Viron luonnonmukaiset pyhät paikat Taivaannaulan seminaari Pyhät paikat perinteisessä kulttuurissa Turku, 15.09.2018 Ahto Kaasik Hiite Maja SA Tõrma Hiiemägi. Viro, Rakveren pitäjä
Perusasioita Käsittelemme pyhiä paikkoja, jotka ovat olleet käytössä jo ennen 1900-lukua. Pyhään paikkaan liittyviä käsitteitä: Luontoarvot - pyhät paikat ovat vanhimpia luonnonsuojelualueitamme Aineellinen kulttuuriperintö Henkinen kulttuuriperintö Uskonnonvapaus Pyhät paikat ovat osa elävää kulttuuriamme. Pühajärvi lähellä Otepäätäl. Kuva: Arne Ader.
Hyvä alku 2008 Viro hyväksyi kansainvälisen luonnosuojeluliiton (IUCN) pyhien paikkojen hallinnoimisen ohjeen Vuodesta 2008 on ollut olemassa kulttuuriministeriön luonnontilaisten pyhien paikkojen kehityssuunnitelma Vuodesta 2011 Riigikogussa ( eduskunnassa ) on työskennellyt luonnontilaisten pyhien paikkojen tukiryhmä 86% väestöstä pitää pyhien paikkojen suojelemista tärkeänä, 31% vierailee pyhillä paikoilla kerran vuodessa, 70% kerran parissa vuodessa (Luonnontilaisten pyhien paikkojen hallinnoimisen ohja julkaistiin viroksi vuonna 2011.)
Nykytilanne on ristiriitainen Virossa n. 5000 pyhää paikkaa Kartoitettu n. 1400 Inventoitu n. 400 Sadat pyhät paikat ovat käytössä Yhtäkään pyhää paikkaa sellaisenaan ei ole valtion suojeluksessa N. 600 pyhässä paikassa on jokin suojeltava luonnonja/tai muinaismuistomerkki Monet pyhät paikat ovat huonossa kunnossa N. 3000 pyhää paikkaa on häviämässä unohtamisen takia Maardun hiisi Tallinnan lähellä Rebalan muinaismuistosuojelualueella. Vuonna 2011 tehtiin hiidessä avohakkuu. Muinaismuisto- ja ympäristövirasto olivat sitä mieltä, että kaikki on hyvin. Valitettavasti vastaavia tapauksia on joka vuosi.
Pyhien paikkojen kartoitus vuoden 2018 kesällä Viron kihlakunnat. Keltaisella: täysin inventoitu. Sinisellä: alustava pienimuotoinen inventointi.
Inventoinnin pääkohdat Ennen kenttätöitä perusteellinen arkistotyö (n. 40 erilaista tietolähdettä) Kenttätöissä: Paikallisten asukkaiden haastattelu (n. 100 kysymystä) Pyhän paikan sijainnin, pinnanmuodon, luontokohteiden, elävän luonnon ja ihmistoiminnan kuvailu (kyselyssä 23 kysymystä) Valokuvaaminen Inventoinnin metodiikka verkossa: https://www.flaj.ut.ee/sites/default/files/www_ut/uurimis metoodika_270219.pdf Paikallinen asukas näyttää tutkijoille Muhun Igakülan Noidankiveä (Nõiakivi).
Pyhien paikkojen (ca 1200) kartta https://xgis.maaamet.ee/pyhapaigad/ Vuoden 2018 keväällä valmistui Viron siihen mennessä kartoitettujen ja julkistettujen pyhien paikkojen kartta. Tilaajana kestävän metsätalouden standardin FSC Eesti-järjestö. Koostanut: Hiite Maja-säätiö, Tarton yliopiston luonnontilaisten pyhien paikkojen keskus sekä valtiollinen Maavirasto. Kartan säilyminen on tällä hetkellä epäselvää, sillä jotkut suuremmat metsäyhtiöt ja valtiolliset laitokset haluavat sulkea sen. Ympäristöministeriön käskystä otettiin kartta jo pois valtiollisesta metsärekisteristä.
Parantaminen kivillä Vanhan tavan mukaan käydään tavallisesti pyhässä paikassa parantamassa itseään salaa. Mutta löytyy myös poikkeuksia. Setomaalla Miiksessä sijaitsevan pyhän kiven ja ojan rannalla käyvät itseään parantamassa sadat ihmiset joka vuosi 7. heinäkuuta. A. Kaasik 2015.
Annit kivillä Kiville jätetään tavallisesti anniksi kolikoita, mutta välillä myös paperirahaa, ruokaa yms. Ylhäällä: Miiksen pyhä kivi Setomaalla. Alhaalla: Kullin Noidankivi Pärnumaalla. A. Kaasik
Annit lähimenneisyydestä 1900-luvun alkupuolelta olevia anteja ja parannusesineitä Saaren- ja Muhumaan pyhillä kivillä: vesiastioiden palasia, kuluneita hevosenkenkiä, hevosenkengän nauloja.
Annit puissa Vasemmalla: Tammealusen hiisi Vironmaalla. Oikealla ylhäällä: Kiigeorun hiisi Tartonmaalla. Vasemmalla alhaalla: Ilumäen Kõnnun hiisi Vironmaalla.
