SUOMEN POLIISIJÄRJESTÖJEN LIITON JÄSENLEHTI KYBER- RIKOLLISUUS Digitaalinen näyttö palasina maailmalla MAAILMALTA Terrorismi muutti maailman 22 AJASSA Vaaleissa vaikutetaan 32 TYÖSSÄ Lähipoliisitoiminta 34 1 2O15
SUOMEN EDULLISIN * JOS OLET KUOLEMATON voit lopettaa lukemisen tähän. Meitä muita sen sijaan saattaa kiinnostaa henkivakuutuksen tuoma turva, jos toinen jäisi yksin pitämään huolta kaikesta. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa, ja verkkokaupassa vakuutus on vielä 10 % edullisempi. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja laita henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
pääkirjoitus HANNELE LOTSARI-COFFENG Lupaukset pidetään Vaalikevään soidinmenot ovat alkaneet. Paraatipuolta hannele.lotsari@spjl.fi twitter.com/spjl_po facebook.com/ SPJLPoliisiOikeus esitellään, sulkia pöyhitään ja lupauksia viserretään. Katja Almgren Lopullinen parinmuodostus huipentuu hallitusneuvotteluihin, joten palkansaajana minunkin pitää kiinnostua näistä kosiomenoista. Kyseessähän on mandaatin jako henkilöille, jotka päättävät minun ja sinun arkeen liittyvistä laeista veroineen. Elämä koulii ihmisestä realistin. Tämä näkyy Kansalaisten mielipiteet poliisipalveluista -tutkimuksesta, jonka teetti SPJL. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus haastattelemalla tuhatta suomalaista viikolla 9. Jopa 66 prosenttia yli 50-vuo tiaista ei luota, että Suomi pystyy takaamaan kaikille kansalaisilleen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kohtuullisessa ajassa. Elämänkokemuksen myötä vähenee usko oikeusvaltioon. Viestiemme vakavuus ei hellitä. Vain yksi prosentti suomalaisista katsoo, että eduskunta on onnistunut erittäin hyvin tavoitteessaan taata poliisipalvelut tasavertaisesti kansalaisille heidän asuinpaikastaan riippumatta. Vastaajilta myös kysyttiin: Jos Te itse tai joku läheisenne joutuisi yhtäkkiä rikoksen uhriksi, luotatteko siihen, että poliisi ehtisi riittävän nopeasti avuksi?. 11 prosenttia suomalaisista ei luota ollenkaan, että poliisi ehtisi avuksi hädän iskiessä. Tulos on musertava. Alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat: pienillä paikkakunnilla joka viides ei luota ollenkaan poliisin ehtimiseen, kun pääkaupunkiseudulla tuo osuus on vain 5 prosenttia. Suomalaiset haluavat, että palvelua saadaan koulutetuilta henkilöiltä niin hätäkeskuksissa kuin poliisissakin. Lisäksi 68 prosenttia vastaajista pitää myös melko huonona tai erittäin huonona kehityssuuntana turvapalveluiden yksityistämistä. Puoluetoimistoille on lähetetty tutkimusraportti madonlukuineen. Näkyykö kansalaisten mielipiteet poliittisessa päätöksenteossa seuraavien neljän vuoden aikana jää nähtäväksi. Töitä on tehty ja tehdään edelleen jäsentemme viestin viemiseksi päättäjille ja niille, jotka hamuavat vallankahvaan tarttumista. Arkadianmäellä ei pidä unohtaa marraskuisen marssin viestiä. Käytetään vaaliuurnilla valtaamme sillä vaikuttamisen momentum on nyt. Elämä koulii ihmisestä realistin. 1 2015 POLIISI & OIKEUS 3
tässä numerossa KANNESSA AJASSA 12 30 TYÖSSÄ MAAILMALTA 34 20 POLIISI & OIKEUS 86. vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisi järjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki toimitus@spjl.fi www.spjl.fi Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng 040 940 2065 hannele.lotsari@spjl.fi Toimitussihteeri viestintäsuunnittelija Katja Almgren 09 3484 2428 katja.almgren@spjl.fi Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p. 09 3484 2424 Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p. 050 378 3932 ollipekka.duk@gmail.com Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Taitto Kaaripiste Oy Paino Lönnberg Print & Promo p. 09 751 1811 ISSN 1238-5387 Aikakausmedian jäsen Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Muistamisia julkaistaan enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Materiaalia ei palauteta. Lehti 2/2015 ilmestyy viikolla 25, aineistot viimeistään 18.5. Lehti 3/2015 ilmestyy viikolla 40, aineistot viimeistään 31.8. 4 POLIISI & OIKEUS 1 2015
