonassa antimonin, arseenin, elohopean, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittävät paikoin ylemmän ohjearvon ja lyijyn pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kadmiumin, sinkin, kuparin ja nikkelin liukoiset pitoisuudet ylittävät paikoin vaarallisen tai tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvot ja arseenin liukoisuus tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvot. Suunnittelualueella, teollisuusraiteiden pintamaassa, esiintyy paikoin PAHyhdisteitä alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Paikoin täytössä on ollut vanhaa tienpintaa, jossa on öljysoraa/asfalttimursketta. Öljyhiilivetyjä esiintyy paikoin maaperässä (polttoainesäiliöt, pysäköintialueet, kemikaalien ja polttoöljyn purkupaikat, muuntamokenttä). Maaperän täytöissä on maa-aineksen seassa paikoin tiiltä, betonia, puuta (kuorta), lasia ja öljysoraa/asfalttia. Rikkikiisukuona on erotettavissa mustan/violetin värinsä perusteella. Vanhoilla teollisuusraiteilla on kreosoottipitoiset ratapölkyt.
Pohjavesi Tutkimusalueelle on asennettu yhteensä 17 pohjavesiputkea, joista yksi on asennettu alueen eteläpuolelle pohjaveden muodostumisalueelle. Keskeisimmät haitta-aineet pohjavedessä ovat kromi, kromi(vi), arseeni, koboltti, kupari, nikkeli, vanadiini, sinkki ja öljyhiilivedyt, joiden pitoisuudet ylittävät paikoin pohjaveden ympäristönlaatunormit, talousveden laatuvaatimukset /-suositukset tai pohjaveden laadun vertailuarvot (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014). Lisäksi pohjavedessä on paikoin sulfaatin ja orgaanisen aineksen (DOC, COD) kohonneita pitoisuuksia, alhainen happipitoisuus ja happamat ph- olosuhteet. KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Osa-alueen 1. kunnostuksen lähtökohtana on rikkikiisukuonan poistaminen rakentamisen vuoksi. Möljän niemen alueella kunnostuskaivua ei uloteta Näsijärven kunnostuksen aikaisen vedenpinnan alapuolelle. Maaperässä todettujen haitta-aineiden kulkeutumista sekä haitta-aineista tulevassa maankäytössä (asuinalue) mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä on arvioitu VNa 214/2007 ja Ympäristöhallinnon ohjeen 6/2014 (Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta) periaatteiden mukaisesti. Riskitarkastelun perusteella kohteessa on kunnostustarve. Rikkikiisukuonasta liukoiset metallit voivat kulkeutua pitkällä aikavälillä pohjaveteen. Arseenin ja koboltin osalta kulkeutumista on tapahtunut ajan kuluessa pohjavesitutkimusten perusteella. Pääsyy kuonan poistamiseen on kuitenkin tulevan rakentamisen vuoksi tehtävä kaivu ja kuonan soveltumattomuus hyötykäyttöön alueella. Pilaantuneisuudesta ei aiheudu terveysriskejä ihmiselle nykytilanteessa tai tulevassa maankäytössä. Kunnostuksen aikana terveysriskit ehkäistään pölyämisen hallinnalla. Pilaantuneisuudesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä ekologisia riskejä. Pohjaveden kunnostustarvetta ei tarkastella nyt kunnostettavalla osaalueella, vaan Hiedanrannan alueen pohjaveden pilaantuneisuus ja kunnostustarve tullaan arvioimaan erillisessä dokumentissa, kun pohjaveden tarkkailutuloksia on käytettävissä pidemmältä ajalta. Tarkasteltavat haitta-aineet ja käytetyt pitoisuudet
Tarkasteltavat haitta-aineet ovat metalleja (antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki), joita esiintyy alueen maaperässä olevassa rikkikiisukuonassa ja paikoin myös maa-aineksessa Vna 214/2007 kynnysarvot tai ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Tutkimusten yhteydessä kunnostettavalla osa-alueella ei ole aistinvaraisesti havaittu orgaanisia haitta-aineita sisältävää maa-ainesta ja muutaman varmistusanalyysin perusteella PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat olleet pieniä alittaen kynnysarvot, joten nämä on rajattu riskinarvion ulkopuolelle. Ravistelutestien perusteella