Liiteasiakirja: nimeämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot:

ESITYS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOA KOSKEVAKSI SUOMEN KANSALLISEKSI OHJELMAKSI 2014 NIMETTYJEN VIRANOMAISTEN YKSILÖIMINEN Hallinnointi- ja valvontajärjestelmistä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset (asetuksen (EU) N:o 514/2014 25 artikla) Viranomaiset ja niiden yhteystiedot: Viranomaise n nimi Viranomaise n päällikkö Osoite Sähköposti Nimeämis päivä Siirretyt toiminnot Vastuuvirano mainen Sisäministeriö, kansainväliste n asioiden yksikkö (ei vielä virallisesti nimetty) Laura Yli- Vakkuri PL 26 (Kirkkoka tu 12), 00023 Valtione uvosto, Suomi SOLID@inte rmin.fi Tarkastusviran omainen Sisäministeriö, sisäisen tarkastuksen yksikkö (ei vielä virallisesti nimetty) Jyrki Pennanen PL 26 (Kirkkoka tu 12), 00023 Valtione uvosto, Suomi sitao@inter min.fi Valtuutettu viranomainen 1 Valtuutettu viranomainen 2 Valtuutettu viranomainen n (enintään 10) N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A Liiteasiakirja: nimeämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää seuraavat tiedot: 1

a) pääasiallinen vastuunjako viranomaisen organisaatioyksiköiden välillä; b) tarvittaessa sen suhde valtuutettuihin viranomaisiin, siirrettävät toiminnot ja tärkeimmät menettelyt näiden siirrettyjen toimintojen valvomiseksi; sekä c) tiivistelmä tärkeimmistä menettelyistä tuensaajien maksupyyntöjen käsittelemiseksi ja menojen hyväksymiseksi ja kirjaamiseksi. Esitetään lyhyt kuvaus suunnitellusta hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä (asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklan 2 kohdan g alakohta). max.900 merkkiä Rahaston vastuuviranomainen tulee olemaan sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö. Rahastojen tarkastusviranomainen tulee olemaan sisäministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksiköt ovat hoitaneet vastaavia tehtäviä myös edeltävän ohjelmakauden SOLID-rahastoissa. Delegoituja viranomaisia ei nimetä. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä tulee säilymään samankaltaisena kuin SOLID-rahastoissa. On katsottu, että yhteisestä järjestelmästä on merkittäviä synergiaetuja. Rahastojen vastuuviranomainen jakaantuu kahteen tiimiin: (1) valmistelu- ja toimeenpanotiimiin sekä (2) valvonta- ja tarkastustiimiin. Maksupyyntöjen käsittelyssä ja menojen hyväksymisessä ja kirjaamisessa noudatetaan horisontaaliasetuksessa edellytettyjä menettelyjä. Kansallisen ohjelman soveltamisala kattaa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan. Toimissa huomioidaan ruotsinkielisen tiedon ja koulutuksen tarpeet. 1 JAKSO: TIIVISTELMÄ Esitetään koko ohjelmaa koskeva tiivistelmä, jossa tuodaan esiin kansalliset strategiat ja tavoitteet (toivotut tulokset). max. 5000 merkkiä Suomen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäinen turvallisuus rakentuu häiriöttömästi ja luotettavasti toimivista viranomaispalveluista ja -yhteistyöstä, varautumisesta sellaisiin tekoihin ja tapahtumiin, joita ei voida tehokkaasti ennalta ehkäistä ja turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä. Erityistavoitteessa 1 tavoitteena on yhteisen viisumipolitiikan tukeminen, ml. laittoman maahantulon ehkäiseminen. Keskeistä ovat kansallisen viisumitietojärjestelmän ja - 2

prosessien kehittäminen ja yhdyshenkilöjärjestelmän kehittäminen. Toimilla kehitetään viisumiprosesseja (ml. tietojärjestelmät) siten, että pystytään paremmin vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Yhdyshenkilötoiminnassa tavoitteena on viranomaisyhteistyön kehittäminen, yhdyshenkilöiden kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti olosuhteiden muuttuessa, laittoman maahantulon estäminen ja viisumiprosessin tukeminen. Viisumipolitiikassa tavoitteena on edistää henkilöiden liikkumista (mm. bona fide -henkilöt) torjuen samalla tehokkaasti laitonta maahantuloa. Konsuliyhteistyö ja yhdysmiesten sijoittaminen edustustoihin estävät tehokkaasti laitonta maahantuloa. Viisumipolitiikassa nojataan Kansalaispalvelustrategiaan, Maahanmuuton tulevaisuus -strategiaan ja Laittoman maahantulon vastaiseen strategiaan. Viisumipolitiikan keskiössä on viisumikäsittely Venäjällä. Yhdennetty rajavalvonta -erityistavoitteen 2 alla tavoitteena on Suomen hallitusohjelman mukaisesti rajavalvontaviranomaisten toimintakyvyn turvaaminen ja varautuminen itäliikkuvuuden muutoksiin mm. rajavalvontaa kehittämällä. Rajaturvallisuuden merkittävimmät haasteet ovat kasvavan rajaliikenteen hallinta ja rajojen valvontakyvyn pitäminen uskottavana. EUROSUR-tavoitteen alla kehitetään mm. kansallista koordinaatiokeskusta ja tilannekuvajärjestelmiä. Lisäksi tavoitteesta rahoitetaan mm. rajavalvontatekniikkaa ja -järjestelmiä. Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategian yksi painopiste on turvallisuusriskejä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittäminen. Venäjän ja muiden keskeisten kolmansien maiden kanssa kehitetään vakaata rajatilannetta edistäviä toimenpiteitä. Operatiivinen tuki -erityistavoitteen rahoitusta käytetään mm. tietojärjestelmien ylläpitokustannuksiin (viisumitietojärjestelmä, SIS II ja muut rajavalvontaan liittyvät järjestelmät), EUROSUR-koordinaatiokeskuksen henkilöstökustannuksiin ja alusten/muiden kulkuvälineiden huolto- ja ylläpitokustannuksiin. Tukea käyttävät ulkoasiainministeriö, Rajavartiolaitos ja poliisi. Suomi on hakenut rahoitusta erityistoimista Frontex-laitteisiin. Rikollisuuden torjuminen ja ehkäiseminen -erityistavoitteen 5 alla painopisteitä ovat terrorismin, järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden sekä ekstremismin ja radikalisoitumisen torjuminen ja ehkäiseminen. Myös rikosten uhrien tuen ja suojelun parantamiseen, todistajansuojelulakiin, rikoksentorjuntaan, kyberrikollisuuteen ja talousrikoksiin liittyvät toimet ovat painotuksia. Kansallinen terrorismintorjuntastrategia noudattaa EU:n terrorisminvastaista strategiaa ohjaten terrorismin vastaista työtä ja kehittämistoimenpiteitä. Terrorismin, radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennalta estämiseen liittyvää toimintaa kehitetään kansallisten väkivaltaisen ekstremismin torjuntaohjelman, terrorismin torjuntaohjelman ja sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan. 3