Pääkirjoitus Lupaukset pidetään 3 Puheenjohtajalta Parlamentaarisesti, ennen ja nyt 6 Lyhyesti 8 Digitaalinen näyttö palasina maailmalla 12 Raja se on poliisimiehelläkin 16 Työpari 18 Terrori-isku muutti poliisin työtä Pariisissa 20 Vain kuolleen ruumini yli 22 Ilari Kulmanen Mielensä pahoittaja 23 Nettipoliisin tärkeä työ 24 Pykälän pyörteissä 26 1 ääni 30 Lähellä vai kaukana? 34 Laaja ja haasteellinen työpaikka 37 Hynttyyt yhteen 38 Työhyvinvointia konkreettisin teoin 39 Piirtäjä pitää poliitikot varuillaan 40 Valet 2015 42 Muistamiset 44 Pulmanurkka 45 Repe 46 Kokkonen Maailman laidalla 47 18 40 1 2015 POLIISI & OIKEUS 5
puheenjohtajalta PARLAMENTAARISESTI, ENNEN JA NYT Poliisin toimiala ja voimavarat on määriteltävä siten, että yhteiskunnassa ei synny lisääntyvää tarvetta viranomaisorganisaation ulkopuolella tuotettaviin turvallisuuspalveluihin. Näin sanottiin parlamentaarisen poliisikomitean mietinnössä, joka julkaistiin 12.6.1986. 6 POLIISI & OIKEUS 1 2015
YRJÖ SUHONEN Katja Almgren Samaisessa julkaisussa sanottiin myös, että ennalta estävää toimintaa on tehostettava, poliisipalvelujen saatavuus on turvattava yhtäläisin perustein koko maassa, liikenteen turvaaminen on poliisin keskeisimpiä tehtäviä, paikallispoliisin tulee tehostaa yksityisten henkilöiden tekemien rikosilmoitusten tutkintaa ja poliisi tulee vapauttaa päihtyneiden vartioinnista ja käsittelystä. Entä miltä maailmamme näyttää nyt, 29 vuotta myöhemmin? Enenevässä määrin päättäjät hakevat keinoja kiertää perustuslain henkeä ja siirtää viranomaisille kuuluvia tehtäviä muiden hoidettaviksi. Yksityinen turva-ala tunkee pelikentälle. Lisäksi täydennyspoliisin kautta poliisitehtävät halutaan siirtää kansalaisten harrastetoiminnaksi. Poliisipalvelujen saatavuutta asuinpaikkaan katsomatta ei ole kyetty turvaamaan enää pitkään aikaan. Se joka siihen uskoo, asuu todennäköisesti Kehä III:n sisäpuolella. Liikenteen turvaaminen putosi keskiöstä viimeistään liikkuvan poliisin lakkauttamisen yhteydessä. Yksityisiin kansalaisiin kohdistuva arkipäivän rikollisuus jää entistä useammin torjumatta ja tutkimatta. Päihtyneet ovat edelleen tiukasti poliisia työllistävä tehtäväkokonaisuus. Sosiaali- ja terveysviranomaiset eivät ole vastanneet huutoon. 6.3.2015 kansanedustaja Kari Tolvasen johtama parlamentaarinen työryhmä julkisti oman raporttinsa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeista. Tästä on hyvä suunnata huhtikuisten vaalien jälkeiseen aikaan. Samat puolueet siellä eduskunnassa jatkanevat, jotka olivat tässäkin työryhmässä mukana. Sitoutuminen tähän raporttiin säilyy, säilyyhän? Työryhmän mukaan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kokonaisuuteen tulee palauttaa viime kevään kehyspäätöksen säästöjä vastaavat Poliisitehtävät halutaan siirtää kansalaisten harrastetoiminnaksi. määrärahat. Se olisi 75 miljoonaa euroa vuoden 2019 kehystasossa. Harmaan talouden torjuntaan edellytetään jatkossakin 20 miljoonan euron vuotuista rahoitusta. Työryhmän raportti sisältää lisäksi koko joukon erilaisia toiminnan kehittämisehdotuksia. Turvallisuusalalle ehdotetaan yhtä yhteistä oppilaitosta. Joku asia on näköjään ikuinen: kuten komitea aikanaan, myös Tolvasen työryhmä haluaa päihtyneet pois poliisilta. Vieläköhän sen päivän näkee koittavan? Oikeudenhoidon puolella työryhmä kuittaa käynnissä olevan uudistamisohjelman. Työryhmän raportista näkyy tehtävän mahdottomuus annettuun aikaan nähden. Valtaosa raportista on tapahtuneiden asioiden ja meneillään olevien hankkeiden luettelointia. Työtä tilanteen korjaamiseksi on mahdollista jatkaa, kuten raportissa esitetään. Lisäksi tehtyjen linjausten toimeenpanoa seurataan vuosina 2016 2017 laadittavalla selonteolla, jos työryhmän tahto toteutuu. Tähän selontekoon toivoo käytettäväksi riittävästi sekä aikaa että objektiivisuutta. Nyt odotamme, miten raporttiin reagoi uusi eduskunta ja maan hallitus. yrjo.suhonen@spl.fi twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 1 2015 POLIISI & OIKEUS 7
