SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS

SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 Kaukolämpö - hyvän olon energiaa Sivu 12 Messualueella loistavat led-valot Sivu 7 ENERGISTÄ PALVELUA www.kokkolanenergia.fi

SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 Julkaisija: Kokkolan Energia Postiosoite: PL 165 67101 Kokkola Katuosoite: Varastotie 3 Puhelin (06) 828 9111 Telefax (06) 828 9205 Päätoimittaja: Petri Kokko Toimitus: T:mi CommJob, Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä Ulkoasu: Mainostoimisto Fristyle Sisäsivuilla Kokkolan Energian juuret sähkön ja saunan liitossa...4 Omakotitalot käyvät kaupaksi Kokkolassa...8 Motivan energiansäästövinkkejä kotitalouksille...10 Kesätyössä sähköverkon rakentajana...14 Turvallisesti luonnossa ja kotipihalla...15 Osallistu arvontaan voita Jopo...16 Painopaikka: Art-Print Painosmäärä: 39 000 kpl. KOKKOLAN ENERGIAN TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA: Vaihde (Kokkolan kaupunki) Puh. (06) 828 9111 Varastotie 3 (PL 165), 67100 Kokkola www.kokkolanenergia.fi etunimi.sukunimi@kokkolanenergia.fi Asiakaspalvelu ma-pe klo 8-16 Puh. (06) 828 9295 asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi Kaukolämpöliittymäsopimukset Puh. (06) 828 9595 Kaukolämpö tekninen asiakasneuvonta Puh. (06) 828 9291 Sähköliittymäsopimukset Puh. (06) 828 9294 Sähköliittymät tekninen asiakasneuvonta Puh. (06) 828 9558 Sähkönmyynti Puh. (06) 828 9746 Vikailmoitukset ja päivystys, sähkö Puh. (06) 822 0800 Vikailmoitukset ja päivystys, kaukolämpö Puh. (06) 822 0600 Oy Kokkola Power Ab Puh. (06) 822 7940

Pääkirjoitus Lisää eristettä seiniin ja koneita koteihin millä seurauksilla? Kysymys rakennusten energian kulutuksesta on ollut jo vuosien ajan keskeinen teema rakennusalan tulevaisuuden visioissa. I lmiön taustalla on huoli energian tuotannon hiilidioksidipäästöistä. Sinänsä asia ei ole uusi. Niin sanottu ensimmäinen öljykriisi johti jo 1970-luvun alussa uusiin rakentamisnormeihin ja uudisrakennusten lämmitysenergian kulutus alenikin nopeasti. Vuosituhannen alussa rakennetussa talossa päästiinkin helposti puolta pienempään huonetilojen lämmitysenergian kulutukseen kuin oli tavallista ennen öljykriisiä. Samaan aikaan kuitenkin niin lämpimän veden kuin sähkön kulutuskin on kasvanut elämäntapojen muuttuessa ja materiaalisen vaurauden kasvaessa. Primaarienergian kulutuksen kannalta erityisesti sähkön kulutuksen kasvu onkin suurelta osin kumonnut ne saavutukset, joita huonetilojen lämmityksen säästöissä on saavutettu. Sähköhän tunnetusti on huomattavasti pidemmälle jalostettua energiaa kuin pattereissa kiertävä lämmin vesi. Uusimpia iskusanoja alalla ovat passiivitalo- ja nollaenergiaratkaisut. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi rakennusta, joka ei tarvitse perinteistä huonetilojen lämmitystä ollenkaan vaan jonka ajatellaan pysyvän lämpimänä asunnon sisällä vapautuvasta ihmisten ja sähkölaitteiden energiasta. Näiden poissa ollessa tilat lämmitettäisiin ilmanvaihtokoneen sähköpattereilla. Ilmeistä on myös, että korkea eristystaso johtaa sähköä käyttävän jäähdytyksen tarpeeseen kesällä. Saavutettava primaarienergian säästö voi tällöin olla olematon. Nollaenergiaratkaisuiksi on kuvattu puolestaan ratkaisuja, joissa talo tuottaa jollakin keinolla, tyypillisesti aurinkoenergialla tai pienoistuulivoimalla vuositasolla saman verran energiaa kuin kuluttaa. Olennainen seikka tässä on nimenomaan käsite vuositasolla. Ajoittain talo tuottaa enemmän energia kuin kuluttaa; ajoittain asia on toisinpäin. Energiaa täytyy siis jatkuvasti joko syöttää energiaverkostoon tai ottaa sieltä. Oletusarvo tietenkin on, että energiaverkosto hoitaa sekä tuntitason että vuodenaikatason tasaukset veloituksetta. Koska ylijäämäenergiaa tyypillisesti syntyy eniten silloin kuin kulutus on pienin, esimerkiksi kesällä, ei energiajärjestelmä voi ottaa tasaajan