sinkki ja koboltti ovat rikkikiisukuonassa paikoin liukoisessa muodossa. Lisäksi yhdessä näytteessä kadmium, kupari tai nikkeli ovat liukoisessa muodossa ja ylittävät tavanomaisen jätteen sekä osin myös vaarallisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvot. Pohjaveden haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden pohjaveden laadun vertailuarvoihin (Ympäristöhallinnon ohjeen 6/2014, s. 87). Pohjavesiputkista otetuissa vesinäytteissä vertailuarvot ylittyvät PVP16- putkessa arseenin, koboltin ja vanadiinin osalta. Putkissa PVP14 ja PVP1 ei todettu vertailuarvojen ylityksiä metalleja. Lisäksi talousveden laatuvaatimuksiin tai suosituksiin verrattuna kemiallisen hapenkulutuksen arvo (COD) on kohonnut pohjavedessä. Kulkeutumisen arviointi Metallien kohonneet liukoisuudet rikkikiisukuonassa aiheuttavat pitkällä aikavälillä kulkeutumisriskin maaperässä, koska liukoisessa muodossa metallit kulkeutuvat maaperän vajovedessä ja voivat kulkeutua pohjaveteen asti. Rikkikiisukuonan kokonaispitoisuudet ylittävät myös SHPpv viitearvot, mikä viittaa potentiaaliseen kulkeutumisriskiin. Kulkeutumista maaperästä pohjaveteen hidastaa merkittävästi se, että pohjavesi sijaitsee syvällä maanpinnasta, 10 metriä kuonakerroksen arvioidun alapinnantason alapuolella. Lisäksi maaperässä on silttisiä tai silttisiä hiekkakerroksia, joissa veden suotautuminen pohjavedeksi on hidasta. Osa-alueella 1 sijaitsevissa pohjavesiputkissa on todettu kohonneita arseenin ja koboltin pitoisuuksia, joten kulkeutumista pohjaveteen on jo tapahtunut. Toisaalta kadmiumin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuudet pohjavedessä ovat olleet pieniä.
Osa-alue 1 ei ole luokiteltua pohjavesialuetta, mutta pitkän ajan kuluessa haitta-aineita voi periaatteessa kulkeutua I luokan pohjavesialueelle (Epilänharju-Villilä A), sillä pohjaveden virtaussuunta on osa-alueelta 1 kohti pohjaveden muodostumisaluetta. Myös Möljän niemessä on todettu paikoin rikkikiisukuonatäyttöä, jonka metallien liukoisuudet olivat alhaisia. Metallit ovatkin saattaneet jo pääosin huuhtoutua kuonasta järveen. Kulkeutuminen on pitkällä aikavälillä edelleen mahdollista, koska metallien kokonaispitoisuudet kuonassa ovat suuria. Terveysriskit Rikkikiisukuonasta ei nykytilanteessa aiheudu terveysriskejä alueella kulkeville ihmisille. Rikkikiisukuonaa ei esiinny pintamaassa, jolloin pintamaaaltistusta ei voi tapahtua. Alueella ei ole todettu haihtuvia haitta-aineita, jotka voisivat kulkeutua tulevien rakennusten sisäilmaan. Alueen pohjavedellä ei ole talousvesikäyttöä, joten altistumista pohjaveden juomisen kautta ei voi tapahtua. Alueella ei kasvateta maaperässä ravintokasveja, joten haittaaineiden kulkeutumista ravintoon ei tapahdu. Kunnostuksen aikana kevyen liikenteen väylä on käytössä, joten alueella liikkuu työntekijöiden lisäksi ohikulkijoita. Pölyämisen hallinnalla voidaan ehkäistä haitta-ainepitoisen pölyn hengittäminen. Kunnostustöiden aikana mahdollisesti tapahtuvaa pölyämistä voidaan tarvittaessa ehkäistä kastelemalla. Ekologiset riskit Rikkikiisukuonassa metallien (arseeni, kadmium, koboltti, kupari, nikkeli, sinkki) kokonaispitoisuudet ylittävät SHPeko-viitearvot eli suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet ekologisten riskien kannalta. Maa-alueella ei ole erityistä luonnonsuojelullista arvoa tai merkitystä kasvien ja eläinten elinympäristönä. Ekologisten riskien kannalta haitta-aineiden kulkeutuminen Näsijärveen ja vesieliöstön altistuminen on kuitenkin mahdollista. Lielahden vesialue on nykytilassaan epäherkkä ympäristö ja lahteen on teollisen toiminnan aikana johdettu vuosikymmeniä selluteollisuuden jätevesiä ja lietteitä. Lahden pohjassa on lisäksi arviolta 1,5 miljoonaa m 3 nollakuitua, joten olemassa oleva vesieliöstö on joutunut sopeutumaan luonnontilasta poikkeaviin olosuhteisiin.
