Rauman sataman pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointisuunnitelman hyväksyminen ja hakemus päätöksen täytäntöön panemiseksi muutoksenhausta

Etelä-Suomi Päätös Nro 245/2012/2 Dnro ESAVI/71/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Rauman sataman pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointisuunnitelman hyväksyminen ja hakemus päätöksen täytäntöön panemiseksi muutoksenhausta huolimatta, Rauma HAKIJA Rauman Satama Hakunintie 19 26100 RAUMA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Rauman Satama on 19.3.2012 aluehallintovirastoon toimitetussa hakemuksessa esittänyt sataman eri alueiden ruoppauksissa syntyvien massojen stabilointisuunnitelman, jota yhteislupapäätöksessä 38-39/2009/2 (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 19.5.2009) on edellytetty, ja samalla pyytänyt päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. HANKKEEN SIJAINTI Rauman satama sijaitsee Rauman kaupungin keskustasta länteen pääosin Kompin, Ison-Hakunin ja Ulko-Petäjäksen alueella. Ulko-Petäjäkseen suunnitellut läjitysaltaat sijoitetaan nykyisen sataman pohjois- ja luoteispuolelle sataman laajennukseen liittyen. Martinkarin allas sijaitsee öljylaiturin ja telakan itäpuolella sisäsatamaan johtavan väylän etelärannalla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdat 1) ja 4) ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) perusteella aluehallintovirasto ratkaisee sellaista jätteen hyödyntämis- tai käsittelylaitosta koskevan ympäristölupa-asian, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 19.5.2009 antamallaan päätöksellä nro 38/2009/2 myöntänyt Rauman Satamalle vesilain mukaisen luvan sataman laajentamiseen siihen liittyvine ruoppauksineen, vesialueen täyttöineen ja laituri- ym. rakenteineen sekä päätöksellä nro 39/2009/2 ympäristönsuojelulain mukaisen luvan pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen Ulko-Petäjäkseen rakennettavaan läjitysaltaaseen (tai -altaisiin) sekä Martinkarissa sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Lainvoiman saaneen lupamääräyksen 9 mukaan stabilointisuunnitelma on esitettävä ympäristölupaviraston (nyttemmin aluehallintovirasto) hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen stabiloinnin aloittamista ja suunnitelmassa on esitettävä stabilointimenetelmä, käytettävän sideaineen määrä ja laatu, työn aikataulut sekä laadunvarmennussuunnitelma. Vaasan hallinto-oikeus on 1.7.2010 antamallaan päätöksellä nro 10/1075/1 valitusten johdosta muuttanut vesitalousluvan lupamääräyksiä 11 (töiden suorittaminen), 12 (maisemointi) ja 18 (korvaukset). Lupamääräys 11 kuuluu muutettuna seuraavasti: Työt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle ja käyttäen sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Töitä saa suorittaa Ulko-Petäjäksen alueella yhden kalenterivuoden aikana myös 1.6. 31.7. välisenä aikana. Muina kalenterivuosina töitä ei saa suorittaa edellä mainittuna aikana. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. Lupamääräys 12 kuuluu muutettuna seuraavasti: Töiden päätyttyä Ulko-Petäjäksen pengeralue on maisemoitava asianmukaisesti ja hyvin ympäristöön sopivalla tavalla käyttäen mahdollisimman paljon puustoa ja pensasistutuksia alueen pohjois- ja koillisreunalla. Maisemointisuunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle etukäteen hyväksyttäväksi. Korkein hallinto-oikeus on 20.12.2011 antamallaan päätöksellä taltionumero 3679 muuttanut ympäristöluvan lupamääräyksen 8 kuulumaan seuraavasti: Mikäli Ulko-Petäjäksen läjitysaltaaseen 1 tai Ulko-Petäjäkseen mahdollisesti rakennettavaan lisäpenkereellä läjitysaltaasta 2 erotettavaan altaaseen tai Martinkarin altaaseen sijoitetaan massoja, joiden haittaainepitoisuus ylittää ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason

2 laatukriteerit, on altaisiin sijoitettavat massat stabiloitava. Stabiloidun massan vedenläpäisevyys saa olla enintään 5 x 10-8 m/s. KHO:n perustelujen mukaan koska massamäärät ja niihin sitoutuneet haitta-ainepitoisuudet ovat suuria, on massojen sijoittamisesta aiheutuvaa riskiä ympäristölle pidettävä merkittävänä. Haittojen minimointi sekä varovaiuus- ja huolellisuusperiaate huomioon ottaen on massojen stabilointia näissä oloissa pidettävä tarpeellisena myös Ulko-Petäjäksen läjitysaltaassa 1 sekä Ulko-Petäjäkseen mahdollisesti rakennettavassa lisäpenkereellä läjitysaltaasta 2 erotettavassa altaassa, kun niihin sijoitetaan massoja, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 mukaiset kriteerit. 3 PILAANTUNEEN RUOPPAUSSEDIMENTIN STABILOINTISUUNNITELMA Aikataulu Stabilointimenetelmänä esitetään tässä vaiheessa sekä prosessi- että massastabilointia. Mikäli pilaantuneen ruoppausmassan määrä on ennakoitua vähäisempi, voidaan stabilointialtaana käyttää pelkästään Martinkarin allasta, jonka tilavuus on tason N 60 +1,5 m mukaisesti laskettuna noin 25 000 35 000 m 3. Ulko-Petäjäksen täyttöaltaan tilavuus on noin 60 000 110 000 m 3 riippuen pilaantuneen sedimentin määrästä ja stabilointitavasta. Ruoppaus aloitetaan keväällä sulavesikauden alkaessa kun kaikki hankkeeseen liittyvät luvat sen mahdollistavat. Pilaantuneen sedimentin kuorintaan kuluva aika riippuu ruopattavan massan määrästä ja käytettävästä kalustosta. Ruoppaus tullaan suorittamaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja tehokkaasti. Stabilointityö voidaan aloittaa kun stabilointiallas saadaan rakennettua valmiiksi. Stabiloinnin kesto riippuu stabiloitavan materiaalin määrästä. Prosessistabiloinnissa laitteiston laskennallinen työteho on 2 200 m 3 /vrk ja massastabiloinnissa 1 200 m 3 /vrk/ 2 stabilointiyksikköä. Arvio stabilointiin kuluvasta ajasta eri stabilointimenetelmillä minimi- ja maksimimassamäärillä: Stabiloitava ruoppausmassa Toiminta-aika 52 000 m 3 84 000 m 3 52 000 m 3 84 000 m 3 Massastabilointi kahdella laitteistolla 43 vrk 70 vrk n. 2 kk n. 3,5 kk Prosessistabilointi 24 vrk 38 vrk n. 1 kk n. 2 kk Stabilointityön suorittaja selviää vasta kun urakka on kilpailutettu.