lyhyesti Pohjoissuomessa olen huomannut, että humaltuneet ruotsalaiset turistit alkaa puhua suomea kun promillet ovat kohonneet riittävästi KOMMENTTI FB:SSA LIITTYEN VIRALLISEEN KIELIKOKEESEEN. 1% SUOMALAISISTA KATSOO, ETTÄ EDUSKUNTA ON ONNISTUNUT ERITTÄIN HYVIN TAVOITTEESSAAN TAATA POLIISIPALVELUT TASAVERTAISESTI KANSALAISILLE HEIDÄN ASUINPAIKASTAAN RIIPPUMATTA. Arjen sankarit Lähde mukaan ja tee työsi näkyväksi leikkimielellä. Ota kuva itsestäsi ja kerro sanakaritarinasi. Kesäkuun puolessa välissä päättyvän kampanjan lopuksi eniten ääniä saanut arjen sankari palkitaan 1 000 euron matkalahjakortilla. Tutustu kampanjaan nettisivulla: Arjensankarit.fi Opintielle Kesäyliopistossa voit täydentää osaamistasi vaikka opiskelemalla työoikeutta, esimiestyötä tai hallintotieteitä. Opetus on avointa kaikille kiinnostuneille koulutuksesta, iästä tai opinto-oikeuksista riippumatta. Kursseille voi ilmoittautua verkossa, ja kurssimaksu suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla. Lue lisää: kesayliopistot.fi Kirjallinen kysymys: POLIISIPARTION VIRKATEHTÄVÄSSÄ SAAMISTA YLINOPEUSSAKOISTA Kansanedustaja Ismo Soukolan (ps.) on jättänyt kirjallisen kyselyn poliisin oikeus virkatehtävässä saamien automaattisen liikennevalvonnan sakkojen perusteiden selvittämiseen ilman rangaistusvaatimusten ja rikesakkojen valitusmenettelyä. POLIISIEN KOULUTUKSESTA JA TYÖLLISTYMISESTÄ Joukko kokoomuksen kansanedustajia patistaa hallitusta toimiin, jotta vastavalmistuneiden poliisien työnsaanti saataisiin nykyistä helpommaksi. Kirjallisen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Pauli Kiuru. 8 POLIISI & OIKEUS 1 2015
Työttömyyskassaan ollaan tyytyväisiä Työttömyyskassa Statia teki syksyllä 2014 yhteistyössä Onway Oy:n kanssa jäsentyytyväisyystutkimuksen. Tutkimus tehtiin myös aiemmin vuonna 2012. Kysely lähti yli 3 000 kassassa etuutta saaneelle henkilölle. Vastausprosentti oli hyvä 23 %. Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa pyydettiin arvioimaan kassan toimintaa eri tekijöiden suhteen ja antamaan myös vapaita, kysymys-/aihekohtaisia kommentteja. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan palvelutasoa jokaisen tekijän osalta asteikolla: 1=Heikko 6=Erinomainen. Kysymyksiä oli vastattavana yhteensä 16. Lisäksi jäsenen oli mahdollista tehdä vapaamuotoisia arvosteluja kassan toiminnasta. Työttömyyskassa Statia sai tutkimuksen parhaat tuloksensa hakemusten käsittelyn luotettavuudesta (5,11), käsittelyn nopeudesta (5,00) sekä sähköisen asioinnin helppoudesta (5,00). Mitäpä muuta jäsen voisi arvostaakaan enempää kuin juuri näitä seikkoja. Yli 96 prosenttia Kyllä- ja Ei-vastanneista jäsenistä suosittelisi Työttömyyskassa Statiaa muille. Onway teki vastaavan kyselyn samanaikaisesti yhteensä 7 muuhun työttömyyskassaan. Tutkimuksessa saatiin vastauksia yhteensä yli 26 000 jäseneltä. Myös tässä vertailussa Työttömyyskassa Statia pärjäsi erinomaisen hyvin. Luotettavuus ja nopeus olivat valttia myös yhteisvertailussa. Kysyimme SPJL.fi -sivulla, miten organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet jäsentemme työhön. 24 %:a vastasi, että jaksaminen on koetuksella ja 19 %:a toteaa työtehon kärsineen. Nyt haluamme tietää mitä odotuksia sinulla on eduskuntavaaleissa valituille kansanedustajille? Seuraavassa lehdessä työpaikkaruokailun merkityksestä työhyvinvointiin ja harmaan talouden torjunnasta. 1 2015 POLIISI & OIKEUS 9
kannessa 10 POLIISI & OIKEUS 1 2015
Koska me pystyimme. Pelottava kaikkivoipaisuuden kaiku soi 17-vuotiaan Ryaniksi kutsutun hakkerin sanoista, kun häntä haastateltiin Nyt-lehteen Sonyn ja Microsoftin peliverkkojen kaatamisen syistä viime joulukuussa. Joulupäivänä tapahtuneen iskun tekijäksi ilmoittautui Lizard Squad -hakkeriryhmä, jolle suomalainen Ryan antoi kasvot brittiläisen televisiokanava Sky Newsin haastattelussa. Kybertutkija Timo Piiroisen haaste: DIGITAALINEN NÄYTTÖ PALASINA MAAILMALLA TEKSTI JA KUVAT Katja Almgren 1 2015 POLIISI & OIKEUS 11