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa pyritään mm. viranomaisyhteistyön, toiminnan ja tiedonvaihdon esteiden purkamiseen, korostetaan kiinnijäämisriskiä ja rikoksilla saadun hyödyn poisottamiseen tehostetuilla viranomaisten yhteistoimilla sekä toteutetaan myös korruption vastaisia toimia. Jäsenvaltioiden ja EU:n kriisien- ja riskienhallintakyvyn parantaminen -erityistavoitteen 6 alla tavoitteina ovat henkilöiden ja infrastruktuurin suojeleminen erilaisia uhkia vastaan sekä eri viranomaisten valmiustoimet. Toimenpiteet liittyvät Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) kuvattujen uhkamallien mukaisten uhkien torjuntaan ja niihin varautumiseen. YTS:ssä on kuvattu uhkamalleja, joista sisäministeriön vastuulla ovat suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat, terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus sekä rajaturvallisuuden vakavat häiriöt. YTS:n yksi seitsemästä yhteiskunnan elintärkeästä toiminnosta on sisäinen turvallisuus. Em. uhkamallit muodostavat keskeisen uhan sisäiselle turvallisuudelle. Rahaston tuki on Suomen ulkorajavalvonnalle, viisumiasioiden kehittämiselle ja sisäisen turvallisuuden toimialalle merkittävä, koska viranomaisten toimiin kohdistuu ohjelmakaudella merkittäviä säästövelvoitteita ja resurssivähennyksiä. Lisäksi rahaston tuella voidaan kehittää ja edistää EU-säännösten edellyttämiä toimia sisäisen turvallisuuden alalla, kuten edeltävälläkin ohjelmakaudella. Suomea koskevat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet huomioidaan rahoitettavissa toimissa. 2JAKSO: JÄSENVALTION LÄHTÖTILANNE Lähtötilanne on tiivistelmä jäsenvaltion tilanteesta joulukuussa 2013 rahaston kannalta olennaisilla aloilla. Tässä jaksossa on esitettävä: kuvaus jäsenvaltion lähtötilanteesta, täydennettynä tarpeiden asianmukaista arviointia varten tarvittavilla asiatiedoilla; analyysi jäsenvaltion tarpeista, mukaan lukien poliittisen vuoropuhelun keskeisistä kysymyksistä; tiedot tähän mennessä toteutetuista toimenpiteistä, myös aiempien sisäasioiden rahastojen avulla toteutetuista toimenpiteistä; arvio kansallisista tarpeista, myös asianomaisissa arvioinneissa havaituista haasteista; sekä tiedot kansallisen talousarvion alustavista vuotuisista määrärahoista, jaoteltuina kansallisissa ohjelmissa asetettujen erityistavoitteiden mukaan. Kaikkien tietojen on oltava itsenäisiä, eikä niiden yhteydessä saa viitata liiteasiakirjoissa oleviin tietoihin eikä niissä saa olla hyperlinkkejä. Mukaan voidaan liittää lisätietoja sisältävä asiakirja. 4

Mahdolliset liiteasiakirjat eivät ole osa asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua komission päätöstä kansallisen ohjelman hyväksymisestä. max. 14 000 merkkiä Suomen hallitusohjelmassa tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Valtioneuvosto on hyväksynyt Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteen saavuttamiseksi. Keskeiset seikat rajatarkastuksissa ja rajojenvalvonnassa sekä rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumisessa v. 2014 ovat kasvava rajaliikenne Suomen ja Venäjän välillä, tuleva EU-sääntely ja varautuminen mahdolliseen EU-Venäjä - viisumivapauteen. Rajavartiolaitos (RVL) on päävastuuviranomainen rajaturvallisuustehtävissä, -valvonnassa ja - tarkastuksissa. Ulkoasiainministeriö (UM) on Schengen-viisumiasioissa kansallinen keskusviranomainen. Poliisi vastaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamisesta, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, rikosten ennalta estämisestä, selvittämisestä ja syyteharkintaan saattamisesta. Tulli vastaa mm. Suomeen tuotavien ja Suomesta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta sekä tullirikosten estämisestä, selvittämisestä ja syyteharkintaan saattamisesta. Syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksella on keskeinen rooli oikeusturvan takaamisessa. RAJAT Itärajan suurilla rajanylityspaikoilla ei kaikkina ajankohtina ole pystytty takaamaan rajaliikenteen sujuvuutta matkustajamäärien kasvun takia. Maaulkorajan ylityksiä oli v. 2013 n. 13 miljoonaa. Pääosan rajaliikenteen kasvusta muodostavat venäläiset, jotka on Schengenin säännöstön mukaan tarkastettava perusteellisen rajatarkastusprosessin mukaisesti. Globaalin talouden muutokset vaikuttavat rajaliikenteen kehitykseen nopeasti. Rajanylityspaikkojen liikenneväylien ja infrastruktuurin uudistaminen kaakkoisrajan suurilla rajanylityspaikoilla on aloitettu. Myöhemmin kehittämistoimet laajennetaan pohjoisemmille rajanylityspaikoille. Rajanylityspaikkojen kehittämisohjelma on yhteen sovitettu Venäjän kanssa. Myös Helsinki-Vantaan lentoasemaan, joka on Suomen vilkkain rajanylityspaikka, investoidaan. Rajaliikenteen kasvu asettaa haasteita tietojärjestelmille ja tietoturvaratkaisuille. Älykkäät rajat -paketin toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää matkustajavirtojen hallinnassa ja edellyttää myös kansallisia hankintoja, kuten biometriikan lukulaitteet ja kansallisten tietojärjestelmien muutokset. Uusista teknologioista mainittakoon myös esim. mobiililaitteisiin suunniteltu rajatarkastussovellus. Komissio on myös ehdottanut keskitetyn AFIS-järjestelmän rakentamista, joka palvelisi etupäässä rajanylityspaikoilla ja viisuminmyönnössä. 5