4 Pilaantuneen sedimentin ruoppaukset Penger- ym. rakenteet Välivarastointiallas Pilaantuneen ruoppausmassan kuorintaa tullaan tekemään Ulko- Petäjäksen tulevien penkereiden alta, Konttisataman laiturin edustalta sekä Öljysataman alueelta. Ruoppaussyvyydeksi on Öljylaiturin alueella määrätty 0,5 m; Konttisataman ja Ulko-Petäjäksen alueella ruoppaussyvyys on mahdollista supistaa 0,3 metrin syvyydelle, mikäli ruoppausmassan voidaan ennen ruoppausta osoittaa alittavan tason 2 tämän syvyyden alapuolella. Tutkimuksia täydennetään vielä. Suunnitelmassa ruoppausmassojen määrä on laskettu minimi- ja maksimimäärillä seuraavasti: Minimimäärä: U-P ja Konttilaituri 0,3 m syvyys sekä Öljylaituri 0,5 m syvyys, yhteensä 52 000 m 3. Maksimimäärä: kaikki alueet 0,5 m syvyydeltä, yhteensä 84 000 m 3. Alueen sedimenttien tilaa on kartoitettu vuonna 2005 ja vuonna 2012 sekä stabiloituvuustutkimuksen yhteydessä että kuorintasyvyyskartoituksessa. Vuoden 2005 tutkimuksissa Öljylaiturin alue on TBT-pitoisuuksien perusteella meriläjityskelvotonta. Alueen itäosassa myös kuparipitoisuudet ylittävät tason 2. Haitta-aineet esiintyvät lähinnä sedimentin pintaosassa 0 5 cm. Myös Konttilaiturin edustalla erityisesti pintasedimentti 0 5 cm on pilaantunut (tason 2 ylityksiä kuparilla ja TBT:llä sekä myös lyijyllä), 5 20 cm syvydellä niin ikään tason 2 ylityksiä. Ulko-Petäjäksen läjitysalueella tason 2 ylityksiä havaittiin vain kuparilla kahdessa 0 5 cm pintanäytteessä sekä yhdessä 5 20 cm syvyydelle sijoittuneessa näytteessä. Hakija on esittänyt Ulko-Petäjäksen penkereistä uudet piirustukset. Korkein hallinto-oikeus edellytti päätöksessään, että haitta-aineiden tason 2 ylittävät ruoppausmassat on stabiloitava. Tästä syystä rakenteita, kuljetusreittejä ja sisemmän altaan sijaintia on muutettu ja suunnitelmaan on lisätty pilaantuneiden maiden välivarastointiallas sekä sijoituspaikat stabilointilaitteistolle ja sideaineille. Välivarastointiallas on suunniteltu rakennettavaksi Ulko-Petäjäksen koillisosaan, jossa on jo valmiiksi tihtaalit proomujen kiinnittämistä varten. Alueella toteutetaan kalliolouhintaa ja tämän yhteydessä rakennetaan välivarastoitavia pilaantuneita ruoppausmassoja varten kallioallas. Allas on riittävän tiivispohjainen ruoppausmassojen väliaikaiselle sijoittamiselle. Altaan suunniteltu tilavuus on noin 10 000 m 3 ja keskisyvyys noin 2,0 m. Altaan pohja ulottuu tasolle +0,0 m. Ennen altaan täyttämistä pilaantuneilla ruoppausmassoilla peitetään näkyvät kallioruhjeet suodatinkankaalla ja savella. Altaaseen rakennetaan selkeytysallas, jonka kautta ruoppausmassasta läjityksen aikana erottuva vesi johdetaan takaisin mereen.

Massastabilointi Allasta käytetään käsittelemättömän ruoppausmassan vastaanottopaikkana, kunnes varsinainen stabilointiallas valmistuu Ulko-Petäjäksen alueelle. Allasta tullaan myös käyttämään proomujen tyhjennysaltaana, jos ruoppauksen ja prosessistabiloinnin välillä syntyy seisokkeja. Mikäli stabilointi tehdään Martinkarin altaaseen, on välialtaan käyttö vähäistä ja sitä tarvitaan vain prosessistabiloinnin puskurialtaana. Massastabiloinnissa välivarastointiallasta tarvitaan vain ensimmäisten, stabilointialtaan penkereiden alta ruopattavien pilaantuneiden massojen väliaikaiseen säilyttämiseen, kun stabilointi tehdään Ulko-Petäjäksen alueella. Massastabiloinnissa ruoppausmassa siirretään proomuista suoraan täyttöaltaaseen, jossa massan annetaan seisoa tietty aika ennen stabilointia. Ruoppausmassasta poistuu ylimääräistä vettä ja massa tiivistyy jonkin verran. Tämä helpottaa stabiloinnin toteuttamista ja voi vähentää sideaineen käyttömääriä. Sideaineita syötetään painesyöttimellä ruoppausmassaan laboratoriossa määritetyn reseptin mukaisesti. Sideaineet sekoitetaan ruoppausmassaan kaivinkoneen sekoitustyökalulla. Massastabilointikalustolla voidaan stabiloida ruoppausmassaa enintään 6 metrin syvyyteen. Stabiloidun kerroksen päälle asennetaan geovahviste / suodatinkangas tarpeen mukaan ja noin 0,3 0,5 m vahvuinen työpeti murskeesta tai muusta soveltuvasta aineksesta, jonka päältä stabilointityötä voidaan jatkaa kunnes koko alue on stabiloitu. Massastabiloinnissa käytetään pääasiassa vain kuivia, pneumaattisesti siirreltäviä sideaineita. Soveltuvat sideaineet tuottajineen: 5 Lyhenne Nimi Toimittaja Muuta tietoa Plus Plussementti Finnsementti CEM II/B.M (S-LL) 42,5 N, kaupallinen sideaine KJ400 Masuunikuonajauhe Finnsementti kaupallinen sideaine LT1 Lentotuhka Rauman Voima puunpolton tuhka LT4 Lentotuhka Alholmens Kraft, seospolton tuhka Pietarsaari PKT Lentotuhka Eesti Energia öljyliuskeen poltossa syntyvä lentotuhka unit 3 OBT 6/2011 Kaikki käytettävät sideaineet tuodaan paikalle säiliöautoissa ja siirretään joko työmaasiiloihin tai stabilointilaitteiston säiliöihin pneumaattisesti. Käytettävät sideaineet ovat kuivia. Ruoppausmassa kuljetetaan proomuilla ruoppausalueelta stabilointialtaan läheisyyteen rakennettavalle väliaikaiselle laiturille, josta proomu tyhjennetään kaivinkoneella suoraan läjitysaltaaseen. Martinkarin altaan täyttö noudattaa samoja periaatteita. Martinkarin altaan syvimpiä kohtia on syytä