KUNNOSTUSTAVOITTEET JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kunnostustavoitteeksi on esitetty tulevalla maankäytöllä maaperän lopullisessa pintakerroksessa (0 1,0 m) kaikkien haitta-ainepitoisuuksien osalta alempia ohjearvoja, jolloin pintamaa-altistus ei ole mahdollista. Kunnostustyöt aloitetaan huhtikuussa 2018. Kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihtotekniikka. Pilaantuneet maamassat poistetaan tavoitepitoisuuksien mukaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle. Kaivu tehdään lajittelevana kaivuna. Alueelta kuljetettavista maa-aineksista laaditaan siirtoasiakirjat. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Autojen renkaat pestään tarvittaessa haitta-aineiden leviämisen ehkäisemiseksi. Kunnostuksen aikana tutkimuksia täydennetään alueilla, joilla ei ole tutkimuspisteitä. Mikäli kaivantovesiä muodostuu, niiden haitta-ainepitoisuudet määritetään ja ne käsitellään haitta-aineiden vaatimalla tavalla esim. laskeuttamalla ja/tai öljynerottimella. Kaivumaita välivarastoidaan tarvittaessa Hiedanrannassa päällystetyllä kentällä, joka ulottuu osittain osa-alueille 3 ja 4. Tarvittaessa pilaantuneisuudeltaan erilaiset massat läjitetään eri aumoihin (metallipitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavat massat, metallipitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävät massat ja metallipitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävät massat). Mikäli kaivun aikana havaitaan aistinvaraisesti tai kenttämittauksin orgaanista pilaantuneisuutta massat läjitetään erikseen. Maa, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle kunnostuksen tavoitetasojen, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen täytöissä tai toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Maan kaivua jatketaan alle tavoitetasojen todettuihin tai viranomaisten hyväksymiin rajapintoihin asti. Alustavan arvion mukaan kunnostuksen päätteeksi rajapinnoista (kaivuseinämistä ja -pohjista) otetaan kokoomanäytteinä jäännöspitoisuusnäytteet 1 näyte /400 m 2 kohti. Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa metallipitoisuudet. Muita haitta-aineita analysoidaan tarvittaessa kunnostuksessa tehtyjen havaintojen perusteella.
LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 6.4.2018 pilaantuneen alueen kunnostuksesta Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kommentit on huomioitu päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereella, Hiedanrannassa sijaitsevan entisen teollisuusalueen maaperän kunnostamista koskevan ilmoituksen (Osa-alue 1.) ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kunnostustavoitteet 1. Alueen maaperästä tulee poistaa rikkikiisukuona, muut jätteet sekä pilaantunut maa-aines valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen alempaan ohje-arvotasoon eri haitta-aineiden osalta, vähintään metrin syvyyteen tulevan maanpinnan tasosta. 2. Tulevien asuin- ja pysäköintirakennusten alueilta on lisäksi poistettava viiden metrin etäisyydeltä rakennusten seinälinjojen ulkopuolelta ja metrin syvyydeltä tulevien rakennusten alapohjien tasosta maa-ainekset, joiden haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvotason. 3. Tulevilta lasten leikkipaikoilta on poistettava maa-ainekset, joiden haittaainepitoisuus ylittää VNA 214/2007 mukaisen kynnysarvotason metrin syvyyteen tulevasta maanpinnasta. 4. Kunnostus on saatettava loppuun viimeistään rakentamisen yhteydessä. Mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa suoritettava maaperän puhdistaminen on tehtävä tämän päätöksen mukaisesti ja kunnostuksen loppuraporttia on täydennettävä rakennusaikana suoritetun kunnostuksen osalta. Kunnostuksen toteutus ja seuranta 5. Tutkimuksia on täydennettävä kunnostuksen yhteydessä siten, että koko osa-alueen 1. pintamaan ja poistettavan jätteen sekä maa-ainesten haittaainepitoisuudet saadaan luotettavasti kartoitettua. Alueen maaperästä tulee analysoida kattavasti raskasmetallien pitoisuuksien lisäksi haihtuvien hiilivetyjen sekä PAH- yhdisteiden pitoisuudet.