RVL:ssa ylläpidetään tilannekuvaan perustuvaa ympärivuorokautista johtamis- ja toimintavalmiutta. Rajojen valvontaa tehdään jalan, koira- ja ajoneuvopartioina sekä vesi- ja ilma-alusvalvontana. Partioiden käyttämät kulkuneuvot on varustettu kenttäjohtojärjestelmällä, jolla jaetaan ja vastaanotetaan tilannekuvaa. Valvontaa täydennetään teknisellä valvonnalla, joka kattaa n. 5 % Suomen vastuulla olevasta EU:n ulkorajasta. Partiointia Suomen ja Venäjän rajalla on vähennetty edeltävällä ohjelmakaudella n. 30 %. Myös alkaneella ohjelmakaudella tehdään vähennyksiä, joitakorvataan lisäämällä ja kehittämällä valvontatekniikkaa ja partioiden liikkuvuutta parantamalla. RVL:n esikuntaan sijoitettu NCC ylläpitää kansallista tilannekuvaa (NSP), täydentää ja seuraa eurooppalaista tilannekuvaa (ESP), yhteistä rajojen takaista tilannekuvaa (CPIP), koordinoi kansallisten rajavalvontaan osallistuvien resurssien käyttöä ja vastaa kansallisesta ja kansainvälisestä operatiivisesta tiedonvaihdosta. NCC:n toimintaan osallistuvat myös poliisi ja tulli. Suomi jakaa tapahtumatietotason tapahtumat kaikkien EUROSURissa mukana olevien jäsenmaiden kanssa. Lisäksi Suomella on kahdenvälistä yhteistyötä Viron ja Norjan kanssa. Itämeren rajaviranomaisten kesken ei tällä hetkellä kyetä vaihtamaan tietoa tehokkaasti. Paremmalla kansainvälisellä tiedonvaihdolla taustatiedot esim. aluksesta ja siinä mukana olevista ihmisistä olisivat käytettävissä jo ennakolta. Yhteistyö Venäjän kanssa perustuu hallitusten väliseen sopimukseen, joka sisältää paikallisja aluetason rajavaltuutettujärjestelmän, jonka kautta tietojen vaihto pääasiassa tehdään. Lisäksi tietoa vaihdetaan esikuntien ja päälliköiden säännöllisissä tapaamisissa. Suomen ja Venäjän rajaviranomaisilla on käytössä varhaisvaroitusjärjestelmä, jota käytetään esim. kun maarajalla on laittoman maahantulon tapauksia. Maiden välille kehitetään reaaliaikaista yhteistä meritilannekuvajärjestelmää. Rajavartijoiden perus- ja jatkokoulutus täyttää yhteiseurooppalaisen opetussuunnitelman (CCC) vaatimukset. Venäjän kielen koulutuksen lisäämistarpeeseen on tartuttu Schengentarkastusten suositusten johdosta. Koulutustiloja ja -laitteita on kuitenkin uudistettava. VIISUMIT Viisumihakemusten määrä erityisesti Venäjällä on kasvanut. V. 2013 Suomen edustustoihin jätettiin 1 569 851 hakemusta, joista Venäjällä oleviin edustustoihin 1 501 210. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 1 554 190. Suomen 92 ulkomaan edustustosta 60 käsitteli viisumihakemuksia v. 2013. Edustustot käsittelivät hakemuksia myös muiden Schengenmaiden puolesta. UM:n viisumitoiminnan kehittämisen painopiste on viime vuosina ollut Venäjällä. Kasvaneiden hakemusmäärien johdosta on toteutettu paikkariippumaton viisumikäsittely, minkä puitteissa on avattu viisumipalvelukeskus Kouvolassa. Viisumihakemusten 6

vastaanotto on ulkoistettu Moskovassa, Pietarissa, Petroskoissa, Murmanskissa, Kiovassa ja osittain Bangkokissa. Kehittämistoimenpiteet laajennetaan koko edustustoverkkoon huomioiden konsulilainsäädännön muutokset. Viisumihakijoiden palvelun parantamiseksi ja toiminnan resurssien tehostamiseksi yhteistyötä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa lisätään. Sähköisen asioinnin hyödyntäminen, järjestelmämuutokset ja henkilökunnan ammattitaito ovat haasteita, joihin pyritään vastamaan koulutuksella. Laittomaan maahantuloon käytetään usein vääriä/väärennettyjä asiakirjoja. Ulkorajalla paljastettiin v. 2013 n. 220 väärennöstä. Jälkikäteinen maassaoloedellytysten selvittäminen ja laittomasti maahan tulleen henkilön maastapoistamiseen liittyvät toimet työllistävät monia viranomaisia ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Mahdolliseen viisumivapauteen pyritään valmistautumaan siten, ettei Suomesta tule kauttakulku- tai kohdemaa laittomalle maahantulolle Schengen-alueella. Laittoman maahantulon paine on jatkuvaa ja lievässä kasvussa, mutta tilanne on vakaa. Rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman maahantulon ehkäisemisessä ja torjunnassa yhdyshenkilötoiminta on tärkeää. Toiminnan ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen tuo lisäarvoa viranomaistoimenpiteille. Tavoitteena on kehittää eri viranomaisten yhdyshenkilöverkostoja tarkoituksenmukaisesti reagoimalla muuttuviin olosuhteisiin. Yhdyshenkilöitä on Virossa, Latviassa, Intiassa, Kiinassa, Nigeriassa ja Venäjällä. RIKOLLISUUDEN EHKÄISEMINEN JA TORJUMINEN Rikostorjunnan pääasialliset tarpeet liittyvät viranomaisten toiminnallisten tietojärjestelmien kehitykseen, teknologia- ja laitteistohankintatarpeisiin, teknisen tiedonhankinnan, analyysitoiminnan ja tietojohtoisen toiminnan tarpeisiin sekä viranomaisyhteistyön edelleen kehittämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Rikosten ehkäisyä koskevaa tietotaitoa on kehitettävä. Kasvava rajaliikenne heijastuu erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Omaisuusrikosten ja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvun lisäksi kasvava rajaliikenne lisää myös tavanomaisen rikollisuuden määrää erityisesti liikennerikkomuksissa. Tehtävistä suoriutuminen edellyttää viranomaisilta mm. kielikoulutusta ja tulkkauspalveluiden kehittämistä. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden yhteydet laittomaan maahantuloon ovat huomionarvoisia, koska laittomat maahantulijat ja heidän identiteettinsä ovat helposti rikollisten hyödynnettävissä. Ihmiskauppa on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Suomen huumausainemarkkinat ovat melko vakaat, mutta huolena on muuntohuumeiden ohella lisääntyvä kannabiksen kotikasvatus ja amfetamiinin, ekstaasin ja muiden psykoaktiivisten aineiden ja vahvojen lääkkeiden salakuljetus. Suomen lainsäädännön mukaan huumeiden hallussapito, valmistus, kasvatus, salakuljetus, myynti ja välittäminen on 7