Prosessistabilointi täyttää puhtaalla sedimentillä ennen pilaantuneen ruoppausmassan sijoittamista altaaseen, jotta massastabiloinnilla voidaan käsitellä koko pilaantunut sedimentti 6 metrin syvyyteen. Kun kaikki stabiloitava ruoppausmassa on sijoitettu stabilointialtaaseen, alkaa varsinainen stabilointi, joka etenee 5 m x 5 m ruuduissa. Jokaiseen ruutuun syötetty sideainemäärä kirjataan ylös. Kun ruuturivi on stabiloitu, levitetään stabiloidun massan päälle suodatinkangas 0,3 0,5 m paksuinen työpeti soveltuvasta materiaalista. Tämän jälkeen stabilointi jatkuu seuraavasta ruuturivistä. Kun koko alue on stabiloitu, työpadon päälle tuodaan noin 0,3 0,5 m kerroksina painopengermateriaalia, joka tiivistetään paikalleen lopullisena materiaalina. Painopenkereen paksuus ja painuma-aika määritetään erikseen geoteknisillä laskelmilla. Ruoppausmassan laskeutumisen seurauksena poistuva vesi voi suotautua mereen penkereen läpi. Suotautuva vesi puhdistuu hienoainekseen sitoutuneesta haitta-aineesta kulkeutuessaan suodatinkankaalla vuoratun penkereen läpi. Mikäli massastabilointi valitaan stabilointimenetelmäksi, meren puoleisen penkereen sisäsivuun asennetaan suodatinkangas. Stabilointituloksen kannalta keskeistä on oikea ja riittävä sideainemäärä, johon vaikuttavat ruoppausmassan vesipitoisuus, orgaanisen aineksen pitoisuus ja rakeisuus. Lisäksi tulokseen vaikuttavat sekoituksen tasaisuus. Ruopatut massat tuodaan läjitysaltaan viereen proomukuljetuksina. Massat siirretään proomuista prosessistabilointilaitteiston syöttösäiliöön joko kauhalla tai pumppaamalla. Ruoppausmassa ja reseptin mukainen sideaine/sideaineet syötetään sekoittimelle. Sekoitettu massa puretaan purkusäiliöön tai suoraan läjitysaltaaseen putkisiirtona (jos materiaali riittävän juoksevaa) tai kuormattuna dumppereihin. Prosessistabiloinnnissa voidaan käyttää sekä kuivia että kostutettuja sideaineita. Soveltuvat sideaineet tuottajineen: 6 Lyhenne Nimi Toimittaja Muuta tietoa Plus Plussementti Finnsementti CEM II/B-M (S-LL) 42,5 N, kaupallinen sideaine KJ400 Masuunikuonajauhe Finnsementti kaupallinen sideaine LT1 Lentotuhka Rauman Voima puunpolton tuhka LT4 Lentotuhka Alholmens Kraft, seospolton tuhka Pietarsaari PKT Lentotuhka Eesti Energia öljyliuskeen poltossa syntyvä lentotuhka unit 3 OBT 6/2011 KI1 Kipsi Yara Suomi Oy Di-kipsi, kasakipsi, Siilinjärvi KI2 Kipsi PVO, Kristiinankaupunki kasakipsi LT1k Lentotuhka, kasatuhka Rauman Voima puunpolton tuhka, kasatuhka LT2 Lentotuhka Pori Energia, Aittaluoto kivihiilenpolton tuhka

7 Reseptivaihtoehdot Kuivat sideaineet kuljetetaan alueelle suoraan tuottajalta säiliöautoissa ja siirrot säiliöistä siiloihin toteutetaan pneumaattisesti. Kostutetut sideaineet varastoidaan aumoiksi työmaa-alueelle. Pölyäminen estetään joko lisäkostutuksella tai peittämällä aumat pressuilla. Molemmille soveltuville sideaineille (lentotuhka ja kipsi) tarvitaan omat välivarastointiaumat. Välivarastointiaumoissa säilytetään yhteensä 2 x 2 000 t kostutettuja sideaineita. Aumat vaativat kumpikin noin 10 m x 100 m tilan. Allas täytetään joko pumppujen avulla tai altaan reunalta dumppereilla kippaamalla. Mikäli putkisiirto onnistuu, stabiloitu ruoppausmassa pumpataan altaaseen ns. uppovaluperiaatteella kerroksittain ja porrastetusti. Altaan stabiliteettti on otettava huomioon täyttämisessä. Suodatinkankaan ja työpedin levitys tulee tehdä vasta kun voidaan varmistua siitä, ettei liukupintoja pääse muodostumaan. Prosessistabiloinnin yhteydessä ei synny käsiteltäviä vesiä. Altaassa oleva merivesi ehtii suotautua penkereen läpi. Stabiloitu ruoppausmassa aiheuttaa varsin vähän samentumista, sillä sideaineen sekoituksen jälkeen lujittuminen käynnistyy välittömästi ja hienoaines sitoutuu suuremmiksi partikkeleiksi ja jopa yhtenäiseksi massaksi, joiden laskeutuminen vedessä on nopeampaa. Massan läjityksen aiheuttamaa samentumisvaikutusta ehkäistään antamalla stabiloidun materiaalin lujittua hetken aikaa altaan reunalla ennen sen vyöryttämistä veden pinnan alapuolelle, mikäli pumppusiirto altaan pohjalle ei onnistu. Prosessistabiloinnin yhteydessä ei stabilointialtaan penkereisiin asenneta suodatinkangasta. Ruoppausmassan vaihteleva vesipitoisuutta seurataan proomukohtaisesti työn alussa. Stabiloitavuustutkimuksissa määritetään eri reseptit kullekin vesipitoisuusvälille. Lisäksi mikäli vesipitoisuus nousee liian korkeaksi (yli 200 %), läjitetään materiaali välialtaaseen laskeutumaan ennen käsittelyä. Lujuuden kehittymistä täyttöaltaassa seurataan kenttäkäyttöisellä kevyellä siipikairalla. Työpeti levitetään alueelle enintään 30 cm kerroksina ja tarvittaessa käytetään vahvistekankaita. Työpedin päälle rakennetaan painopenger. Alueen päällysrakenteet suunnitellaan satamateknisten toimintojen kannalta parhaiten käyttötarkoitusta vastaavaksi. Lopulliset rakenteet tehdään vasta kun alueen painumien on havaittu olevan enää vähäisiä. Testatuista kipsilaaduista Kristiinankaupungin kipsi (KI2) toimi paremmin, mutta mahdollisten saantiongelmien vuoksi Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kipsi (KI1) pidetään mukana varakipsinä. Testatuista tuhkalaaduista Rauman voiman lentotuhka (LT1) on syntypaikkansa ja hyvän reagoitavuutensa vuoksi ensisijainen käytettävä lentotuhkalaatu. Mikäli saatavuusongelmia ilmenee, pidetään Alholmens Kraftin tuhka (LT4) varatuhkana.