6. Alueelta kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata työn aikana. Työnäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitteita, on mittausten luotettavuus varmistettava riittävällä määrällä laboratoriossa analysoituja kontrollinäytteitä. 7. Alueen kunnostamisen aikana on varmistettava, etteivät maaperässä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan avonaisista kaivannoista sade- ja hulevesien mukana maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Vesien pääsy kaivantoihin on estettävä ja kaivu toteuttavat siten, että riski haitta-aineiden kulkeutumisesta ei toteudu. 8. Mikäli kunnostuksen aikana todetaan pilaantuneisuutta, joka ei ole ollut suunnittelun aikana tiedossa, siitä on ilmoitettava ELY-keskukseen sekä kaupungin ympäristöviranomaiselle, joiden kanssa neuvotellaan jatkotoimenpiteistä 9. Mikäli maaperään jää yli metrin syvyyteen tulevasta maanpinnasta Vna 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee asiasta ottaa yhteyttä Pirkanmaan ELY-keskukseen ja aluetta koskeva riskinarviointi päivittää. Pirkanmaan ELY-keskus arvioi kunnostustarpeen päivitetyn riskinarvioinnin perusteella 10. Kiinteistöltä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset ja muut jätejakeet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä kaivualueen täyttöihin, on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Kiinteistön alueelta ei saa toimittaa maa-aineksia pohjavesialueille, eikä rakennuspaikoille, joilla ei ole lupaa vastaanottaa niitä. 11. Kunnostustöiden yhteydessä syntyviä haitta-ainepitoisia kaivumassoja, joiden haihtumattomien yhdisteiden haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason, voidaan hyödyntää kiinteistöllä kaivantojen täyttöihin. 12. Kunnostuksen aikainen maankaivu ja liikenne on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Tarvittaessa maa-aineksen pölyäminen kaivun tai muun käsittelyn yhteydessä on estettävä kastelemalla. Kulkuväylät on pidettävä puhtaina.