laitonta. Lisäksi Suomi nähdään sijaintinsa vuoksi lisääntyvässä määrin reittinä Venäjälle huumeiden salakuljetuksessa. Huumeiden käytön ja huumerikollisuuden kasvun estämiseksi toteutetaan kansallista toimintaohjelmaa ja ennalta estävää toimintaa. On kehitettävä toimia, joilla tunnistetaan heikkoja signaaleja, jotka saattavat johtaa ääriliiketoimintaan, rikollisjärjestön perustamiseen tai jäsenyyteen. On myös edistettävä toimia, joilla tuetaan rikollisjärjestön jäseniä irtautumaan rikollisesta toiminnasta. Tämä edellyttää moniviranomaisyhteistyötä mm. poliisin, rikosseuraamuslaitoksen ja sosiaalialan työntekijöiden kanssa ja paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämistä. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyy harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta. Kansallisesti pyritään mm. viranomaisyhteistyön, toiminnan ja tiedonvaihdon esteiden purkamiseen, kiinnijäämisriskin korottamiseen ja rikoshyödyn poisottamisen tehostamiseen. Viranomaisyhteistyön ohella talousrikosten ja harmaan talouden torjunnan pääasialliset tarpeet liittyvät poliisin toiminnallisten tietojärjestelmien kehitykseen ja teknologia- ja laitteistohankintatarpeisiin. Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu lisää todistajansuojelun tarvetta ja rikosasioita hoitavien virkamiesten suojelutarvetta. Tarpeet todistajansuojeluohjelmaan ja tulevan kansallisen lainsäädännön toimeenpanoon liittyvät mm. tietojärjestelmiin, prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen. Tavoitteena on myös uhrien/todistajien tukemismenetelmien kehittäminen terrorismin/radikalisoitumisen uhreille ja lähipiirille ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja auttamisen tehostaminen. Rikoksen uhrien tukipalveluiden parantaminen on tavoite, jota edellyttävät kansainväliset sitoumukset ja säädökset. Terrorismin, radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennalta estämiseen liittyvää toimintaa kehitetään väkivaltaisen ekstremismin torjuntaohjelman, terrorismin torjuntaohjelman ja sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteiden mukaan analyysitoiminnolla, tilanneseurannalla ja tietojen vaihdolla, pohjoismaisella yhteistyöllä ja yhteisharjoituksin. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumisen osalta kansalliseen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan on kirjattu erityistoimenpiteitä, joiden lisäksijärjestetään mm. koulutusseminaareja, tiedonvälitystä ja yhteisten käytäntöjen kehittämistä. Korruption torjunnan tehostamisessa painopisteitä ovat korruptiotilannekuvan päivittäminen, eri toimijoiden valveutuneisuuden parantaminen, viranomaisten korruptioon liittyvän osaamisen kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö OECD:n, Euroopan neuvoston, EU:n ja YK:n kanssa. Viranomaisten kyberturvallisuuden suorituskykyä on edistettävä esim. kehittämällä kyberturvallisuutta parantavia tietojärjestelmiä, verkoissa tapahtuvaa tiedustelua ja 8

tiedonvaihtoa myös kansainvälisesti. Tiedonsaantimahdollisuuksia ja analyysikykyä tulee edelleen parantaa. Tietoverkoissa ilmenevä järjestäytynyt rikollisuus ja laiton tiedustelu on lisääntynyt ja tekninen toimintaympäristö kehittyy nopeasti. Kasvavaan tietotekniikka- ja tietoverkkorikollisuuteen on panostettava. Rikosteknistä ja rikospaikkatutkintaa (esim. laboratoriotoiminta) kehitetään vastaamaan EUdirektiivin vaatimuksia. RISKIEN JA KRIISIEN HALLINTA Kriittisten infrastruktuurien suojaaminen riskejä vastaan (terrorismi, rikollisuus ja onnettomuudet) on tullut haasteellisemmaksi. Kansallisten haavoittuvuuksien kartoitus on käynnissä. Tärkeimpiä sektoreita ovat energiantuotanto- ja jakeluketju sekä sähkö- ja tietoliikenneverkot. Infrastruktuurin suojaamistoimien kehittäminen ja resilienssin parantaminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Ulkoinen ulottuvuus on tärkeä osa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista. Energian ja sähköverkkojen osalta kriittiset infrastruktuurit ovat verkottuneet Suomen naapurimaihin, joista osa on EU:n jäsenvaltioita, Norja kuuluu ETA-alueeseen ja Venäjä on EU:n ulkopuolinen valtio. Verkottuneisuuden ja keskinäisten riippuvuussuhteiden takia em. maiden kriittisten infrastruktuurien häiriöt voivat aiheuttaa seurauksia Suomessa. On välttämätöntä tehostaa kv. yhteistyötä tällä alalla mm. tietoturvan ja tietojärjestelmien osalta, lisäämällä koulutusta, yhteistyötä, kokemuksista oppimista, tietojenvaihtoa ja tutkimus- ja kehittämistyötä ja tutkimustulosten hyödyntämistä. Suomessa tehdään pelastuspalvelumekanismin edellyttämää kansallisten riskien määrittelytyötä, jossa käsitellään riskejä, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Riskien määrittelyn jälkeen suunnitellaan toimenpiteet riskien hallitsemiseksi ja kartoitetaan suurimmat puutteet varautumisessa ja priorisoidaan kehittämiskohteet. CBRNE-uhkaan varaudutaan toteuttamalla kansallista terrorismin torjunnan strategiaa CBRNE-asioiden osalta ja toimeenpanemalla CBRN- ja E-toimintasuunnitelmia. Toiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi asetetaan strateginen työryhmä, jonka tehtävänä on laatia kansallinen CBRNE-strategia, luoda edellytykset viranomaisten ja elinkeinoelämän tietoisuuden ja koulutuksen kehittämiseksi, luoda edellytykset tarvittavan yhteensopivan välineistön hankkimiseksi eri viranomaisille ja kehittää ja seurata kansainvälistä yhteistyötä. Keskeisenä ajatuksena työryhmällä on CBRNE-uhkien ennaltaehkäisyn ja operatiivisen toiminnan kehittäminen. Kehittämistarpeita ovat mm. koulutus, harjoitukset, C- ja B -vaarojen havainnointi ja ydinlaitosten ulkopuolisen ydinmateriaalin valvonta. Lainvastaisen toiminnan havaitsemiseen liittyvää kansallista havaitsemisarkkitehtuuria tulee kehittää edelleen, 9