Stabiloinneissa tullaan käyttämään kahden tai kolmen sideaineen yhdistelmiä (15 200 kg sideainetta/m 3 ruoppausmassaa). Käytettävät sideainemäärät ja reseptit tarkentuvat lujittumiskokeissa. Sideaineiden määrä on vahvasti sidoksissa sedimentin vesipitoisuuteen, joten tarkka resepti selviää vasta juuri ennen stabiloinnin aloittamista. Käytettävien sideaineiden kokonaismäärät eri stabilointimenetelmillä ja ruoppausmassamäärillä: 8 Massastabilointi Prosessistabilointi Sideaine ruop. 52 000 m 3 ruop. 84 000 m 3 ruop. 52 000 m 3 ruop. 84 000 m 3 Plus 1 300 t 4 200 t 780 t 4 200 t KJ400 2 600 t 4 200 t 780 t 4 200 t LT1/LT4 5 200 t 21 000 t 5 200 t 21 000 t KI2/KI1 2 600 t 8 400 t PKT 2 600 t 8 400 t STABILOITUVUUSTUTKIMUKSET Ruopattavasta sedimentistä otettiin näytteitä stabiloituvuustutkimuksia varten 31.1.2012. Sekä vesipitoisuus että orgaanisen aineksen määrä vaihteli sedimenttinäytteiden välillä huomattavasti. Orgaanisen aineksen määrä ja näytteiden vesipitoisuus korreloivat kuitenkin hyvin. Alkuvaiheessa testattiin varsin laaja määrä erilaisia sideaineita. Lujuustestauksissa havaittiin, että vesipitoisuuden ja orgaanisen aineksen määrän lisääntyessä lujittuminen vaikeutuu ja vaatii enemmän sideaineita. Usealla sideainereseptillä voidaan saavuttaa haluttu lujuustaso 100 150 kpa. Vedenläpäisevyystesteissä havaittiin, että vain seos, joka sisältää silttimäistä lentotuhkaa, ei täytä lupaehtojen mukaista vedenläpäisevyyttä 5 x 10-8 m/s. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteessa ei voida hyödyntää tuhkaa enempää kuin 400 kg/m 3. Tästä syystä kasavarastoidun lentotuhkan hyötykäyttö rajautuu pois. Stabiloiduille koekappaleille tehtiin kokonaispitoisuusmääritykset (mg/kg) ja niitä verrattiin PIMA-ohjearvoihin (mg/kg): Näytteen nimi Kuivaaine m-% Viitearvot kynnysarvo alempi ohjearvo ylempi ohjearvo o-jätteen raja-arvo As 5 50 100 1000 Hg 0,5 2 5 1000 Näyte 1 31 pitoisuus 11 <0,1 <0,1 14 61 30 21 33 110 69 Näyte 2 51 pitoisuus 41 0,41 5 14 130 470 350 100 1200 60 Näyte 3 46 pitoisuus 33 0,33 3,9 14 110 380 260 62 970 65 Näyte 4 45 pitoisuus 23 0,28 2,5 11 82 250 170 52 640 57 Näyte 5 46 pitoisuus 28 0,25 2,5 12 88 250 180 56 660 55 Cd 1 10 20 100 Co 20 100 250 1000 Cr 100 200 300 1000 Cu 100 150 200 2500 Pb 60 200 750 2500 Ni 50 100 150 1000 Zn 200 250 400 2500 V 100 150 250 10000 Näyte 1 RS-5 hapetettu sedimentti Näyte 2 RS-25E (LT1 500 kg/m 3 ) Näyte 3 RS-32E (Plus + LT1; 30+300 kg/m 3 ) Näyte 4 RS-36E (Plus + LT1 + KI2; 30+200+200 kg/m 3 ) Näyte 5 RS-47E (LT1+PKT+KI2; 200+100+100 kg/m 3 )

9 Hapetetun sedimentin haitta-ainepitoisuudet ovat hyvin alhaisia, joten tuloksia voidaan vertailla vain stabiloitujen kappaleiden kesken. Tulokset korreloivat hyvin lentotuhkan ja erityisesti Rauman Voiman lentotuhkan käytön suhteessa. Mitä enemmän reseptissä on käytetty Rauman Voiman lentotuhkaa (LT1), sitä suuremmat ovat haitta-ainepitoisuudet. Tulevassa stabilointiurakassa ei tulla käyttämään lentotuhkamääriä, jotka olivat suurempia kuin 400 kg/m 3. Massastabiloinnissa käytettävän sideaineen määrä on maksimissaan 300 kg/m 3. Haitta-aineiden liukoisuuksia tutkittiin em. näytteistä 1-vaiheisella ravistelutestillä. Vaikka erityisesti kuparin ja sinkin kokonaispitoisuudet olivat varsin korkeita, kyseisten haitta-aineiden liukoisuudet ovat kuitenkin alhaisia. Sinkin liukoisuus vastaa pysyvää jätettä ja kuparin liukoisuus jää kaikissa stabiloiduissa kappaleissa selkeästi tavanomaiseksi jätteeksi. Alhaisimmat liukoisuudet stabiloidusta kappaleesta saatiin näytteestä, jossa kipsin määrä oli suurimmillaan ja lentotuhkan määrä alhaisimmillaan. Ravistelutestin tulokset kuvastavat materiaalin liukoisuutta tilanteessa, jossa stabiloitu sedimenttirakenne on täysin tuhoutunut. Todellisuudessa rakenteen liukoisuudet ovat huomattavasti alhaisemmat ja rakenne pääsee liukenemaan vain päätypintojensa kautta. Ehyen rakenteen liukoisuutta kuvastaa paremmin testaus modifioidulla diffuusiotestillä. Haitta-aineiden liukoisuuksia tutkittiin stabiloiduista kappaleista myös modifioidulla diffuusiotestillä (NVN 7347), joka on hollantilainen standardiluonnos vuodelta 1999. Testin tuloksena ilmoitetaan päätypinnalta liuenneiden haitta-aineiden kumulatiivinen määrä (mg/m 2 ) aikayksikössä. Testin tulokset kuvastavat ehjästä rakenteesta diffuusion ja pintaliukenemisen kautta vapautuvien haitta-aineiden määrää. Metallien 62 vrk liukoisuudet diffuusiotestissä alittivat kaikissa näytteissä esitetyt vertailuarvot lukuun ottamatta antimonia (Sb), jonka liukoisuus on raja-arvotasoa koekappaleessa Plussementti & lentotuhka ja raja-arvon yli koekappaleessa Plussementti & lentotuhka & kipsi. Antimoni on todennäköisesti peräisin sideaineena käytetystä tuhkasta. Sideaineista ei kaiken kaikkiaan voida osoittaa selkeästi turvallisempaa ratkaisua. LAADUNVALVONTA, TARKKAILU JA RAPORTOINTI Massastabilointi Massastabiloinnissa ruoppausmassan laadun tarkkailua tehdään ruopattavasta materiaalista satunnaisista proomulasteista ennen altaaseen läjittämistä, jotta saadaan riittävä kuva ruoppausmassan laadunvaihtelusta. Läjitystyön loputtua läjitysaltaasta otetaan näytteitä ennen stabilointityön alkamista lopullisen vesipitoisuuden tarkistamista varten. Samassa yhteydessä otetaan näytteitä myös ruoppausmassan haitta-aineiden pitoisuuksien tarkistamiseksi. Näytteet otetaan eri syvyyksiltä ja siten, että ne edus-