12 POLIISI & OIKEUS 1 2015 Englanti on kybertutkijan toinen kotimainen.
Rikoskomisario Timo Piiroinen ei ollut vielä poliisiksi ryhtyessään kiinnostunut tietokoneista, mutta tutki ensimmäiset atk-rikokset 1990-luvun alussa. Sana kyber otettiin käyttöön vasta 2010-luvulla. Yhdysvaltalainen Kevin Mitnick murtautui eri puhelinvalmistajien järjestelmiin ja tutkin Nokian osuuden tapauksesta. Oli kova juttu nuorelle poliisille päästä Los Angelesiin työkeikalle, Piiroinen naurahtaa. Tapauksen myötä Piiroinen poikkesi pois poliisimaailmasta ja työskenteli Nokian yritysturvallisuuden puolella eri tehtävissä yhdeksän vuoden ajan. 2005 tuli paluu sinisiin. Nykyinen virka Piiroisella on Keskusrikospoliisin vastaavana rikoskomisariona kyberrikosten tutkinnassa. Piiroinen kuvailee tyypillistä kyberrikollista. Ryan voisi olla tyyppiesimerkki: nuori mies, saattaa olla alaikäinen, jopa alle 15-vuotias, teknisesti taitava. Oikeusapuprosessin hitaus Kyberrikollisuudessa vain mielikuvitus on rajana Kyberrikollisuuden tutkinnassa ja torjunnassa yksi suurimpia haasteita on se, että digitaalinen näyttö on palasina maailmalla. Rikollisuus on kansainvälistä, mikä tarkoittaa tutkijalle jatkuvaa yhteistyötä ulkomaalaisten kollegoiden kanssa. Englanti on kybertutkijalle toinen kotimainen. Suurin kivi kengässä on oikeusapuprosessi, se voi viedä kuukausia. Yleensä oli juttu kuin juttu, oikeusapupyyntö lähtee Yhdysvaltoihin. Siellä on paljon resursseja, mutta nekään eivät pysty vastaamaan räjähtäneeseen juttumäärään. Toisinaan eri maat saavat aikaiseksi JIT:n eli Joint Investigation Teamin. Tapauskohtainen yhteistyösopimus muun muassa tutkintapyyntöjen lähettämiseksi eri maiden välillä helpottaa ja nopeuttaa kansainvälisen rikoksen selvittämistä. Erilaiset kulttuurit ja lainsäädännöt värittävät kybertutkijan työtä. Piiroinen myöntää, että niiden tunteminen on ehdoton edellytys, että työhön saadaan tehoja. Faceliftiä kaivataan Kyberrikollisella täytyy olla mainetta ja rikosrekisteri. Hänen tulee olla luotettava rosvo päästäkseen piireihin. Suomessa peitetoiminnassa poliisi voi tehdä pieniä liikenne- tai järjestysrikkomuksia, maailmalla joissakin maissa on enemmän liikkumavaraa. Tämä vaikeuttaa osaltaan poliisin kykyä selvittää kyberrikoksia. Nykyään kyberrikollisen ei tarvitse olla hakkeri tehdäkseen rikos, palveluita voi ostaa virtuaalivaluutalla kuten bit coinseilla. Rikollisten käyttämiä kauppapaikkoja on internetissä, Deep Webissä ja Darknetissä esimerkiksi Tor-verkossa. Tavalliselle kansalaiselle jotain sanoo ainoastaan internet. Deep Web ja Darknet ovat internetin eri osia, eivätkä ne ole normaalilla tavalla näkyvissä. Sanastoa Kyber = etuliite, joka tarkoittaa tietokoneisiin, tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen liittyvää. Se on suomennos englanninkielisestä etuliitteestä cyber. Internet = maailmanlaajuinen tietoverkko, joka yhdistää paikallisia tietoverkkoja toisiinsa. Nimitys tarkoittaa kaikkien yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuutta. Internet on avoinna kaikille, jotka haluavat liittyä siihen noudattamalla sen teknisiä viestintäsääntöjä eli protokollia. Deeb Web = Syvä tai näkymätön verkko sisältää mm. tietokantoja, joiden sisältöä ei yleensä voida löytää yleisillä hakuohjelmilla. Deep Web sisältää huomattavasti enemmän informaatiota kuin muu internet yhteensä. Tor = vapaa ohjelmisto (lyhenne sanoista The Onion Router), joka mahdollistaa Internetin anonyymin käytön ja sensuurin kiertämisen. Se on suunniteltu mahdollistamaan sitä käyttävien henkilöiden anonyymin internetselaamisen niin, että valtion virastot, yritykset tai muut tahot eivät voi havaita heidän tekemisiään tai sijaintiaan. Kryptaus = eli salaus viittaa kryptologiassa prosessiin, jolla koodataan viestejä tai tietoja niin, että vain valtuutetut osapuolet voivat lukea niitä. Salaus ei estä viestin sieppaamista, vain sen lukemisen Lähteet: Wikipedia, Vastaukset.fi 1 2015 POLIISI & OIKEUS 13
14 POLIISI & OIKEUS 1 2015