samoin tilannekuva-, tiedonvaihto- ja riskienhallintajärjestelmiä. Kahdella paikkakunnalla on ydinvoimalaitos. Säteilyvaaratilanteiden hallintaa harjoitellaan yhdessä pelastustoimeen osallistuvien tahojen ja myös naapurimaiden kanssa. 3 JAKSO: OHJELMAN TAVOITTEET (ASETUKSEN (EU) N:O 514/2014 ARTIKLA 14.5) Kaikkien erityistavoitteita koskevien tietojen on oltava itsenäisiä, eikä niiden yhteydessä saa viitata liiteasiakirjoissa oleviin tietoihin eikä niissä saa olla hyperlinkkejä. 3.1. ERITYISTAVOITE 1: Yhteisen viisumipolitiikan tukeminen / ISF-B artikla 3(2)(a) Esitetään asianmukainen strategia, jossa määritellään kansalliset tavoitteet, sekä kuvaus erityisasetusten tavoitteiden huomioon ottamisesta, jotta lähtötilanteen perusteella yksilöidyt tarpeet voidaan täyttää. max. 3000 merkkiä Tavoitteena on yhteisen viisumipolitiikan tukeminen, ml. laillisen maahantulon edistäminen, laittoman maahantulon ehkäiseminen. Keskeistä laittoman maahantulon ehkäisemisessä on kahden- ja monenvälinen yhteistyö lähtömaiden ja kolmansien maiden viranomaisten kanssa. Kansallisesti laittoman maahantulon vastaisen toiminnan tavoitteena on, EU:n rajaturvallisuusstrategiaa mukaillen, viranomaisyhteistyöllä estää ja paljastaa Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja sen järjestämistä ja ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta. Yhteistyön taso kolmansien maiden viranomaisten kanssa on selvitettävä ja tarvittaessa sitä on kehitettävä ja tehostettava. Tehokas yhteistyömuoto on yhdyshenkilötoiminta, jonka tavoitteena on edistää laillista ja ehkäistä laitonta maahantuloa yhteistyössä asemamaan viranomaisten sekä alueella toimivien muiden yhteistyötahojen kanssa, sekä luoda ja ylläpitää yhteyksiä alueella toimivaan yhteistyöverkostoon. Tavoitteena on kehittää nykyistä yhdyshenkilöjärjestelmää ja laajentaa toimintaa sellaisille alueille, joilla on havaittavissa laittoman maahantulon ilmiöitä. Maahanmuuton tulevaisuus -strategian linjausten mukaan yhdyshenkilötoimintaa on kehitettävä hakijoiden oikeusturvaa kunnioittaen. Viisumipolitiikassa tavoitteena on edistää henkilöiden liikkumista helpottaen bona fide - henkilöiden liikkumista, torjuen samalla tehokkaasti laitonta maahantuloa. Viisumipolitiikan toteuttamisessa nojataan Kansalaispalvelustrategiaan, Maahanmuuton tulevaisuus - strategiaan ja Laittoman maahantulon vastaiseen strategiaan. Toiminta pohjautuu neliportaiseen rajaturvallisuusmalliin. Väärinkäytökset pyritään estämään jo lähtömaissa perustuen sekä kehittyviin tietojärjestelmiin että henkilökunnan koulutukseen ja yhteistyöhön sekä lähtömaan viranomaisten, kolmansien maiden viranomaisten ja muiden Schengen- 10

valtioiden kanssa. Suomen viisumipolitiikan keskiössä on viisumikäsittely Venäjällä. Viisumihakemusten nopeaa ja laadukasta käsittelyä turvaamaan kehitetään edelleen paikkariippumatonta viisumikäsittelyä. Kansalaispalvelustrategian mukaisesti tutkitaan myös mahdollisuuksia keskittää viisumikäsittelyä alueellisiin (konsulaatti)keskuksiin. Asiakkaita ohjataan sähköisten tai ulkoistettujen palveluiden käyttöön. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan henkilökunnan koulutukseen sekä riittävyyteen ja toimiviin IT-järjestelmiin. Kehittämiskohteena on kansallinen viisumitietojärjestelmä SUVI, joka on yhteydessä CVIS:iin. Kansallista viisumitietojärjestelmää tulee kehittää hyödyntämään nykyistä enemmän taustarekisterijärjestelmiä (esim. SIS II). EU:n viisumisäännöstön uudistamisen ja älykkäitä rajoja koskevien asetusten myötä myös SUVI:in voidaan tarvita uusia toiminnallisuuksia. EU:n viisumisäännöstön uudistaminen sekä RTP voivat lisätä myös edustustoihin kohdistuvaa painetta, kun viisumin hakemista helpotetaan. Tältä osin tulee varmistaa edustustojen riittävä resursointi ulkoistamispalvelujen kehittämisen rinnalla. 3.1.1 KANSALLINEN TAVOITE 1: kansalliset valmiudet - viisumit / ISF-B artikla 9(2)(b) Huomio: kansalliset valmiudet -tavoitteiden rahoituksen sekä viisumit-erityistavoitteen (ml. operatiivinen tuki) että rajat-erityistavoitteen (ml. operatiivinen tuki) tulee olla vähintään 25 % kansallisesta ohjelmasta/perusteltava miksi näin ei ole. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). max. 2800 merkkiä Kehittämiskohteena on Suomen kansallinen viisumitietojärjestelmä (SUVI), joka on yhteydessä CVIS:iin. VIS-käyttöönotto saatetaan loppuun, jonka jälkeen tulee ottaa käyttöön VIS MAIL Communication Mechanism -viestintä- ja konsultaatiojärjestelmä. Vismail Communication Mechanism - käyttöönotto (VMCM) VIS-järjestelmän roll-outin jälkeen on velvoittava ja siten pakollinen tietojärjestelmän toiminnallisuus. Suomen osalta Venäjän alueen viisumihakemusmäärät asettavat viisumitietojärjestelmälle haasteita jatkuvan käytettävyyden ja lakisääteisen käsittelyajan suhteen. SUVI on ollut tuotantokäytössä yli viisi vuotta, jolloin ulkomaalaislakiperusteinen vaatimus tietojen poistosta ja arkistoinnista yli viisi vuotta vanhojen tietojen osalta ajankohtaistuu. Myös järjestelmän teknologinen arkkitehtuuri ja toiminnallisuus joutuvat uudelleenarvioitavaksi, sillä liittymärajapintojen 11

määrä kasvaa. SUVI-järjestelmä asennetaan uudelle alustalle. Järjestelmään tehdään myös tasomuutoksia, joka kehittää järjestelmän toimintakykyä vastaamaan paremmin tarpeita kommunikoida CVIS:n kanssa. SUVI-järjestelmää tulee kehittää hyödyntämään nykyistä enemmän taustarekisterijärjestelmiä (esim. SIS II). On myös huomioitava kehitystyön vaikutukset taustajärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannuksiin. Valmistelussa olevat viisumisäännöstön muutokset tuovat muutoksia viisumikäsittelyprosesseihin ja VIS-keskusjärjestelmään, jotka tulee huomioida Suomen kansallisessa viisumijärjestelmässä. Paikkariippumatonta viisuminkäsittelyprosessia kehitetään edelleen, ja sen jatkokehitys vaatii tietojärjestelmämuutoksia. Rajanylityspaikat tulee varustaa siten, että VIS-asetuksen mukaiset velvoitteet voidaan täyttää. Rahoituksen painopisteet: Kansallisen viisumitietojärjestelmän toiminnallisuuden edelleen kehittäminen (huomioiden sekä VIS-järjestelmän vaatimat toiminnallisuudet, viisumisäännöstön kehittäminen ja mahdollinen RTP:n integraatio). Rajanylityspaikkojen varustaminen VIS-asetuksen edellytysten mukaisesti, esim. asiakirjojen lukulaitteet ja sormenjälkilukijat. Paikkariippumattoman viisuminkäsittelyprosessin laajentaminen ja edelleen kehittäminen huomioiden myös tarvittavat toimet tietojärjestelmien kehittämisessä. Edustustojen/konsulaattien kunnostamistoimet turvallisuusnäkökohdat huomioiden. 3.1.2 KANSALLINEN TAVOITE 2: unionin säännöstö - viisumit / ISF-B artkla 9(2)(g) Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). max. 2800 merkkiä Viisumisäännöstön kehittämisessä tavoitteena on helpottaa bona fide - henkilöiden liikkumista, säilyttää Schengen-alueen yhteinen turvallisuus ja tarjota viisumivelvollisten maiden kansalaisille mahdollisimman kattavat ja joustavat viisumipalvelut. Suomen erityisiä tavoitteita ovat pitkien monikertaviisumeiden lisääminen aina kun se on mahdollista mm. turvallisuusnäkökohdat 12