Prosessistabilointi tavat altaan eri osia. Osa näytteistä lähetetään laboratorioon kenttämittaria tarkempaa analysointia varten. Näytteistä analysoidaan ainakin vesipitoisuus, tiheys, ph, rakeisuus, hehkutushäviö, haitta-ainepitoisuudet kenttämittarilla (metallit, Ca- ja S- pitoisuus). Näytteet numeroidaan ja päivämäärä kirjataan ylös. Stabiloinnissa ruoppausmassasta otetaan näytteitä proomuista. Näytteenotto on työn alkuvaiheessa tiheämpää ja näytteenottoa harvennetaan kun materiaalin ominaisuudet ja sideainereseptien käyttö vakiintuu. Työn ollessa käynnissä ruoppausmassasta otetaan näytteitä vain tarpeen vaatiessa kun materiaali muuttuu selkeästi ja reseptiä on syytä tarkentaa. Näytteistä analysoidaan ainakin vesipitoisuus, tiheys, ph, rakeisuus, hehkutushäviö ja haitta-ainepitoisuudet kuten massastabiloinnissa. Sekoittumisen laadunvalvonta Sekoitustyön laatua ja toteutunutta sideainemäärää tarkkaillaan Niton- XRF-analysaattorilla tehtävillä Ca-pitoisuusmittauksilla. Näytteen Capitoisuutta verrataan kalibrointinäytteen Ca-pitoisuuteen, jonka perusteella voidaan arvioida näytteen sisältämän sideainemäärän toteutumista. Tiedot kirjataan näytteenottopöytäkirjaan. Puristuslujuuden laaduntarkkailu Puristuslujuusnäytteitä otetaan työn alkuvaiheessa 4 kpl/päivä ja myöhemmin 1 kpl / 2 viikossa. Näytteet säilytetään pimeässä ja viileässä ennen koestusta. Koestus tehdään rinnakkaisista näytteistä 7, 28 tai 90 vuorokauden kuluttua näytteenotosta, Alkuvaiheessa alkulujittumisen seuranta on tärkeää, joten 7 vrk:n näytteitä tarvitaan muita enemmän. Osasta rinnakkaiskappaleita varaudutaan koestamaan kappaleet 180 vrk:n iässä. Vedenläpäisevyyden laaduntarkkailu Vedenläpäisevyysnäytteitä otetaan kerran kahdessa viikossa. Liukoisuuden laaduntarkkailu Stabilointityötä edustavasti vastaavasta näytteestä tehdään liukoisuustestauksia modifioidulla diffuusiotestillä 1 kpl/ 10 000 m 3 stabiloitua sedimenttiä Lisäksi tehdään 1-vaiheisia ravistelutestejä vastaavalle määrälle laadunvalvontanäytteitä. Laadunvalvonta valmiista rakenteesta Noin vuoden kuluttua stabilointityön päättymisestä määritetään kairauksilla stabiloidun rakenteen lujuus 3 mittauspisteestä / 10 000 m 3 stabiloitua sedimenttiä. Tavoitteena on selvittää teknisen lujuustavoitteen toteutuminen. 10

11 Näytteenottosuunnitelma laadunvalvontaan liittyen: Näyte Näytteenottotiheys työn alkuvaiheessa Näytteenottotiheys myöhemmin Analysoitava näytemäärä Ruoppausmassa vesipitoisuus 1 kpl/1000 m 3 tarpeen mukaan 1 kpl/1000 m 3 haitta-ainepitoisuus kenttäanalysaattorilla 1 kpl/ 2000 m 3 1 kpl/2000 m 3 Ca-pitoisuus kenttäanalysaattorilla 1 kpl/ 2000 m 3 1 kpl/2000 m 3 Sideaineet kaupallinen sideaine 1 kpl/1000 m 3 tarvittaessa muut sideaineet 1 kpl/1000 m 3 tarvittaessa Ruoppausmassa-sideaineseos Ca-pitoisuus kenttäanalysaattori (sekoittumistyön. laatu ja sideainemäärä) sideainemäärä, titraus puristuslujuus jatkuva seuranta vähintään 1 vko 1 kpl/2 vrk 1 kpl/2000 m 3 20 kpl/hanke 1 krt/2 vkoa 1 kpl/2000m 3 4 kpl/vrk (1.viikon ajan) vedenläpäisevyys 1 kpl/vko 1 kpl/2 vkoa 1 kpl/5000 m 3 liukoisuustesti: 1-vaiheinen ravistelutesti 1 kpl/10000 m 3 liukoisuustesti: diffuusiotesti 1 kpl/10000 m 3 kevytsiipikairaus tarpeen mukaan tarpeen mukaan Merialueen tarkkailu läjitystyön ja stabiloinnin aikana Veden laadun tarkkailua esitetään tässä yhteydessä vain välittömästi stabilointiin tai välialtaan käyttöön liittyen. Näytteenottopisteiksi esitetään proomujen tyhjennyspaikan viereen sijoitettavaa pistettä (P1), välivarastoaltaan jälkiselkeytysaltaan ylivuotovedestä ennen mereen johtamista (P2) ja proomujen tyhjennyspaikan viereen lähelle stabilointiallasta sijoitettavaa pistettä (P3). Näytteenottosyvyydeksi pisteille P1 ja P3 esitetään 1 m merenpinnan alapuolella. Sameutta (sameuden vertikaaliprofiili) mitataan kenttämittarilla. Suodattamattomista näytteistä mitataan sameus, kiintoaine, metallit (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja Hg), fosfori sekä TBT. Näytteet otetaan proomujen purkupaikoilta kerran ennen toiminnan aloittamista. Toiminnan ollessa käynnissä sameutta mitataan kenttämittarilla kahden viikon välein tai tiheämmin, mikäli sameus leviää silmämääräisen tarkastelun perusteella yli 50 m päähän purkupaikoista. Kenttämittarilla selvitetään purkupaikkojen samentuma-alueen laajuus jokaisella mittauskerralla noin viidestä eri kohdasta purkupaikkojen läheisyydessä. Toiminnan ollessa käynnissä analyysinäytteitä otetaan 4 viikon välein tai tiheämmin jos tarvetta ilmenee. Tarve määritellään sameuden kenttämittausten perusteella.

12 Raportointi Laadunvalvontatuloksista laaditaan loppuraportti ympäristöviranomaisille, jossa esitetään yhteenveto työmaapöytäkirjasta, työn toteutuksen kuvaus (stabilointimenetelmä, ajankohta ja mahdolliset poikkeustilanteet) sekä stabiloitujen massojen alkuperä, määrä, käytetyt sideainemäärät ja sideainelaadut, toteumakartat (stabiloidut alueet), laadunvarmistus- ja analysointimenetelmät, ympäristötarkkailun tulokset sekä stabiloitujen massojen haitta-aineet ja materiaalin liukoisuus. Loppuraportti toimitetaan tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden sisällä työn valmistumisesta. VARAUTUMINEN ODOTTAMATTOMIIN TILANTEISIIN JA TYÖSUOJELU Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille ja mahdollisesta öljyvahingosta ilmoitetaan paikalliselle pelastuslaitokselle. Hyvin hienojakoisina kuivat sideaineet ovat ilmaan joutuessaan pölyäviä ja aiheuttavat silmiin joutuessaan ärsytystä (syövyttäviä). Mikäli työmaalla esiintyy pölyämistä, tulee työmaalla käyttää silmäsuojaimia ja pölyämistä vähennetään. Kaikki käytettävät sideaineet kuten myös stabiloitu ruoppausmassa ovat emäksisiä. Ihokontaktit voivat aiheuttaa iho-oireita. Työmaalla käytetään asianmukaisia suojaimia ja materiaalien käsittelyä paljain käsin ja ilman suojavaatetusta vältetään. Myöskään ruoppausmassaa ei ole syytä käsitellä ilman asiaan kuuluvia suojavarusteita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Lausunnot Hakemusta on täydennetty 6.6. ja 17.10.2012. Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti aluehallintovirasto on pyytänyt stabilointisuunnitelmasta lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa, että stabilointisuunnitelma on yleissuunnitelmatasoinen. Suunnitelmasta ei käy ilmi, kumpaa menetelmää stabiloinnissa käytetään, mitä ja kuinka paljon erilaisia sideaineita käytetään ja mitä allasta ensisijaisesti käytetään stabiloitujen massojen sijoitukseen. Em. seikat vaikuttavat mm. riittävän tarkkailuohjelman arviointiin.