Ihmiset kertovat itsestään paljon sosiaalisessa mediassa, ja sitä tietoa on valitettavan helppoa hyödyntää. Rikoskomisario Timo Piiroinen kehottaa pitämään järjen mukana nettimaailmassakin. Kybertoimintaympäristö tulee Piiroisen mukaan olemaan yhä keskeisemmässä roolissa järjestäytyneessä rikollisuudessa, samalla kun internet on kaikkialla -ajattelu valtaa alaa tekniikan innovaatioissa. Yhtälöllä voidaan luoda kauhukuvia, toisaalta poliisi hyödyntää kehitystä siinä missä rikollisetkin. Timo Piiroinen pitää tärkeänä, että poliisin rooli kyberrikollisuuden selvittäjänä olisi tulevaisuudessa yhä selkeämpi. Kyberrikollisuus on piilorikollisuutta, joka ei usein näy tilastoissa. Tällöin ei myöskään saada tarvittavia resursseja tapausten selvittämiseksi, eikä kansalaiset ehkä osaa mieltää rikosta poliisiasiaksi. On tärkeää ymmärtää kyberrikollisuus yhdeksi rikollisuuden osa-alueeksi, ja se vaatii uudenlaista ajattelua. Juttumäärät kasvavat, samoin vakavuustaso, vain mielikuvitus on rajana. Poliisin faceliftiin kyberalalla pyritään Poliisihallituksen luotsaamalla Kyberrikostorjuntakeskuksella, joka aloittaa toimintansa vielä tämän kevään aikana. spjl.fi Erikoisasiantuntijoiden palkkaus vaatii uutta ajattelua Kyberrikostutkijalta vaaditaan jatkuvaa omaehtoista oppimista ja kiinnostusta alaan työnantajan tarjoamien koulutuksien lisäksi. Alan laajuus ja vauhti luo kansainvälisyyden ohella yhden ison, mutta mielenkiintoisen haasteen tutkivalle poliisille. Koska kyberrikollisuus on kansainvälistä, myös kansainvälinen yhteistyö eri maiden viranomaisten välillä on arkipäivää. Viestintämuistiot tehdään lähes poikkeuksetta englanniksi, kirjallinen ja suullinen englannin kielen taito on ehdoton edellytys. Rikoskomisario Timo Piiroinen tutki ensimmäiset ATK-rikokset 1990-luvun alussa. Poliisin palkkausjärjestelmä ei huomioi rikoskomisario Timo Piiroisen mielestä riittävästi erikoisasiantuntijoita. Henkilökohtaiseen työsuoritukseen liittyvät prosentit ovat käytännössä pelkkiä pähkinöitä. Jos et ole esimiestehtävissä, edessäsi ei ole vain lasikatto, vaan betonikatto. Pystymmekö jatkossa pitämään kokeneita poliisitutkijoita rivissä, jos palkkakysymyksiin ei saada parannusta, Piiroinen kysyy. Tarvittaisiin aivan uudenlaista ajattelua. Timo Piiroinen sanoo, että palkkausjärjestelmän olisi tulevaisuudessa taivuttava siihen, että alainen voi tienata paremmin kuin esimies. On tyhmää heittää romukoppaan poliisihallinnon kustantama kallis koulutus, jos Tyhmää heittää romukoppaan kallis koulutus. palkkakysymysten takia menetämme hyvän tekijän siviilipuolelle. Pääluottamusmies Pekka Lassila myöntää, ettei 2003 kehitetty palkkausjärjestelmä ole hyvä pohja uusien ja erikoislaatuisten toimenkuvien palkkakysymyksissä. Vasta pari vuotta sitten saatiin lisäys, jonka mukaan uusia toimenkuvia voidaan viedä poliisin ylijohdon palkkajohtoryhmän käsiteltäviksi, Lassila sanoo. 1 2015 POLIISI & OIKEUS 15
Raja se on POLIISIMIEHELLÄKIN Vakuutusoikeus on 18.12.2014 antamillaan päätöksillä linjannut poliisimiesten oikeutta 1.1.2006 voimaan tulleen rikosvahinkolain 9 :n mukaiseen kärsimyskorvaukseen. TEKSTI Rita Ridanpää Oikeus katsoi, että rikosvahinkolain 9 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu henkirikoksen yritys oli selkeästi ylittänyt poliisimiehelle kuuluvan sietämisvelvollisuuden ja oikeutti siten rikosvahinkolain mukaiseen kärsimyskorvaukseen. Sillä seikalla, että poliisimiehet olivat joutuneet kyseisen rikoksen uhreiksi virkatehtäviä hoitaessaan, ei ole merkitystä arvioitaessa oikeutta kärsimyskorvaukseen. Kolme poliisimiestä haki liiton avustamana vakuutusoikeudelta muutosta Valtiokonttorin vuonna 2013 antamiin päätöksiin, joissa heiltä evättiin korvaus rikosvahinkolain 9 :n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen kärsimyskorvaukseen tilanteesta, jossa kyseisten poliisimiesten henki / terveys oli vakavas- Rikosvahinkolaki (1204/2005) 9 :n 1 momentin 2 kohta: Loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä suoritetaan korvaus sille: 2) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on erityisen vakavasti loukattu tapon, murhan tai surman yrityksellä, törkeällä