tehtävää ilmaiseksi vastaan ilman, että muut asiakkaat joutuvat nollaenergiatalon aiheuttamat kulut maksamaan. Energiahuoltojärjestelmien eräs olennainen piirre on se, että suuri osa järjestelmän kustannuksista on luonteeltaan kulutuksesta riippumattomia kiinteitä pääoma- ja käyttökustannuksia, joiden suuruus määräytyy järjestelmän huippukulutuksen mukaan. Tämä pätee niin sähköön kuin kaukolämpöönkin. Kuluttajia kuitenkin laskutetaan perinteisesti pääosin muuttuvilla maksuilla, senttiä kilowattitunnilta. Kun rakennusten energiansäästön hyötyjä lasketaan, tämä seikka useimmiten unohdetaan tai sivuutetaan. Erityisesti tämä tulee esille ratkaisuissa, joissa säästöjä saadaan aikaan lämpimänä tai leutona vuodenaikana, mutta talvipimeällä kuitenkin osallistutaan huippukulutustilanteen synnyttämiseen. Tämä on tyypillistä erilaisissa lämpöpumppuratkaisuissa. Pitkällä tähtäimellä tämä johtaisi huomattavaan vapaamatkustajailmiöön ja siihen toivoisi kiinnitettävän huomiota sekä viranomais- että tutkimuslaitoksissa. On olemassa huomattava vaara, että tiukoilla pelkästään tilalämmitykseen keskittyvillä rakentamisnormeilla ollaan rakentamassa järjestelmää, jossa asuntoihin investoidaan eristysmateriaaleja ja monimutkaisia laitekokonaisuuksia ilman, että kansantalouden tasolla saavutetaan mitään säästöjä. Samalla ollaan jokseenkin huolettomasti menossa kohti ratkaisuja joiden vaikutuksesta asumisterveyteen ei ole luotettavaa tietoa. Petri Kokko Energiajohtaja www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 3

Kokkolan Energian juuret sähkön ja saunan liitossa Kokkolan Energian perustamisvaiheisiin yli sata vuotta sitten liittyy aivan oma erityispiirteensä, joka näkyy nykyäänkin asiakaslehden nimessä. Sähkö- ja saunalaitos-nimi kertoo juuri sen olennaisen, eli sähköntuotanto ja saunominen todellakin liittyivät yhteen mielenkiintoisella tavalla kokkolalaisten oman sähkölaitoksen perustamisesta lähtien useiden vuosikymmenien ajan. Sähköä tarvittiin katuvalaistukseen Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti 1904, että Rantakadulle kaupunginsalmen eli Suntin tuntumaan rakennetaan sähkö- ja saunalaitos. Sähköntuotannon päätarkoituksena oli tuolloin parantaa kaupungin katuvalaistusta. Jugendarkkitehtuurin helmeksi sanottu kiinteistö valmistui hieman yli puolessatoista vuodessa. Sähkölaitoksen voimakoneeksi valittiin höyryturbiini, mikä oli tuohon aikaan varsin edistyksellinen ratkaisu. Sähköntuotannolle varattiin kuitenkin vain ensimmäinen kerros, sillä toiseen ja kolmanteen kerrokseen rakennettiin sauna- ja kylpylälaitos. Se otettiin käyttöön vuonna 1906, vuosi sen jälkeen kun sähkölaitos oli aloittanut toimintansa. Tuohon aikaan varsinkaan talvisin ihmiset eivät juuri lämmittäneet omia saunojaan, joten yleinen sauna saavutti kansan keskuudessa suuren suosion. Toisessa kerroksessa sijaitsi III-luokan saunaosasto miehille ja naisille. Kerrosta ylempänä asiakkaita palveli II-luokan saunaosasto. Turkkilaiset höyrykaapit, roomalainen höyrysauna sekä saunan oma vesijohtojärjestelmä tekivät saunalaitoksen palveluvarustuksesta suorastaan ylellisen. 1930-luvulla asiakkaita kävi noin 20 000 vuodessa mutta pian sotien jälkeen II-luokan saunaosasto lopetti toimintansa. Yksityisten ja talokohtaisten saunojen lisäännyttyä saunalaitoksen sauna sulki ovensa 1960-luvun alussa. Sähköpulaa sotavuosina, kaukolämpöön 70-luvulla 1940-luvun alussa Kokkolaa ja koko maakuntaa vaivasi sähköpula. Sotatalvina 1941 ja 1942 Keski-Pohjanmaan maaseutu oli kuukausia ilman sähköä, ja Kokkolassakin sähköstä oli todellinen pula. Seuraavalla vuosikymmenellä sähkönkulutus kääntyi voimakkaaseen nousuun niin Kokkolassa kuin koko maassakin. Saunalaitoksen yhteydessä ollut voimalaitos ei enää aikoihin ollut kyennyt kattamaan kulutusta, vaan Kokkolan kaupungin sähkölaitos osti tarvitsemansa sähkön Pohjolan Voima Oy:ltä. Seuranneina vuosikymmeninä keskityttiin sähkönjakeluverkoston rakentamiseen. Vuosi 1976 on merkittävä Kokkolan Energian historiassa. Tuolloin solmittiin kaukolämmön ostosopimus Outokumpu Oy:n kanssa. Kaukolämmöstä on kehittynyt Kokkolassa erittäin suosittu lämmitysmuoto, ja jo 70-luvun loppupuolel- Akvarelli: Esa Tiainen 4 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 www.kokkolanenergia.fi