Välivarastointi Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneiden maaainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti ja niihin on merkittävä valtioneuvoston asetuksen (86/2015) 24 :n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 13. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia välivarastoitaessa kiinteistöllä, on varastoinnin oltava mahdollisimman lyhytaikaista eikä siitä saa aiheutua välivarastointialueen maaperän tai vesistön pilaantumista. Haitta-ainepitoiset maa-ainekset on peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä ja sade- sekä sulamisvesien pääsy välivarastointialueelle on estettävä. Varastoitavien massojen laadusta ja määristä on pidettävä kirjaa ja eri tyyppiset massat on varastoitava erillään siten, etteivät ne sekoitu keskenään. Mikäli alueella on tarve harjoittaa massojen pidempiaikaista varastointia siten, että varastointiaika on yli kuukauden, on toteutuksesta laadittava erillinen suunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää varastoitavien massojen laatu, määrä ja varastoinnin arvioitu kesto sekä toimenpiteet, joilla haittaaineiden leviäminen varastoalueelta ympäristöön estetään (mm. kentän pohjarakenne, kallistukset, ympärysojat ja muut vesienhallinta toimenpiteet). Suunnitelma tulee toimittaa ELY-keskukselle hyväksyttäväksi vähintään kaksi viikkoa ennen varastoinnin aloittamista. Kaivantovesien käsittely 14. Sade- ja hulevesien pääsy alueelle kaivettuihin kaivantoihin tulee estää. Työn aikana mahdollisesti kertyvistä vesistä on analysoitava maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Vettä ei saa johtaa viemäriin tai maastoon, mikäli vedessä havaitaan haittaaineita, joiden pitoisuudet ylittävät Vna 1022/2006 liitteen 1. mukaiset ympäristölaatunormit. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, jonka käytön Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt. Talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisen jätteen
kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti. Kaivualueen jäännöspitoisuudet 15. Kunnostustyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa näyte vähintään 200 m 2 alueelta. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava niin, että kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet mukaan luettuna haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet. Tarkkailu 16. Maaperän kaivun ja kunnostuksen vaikutusta haitta-aineiden kulkeutumiseen tulee seurata pohjavesitarkkailun avulla. Vesinäytteet tulee ottaa kahden kuukauden välein suunnitelman liitteenä olevassa piirustuksessa nro 302a. esitetyistä pohjavesiputkista PVP 1, PVP 2, PVP 12, PVP 13 ja PVP 14. Mikäli tarkkailun yhteydessä havaitaan oleellisia muutoksia pohjaveden laadussa tai määrissä on siitä ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukseen, jonka kanssa sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kunnostuksen päättymisen jälkeen tulee pohjavesiputkista ottaa vähintään yksi näytteenottokierros. Tarkkailua voidaan muuttaa ELY-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. 17. Hiedanrannan alueen pohjaveden pilaantuneisuus ja kunnostustarve tulee arvioida erillisessä dokumentissa, kun pohjaveden tarkkailutuloksia on käytettävissä pidemmältä ajalta. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi 18. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Kyseisen henkilön nimi- ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja sijoituskohteista.
20. Kunnostuksesta on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle. Kunnostusta koskevassa raportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - kunnostetun alueen tunnistetiedot, - kunnostustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto, - kunnostuksen aikaisten kenttämittausten tulokset ja kenttämittaustulosten varmistamiseksi tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset, käytetyt mittausmenetelmät sekä tarkkuudet, - pohjavesitarkkailun tulokset - kartta, jossa on esitetty, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneet maat on poistettu. - poistettujen maa-ainesten ja muiden jätejakeiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitettujen jätejakeiden ja maiden kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet, - selvitys alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä kaivantojen täytöissä, - yhteenveto mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä, - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät, Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan, maa-ainesten kaivulla tai kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Kunnostustavoitteeksi on esitetty tulevalla maankäytöllä maaperän lopullisessa pintakerroksessa (0 1,0 m) kaikkien haitta-ainepitoisuuksien osalta alempia ohjearvoja, jolloin altistuminen pintamaan haitta-