pahoinpitelyllä tai sen yrityksellä taikka muulla näihin rinnastettavalla rikoksella. Rikosvahinkolaki (1204/2005) 9 :n 2 momentti: Korvaus kärsimyksestä määrätään vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan. ti uhattuna. Kyse oli muutaman tunnin kestäneestä kerrostaloasunnon piiritystilanteesta, jonka yhteydessä kolmea poliisimiestä kohti ammuttiin useita kertoja kerrostaloasunnon rappuun johtavan oven läpi. Poliisit olivat sittemmin menneet sisälle asuntoon, jossa rikoksentekijä oli löydetty kuolleena. Esitutkinnassa asiaa on tutkittu muun muassa murhan yrityksenä. Rikoksentekijän kuoleman johdosta asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimissa, vaan korvaushakemus esitettiin suoraan Valtiokonttorille. Asias ta on aikaisemmin kerrottu Poliisi & Oikeus lehden 4/2014 artikkelin Maalitauluko! yhteydessä. Valtiokonttori katsoi päätöksissään, että poliisimiehiin kohdistunut ampuminen on jonkinasteista loukkaavaa käytöstä, jota poliisimiehen tulee sietää. Valtiokonttori myös katsoi, että tapahtumasarja ei ole sillä tavoin loukannut poliisimiehiä yksityishenkilöinä, että heille voitaisiin katsoa aiheutuneen korvaukseen oikeuttavaa kärsimystä. Valtiokonttori sovelsi päätöksissään kumottua rikosvahinkolakia (935/1973), vaikka vahinkojen korvaamiseen olisi tullut soveltaa 1.1.2006 voimaan tullutta rikosvahinkolakia (1204/2005). SPJL:n huomautti valtiokonttoria kumotun rikosvahinkolain soveltamisesta sekä vetoamisesta kumotun lain mukaiseen ratkaisukäytäntöön. SPJL:n näkemyksen mukaan jonkinasteisella loukkaavalla käytöksellä ei voida tarkoittaa vakavia henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja. Murhan, tapon tai surman yrittämistä ja törkeää pahoinpitelyä tai sen yrittämistä ei voida missään olosuhteissa pitää jonkinasteisena loukkaavana tai uhkaavana käytöksenä tai tiettynä määränä väkivaltaista vastustamista. Kyseiset teot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne objektiivisesti arvioiden aiheuttavat loukkauksen kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimystä. Poliisimiehen ammatin ei tulisi olla edes korvausta alentava seikka ainakaan vakavimpien loukkausten yhteydessä. Hengen tai terveyden vaara menee kaiken sietämisvelvollisuuden ylitse ja siten aiheuttaa loukatulle kärsimystä riippumatta tämän ammatista. Myös Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2012:100 todennut, että yleensä toisen ihmisen henkeen kohdistuva tahallinen teko loukkaa niin syvästi ihmisarvoa, ettei siitä aiheutuneen kärsimyksen korvaus voi jäädä määrältään näennäiseksi. Vakuutusoikeuden mukaan poliisimiehiä kohti ammutut luodit olisivat voineet osua paikalla olleisiin poliisimiehiin ja että luodin osuma olisi varsin todennäköisesti voinut aiheuttaa poliisimiesten tai jonkun heistä kuoleman. Oikeus katsoi tilanteessa olleen siten kyse rikosvahinkolain 9 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta henkirikoksen yrityksestä. Vakuutusoikeus totesi vedoten sekä vahingonkorvauslain esitöihin että korkeimman oikeuden ratkaisuihin-, että tapon yritystä on yleensä aina pidettävä vahingonkorvauslaissa ja siten myös rikosvahinkolaissa tarkoitettuna vakavana 16 POLIISI & OIKEUS 1 2015
henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksena. Sillä seikalla, että poliisimiehet olivat joutuneet kyseisen rikoksen uhreiksi virkatehtäviä hoitaessaan, ei ole merkitystä arvioitaessa oikeutta kärsimyskorvaukseen. Poliisimiehiin kohdistunut loukkaus oli vakuutusoikeuden arvion mukaan laadultaan sellainen, että se on selkeästi ylittänyt poliisimiehelle kuuluvan sietämisvelvollisuuden. Näin ollen poliisimiehillä oli rikosvahinkolain nojalla oikeus korvaukseen kärsimyksestä. Vakuutusoikeus myös huomautti Valtiokonttoria kumotun rikosvahinkolain soveltamisesta sekä siihen perustuvaan vakuutusoikeuden aikaisempaan oikeuskäytäntöön vetoamisesta. Valtiokonttori oli katsonut, että nykyisin voimassa oleva rikosvahinkolain 9 :n 1 momentti vastaa sisällöllisesti aikaisemman rikosvahinkolain 5 :n 2 Vakuutusoikeus kumosi 18.12.2014 antamillaan