la kaukolämmön kulutus oli noin 80 000 MWh vuodessa. Seuraavalla vuosikymmenellä investoinnit kaukolämpöön jatkuivat voimakkaina. Omaa voimataloutta kohti Vuonna 1992, syvimmän laman aikana, Kokkolan päättäjät tekivät rohkean ratkaisun: Kokkolan kaupunki osti kaupungin kokoon nähden merkittävän osuuden Pohjolan Voimasta ja alkoi saada osan kuluttamastaan sähköstä omakustannushintaisena osakkuussähkönä. Kokkolan Energia lakkasi olemasta pelkkä sähkön jakelulaitos. Seuraava merkittävä askel otettiin vuosituhannen vaihteessa kun Kokkola irtaantui tukkulämmön ostosopimuksesta ja alkoi tuottaa lämpöä Kemiran rikkihappotehtaan ylijäämäenergiasta. Samaan aikaan oli tehty päätös oman lämmitysvoimalaitoksen, Kokkolan Voima Oy:n rakentamisesta. Kokkolan Voima alkoi tuottaa sähköä ja kaukolämpöä biopolttoaineista vuonna 2001 ja siirsi Kokkolan Energian lopullisesti itsenäisten, koko energian toimitusketjua hallitsevien tehokkaiden kaupunkienergialaitosten joukkoon. Reipasta kehitystä uudella vuosituhannella Kokkolan Energian toiminta sai uuden olennaisen lisän perinteiseen kaupunkienergialaitoksen hahmoonsa kun teollisuuden prosessienergian toimitukset aloitettiin vuonna 2008 Kokkolan Voiman voimalaitoksesta, jonne seuraavana vuonna valmistui uusi prosessihöyrykattilalaitos. Lopullinen askel nykyiseen toiminnalliseen kokonaisuuteen otettiin kesällä 2009, jolloin valtuusto jälleen kerran päätti ottaa ennakkoluulottoman askeleen tulevaisuuteen ja hyväksyi suurella äänten enemmistöllä Fortumin teollisuusvoimalaitoksen ja siihen liittyvän liiketoiminnan hankkimisen kaupungin omistukseen. Kaupan myötä Kokkolan Energian paikallisen voimatalouden laajuus likimain kaksinkertaistui. Samalla henkilöstömäärä kasvoi 60 ammattilaisella kun sekä entiset Fortumin että Kokkolan Voiman työntekijät siirtyivät perustetun voimalaitosyhtiö Oy Kokkola Power Ab:n palvelukseen. Tuotantolaitosten hankkimisen lisäksi Kokkolan Energia on panostanut omaehtoiseen paikallisten polttoaineiden, puun ja turpeen, hankintaan sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Samaan aikaan kun tulevaisuuteen on panostettu, on kuluttajille toimitettu energiaa valtakunnallisesti katsoen poikkeuksellisen edullisilla hinnoilla. Turvallinen lähtökohta tulevaisuuteen Tehdyt strategiset investointipäätökset ja kaupungin halu kehittää omaa energialiiketoimintaansa antavat hyvät mahdollisuudet turvata toiminta-alueen asukkaiden ja monipuolisen elinkeinoelämän tarvitseman energian saatavuus myös tulevaisuudessa. Kotimaisten polttoaineiden käyttö voimalaitoksissa tuottaa työtä ja hyvinvointia myös ympäröivään maakuntaan. Edulliset energian hinnat ja kohtuullinen tuotto omistajalle on Kokkolassa voitu yhdistää tehokkaan paikallisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukonäköisten voimaosuushankintojen avulla. KOKKOLAN ENERGIA v. 2010 Liikelaitos Kokkolan Energia Voimalaitosyhtiö Oy Kokkola Power Ab Sähköverkkoyhtiö KENET Oy Sähkönsiirtoasiakkaat...21 000 kpl Kaukolämpöasiakkaat...2 500 kpl Sähkön siirto... 425 GWh Sähkön hankinta... 585 GWh Sähkön loppukäyttäjämyynti... 345 GWh Kaukolämmön myynti... 310 GWh Teollisuusenergian myynti... 490 GWh Liikevaihto...63 milj. Henkilöstö... 125 www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 5