Altaiden rakennepiirrokset ovat riittävän yksityiskohtaisia. Periaatteessa pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointi ja sijoitus altaisiin voidaan ELY-keskuksen mielestä suorittaa kummallakin esitetyllä menetelmällä. Hakija on esittänyt, että massastabiloinnissa altaan vähitellen täyttyessä vesi suodattuu hitaasti penkereen läpi. Prosessistabiloinnissa altaan vesi ehtii niin ikään suotautua penkereen läpi. Mikäli ylivuotovesiä kuitenkin syntyy altaan nopean täyttymisen tai rankkasateen sattuessa, tulee varautua ylivuotovesien tarkkailuun. Merenpuoleisille sivuille tulee laittaa kummassakin stabilointimenetelmässä suodatinkangas estämään kiintoaineen kulkeutumista mereen. Lentotuhka ja muut sideaineet tulee varastoida joko siiloissa tai peitettynä pölyämisen ehkäisemiseksi. ELY-keskus ei näe ympäristön kannalta hyväksyttävänä sitä, että sideaineita kuljetetaan kaukaisimmista kohteista. Palavan kiven tuhkaa ei tule hyväksyä lainkaan. Sideainevalinnoilla tai muuten tulee huolehtia siitä, että stabiloidun massan vedenläpäisevyys (K) 5 x 10-8 m/s saavutetaan koko massan osalta. Ennen töiden aloittamista tulee valvontaviranomaisille esittää millä menetelmällä työ tullaan suorittamaan ja mitä sideaineita aiotaan käyttää. Tarkkailusuunnitelma voidaan hyväksyä tämän jälkeen. Yksityiskohtainen ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma tulee esittää ELY-keskukselle riittävän ajoissa hyväksyttäväksi ja ELY-keskuksen tulee voida muuttaa sitä tarkkailun tulosten perusteella myös valvottavien parametrien ja havaintopaikkojen lukumäärän suhteen. Tarkkailuohjelmassa tulee esittää sekä työnaikainen että pitkän ajan seuranta ja analysoitavaksi tulee sisällyttää myös sedimenttien sisältämät haitta-aineet. Samentumisen (kiintoaineen kulkeutumisen) jatkuvaa tai tihennettyä seurantaa tulee suorittaa toiminta-alueella ruoppaamisen ja läjittämisen aikana. Vesitiiviin pintarakenteen rakentamiselle on annettava määräaika. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä ELY-keskukselle että Rauman ympäristötoimistolle. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa päätöksen noudattamiseen muutoksenhausta huolimatta, jos edellä mainitut selvitykset on toimitettu valvontaviranomaiselle. 2) Rauman kaupungin ympäristölautakunta lausuu, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Hakija toteaa vastineessaan, että mikäli ylivuotovesiä syntyy stabiloinnin yhteydessä, järjestetään niiden poistumien hallitusti ja samoin tarkkailu. 13

Hakija katsoo, että prosessistabiloinnin yhteydessä ei synny niin paljon kiintoainetta, että sen kulkeutumisen estämistä olisi tarpeen tehostaa suodatinkankaalla. Ilman suodatinkangastakin kiintoaines jää penkereiden sisäpuolelle. Mikäli kiintoainesta pääsee altaasta stabilointialtaan ulkopuolelle, on tätä vaikea havaita, sillä lähistöllä on todennäköisesti samanlainen ruoppaushanke, jonka samentumavaikutukset peittävät vähäiset kiintoainespäästöt stabilointialtaasta. Hakijalla ei ole huomautettavaa vaatimukseen varastoida lentotuhka ja muut sideaineet joko siiloissa tai peitettynä. EU:n tiukassa kilpailutilanteessa kaupallisia sementtilaatuja tuodaan suomalaisinkin hankkeisiin Kiinasta saakka. Kaupallisten sideaineiden tavoin käytettävät kipsi ja palavan kiven tuhka korvaavat resepteissä kaupallisia sideaineita, joten näiden hyödyntämisellä on varsin suuri merkitys mm. tuotettuihin CO 2 -päästöihin sekä kokonaisenergian kulutukseen. Virosta tuotavat kuljetukset tapahtuvat laivoilla, jolloin kerralla kuljetettavat sideainemäärät ovat varsin suuria ja siksi erittäin energiatehokkaita. Lisäksi on huomattava eri sideaineiden ja erityisesti eri lentotuhkalaatujen lujittumiskyky. Rauman Voiman lentotuhkasta saattaa tulla pula muiden hankkeiden takia, mistä syystä reseptoinnissa on otettu huomioon myös muut vastaavat sideainevaihtoehdot. Palavankiven tuhka on erittäin reaktiivista ja sen CaO-pitoisuus on korkea. Virossa ko. lentotuhkaa käytetään kaupallisen sementin valmistukseen. Hakija ei näe, että palavankiven tuhkan käytöstä aiheutuisi mitään vaaraa ympäristölle. Myös eri sideaineiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset viittaavat tähän. Palavankiven tuhka on tasalaatuista ja sen haitta-ainepitoisuudet tai liukoisuudet eivät poikkea suomalaisten tuhkien pitoisuuksista. Palavankiven tuhka ja lentotuhkat yleisestikin sisältävät vaihtelevia määriä raskasmetalleja, joista merkittävimmät ovat molybdeeni, kromi, arseeni, lyijy ja seleeni. Pitoisuudet ovat pieniä ja pilaantuneille maille asetetut ylemmät ohjearvot ylittyvät erittäin harvoin. Toisin kuin ELY-keskuksen lausunnossa esitetään, alueelle ei tarvita vesitiivistä pintarakennetta. Stabilointi sitoo haitta-aineet niukkaliukoiseen muotoon, joten ehjän rakenteen pintaliukeneminen on hyvin vähäistä. Stabilointisuunnitelmassa esitetyt ravistelutestin liukoisuustulokset vastaavat rikkoontuneen rakenteen liukoisuustuloksia. Stabiloidun massan pinta sijoittuu lopullisessa rakenteessa routarajan ja kulutuskerrosten alapuolelle, joten sen rikkoontuminen tulee estettyä. Päälle tulevat kerrokset tiivistävät stabiloitua massaa alkuperäisestä tiiveydestä. Rakenteessa tulee tapahtumaan mahdollisesti huomattavia jälkipainumia alla esiintyvien paksujen savikerrosten vuoksi, joten päällysteen ja lopullisen sadevesiviemäröinnin rakentaminen on tarkoituksenmukaista vasta aluetta käyttöön otettaessa. Painumien oikaisu on päällystetyn ja viemäröidyn satamakentän osalta erittäin kallista. Alkuvaiheessa stabiloidun massan päälle voidaan niin haluttaessa rakentaa hienoainemurskeesta vedenläpäisevyydeltään karkeampaa mursketta selkeästi heikompi kerros, joka ohjaa suuren osan läpisuotautuvasta ve- 14