päätöksillään Valtiokonttorin päätökset. Se on määrännyt Valtiokonttorin suorittamaan kyseisille poliisimiehille rikosvahinkolain mukaiset korvaukset kärsimyksistä. momenttia ja siten sen antama päätös on lakiviittauksessa olevasta virheestä huolimatta sisällöllisesti oikein. Vakuutusoikeus kuitenkin totesi, että nyt voimassa olevan rikosvahinkolain soveltamisala on kärsimyskorvauksen korvaamisen osalta laajempi kuin kumotun rikosvahinkolain soveltamisala, eikä vakuutusoikeuden aikaisemmalla oikeuskäytännöllä ollut siten merkitystä käsiteltävänä olevien tapausten ratkaisuun. Lisäksi Valtiokonttori oli vedonnut virheellisesti laittoman uhkauksen aiheuttaman kärsimyksen korvaamista koskevaan oikeuskäytäntöön. Tältä osin vakuutusoikeus totesi, ettei nyt käsillä olevissa tapauksissa ollut kyse laittomasta uhkauksesta vaan henkilökohtaisen koskemattomuuden erityisen vakavasta loukkauksesta. Lait kaikille teille Uutuus! Tieliikennelait 2015 Tieliikennelait sisältää keskeisen Suomessa voimassa olevan tieliikennelainsäädännön siihen liittyvine säädöksineen ajantasaisena. Teoksessa on tieliikenteen yleissäännöksien lisäksi muun muassa ajo-opetusta, ajoneuvojen rakennetta ja hyväksyntää sekä liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä. 2015, 1024 sivua, sh. 99 Tilaa nyt: talentumshop.fi 1 2015 POLIISI & OIKEUS 17
työpari TEKSTI JA KUVA Katja Almgren Kuvailkaa toisianne? Jutta, 49: Peter on luotettava, osaava ja nopea. Olen oppinut Peteriltä paljon vuoden aikana, jolloin olemme tehneet yhdessä töitä. Istunnoissa ei turhia vitkastella, Peteriltä voi käydä kysymässä mistä tahansa ja hän on aina valmis neuvomaan ja auttamaan. Meitä yhdistää myös samanlainen huumorintaju, joka on aika mustahkoa. Ärsyttävää, kun Peterin pöytä on aina niin siisti! Peter myös naputtelee pöytään, milloin milläkin kun keskittyy työhönsä, se lähinnä vain naurattaa minua naapurihuoneessa. Peter, 37: Jutta on työteliäs, positiivinen ja vauhdikas. Työskentely Jutan kanssa loksahti nopeasti kohdilleen, kun tulin taloon vuosi sitten helmikuussa. Teemme töitä yhdessä hyvällä vauhdilla. En ole koskaan kuullut Jutan valittavan, ettei ehtisi tai olisi raskasta, vaikka työt tulevat purskeissa, eivätkä jakaudu tasaisesti pitkin vuotta. Tiukimmissakin paikoissa Juttaan voi luottaa. Kuljen töihin Lohjalle Raisiosta ja teen töitä etänä 1 2 päivänä viikossa. Kommunikointi onnistuu etänäkin. Luottamussuhde toiseen on tärkeä. Myönnän aiheuttavani kaikenlaista hälyääntä työskennellessäni Millaista yhteistyönne on? Peter: Viime vuosi oli poikkeuksellinen, sillä käsittelimme Jutan kanssa pelkästään rikosoikeudellisia juttuja. Määrällisesti istuntoja oli paljon, koska rikosjuttuja ei voi usein käsitellä kirjallisesti. Sali on hyvä paikka oppia tuntemaan toinen. Meillä on molemmilla luontaisesti nopea tahti elämisessä ja työnteossa, asiat tapahtuvat ripeästi. Vaikka en olisi paikalla, tiedän, että Jutta vie asioita eteenpäin. Millainen työpaikka Lohja on? Jutta: Lohjalla oli pitkään samat tuomarit ja sihteerit. Viime vuosina suurin osa tuomareista on jäänyt eläkkeelle ja tuomarikunta nuoreni kerralla. Kuudesta tuomarista viisi tulee Turun suunnalta. Meillä puhutaankin täällä suomea ja turkua Meillä ei ole kuppikuntia ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Käräjäsihteerien kanssa vietämme pari kertaa vuodessa kotonani kesän avajaisia ja lopettajaisia. Lisäksi käymme lähes kaikki virkistyspäivänä sienestämässä. Lohja kuuluu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen yhdessä Tammisaaren kanssa. Lohjalla työskentelee 25 henkeä. Peter: Ei paremmasta väliä, hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki. Meillä on hyvä porukka ja siinä sivussa teemme hyvää tulosta. Meille tulee paljon juttuja, jotka ilmeisesti käsitellään myös kohtuullisen laadukkaasti, kun muutoksia hovista tulee aika vähän. Viime vuonna työparimme ratkaisi noin pari sataa juttua. KÄRÄJÄTUOMARI 18 POLIISI & OIKEUS 1 2015