Uuden kaukolämpölinjan aloitusvaihe valmistumassa Kemirantieltä Koivuhakaan ja Mesilään johtavan uuden kaukolämpölinjan rakennustöiden aloitusosuus on valmistumassa. Aloitusosuudelle kertyy mittaa lähes 1,6 kilometriä, ja esimerkiksi rautatien alituksia on tehty kaksi. Seuraava osuus on pituudeltaan hieman vajaat puoli kilometriä, ja se rakennetaan välille Leipurinkatu/Metsäkatu-Satamakatu/Potinranta. Sieltä kaukolämpölinja jatkuu Koivuhaan lämpökeskukseen, ja tuo osuus on pituudeltaan lähes kaksi kilometriä. Loppuosa siirtolinjasta, pituudeltaan noin kaksi kilometriä, rakennetaan Koivuhaan lämpökeskuksesta kohteeseen Patamäentie/Vasarakuja. Tuo rakennusvaihe toteutetaan todennäköisesti ensi vuoden aikana. Kaukolämmön uusi siirtolinja varmistaa nykyisen siirtolinjan rinnalla lämmönsiirron Kokkolan Energian teollisuusalueella sijaitsevilta voimalaitoksilta kaupunkiin. Unelmana olla sähkömies Jokainen tarvitsee tähtihetkiä-periaate oli kantavana ajatuksena, kun valokuvaajat Anu Sundell ja Anne Yrjänä lähtivät toteuttamaan kehitysvammaisten aikuisten palvelukeskuksessa ohjaajana työskentelevän Sari Hiltusen aloitteesta syntynyttä valokuvaprojektia. Ideana oli tarjota Keva-palvelukeskuksen asiakkaille oma tähtihetki. Useat ihmiset saavat oman tähtihetkensä esimerkiksi omissa häissään tai ammattiin valmistuessaan. Kehitysvammaisilta Kimmo Peltokangas on aina halunnut olla sähkömies. aikuisilta nämä hetket jäävät kuitenkin usein kokematta. Yksi hyväntekeväisyysprojektissa kuvatuista oli Kimmo Peltokangas, jonka haaveena on ollut olla sähkömies. Sähkömiehen asusteet kuvausta varten järjestyivät Kokkolan Energialta. Sähkö ja sähkömiehen ammatti ovat aina kiinnostaneet Kimmoa. Hän on muun muassa rakentanut kotiinsa legokaupungin, jonka sähkölinjatkin on tehty suurella huolellisuudella. Kuva: Anne Yrjänä 6 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 www.kokkolanenergia.fi

Messualueella loistaa led-valaistusk Tervetuloa messuosastolle! okkolan Energia on mukana Kokkolan asuntomessuilla omalla osastollaan. Messuosastolla kävijöitä palvelevat kaksi messuavustajaa yhdessä Kokkolan Energian oman henkilökunnan kanssa. Kaukolämpö on ollut Kokkolassa suosittu lämmitysmuoto jo vuosikymmenet, ja sen takia kaukolämpöasioista on luonnollista kertoa myös asuntomessujen yhteydessä. Messualueellakin monet kodit lämpiävät kaukolämmöllä. Messuosastolla ihmisiä neuvotaan muissakin asumiseen ja sähkönkäyttöön liittyvissä asioissa, kuten vaikkapa sähkö- ja kaukolämpöliittymien liittymissopimusten tekemisessä. Kokkolan Energian messuosasto sijaitsee ulkonäyttelyalueella keskusaukion tuntumassa. Osaston numero on Ua8. Sähköasentaja Ari Hilli asentamassa led-valaistusta asuntomessualueelle. Myyntisihteeri Maria Kakkuri esittelee Kokkolan Energian messuosaston pirteää kokonaisuutta. K okkolan asuntomessualuetta mainostetaan Suomen ensimmäisenä ledeillä valaistuna asuntoalueena. Katu- ja puistovalaistuksen on toteuttanut Kokkolan Energia. Alueelle on asennettu noin 80 valaisinta, joiden sähköteho vaihtelee noin 30 watista sataan wattiin. - Meillä on ollut aikaisemmin kokeilumielessä pienempiä led-projekteja, mutta näin laajan alueen valaiseminen led-tekniikalla on ainutlaatuista koko Suomessa, kertoo suunnittelija Erkki Kamsula Kokkolan Energiasta. Hänen mukaansa led-tekniikka on kehittynyt viime aikoina niin voimakkaasti, että led-lamput alkavat kilpailla sekä käyttöiältään että valoteholtaan perinteisen purkauslampun kanssa. Led-lampuilla pitkä käyttöikä Ledit säästävät energiaa ja niiden käyttöikä on pitkä. Katulamput palavat vuodessa arviolta 4000 tuntia. Nykyisin käytettävät lamput kestävät noin 16 000 tuntia. Led-valaisimien luvataan kestävän 50 000 tuntia. Toisin sanoen katu- ja pihavalaistuksessa käytettävien lamppujen vaihtoväli pitenee neljästä vuodesta jopa kymmeneen vuoteen. Siinä vaiheessa kun led-lamppujen hinta on halventunut huomattavasti, ne alkavat todenteolla kilpailla nykyisten purkauslamppujen kanssa myös massakäytössä, Kamsula ennakoi. Asuntomessualueen valaistuksessa on satsattu myös ulkonäköön. Valaistusta on suunnitellut työryhmä, joka on huomioinut, että led-valot sopivat kokonaisuuteen esimerkiksi muotoilultaan ja väritykseltään, Kamsula sanoo. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 7