destä pois rakenteesta. Pääosa sade- ja sulamisvesistä poistuu alueelta joka tapauksessa pintavaluntana. 15 HAKEMUKSEN LISÄTÄYDENNYS Hakija on vielä 17.10.2012 täydentänyt hakemusta 4. 13.4.2012 otettujen sedimenttinäytteiden tutkimustuloksilla (Rauman sataman sedimenttitutkimus 13.6.2012, Ramboll), joiden perusteella tason 2 ylittävien sedimenttien kuorintasyvyyttä on tarkistettu. Näytteet otettiin Varsinais-Suomen ELYkeskuksen hyväksymän näytteenotto-ohjelman mukaisesti, kuten vesitalousluvan nro 38/2009/2 lupamääräyksessä nro 6 on edellytetty. Saman lupamääräyksen mukaan Konttilaiturin ja Ulko-Petäjäksen ruoppausalueilla kuorintasyvyys saadaan rajoittaa 0,3 metriin, mikäli ennen työtä sedimentistä otettavat näytteet osoittavat, että sedimentti yli 30 cm:n syvyydessä on mereen läjityskelpoista. Tason 2 ylittävät sedimentit käsitellään stabiloimalla ja muut ruoppausmassat läjitetään merestä erotettuihin pengeraltaisiin. Pengeraltaat on tarkoitus ottaa myöhemmin sataman käyttöön. Kartoitustuloksiin ja lupaehtoihin perustuen kuorittavaksi ja stabiloitavaksi tulevat seuraavat massamäärät: Ruoppauskohde Kuorintasyvyys 0,3 m m 3 ktr 10 500 Kuorintasyvyys 0,5 m m 3 ktr U-P läjitysallas, penkereen alta Konttilaiturin alue 4 500 9 000 Öljylaiturin alue 51 000 yhteensä 15 000 60 000 yhteensä 75 000 Rauman satama tulee käyttämään stabilointiin aikataulullisista syistä sekä Martinkarin allasta että Ulko-Petäjäksen alueelle rakennettavaa uutta allasta. Uuden altaan mitoituksessa huomioidaan hankkeen tilatarve, joka on huomattavasti pienempi kuin stabilointisuunnitelmassa on aikaisemmin esitetty. Ulko-Petäjäksen altaan rakentamisen periaatteet noudattavat muutoin stabilointisuunnitelmassa esitettyä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Rauman Sataman esittämän stabilointisuunnitelman, joka koskee Rauman sataman alueelta ruopattavia / kuorittavia pilaantuneita ruoppausmassoja (liittyen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksiin nro 38/2009/2 ja nro 39/2009/2), seuraavin ehdoin:

16 Tekniset ratkaisut 1. Pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointi voidaan tehdä joko massatai prosessistabilointina. 2. Ruoppausmassojen läjitysaltaisiin (Martinkarin altaaseen ja Ulko- Petäjäksen pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointialtaaseen sekä Ulko-Petäjäksen puhtaampien ruoppausmassojen läjitysaltaaseen) on kaikkiin vesialuetta vasten rakennettaviin penkereisiin sijoitettava altaan puolelle suodatinkangas (N4), kuten on edellytetty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 38/2009/2 määräyksissä 3 ja 5. 3. Pilaantuneiden ruoppausmassojen välivarastointiallas selkeytysaltaineen Ulko-Petäjäksen itäosassa on rakennettava piirustuksen 82139229-01-11 mukaisesti ja altaassa mahdollisesti olevat kallioruhjeet on peitettävä suodatinkankaalla ja savella. 4. Pilaantuneita massoja saa sijoittaa Ulko-Petäjäksen läjitysaltaaseen (stabilointialtaaseen) enintään korkeuteen +1,50 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. 5. Stabiloinnissa voidaan käyttää tehdyissä stabiloituvuustestauksissa (Ramboll 12.3.2012) testattuja sideaineita (kaupallisia sideaineita Plussementtiä ja masuunikuonajauhetta sekä kipsiä ja lentotuhkia kasavarastoitua hienojakoista lentotuhkaa lukuunottamatta) resepteillä, joilla saavutetaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 39/2009/2 edellytetty vedenläpäisevyys, enintään 5 x 10-8 m/s. 6. Käytettävät sideaineet on pölyämisen estämiseksi varastoitava alueella siiloissa, säiliöissä tai aumoissa peitettynä. Lisäksi sideaineita ja pilaantuneita ruoppausmassoja käsiteltäessä on käytettävä asianmukaisia henkilökohtaisia suojavarusteita. Jätehuolto 7. Selkeytysallas on riittävän usein tyhjennettävä siihen kertyneestä kiintoaineksesta. Poistettava kiintoaines on stabiloitava. Laadunvarmennus ja tarkkailu 8. Kaikki mittaukset, näytteiden otto ja analysointi on suoritettava CENstandardien tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. 9. Stabiloinnin laadunvalvonta tehdään stabilointisuunnitelmassa esitetyllä tavalla (taulukko kertoelmaosan sivulla 11). 10. Stabilointiin liittyen on veden samentumista merialueella tarkkailtava proomujen tyhjennyksen yhteydessä ja mitattava sitä kenttämittarilla kahden

viikon välein Kompinlahdessa (piste P1 noin 50 m proomujen tyhjennyspaikasta kaakkoon) ja läjitysaltaassa stabilointialtaan lähellä (piste P3 noin 50 m proomujen tyhjennyspaikasta koilliseen), tarvittaessa useamminkin. Näytepisteistä P1 ja P3 on otettava töiden aikana ainakin kaksi kertaa vesinäytteet 1 m merenpinnasta, joista määritetään (suodattamattomista näytteistä) sameus, kiintoaine, metallit (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja Hg), fosfori sekä TBT. Välivarastointialtaan selkeytysaltaasta poistuvasta vedestä (piste P2) määritetään samat parametrit tilanteessa jolloin välivarastointiallasta käytetään pilaantuneiden sedimenttien varastointiin. 11. Edellä lupaehdoissa 9 10 asetettuja tarkkailuvelvoitteita voidaan tarkentaa tai muuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupapäätöksen noudattamisen valvottavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kirjanpito ja raportointi 12. Käytettävistä sideaineista (nimi, alkuperä, laatu ja määrä) on pidettävä kirjaa, samoin näytteenotoista ja tarkkailujen tuloksista. 13. Tässä edellytettyjen vesialueen tarkkailujen tulokset on viipymättä toimitettava Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös nähtäväksi niille, joiden etua tai oikeutta ne voivat koskea. 14. Työstä on laadittava loppuraportti, jossa esitetään ainakin stabilointimenetelmä, stabiloitujen massojen ja sideaineiden alkuperä ja määrä, sideainelaadut, laadunvarmistustarkkailun tulokset (stabiloidun massan liukoisuus, vedenläpäisevyys ja puristuslujuus), toteumakartat (stabiloidut kenttäalueet), tehdyt päällysrakenteet ja sadevesien johtamisjärjestelyt. Lisäksi loppuraportissa on esitettävä lyhyt yhteenveto ympäristötarkkailujen tuloksista. Loppuraportti on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muilta osin on noudatettava, mitä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksissä nrot 38-39/2009/2 on määrätty Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 10/0175/1 (1.7.2010) ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 3679 (20.12.2011) muutokset huomioon ottaen. Varsinais-Suomen ELY-keskus voi antaa töiden suorittamiseen ja järjestelyihin liittyen tarkentavia ohjeita. 17