huomioon ottaen ja myös turisteille. Schengen-viisumin hakupaikkoja tulee olla mahdollisimman kattavasti maailmalla ja viisumikäsittelyn tulisi olla mahdollisimman nopeaa ja joustavaa. Viisumihakemisen maantieteellisen kattavuuden varmistamiseksi jäsenmaiden painopisteen arvioidaan jatkossa olevan yhteistyön lisäämisessä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa. Viisumisäännöstöä kehitettäessä tutkitaan eri mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus on viisumihakemusten vastaanottokeskusten määrän lisääminen ja mahdollisesti levittäminen myös niihin asemapaikkoihin, joissa ei ole läsnä jäsenmaiden edustustoja. Hakemukset käsittelisi alueellinen (konsulaatti)viisumikäsittelykeskus. Selvitetään viisumihakemusten vastaanoton ulkoistamista eri paikoissa. EU:n viisumihelpotussopimuksia kehittämällä voidaan kehittää sopimusmaiden ja jäsenmaiden taloudellisia suhteita ja helpottaa yritystoimintaa ja kansalaisten liikkumista toistensa alueella. Tavoitteen alla otetaan huomioon ohjelmakauden aikana Suomeen kohdistuvien Schengen-tarkastusten suositukset. Rahoituksen painopisteet: Koulutetaan viisumien käsittelyyn ja seurantaan osallistuvien viranomaisten henkilöstö, joka käyttää viisumijärjestelmää. Koulutus sisältää sekä viisumihakemuksen käsittelyyn liittyvän sisältö- että järjestelmäkoulutuksen. Koulutuksen resursoinnissa on huomioitava sekä viisumisäännöstön muutokset että sen edellyttämät järjestelmämuutokset. Huomioidaan myös etäkoulutusvalmiuksien ja - menetelmien kehittäminen. Tulevien Schengen-arviointien edellyttämien toimenpiteiden toimeenpano kansallisesti. Unionin viisumisäännöstön kehittämiseen liittyvät toimet. Viisumihakemusten vastaanoton ulkoistaminen (esim. New Delhi, Peking ja Ankara). 3.1.3 KANSALLINEN TAVOITE 3: yhteistyö konsuliasioissa / ISF-B artikla 9(2)(c) Huomio: konsuliyhteistyö-, tiedonvaihto- ja yhteiset unionin vaatimukset -tavoitteiden rahoituksen tulisi olla yhteensä vähintään 5 % kansallisesta ohjelmasta. Jos 13

vähimmäisrahoitusosuus ei täyty, tämä on perusteltava. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). max. 2800 merkkiä Riittävän yhdyshenkilöverkoston ylläpitäminen ulkomailla on Suomelle tärkeää. Yhdyshenkilötoiminta tukee viisuminmyöntöprosessia ja se on myös todettu tehokkaaksi keinoksi laittoman maahantulon torjumisessa. Yhdyshenkilötoimintaa jatketaan ja edelleen kehitetään, ja yhteishankkeita suunnitellaan. Kansalaispalvelujen strategiassa tärkeä painopistealue on pohjoismaisen ja EU-yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. yhdyshenkilötoiminnan, viisumiedustamisen, yhteisten tilojen tai muuten yhteisen toiminnan kautta. Laittoman maahantulon torjumisen edellytyksiä vahvistetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja uusien tietoteknisten ja muiden välineiden avulla. Matkustajamäärien kasvu Venäjältä Suomeen ja ylipäänsä Itäisestä Euroopasta Schengen-alueelle on huomattava tekijä jo nyt. Lisääntyvään liikkuvuuteen ja viisumivapauksiin on tarpeen valmistautua yhdessä erityisesti naapurimaiden kesken. Viisumitoiminnassa jäsenmaiden painopisteen arvioidaan jatkossa olevan yhteistyön lisääminen ulkoisten palveluntarjoajien kanssa. Yhteisten viisumihakemusten vastaanottokeskusten määrän lisääminen, mikäli mahdollista, ja levittäminen myös niihin asemapaikkoihin, joissa ei ole läsnä jäsenmaiden edustustoja parantaa myös viisumiasiakkaiden palvelua. Riittävä lähtömaa- ja alueellinen asiantuntemus voitaisiin turvata keskittämällä viisumihakemusten käsittely suurempiin alue-edustustoihin. Ennen mahdollisen EU-Venäjä -viisumivapauden toteutumista on suurilla viisumihakemusmailla edessään mittava urakka viisumin biometristen tunnisteiden käyttöönotossa. Vaikka hakemusten vastaanotto ja sormenjälkien otto on ulkoistettu, aiheuttaa se edustustoissa merkittävää lisätyötä täydet viisumioikeudet omaavalle henkilöstölle. Lisäksi tulee taata VIS-järjestelmän riittävä maakohtainen kapasiteetti. Rahoituksen painopisteet: Yhdyshenkilöverkoston kehittäminen ja tarvittaessa laajentaminen lähtö- ja kauttakulkumaissa tukemaan viisuminmyöntöprosessia ja konsuliyhteistyötä. Konsuliyhteistyön edelleen kehittäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet Schengen-viisumeihin liittyen (esim. yhteiset edustussopimukset muiden jäsenvaltioiden kanssa). 14