Omakotitalot käyvät kaupaksi Kokkolan SKV:n myyntijohtajan Johanna Lakasen mukaan omakotitalon hankkivat lapsiperheet arvostavat Kokkolassa palveluiden hyvää saavutettavuutta. O makotiasumisella on Kokkolassa vahvat perinteet. On laskettu, että kokkolalaisista 60 prosenttia asuu omakotitaloissa. Enimmillään kaupunki on luovuttanut rakentajille jopa yli 120 omakotitonttia vuodessa. Kokkolan SKV:n myyntijohtaja Johanna Lakanen kertoo, että rakentamisen ohella omakotitalojen kauppa käy vilkkaana tälläkin hetkellä. - Kysyntää riittää, ja myös tarjontaa on runsaasti. - Jo vuosi sitten kesällä omakotitalojen kauppa kävi hyvin. Syksy oli jopa erittäin vilkas, ainoastaan talven kovilla pakkasilla kaupankäynti kohmettui hieman. Viimeiset kuukaudet vaihtuvuus on taas ollut todella suurta, vieläkin suurempaa kuin edelliskesänä, Lakanen kertaa kuluneen vuoden tapahtumia. Työ tuo Kokkolaan Hänen mukaansa omakotitaloja ostavat erityisesti lapsiperheet, jotka muuttavat Kokkolaan työn perässä. Joukossa on paljon paluumuuttajia. Usein ainakin toinen vanhemmista on kotoisin Kokkolasta tai 8 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 www.kokkolanenergia.fi

lähiseudulta, ja opintojen jälkeen he haluavat palata takaisin kotiseudulleen. - Kaupungin lapsiystävällisyys on selkeästi yksi syy, miksi Kokkola kiinnostaa. Täällä päiväkodit ja koulut sijaitsevat lähellä, mikä helpottaa merkittävästi arjen sujumista. Kokkola mielletään juuri sopivan kokoiseksi kaupungiksi, ei liian isoksi eikä liian pieneksi. - Lapsiperheet hakevat aika valmiita paketteja, eli asumaan halutaan päästä ilman suuria remontteja. Erityisesti koulu määrittää hyvin paljon sitä aluetta, mistä uusi koti ostetaan, koska päiväkotiin lapset on helpompi viedä työmatkan yhteydessä. Isokylä, Hakalahti, Torkinmäki, Kaustari, Halkokari, Peltokorpi sekä Kuusimäki ovat esimerkkejä alueista, mihin lapsiperheet mielellään asettuvat. Tavoitteena kompakti kokonaisuus Johanna Lakasen mukaan neliömäärältään suuret, juhlavan kokoiset omakotitalot eivät enää ole yhtä suosittuja kuin ennen. Nyt halutaan taloudellista ja kompaktia kokonaisuutta, joka täyttää järkevällä tavalla perheen asumistarpeet. - Työelämän kasvaneet vaatimukset ja vapaa-ajan korostuminen näkyvät omakotitaloa hankittaessa siten, ettei iso piha ole enää yhtä tärkeä kriteeri kuin joskus ennen. Pihanhoidossa ja siivoamisessa halutaan päästä vähemmällä. Kaikki omakotitalon ostajat eivät tietenkään ole muualta muuttaneita, vaan sisäinenkin kauppa käy tällä hetkellä hyvin. Hintataso on nousussa, mutta Lakasen mielestä hintakehitys on ollut maltillista ja omakotitalojen hinnat ovat Kokkolassa valtakunnallisesti verrattuna keskitasoa. - Hinnoittelu korostuu 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa kohteissa, ja jonkin verran myös 80-luvun omakotitaloissa. Rintamamiestaloille ja vielä vanhemmille löytyy perinteisesti oma ostajakuntansa. Ostohetkellä lämmitysmuotokin saattaa puhutella ostajaa, Lakanen sanoo. Entä millaisen omakotitalon saa ostaja, jolla on käytössään asunnon hankkimiseen 220 000 euroa? - Hän saa sillä 2000-luvun alussa rakennetun puuvuoratun omakotitalon kaupungin luovuttamalta, noin tuhannen neliön kokoiselta tontilta. Talossa on autokatos ja lämmitysmuotona sähkö tai kaukolämpö. Keittiön ja olohuoneen lisäksi siinä on kolme makuuhuonetta ja kodinhoitohuone, Lakanen kuvailee. Asuntokauppa tekeillä, muista liittymissopimus Kiinteistökaupan yhteydessä on olennaista huolehtia liittymissopimuksen siirrosta niin sähkökuin kaukolämpöliittymän osalta. Sähkö- ja kaukolämpöliittymät eivät siirry ostajalle automaattisesti osana kiinteistökauppaa, vaan siirrosta pitää mainita kiinteistön luovutuskirjassa tai vaihtoehtoisesti liittymän siirrosta tehdään erillinen