Lasketaan mäkeä Vasemmalla: Sallan Iiukivi. Kuva: Virumaa Muuseumid-säätiö. H. Jonuks, ~1960 Oikealla ylhäällä: Muhun Lallin Iiukivi. A. Kaasik Oikealla alhaalla: Kuusalun Pärispean Liukkivi. Anna Hints
Naisetkin laskevat mäkeä Lapsionnen saamiseksi naiset laskevat mäkeä liukukivillä salaa toisinaan nykyäänkin. Vasemmalla ylhäällä: Toomalõuka Liukivi Saarenmaalla. A. Kaasik. Alhaalla vasemmalla: Massun Liukkibi Läänemaalla, Indrek Ronk. Oikealla: Massun Liukkibi Läänemaalla, Heiki Maiberg.
Vieraillaan, ollaan, kerätään voimia Vasemmalla ylhäällä: Paliveren hiisialava Läänemaalla. Merilin Kaustel-Lehemets. Vasemmalla alhaalla: Tammikun hiisitammi Vironmaalla. A. Kaasik. Ylhäällä oikealla: Setomaan ülemsootska Arne Leima ammentamassa väkeä Petserin pyhältä tammelta valtikkasauvalle. Annela Laaneots. Alhaalla oikealla: Tüliveren tammi Harjumaalla. Mats Õun.
Häävieraat vierailevat Vasemmalla ylhäällä: Tarton Toomemäen pyhä kivi. Heili Mägi 2015. Vasemmalla alhaalla: Jägalan Pärnamäen hiisi Harjumaalla, A. Künnapin yksityiskokoelma 2006. Oikealla alhaalla: Tarton Toomemäen pyhä kivi. A. Kaasik 2018. Oikealla alhaalla: Urvasten Tamme-Laurin tammi Võromaalla. T. Arbeiter
Annetaan lapsille nimiä Lapsen nimiäiset Viron pyhissä paikoissa. Kuva: Mana ja Ahto Kaasik
Muistetaan vainajia Vasemmalla alhaalla: Henkiristin leikkaaminen Võromaalla Partsin kartanossa. Viron kansanrunouden arkisto 1977. Oikealla: Ristikoivu Võromaalla Matsin kylässä. Liis Keerberg
Terveysvedet Vasemmalla ylhäällä: Setomaan Miiksen Jaanioja. Vasemmalla alhaalla: Vironmaan Koilan Pühaallikas. Oikealla ylhäällä: Otepään Arulan Emaläte. Oikealla alhaalla: Kaven lähde Tartonmaalla. Kuvat: Ahto ja Kiur Kaasik
Hiisipyhät Vasemmalla ylhäällä: Sukukansojen yhteispalvelus Saulan hiidessä 2004, Kuno Taberland. Vasemmalla alhaalla: helluntai Tammealusen hiidessä 2018, Kiur Kaasik. Oikealla ylhäällä: naistenpyhä Päevapööramisen mäellä, Pille Malkov. Oikealla alhaalla: henkienajan pyhä Ebaveren hiisimäellä 2011, Mana Kaasik
Viron omaperäisyys kuppikivet eivät ole lähtökohtaisesti pyhiä 1900/100 Oikealla ylhäällä: Saarenmaan Tumalan Silmakivi sijaitsee hiidessä. Alhaalla: Assakun Nõiakiveä Tallinnan lähellä pidetään myös liukukivenä.
Uudet tavat - uhripaulat pylväisiin, joissa haikaranpesiä Virosta löytyy kymmeniä haikaran pesimiä pylväitä, joihin häävieraat sitovat nauhoja. Vanha tapa on liikkunut pyhiltä puilta uuteen ympäristöön.
Luodaan uusia pyhiä paikkoja Ylhäällä vasemmalla: uusi uhripihlaja Viljandimaalla Teringissä, Arvo Meeks. Alhaalla vasemmalla: Kassinurmen hiisi Jõgevamaalla. Tilan pyhä paikka Saarenmaalla Triigissä, A. Kaasik
Hiisien kuvakilpailu Kuvia voi lähettää 15.10.2018 saakka tämän vironkielisen sivun kautta: www.maavald.ee/kuvavoistlus-2018 Nyt myös apu englanniksi: www.maavald.ee/hiis/yld/dokumendid/5117
Pyhien paikkojen opas Kaasik, Ahto, 2017
Perinteiset pyhät paikat Kaasik, Ahto, 2016
IUCN:n ohje Wild, R. ja McLeod, C. (toim.), IUCN ja Maavallan koda 2011. Luonnontilaiset pyhät paikat. Ohje suojelualueiden hoitajille. Verkossa: http://www.maavald.ee/failid/iucn_sns _Estonia.pdf
Runnellut pyhät paikat Ahto Kaasik. N. 80 tunnusomaista esimerkkiä runnelluista pyhistä paikoista. Verkossa: http://hiis.ee/files/ryystatud_pyhapaigad _2018.pdf
Kiitos! Ahto Kaasik Tel. 56 686 892 ahto@hiis.ee