Yhteistyö viranomaisten ja jäsenvaltioiden välillä varautumisessa mahdollisiin itäisten Schengen-rajanaapureiden viisumivapauksien vaikutuksiin. 3.1.4 ERITYISTOIMI 1: yhteistyö konsuliasioissa / ISF- B liite II Kuvaa miten toimi aiotaan toteuttaa ja anna perustelut rahoitusosuudelle. Ainoastaan päätoteuttajana olevan jäsenvaltion tulee listata mukana olevat jäsenvaltiot, mukaan lukien heidän roolinsa ja mahdollinen rahoitusosuus, jos tarpeen, ja osallistuvan jäsenvaltion tulee kuvata roolinsa toimessa sekä rahoitusosuus, jos tarpeen. Suomi tulee ohjelmakaudella 2014 mahdollisesti osallistumaan konsuliyhteistyötä koskevan erityistoimen toteuttamiseen hankekumppanina. 3.2. ERITYISTAVOITE 2: rajat Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Suomen hallitusohjelmassa tavoitteena on rajavalvontaviranomaisten toimintakyvyn turvaaminen sekä varautuminen mahdolliseen EU-Venäjä -viisumivapauteen mm. rajavalvontaa kehittämällä. Rajaturvallisuuden merkittävimmät haasteet ovat kasvavan rajaliikenteen hallinta sekä rajojen valvontakyvyn pitäminen uskottavana. Haasteena on uskottavan rajojen valvonnan ylläpitäminen rajanylityspaikkojen välialueella, koska määrärahaleikkaukset pakottavat vähentämään valvontaa. EU -rahoitus on välttämätöntä, jotta valvonnan taso voidaan ylläpitää riittävänä ja rajatilanne vakaana. EUROSURin kaikkia tasoja kehitetään ja järjestelmään liittyviä toiminnallisuuksia yhteen sovitetaan. Schengen-arvioinneissa v. 2011 todettiin rajatarkastuksen pääsääntöisesti olevan kunnossa ja erityisesti kiitettiin PTR-yhteistyötä. Rajatarkastusjärjestelmään kohdistuu painettaulkorajaliikenteen kasvaessa jatkuvasti niin ilma-, maa- kuin merirajan rajanylityspaikoilla. Rajanylityspaikkojen rakenteiden, henkilöstön, prosessien ja tekniikan kehittäminen vastaamaan kasvavan rajaliikenteen ja mahdollisen viisumivapauden edellyttämiä vaatimuksia on Suomelle strategisesti merkittävä asia. Uuden teknologian edelleen kehittämistä, testausta ja käyttöönottoa on tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta, joka koskee koko rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämistä. Rajatarkastusten automatisointia kehitetään edelleen yhdessä RTP:n kanssa, huomioiden matkustajavirtojen kasvu ja EU-laajuisten järjestelmien (esim. VIS ja EES) aiheuttama viive (biometriikka) rajatarkastusprosessille. On myös varauduttava Älykkäät rajat -paketin toimeenpanoon. On myös varauduttava komission edellyttämän AFIS-järjestelmän kehittämiseen 15

Maahanmuuton tulevaisuus -strategian mukaisesti laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa on ehkäistävä ja torjuttava viranomaisyhteistyössä niin lähtömaissa, lähialueilla, ulkorajoilla kuin sisämaassakin sekä kehittämällä rajaturvallisuusjärjestelmää kansallisesti ja EU-tasolla ottaen huomioon perusoikeuksien kunnioittamisen ja tietosuojan vaatimukset. Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategian yksi painopiste on turvallisuusriskejä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittäminen. Venäjän ja muiden keskeisten kolmansien maiden kanssa kehitetään toimenpiteitä, jotka edistävät vakaata rajatilannetta. Yhdyshenkilötoiminta on oleellinen osa neliportaista rajaturvallisuusjärjestelmää ja se on todettu tehokkaaksi keinoksi laittoman maahantulon torjumisessa. Suomi on sitoutunut toimimaan yhteistyössä EU-Lisan kanssa ja toteuttamaan tarvittavat yhteisten tietojärjestelmien kehittämistyöt ja ratkaisut. Kehittämiskohteena on mm. kansallinen SIS II, joka on yhteydessä C.SIS:iin. Kansallinen SIS II liittyy laajempaan poliisitoiminnan järjestelmään. Järjestelmään toteutetaan integraatiot muihin kansallisiin/ kansainvälisiin tietojärjestelmiin eri viranomaistahoilla. Komission edellyttämät toimet, ml. päivitysvelvoitteet sekä kansalliset kehittämistarpeet edellyttävät EU-rahoitusta. 3.2.1 KANSALLINEN TAVOITE 1: EUROSUR JA RAJAVALVONTA / ISF-B artikla 9 (2)(a) Huomio: EUROSUR-tavoitteelle tulee kohdentaa vähintään 10 % kansallisesta ohjelmasta tai perustella, miksi vähimmäisrahoitusvaatimusta ei noudateta. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). EUROSUR-järjestelmään kuuluvia alueellisia ja paikallisia elementtejä on kehitettävä (NCC, RCC, tekniset valvontajärjestelmät, tiedonsiirto, partiot ja niiden kalusto). Kansallisia ja kansainvälisiä tilannekuva- ja johtamisjärjestelmiä ja niiden yhteiskäyttöä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa on kehitettävä sekä kansallisesti että osana kehitteillä olevaa EU-jäsenvaltioiden yhteistä merellistä tiedonvaihtoympäristöä (CISE). CISE-toimintaympäristö on tulevaisuuden visio yhteisesti sovittujen standardien kokonaisuudesta, joka mahdollistaa tiedonvaihdon. EUROSUR kansainvälisen tietojenvaihdon järjestelmänä luo osaltaan CISEen standardeja ja rajapintavaatimuksia. Kansallisia tietojärjestelmiä tulee uudistaa kahden- ja monenvälisen 16

tiedonvaihdon edellyttämällä tavalla. Valvontatekniikkaa lisätään ja kehitetään niin maa- kuin merirajoillakin sekä liikkuvuutta parannetaan, jolloin mahdollistetaan reagointi rajatilanteen äkillisiin muutoksiin. Uskottavan suorituskyvyn ylläpito toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla edellyttää uudenlaista tekniikkaa (esim. miehittämättömät ilmaalusjärjestelmät, nykyaikaiset partiotason optroniset laitteet, tilannekuvasovellus partiotason laitteessa, mobiilipäätelaite). Suunnitelmien mukaan lentäviä sensoreita hyödynnetään partiokohtaisena järjestelmänä, jossa kahden miehen partio lennättää lennokkia raja-alueella ja kykenee näin yhden partion aikana kattamaan nykyistä merkittävästi laajemman valvonta-alueen. Rahoituksen painopisteet: EUROSUR-/NCC-tilojen ja siihen liittyvän alueellisen johtokeskuksen tilojen valmistelut, tekninen varustelu ja tietojärjestelmät. Maa- ja merirajojen teknisten valvontajärjestelmien kehittäminen. Tilannekuvajärjestelmien kehittäminen ja uudistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Alusten ja ilma-alusten sekä partioajoneuvojen johtamis- ja valvontajärjestelmien uusiminen. Partioalusten ja -ajoneuvojen hankinta. Kehitetään lentäviä sensoreita hyödyntävää rajavalvontatekniikkaa. Kehitetään partiotason tilannekuvaa (optroniset välineet sekä mobiililaite, jossa tietoturvallinen tilannekuvasovellus). 3.2.2 KANSALLINEN TAVOITE 2: tiedonvaihto / ISF-B artikla 9 (2)(d) Huomio: konsuliyhteistyö-, tiedonvaihto- ja yhteiset unionin vaatimukset -tavoitteiden rahoituksen tulisi olla yhteensä vähintään 5 % kansallisesta ohjelmasta. Jos vähimmäisrahoitusosuus ei täyty, tämä on perusteltava. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Sujuva rajanylikulkuliikenne sekä asiakirjojen ja henkilöllisyyksien oikeellisuuden tarkistus edellyttävät viranomaisen omien järjestelmien ja 17