Työpaikka: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Lohjan toimipiste Laamanni Klaus Ekelund Virkoja yhteensä: noin 50 Meitä yhdistää samanlainen huumorintaju, joka on aika mustahkoa. KÄRÄJÄSIHTEERI 1 2015 POLIISI & OIKEUS 19
Terrori-isku muutti poliisin työtä Pariisissa Tammikuun alun terrori-isku Pariisissa muutti poliisin toimintaa melkoisesti. Samalla huomattiin että hyvin varusteltujen erikoisjoukkojen rinnalla eturintamaan joutuneiden poliisien koulutuksessa ja varusteissa on toivomisen varaa. TEKSTI JA KUVAT Virpi Latva Sanomalehti Charlie Hebdon terrori-iskun ja sitä seuranneiden kahden kaappaustilanteen jälkeen Pariisin terrorismin uhkatilanteisiin suunniteltu Vigipirate-toimintaohjelma kohotettiin ylimmälle turvallisuustasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että armeija ja poliisivoimat osallistuvat yhteisvoimin tehostettuun hallintorakennusten, turistikohteiden ja kansalaisten suojeluun. Myös Ranskan kansalliskaartin tarkka-ampujia ja siviilipukuisia sotilaita on ripoteltu massatapahtumiin. Pariisin palo- ja pelastuslaitos syntyi aikanaan Napoleonin tulentorjuntaprikaatin pohjalta ja on maan muista palokunnista poiketen sotilaallinen yksikkö. Niinpä myös palokuntalaisilla on tehtävänsä suurkaupungin Vigipirate-ohjelmassa. Välittömästi ensimmäisen terroriteon jälkeen jokaisen juutalaisen muistomerkin ja koulun eteen tarvittiin vuorokauden ympäri partioivia aseistautuneita sotilaita tai poliiseja, samoin islamisteilta tappouhkauksia saaneiden sanomalehtien toimitalojen ympäristöön. Koska myös moskeijoihin heitettiin polttopulloja, muslimikohteetkin tarvitsevat suojelua. Partioita on tehostettu asemilla, metrossa ja turistikohteissa. Valtioiden päämiesten kokoontuminen Pariisiin marssimaan sananvapauden puolesta ei sekään keventänyt poliisien työtaakkaa. Ja Tanskan helmikuisen terrori-iskun johdosta Vigipirate-ohjelman valmiustaso pysyy toistaiseksi korkeana. Tilanne huomioon ottaen on ymmärrettävää että kaikki lomat on peruutettu, mutta porukka alkaa olla jo todella uuvuksissa, toteaa ammattiliitto Unsa Policen pääsihteeri Philippe Capon. Niin henkilöstön määrä kuin varustetasokin on tällaisessa tilanteessa riittämätön. Se tuli surullisella tavalla ilmi terroristin ampuman työtoverimme Ahmed Merabet n tapauksessa. Puhelinpalvelussa työskentelevä poliisi joutui yllättäin etulinjaan ilman koulutusta ja kelvollisia varusteita. Philippe Capon kertoo, että kentällä katsellaan huolestuneina reikäisiksi kuluneita luotiliivejä, joita riittää vain puolelle porukasta. Hänen mukaansa myös ampumakoulutus on jäänyt puutteelliseksi. Pula luotiliiveistä Viikon terrori-iskujen jälkeen Philippe Capon pyrki toisen maan merkittävimmän poliisiammattiliiton Alliancen puheenjohtajan Pascal Disant n kanssa sisäministerin puheille. Valtion varastosta löytyi poliisivoimien käyttöön välittömästi 4 000 käsiasetta. Lisäksi pääministeri Manuel Valls lupasi 425 miljoonan euron budjetin poliisivoimien varustehankintoihin, erityisesti radiopuhelimien sekä puuttuvien 8 000 luotiliivin ostoon. Kaupunkien ja kuntien palveluksessa olevista 20 000 poliisista vain puolella on käytössään luotiliivit. Vastedes jokaisen Pariisin poliisin ja lisäksi julkisen rakennuksen turvamiehen on oltava aseistettu ja pidettävä luotiliivejä. Turvamääräysten tiukkenemisen johdosta luotiliivit loppuivat alan erikoisliikkeistä ja valmistajat painavat pitkää päivää saadakseen kaikki uudet tilaukset toimitettua mahdollisimman nopeasti. Santarmilaitos päätti jo viime vuonna vaihtaa 8 000 luotiliiviään uusiin. Koska tilaus on sisällä, liivit koitetaan nyt saada käyttöön nopeammin kuin alunperin oli tarkoitus. Myös yksityishenkilöt ovat ostaneet luotiliivejä. Lähinnä kyseessä ovat sellaiset ammatinharjoittajat kuten yövartijat ja rahankuljetusauton kuljettajat joiden työssä voi tulla eteen riskitilanteita, kertoo GK Pro:n myynnistä vastaava Gérard Zimmermann. Yksi luotiliivi maksaa 400 750 euroa. Kun kyseessä on yksityishenkilö, otamme henkilötodistuksesta tiedot rekisteriimme. Tiedän että joissakin liikkeissä pyydetään allekirjoittamaan sitoumus ettei liiviä tulla käyttämään terroritekoon. 20 POLIISI & OIKEUS 1 2015