luovutuskirja. Sama menettelytapa koskee perinnönjakoa ja lahjakirjaa. Kuinka toimia? Kauppakirjasta tai luovutuskirjasta, missä todetaan liittymissopimuksen siirtäminen, toimitetaan kopio Kokkolan Energian asiakaspalveluun. Mikäli siirrosta ei ole sovittu, sähkön ja kaukolämmön liittymissopimukset jäävät edelleen vanhalle omistajalle, vaikka kiinteistö siirtyykin uudelle omistajalle. Avoimet laskut estävät siirtämisen Liittymissopimusta ei voida siirtää uudelle omistajalle, jos vanhalla omistajalla on maksamatta kaupan kohteeseen kohdistuvia sähkö- tai lämpölaskuja. Sen takia ostajan kannattaa aina varmistaa maksutilanne etukäteen kiinteistövälittäjältä tai kiinteistön omistajalta. Sähköyhtiö voi antaa tietoja maksamattomista laskuista ainoastaan voimassaolevalle sopimuskumppanille sekä kiinteistöä myyvälle välittäjälle. Tarvittaessa välittäjä voi pidättää avoimet laskut kauppasummasta. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 9

Teksti: Motiva Oy Kuva: Matti Rajala / Motiva Oy Mihin omassa sähkönkulutuksessaan voi todella vaikuttaa? Oman kodin energiankäyttö pohdituttaa yleensä silloin kun sähkölasku lankeaa maksettavaksi. Kulutusta kannattaa seurata pitkin vuotta ja hakea oman talon säästökohteet esiin. Seuraava lasku voisi olla jo pienempi. 10 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 www.kokkolanenergia.fi

Omakotitalon energiankulutus jakautuu karkeasti kolmeen isompaan kokonaisuuteen: rakennuksen lämmittämiseen tarvittavaan energiaan, käyttöveden lämmittämiseen sekä kotitaloussähköön. Lämmityskaudella syksystä kevääseen suuri osa kodin energiankulutuksesta kuluu lämmittämiseen. Silloin paras säästökeino on huolehtia siitä, että eri tilojen lämpötilat pysyvät kurissa. Oleskelutiloissa riittää 20-21 astetta, makuuhuoneissa aste pari vähemmän ja varastotiloissa korkeintaan 10 astetta. Lämmityskauden ulkopuolella keväästä syksyyn - voi säästää niin sähköä kuin lämmintä käyttövettä tarkkailemalla omia kulutusvalintojaan. Käyttöveden lämmityksen osuus kodin energiankulutuksesta kasvaa mitä energiatehokkaammaksi talo on rakennettu. Tehokas tekniikka auttaa, mutta pääroolissa on meistä jokainen itse. Valitse vihreää, käytä oikein Kotitaloussähköä on kaikki kodin laitteisiin ja varusteisiin kuluva energia. Mitä suurempi asunto, parempi varustetaso ja isompi sähkölaitteiden määrä, sitä enemmän luonnollisesti kuluu myös kotitaloussähköä. Kotitaloussähkön kulutukseen voi käyttötavoillaan vaikuttaa. Kotitalouden sähkönkulutuksen jakautuminen on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aiemmin Energianeuvontaklinikka Kokkolan Asuntomessuilla 15.7. 12.8.2011 Motiva ja Suomen Asuntomessut tuovat Kokkolan Asuntomessuille Energianeuvontaklinikan, joka tarjoaa erityisesti rakentajille tietoa energiatehokkaasta rakentamisesta sekä lämmitysjärjestelmistä. Neuvontaklinikka löytyy messuilta päänäyttelyhallin vierestä LVI-talotekniikkateollisuuden osastolta. Neuvontaklinikalla voi tutustua myös messutalojen energiatodistuksiin, jotka löytyvät tauluna myös kustakin kohteesta. Messukohteista suurin osa on A-luokkaa. Motiva valitsee Kokkolan messukohteista yhden talon, joka parhaiten edustaa energiatehokasta rakentamista. Energiatehokas talo julkistetaan heinäkuussa messujen käynnistyessä. Lisätietoja: www.motiva.fi/energiatodistus kodin kylmälaitteet käyttivät huomattavasti suuremman osuuden kokonaiskulutuksesta kuin nykyisin. Energiamerkinnät ovat tehokkaasti ohjanneet kodinkoneiden hankintoja kohti energiatehokkaampia laitteita. Tärkeää on, että tehokastakin laitetta käytetään oikein. Valaistuksen osuus kodin sähkönkulutuksen kokonaisuudesta on kasvanut. Valaistuksen aiheuttamaan sähkönkulutukseen on kuitenkin helppo vaikuttaa omin keinoin. Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin on ensimmäinen askel. Energiansäästölamppu kuluttaa sähköä jopa 75 prosenttia vähemmän kuin hehkulamppu. Ulkovalaistuksen järkevän palamisajan voi varmistaa esimerkiksi liiketunnistimilla, hämäräkytkimellä tai ajastimella. Oikean lampun valintaan liittyviä vinkkejä voi lukea esimerkiksi www.lampputieto.fi -nettipalvelusta. Kodin viihde-elektroniikan osuus kotitaloussähkön kokonaiskulutuksesta kasvaa jatkuvasti. Kodeissa on yhä enemmän erilaisia viihdelaitteita, ja yhden sijaan monia televisioita ja tietokoneita. Televisioiden energiankulutus on niiden teknisten uudistusten myötä kasvanut valtavasti. Kotikäytössä yleistyneet pienet kannettavat tietokoneet kuluttavat sähköä vain kymmenesosan pöytäkoneen kulutuksesta. Viihdeelektroniikan sähkönsäästökeinoihin pätee myös terveen maalaisjärjen käyttö. Laitteen tulisi olla päällä vain silloin, kun sitä todella käytetään. Tämä pätee niin televisioon ja radioon, kuin tietokoneen näyttöruutuunkin. Myös valmiustilan käyttöä tulisi välttää. Sähkösauna vie tavallisessa perhekäytössä helposti tuhatkin kilowattituntia kokonaissähkönkulutuksesta. Saunomispäivät kannattaa sopia, jolloin turhaa saunanlämmitystä voidaan välttää. Kun sauna on lämmitetty, sinne tulisi mennä heti. Lämpötilaksi useimmille riittää sadan asteen sijasta 70 80 astetta. Omia sähkönkäyttötottumuksiaan voi tarkistaa myös Motivan Tee se itse -kotikatselmuksen avulla. Katselmus kattaa laajasti koko rakennuksen energiankäytön, mutta ohjeistaa myös kotitaloussähkön järkevään käyttöön. Oman energiankäytön vuosivertailu on hyvä tehdä silloin tällöin; tarkempia tietoja voi kysellä myös omasta energiayhtiöstä. Tee se itse katselmuksen löydät Motivan verkkosivuilta: www.motiva.fi >Julkaisut > Koti ja asuminen Lisätietoja: www.motiva.fi > Koti ja asuminen www.motiva.fi/ostajanopas www.lampputieto.fi Teksti: Motiva Oy Kuva: Tero Pajukallio / Motiva Oy www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 11

Hyvää oloa kaukolämmöstä Kaukolämmitys on saavuttanut Kokkolassa vankkumattoman suosion siitä lähtien, kun kaukolämpöä ryhdyttiin rakentamaan 1970-luvulla. Monien muiden kaupunkien tavoin Kokkolassa on tiedostettu kaukolämmityksen monet edut. L uontoystävällisyyden lisäksi kaukolämpö on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämpöasiakkaat myös säästävät energiaa ja rahaa ilman suuria investointeja. Kun lämmityslaitteita käytetään oikein ja harkitusti, energiaa säästyy ilman, että terveellisen asumisen vaatimuksista tarvitsisi tinkiä. Noin 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Nykyaikainen kaukolämmön tuotanto onkin Suomessa maailman huipputasoa. Suomalainen kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta erityisesti energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöverkostojen ja liittymien rakentaminen työllistää merkittävällä tavalla paikallisia yrityksiä. Kaukolämmöllä tuotetaan hyvän olon energiaa, josta hyötyvät niin kaukolämpötaloissa asuvat ihmiset kuin ympäröivä luontokin. Monia tapoja toteuttaa Kaukolämpö on helppo asentaa niin uusiin kuin remontoitaviin vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä varustettuihin taloihin. Ruotsissa myös suoralla sähköpatterilämmityksellä varustettuja omakotitalojen lämmitysjärjestelmiä muutetaan kaukolämpöön sopiviksi. Aika näyttää milloin tähän päästään Suomessa. Kaukolämpölaitteisto tarvitsee vain pienen tilan, koska lämpökattiloita, piippuja ja polttoainevarastoja ei tarvita. Pientalossa lämmitysjärjestelmä voidaan asentaa kätevällä kaappiratkaisulla. Kaukolämpö tuottaa rakennusten tarvitseman huoneiden ja tilojen lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden. Kaukolämmöllä kannattaa hoitaa kaikki lämmitys, myös märkätilojen lattialämmitys ja ilmanvaihdon jälkilämmitys. Sähköllä lämmittäminen ei ole kaukolämpötaloissa kokonaiskustannusten, energiatalouden tai ympäristön kannalta järkevää. Myöskään ilmalämpöpumppua ei kaukolämmön yhteydessä lämmitykseen tarvita. Perinteinen kaukolämmön toteutustapa on patterilämmitys yhdistettynä märkätilojen lattialämmityksellä. Varsinkin pientaloissa suosituin lämmönjakotapa on nykyisin vesikiertoinen lattialämmitys. Se on varma, tasainen ja mukava lämmitysmuoto. Koska näkyviä lämmityslaitteita ei ole, se antaa vapaat kädet tilojen sisustamiseen. Lämpö siirretään asiakkaille kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä paluujohdossa takaisin tuotantolaitokseen uu- 12 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 www.kokkolanenergia.fi