ainepitoisuuksille estyy. Koska pintamaan kunnostus tehdään mahdollisesti vasta rakentamisvaiheessa, eikä tulevan Hiedanrannan asuinalueen maanpinnan korkotasoja ei ole vielä tiedossa, tulee rakentamisen aikaisen kunnostaminen raportoida sen päätyttyä. Maaperä korkeita metallipitoisuuksia sisältävän rikkikiisukuonakerroksen alapuolella on ohut hiekka-, sora- tai moreenikerros, jonka alla on hyvin vettä läpäiseviä maakerroksia. Tästä syystä kaivun yhteydessä kaivantoihin mahdollisesti pääsevät sade tai hulevedet aiheuttavat todennäköisen riskin sille, että maaperän tai rikkikiisukuonan sisältämät liukoiset metallit ja muut haitta-aineet kulkeutuvat syvemmälle maaperään ja sitä kautta pohjavesikerrokseen. Päätöksessä on annettu määräys kaivun suorittamisesta sellaisella menetelmällä, että tällaista riskiä haitta-aineiden kulkeutumisesta ei synny. Vesien pääsy kaivantoihin tulee estää ja avonaiset kaivannot tulee täyttää tai peittää mahdollisimman nopeasti. Kunnostuksen vaikutusta pohjaveden haitta-ainepitoisuuksiin tulee seurata kunnostuksen aikana määräyksen nro 16. mukaisesti. Veden kerääntyminen kaivantoihin kunnostuksen aikana on estettävä. Mikäli työalueelle kuitenkin kertyy vesiä, joiden epäillään sisältävän haitta-aineita, ne on edellytetty tutkimaan ja pilaantuneet vedet käsittelemään, jotta vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle, eivätkä aiheuta maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimuksissa on todettu metallien olevan osittain liukoisessa muodossa, eikä kiintoaineen laskeuttaminen näin ollen poista kyseisä haitta-aineita vedestä. Alueen maaperätutkimuksia on edellytetty tarkentamaan, koska kohonneet liukoisuudet rikkikiisukuonassa ovat todennäköisesti aiheuttaneet myös kuonan alapuolella olevan maaperän raskasmetallipitoisuuksien kohoamista. Maaperästä on määrätty tutkimaan raskasmetallien lisäksi myös orgaanisten ja haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet riittävän kattavan näytteenoton avulla. Tämä on tarpeen, koska kunnostettavalla alueella on harjoitettu pitkään maaperää pilaavaa toimintaa, jonka seurauksena maaperä on todennäköisesti pilaantunut usealla eri haitta-aineella. Kiinteistöllä esiintyvien haitta-aineiden laatu, määrä ja levinneisyys on tärkeää kartoittaa huolellisesti, koska aluetta ollaan muuttamassa tiheään rakennetuksi asuinalueeksi, jonka lisäksi se sijaitsee hyvin lähellä ensimmäisen luokan pohjavesialuetta ja pohjaveden virtaussuunta on kohti pohjaveden muodostumisaluetta. Syvemmissä maakerroksissa mahdollisesti olevien haitta-aineiden aiheuttamia terveys- ja ympäristöriskejä ei ole arvioitu pilaantuneen
maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen liitteenä olevassa riskinarvioinnissa, koska niitä ei ole toistaiseksi tutkittu. Edellä mainitun vuoksi tässä päätöksessä on edellytetty arvioimaan syvempien maakerrosten haitta-aineista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit, mikäli kunnostuksen yhteydessä syvemmissä maakerroksissa todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. ELY-keskus arvioi päivitetyn riskinarvioinnin perusteella maaperän kunnostustarpeen. Kiinteistöltä poistettavat maa-ainekset ja jätejakeet on määrätty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaiseksi loppukäsiteltäväksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Välivarastointia koskeva määräys on annettu maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden leviämisen estämiseksi ja lisäpilaantumisen ehkäisemiseksi Mikäli työteknisitä syistä johtuen kaivettuja massoja joudutaan varastoimaan pidemmän ajan (yli kuukausi), on varastoinnista laadittava tarkentava suunnitelma. Tämä on katsottu tarpeelliseksi, koska osa varastoitavista massoista saattaa sisältää korkeita pitoisuuksia liukoisia haitta-aineita ja voivat siten aiheuttaa ympäristö- ja terveysriskin. Suunnitelma tulee toimittaa hyvissä ennen varastoinnin aloittamista tarkastettavaksi ELY-keskukseen. Kunnostuksen aikainen kirjanpito ja kunnostuksen dokumentointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. MAKSUPERUSTE SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Valtioneuvosto on antanut asetuksen 1066/2017 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 28 tuntia, joten maksu on 1540 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 133, 136, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA MUUTOKSENHAKU Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus (1066/2017) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Tämä päätös on voimassa 17.4.2023 saakka. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. LISÄTIETO Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Satu Honkanen, puh. 0295 036 331, sähköposti: satu.honkanen@ely-keskus.fi. ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Satu Honkanen ja ratkaissut yksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte. Asia on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. Ilmoituksen tekijälle TIEDOKSI LIITTEET Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Ramboll Finland Oy (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Valitusosoitus
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Sievi-Korte Tuija 17.04.2018 14:55 Honkanen Satu 17.04.2018 14:55