18 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupapäätöksellä nro 39/2009/2 Rauman Satamalle on myönnetty lupa sijoittaa sataman alueelta kuorittuja pilaantuneita ruoppausmassoja yhteensä enintään noin 100 000 m 3 Martinkarin ja Ulko-Petäjäksen läjitysaltaisiin. Korkein hallinto-oikeus on sittemmin päätöksessään edellyttänyt, että massat, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 laatukriteerit, on stabiloitava kyseisiin altaisiin sijoitettaessa. Esitetyn stabilointisuunnitelman mukaan stabiloitavia massoja on noin 75 000 m 3. Pilaantuneiden sedimenttimassojen kiinteyttäminen voidaan toteuttaa kummalla tahansa stabilointimenetelmällä eli massa- tai prosessistabiloinnilla. Tehdyissä stabiloituvuuskokeissa saavutettiin riittävä tiiveys (ympäristöluvassa edellytetty vedenläpäisevyys enintään 5 x 10-8 m/s) ja riittävän alhainen haitta-aineiden liukoisuus useilla sideaineratkaisuilla eli resepteillä. Sideaineina tulevat kysymykseen eräät kaupalliset sideaineet sekä teollisuuden jätteistä eräät voimalaitostuhkat (lentotuhkat) ja jotkut kipsilaadut. Jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet sedimentit ja sideaineet voidaan hyödyntää tulevan satamakentän pohjarakenteissa. Samalla niiden käytöllä vähennetään luonnonmassojen, kuten merihiekan käyttöä. Stabiloituina haitta-aineet saadaan haitattomampaan muotoon ja lisäksi stabiloitu kenttä peitetään päällysrakenteilla ja lopuksi vettä läpäisemättömällä kerroksella, kuten ympäristöluvassa (39/2009/2) on määrätty. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoitusalue eristetään muusta ympäristöstä louhepenkereellä, johon asennetaan vesialuetta vasten oleville osuuksille suodatinkangas sekä Martinkarissa että Ulko-Petäjäksessä, stabilointitavasta riippumatta. Näin minimoidaan kiinteisiin hiukkasiin sitoutuneiden haitta-aineiden kulkeutumista altaasta ulkopuoliselle merialueelle täytön yhteydessä penkereen läpi poistuvan veden mukana. Stabilointi täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei luvan mukaisesti toimittaessa aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Stabiloitujen pilaantuneiden sedimenttien vaikutus ei ennalta arvioiden ulotu satama-alueen ulkopuolelle eikä niistä aiheudu naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnasta ei myöskään aiheudu luonnonolosuhteiden huononemista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista. Lupaehtojen yleiset perustelut Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Vastuuhenkilön nimeämisestä ja poikkeuksellisista tilanteista, kuten uhkaavasta ylivuodosta pilaantuneiden massojen läjitysaltaasta, on annettu määräykset ympäristöluvassa (nro 39/2009/2), samoin tarkkailusta laajemmin. Lupaehtojen yksilöidyt perustelut Rakenteita koskevat lupaehdot 2 ja 4 ovat tarpeen pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiseksi satamarakenteisiin siten, ettei niistä aiheudu pitkälläkään aikavälillä ympäristönsuojelulain 7 :n mukaista maaperän pilaantumista eikä lain 3 :n tarkoittamaa muuta ympäristön pilaantumista eikä jäteasetuksen 8 :n mukaista vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Stabiloidun kenttäkerroksen päälle tulee vielä sijoitettavaksi päällyskerrokset ja -rakenteet. Sedimenttien välivarastointiallasta koskevat ehdot 3 ja 7 on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 43 :n nojalla. Useat sideaineet ovat kuivina ja hienojakoisina helposti pölyäviä, mistä syystä niiden pölyäminen ja pölyhaitat on estettävä. Eräät sideaineet sisältävät myös itsessään haitallisia aineita (lähinnä metalleja). Lupaehto 6 on annettu naapuruussuhdelain 17 :n ja ympäristönsuojelulain 43 :n nojalla. Stabilointia koskevat lupaehdot 1 ja 5 ovat tarpeen stabiloinnin (vakaaksi tekemisen, kiinteään olomuotoon saattamisen) onnistumiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi myös pitkällä aikavälillä ja perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään sekä jätelain 6 :ään ja jäteasetuksen 8 :ään. Silttimäistä lentotuhkaa käytettäessä ei saavuteta riittävän alhaista vedenläpäisevyyttä stabiloidussa rakenteessa. Usealla testatulla sideainereseptillä on saavutettavissa riittävän alhainen vedenläpäisevyys sekä tarvittava puristuslujuus alueen tuleva käyttötarkoitus huomioon ottaen. Laadunvarmennusta ja tarkkailua koskevat lupaehdot 8 11 ovat tarpeen toiminnan valvonnan kannalta ja perustuvat ympäristönsuojelulain 5 :ään (selvilläolovelvollisuus), 46 :ään ja 108 :ään sekä jätelain 51 :ään. Työn kuluessa voi ilmetä tarvetta tihentää tai muuttaa jossain määrin tarkkailua valvontaviranomaisen tarpeelliseksi harkitsemalla tavalla. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupaehdot 12 14 ovat tarpeen niin ikään valvonnan kannalta, hankkeen lopullisen ympäristökuormituksen todentamiseksi sekä tehdyn täyttötyön dokumentoimiseksi, perustuen ympäristönsuojelulain 46 :ään, jätelain 51 ja 52 :ään sekä jäteasetuksen 22 :ään. 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan saaja voi aloittaa stabilointityöt ja Ulko-Petäjäksen stabilointialtaan rakentamisen tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta ei ole mahdollista, koska stabiloitavat kentät ovat suuria (yhteistilavuus 85 000 m 3 145 000 m 3 ) ja stabilointi on käytännössä peruuttamaton prosessi, jolloin sideaineita ei enää kyetä erottamaan pilaantuneista ruoppausmassoista. Pilaantuneiden massojen läjitysallas Ulko-Petäjäksessä sijoitetaan suunnitelman mukaan toiseen paikkaan kuin alkuperäisessä hakemuksessa oli, joskin alunperin pilaantuneet massat oli tarkoitus läjittää altaaseen ilman stabilointia. Täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi, joten hakemus päätöksen täytäntöönpanemiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on hylätty. (YSL 100 ja 101 ) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon muun muassa penkereiden suodatinkangasvelvoitteessa, sideaineiden varastointitavassa ja samentuman tarkkailussa. Kentän pintarakenteiden valmistumiselle ei voida asettaa määräaikaa, koska stabilointityön alkamisesta ja kestosta ei ole vielä tarkkaa tietoa. ELY-keskus voi kuitenkin tarkastuskäyntien ja saamiensa tarkkailuraporttien perusteella seurata stabilointityön edistymistä. Tässä luvassa ei ole määrätty tarkkailuohjelmasta (ruoppauksiin ja muuhun rakentamiseen liittyen), vaan sitä koskeva määräys on annettu vesitalousluvassa (nro 38/2009/2) ja ympäristöluvassa (nro 39/2009/2). Nyt määrätty stabilointiin liittyvä tarkkailu voidaan liittää koko hankkeen tarkkailuohjelmaan. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 36, 43, 46, 100, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 8, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Tämän lupa-asian käsittelystä perittävä maksu on 1 700 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan asian käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 2 :n mukaisesti. Kyseessä on muu ympäristölupa, jonka käsittelymaksu määräytyy tuntitaksan (50 /h) mukaan. Asian käsittelyyn on käytetty 34 tuntia. 20

21 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Rauman Satama Jäljennös päätöksestä Varsinais-Suomen ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Rauman kaupunginhallitus Rauman kaupungin ympäristölautakunta Rauman kaupungin terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Rauman kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite 1) kartta rakennettavan välivarastointialtaan ja stabilointialtaan sijainnista 2) valitusosoitus Tapio Kovanen Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen. HIP/tv