rekisterien hyvää yhteentoimivuutta sekä yhteisiä kehittämistoimia kansallista ja kansainvälistä tilannekuvaa ja tiedonvaihtoa koskien. Rahoituksen painopisteet: Rajatarkastuksia itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla tehostetaan kattamalla tarkastuskentät suojatulla langattomalla verkolla langattomien rajatarkastuslaitteiden käytettävyyden varmistamiseksi (2G-/3Gverkkojen ruuhkautumiset). Rajavalvontaan ja -tarkastuksiin liittyvien tietojärjestelmien kehittäminen (esim. CoastNet, Ulkonet). Ulkonet on rekisterikyselyjärjestelmä. Rajatarkastaja voi tämän kansallisen portaalin kautta käydä läpi kaikki käytössä olevat rekisterit ja tietokannat yhdellä ajolla. CoastNetjärjestelmää käytetään Itämeren rajavalvontayhteistyössä osallistujamaiden väliseen tiedonvaihtoon Kansalliseen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon liittyvien päätelaitteiden ja ohjelmistojen hankkiminen. Tilannekuvajärjestelmien ja tietojenvaihtoympäristöjen sekä tietojenvaihtoyhteistyön kehittäminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 3.2.3 KANSALLINEN TAVOITE 3: unionin yhteiset vaatimukset / ISF-B artikla 9 (2)(e ja f) Huomio: konsuliyhteistyö-, tiedonvaihto- ja yhteiset unionin vaatimukset -tavoitteiden rahoituksen tulisi olla yhteensä vähintään 5 % kansallisesta ohjelmasta. Jos vähimmäisrahoitusosuus ei täyty, tämä on perusteltava. Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Laajennetaan sellaisen tekniikan käyttöönottoa, joka mahdollistaa sujuvan rajanylikulkuliikenteen sekä asiakirjojen ja henkilöllisyyksien oikeellisuuden tarkistuksen huomioiden yhteiseurooppalaisen Älykkäät rajat -hankkeen mukanaan tuomat järjestelmät. Automaattisten rajatarkastuslinjastojen laajentamisella kasvavia matkustajavirtoja pystytään käsittelemään sujuvasti. Uusissa toiminnallisuuksissa otetaan huomioon mahdollisuus kolmansien maiden kansalaisten tarkastusten suorittamiseen. Kehitystyötä tehdään parhaillaan yhteistyössä Frontexin kanssa. Tämä edellyttää Älykkäät rajat -ohjelman mukaisesti kykyä 18

rekisteröityjen matkustajien tunnistamiseen, matkustajan sormenjälkien ottamiseen ja tarkastamiseen sekä rajanylitystietojen sähköiseen tallentamiseen. Samassa yhteydessä selvitetään rajatarkastusautomaattien käyttömahdollisuuksien laajentamista matkustajaterminaalien ulkopuolelle tukemaan maantierajanylityspaikkojen pääosin ajoneuvoissa tapahtuvia kaistatarkastuksia. Tavoitteena tulee myös olla rajatarkastusautomaattien keskitetty tilannekuva, hallinta sekä tekninen ylläpito. Rajavalvontakoulutuksen ja -osaamisen tulee seurata yhteisten eurooppalaisten vaatimusten ja standardien kehittymistä. Koulutusta kehitetään yhteistyössä Frontexin kanssa. Koulutusympäristön kehittäminen parantaa koulutuksen laatua ja tehokkuutta. Suomelta puuttuu kansallisella tasolla rajan ylittävien matkustajien matkustusasiakirjojen hallinnointiympäristö ja liittymä ICAO:n kansainväliseen varmennepankkiin (ICAO PKD). Tavoitteena on hyödyntää varmennetietoja kansallisessa matkustusasiakirjojen allekirjoitus- ja sormenjälkivarmenteiden hallinnointiympäristössä (NPKD) ja liittyä ICAO PKD -varmennepankkiin, joka edesauttaisi matkustajatietojen hyödyntämistä komission edellyttämällä tavalla. Rahoituksen painopisteet: ABC-linjastojen laajentaminen huomioiden erityisesti kolmansien maiden kansalaiset sekä nykyisten laitteiden uusiminen ja automaattien toiminnallisuuksien parantaminen. Rajaturvallisuuskoulutuksen koulutusympäristön eli koulutustilojen ja - laitteiden uusiminen ja kehittäminen edelleen. 3.2.4 KANSALLINEN TAVOITE 4: unionin säännöstö - rajat/ ISF-B artikla 9(2)(g) Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Viimeisimmässä Schengen-tarkastuksessa v. 2011 todettiin, ettei rajatarkastuksissa ollut juurikaan huomautettavaa. Havaitut akuutit puutteet on korjattu. Pitempikestoisten osalta(esim. Tullin ja poliisin rajatarkastushenkilöstön koulutus) toimenpiteet on käynnistetty. 19

Arvioinnin mukaan rajavartijoiden kielitaitoa tulisi parantaa siten, että yhä useampi pystyisi tekemään perusteellisen maahantulotarkastuksen kokonaan venäjäksi. Rajavartijoiden kielitaidon kehittäminen on pitkäkestoinen ja tärkeä tavoite erityisesti venäläisten matkustajien suuresta määrästä johtuen. Arvioinnissa kehotettiin parantamaan matkustajista ennakkoon saatavien tietojen hyödyntämistä rajatarkastuksissa. Suomelta on toistaiseksi puuttunut API-tietojen hyödyntäminen täysimääräisesti lentoliikenteessä, mutta tämän mahdollistava järjestelmä on otettu käyttöön v. 2013 ja sitä laajennetaan v. 2014. Vastaavasti myös raidesekä meriliikenteen ennakkotietojen saannissa sekä automaattisessa käsittelyssä on kehittämisen varaa. Yhteinen ja ristikkäinen eri viranomaisten tietojärjestelmien käyttö on Suomessa yleistä. API-tietojen siirto on integroitu hakujärjestelmään, mikä tarjoaa esikäsiteltyä tietoa rajatarkastusjärjestelmään. Vastaanottotekniikkaa uudistetaan ohjelmakaudella. Rahoituksen painopisteet: Venäjän kielen koulutuksen tehostaminen, esimerkiksi verkkomateriaalin tuottaminen ja koulutuksen ostaminen paikallisesti. Matkustajista ennakkoon saatavien API-tietojen vastaanottotekniikan uudistaminen. 3.2.5 KANSALLINEN TAVOITE 5: tulevaisuuden haasteet / ISF-B artikla 9(2)(h) Esitetään lyhyt kuvaus tärkeimmistä toimista kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, mainitaan kansallisesta ohjelmasta tuettavat esimerkkitoimet (ts. rahoituksen painopisteet) ja luetellaan tavoitteet osana kuvausta (tavoitellut tulokset). Tälle kansalliselle tavoitteelle ei esitetä kansallisessa ohjelmassa kohdennettavaksi rahoitusta. 3.2.6 KANSALLINEN TAVOITE 6: kansalliset valmiudet rajat / ISF-B artikla 9(2)(b) Huomio: kansalliset valmiudet -tavoitteiden rahoituksen sekä viisumit-erityistavoitteen (ml. operatiivinen tuki) että rajat-erityistavoitteen (ml. operatiivinen tuki) tulee olla vähintään 25 % kansallisesta ohjelmasta/perusteltava miksi näin ei ole. 20