delleen lämmitettäväksi. Kaukolämmityslaitteiden huollon tarve on vähäinen eikä käyttöönoton yhteydessä tehtyjen perussäätöjen jälkeen tarvita jatkuvaa laitteiden tarkkailua tai ohjausta. Kaukolämmityslaitteiden kestoikä on pitkä ja koeteltu. Kaukolämmitteisen talon omistaja voi rauhassa odottaa, että kaukolämmitysjärjestelmä huolehtii talonmiehen tehtävistä öin ja päivin kaikkina vuodenaikoina myös talonväen poissa ollessa. Energiatehokas ja ympäristöystävällinen yhteistuotanto Kaukolämmön energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys perustuvat erityisesti siihen, että kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa. Sitä syntyy esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantona sekä teollisuusprosessien ylijäämälämpönä. Yhteistuotanto eli CHP-tuotanto on ylivertainen tapa hyödyntää polttoainetta. Koko energiajärjestelmän tasolla tarkasteltuna CHP-tuotannon avulla lämmitetty asuintalo aiheuttaakin noin neljäsosan suoraa sähkölämmitystä tai noin puolet maalämpöpumppulämmitystä käyttävän talon aiheuttamasta polttoaineen kulutuksesta. Kaukolämpöjärjestelmän luonteeseen kuuluu myös se, että raakaenergian lähteitä voidaan vaihtaa keskitetysti tuotantopäässä ajan vaatimusten mukaisesti ilman, että asiakkaiden tarvitsee ryhtyä itse mihinkään. Pienemmissä yhdyskunnissa kaukolämpöä tuotetaan myös erillisissä vain lämpöä tuottavissa lämpökeskuksissa. Vaikkei pelkkä lämpökeskustuotanto sellaisenaan tuota vielä kaikkia järjestelmän etuja primaarienergian säästössä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, saavutetaan silläkin merkittäviä paikallisia etuja. Energiantuotannolla on erityinen vastuu ympäristö- ja ilmastovaikutusten hallinnassa. Kaukolämmityksen historiallisissa alkuvaiheissa nähtiin erityisenä etuna kiinteistökohtaisten lämpökattiloiden lähiympäristöönsä levittämän haitallisen, matalalla liikkuvan savun poistuminen. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä tämän edun merkitys ei ole vähentynyt. Talokohtaisessa lämmityksessä syntyvien pienhiukkasten terveysvaikutukset ovat nousseet huomion kohteeksi. Hallitusohjelman terveiset energiankäyttäjälle T asavallan uuden hallituksen ohjelma julkaistiin perjantaina 17.6.2011. Kuten odottaa saattoi, ohjelma sisältää useita erillisiä kohtia, joiden voi odottaa kasvattavan energian kuluttajien laskuja. Tässä vaiheessa muutosten rahallista vaikutusta tai voimaantulon ajankohtaa ei vielä voida yksityiskohtaisesti laskea, mutta seuraavia huomioita voidaan tehdä. Hallitus aikoo valmistella niin sanotun wind fall veron, jolla on tarkoitus rangaista niitä voimalaitosten omistajia, joiden omistuksessa on vanhaa vesi- tai ydinvoimaa. Ohjelmassa esitetyn 170 miljoonan euron verokertymän, perusteella lasku Kokkolalle voi olla suuruusluokkaa 600-700 tuhatta euroa vuodessa. Edelleen hallitus aikoo korottaa, maltillisesti, CHP-tuotanto ja kaukolämmitys Kokkolassa toteuttaa energia- ja ilmastopolitiikan vaatimuksia Kokkolan Energian paikkakunnalla sijaitsevat voimalaitokset käyttävät vuodessa kaukolämmön ja siihen liittyvän CHPsähkön tuottamiseen noin 500 gigawattituntia energiaraaka-aineita, mistä turpeen osuus on noin puolet, teollisuuden ylijäämäenergian noin viidennes ja puupolttoaineen noin neljännes. Kaukolämpöä tuotetaan noin 310 gigawattituntia ja CHP-sähköä noin 125 gigawattituntia. Vastaavan sähkömäärän tuottaminen vain sähköä tuottavassa lauhdutusvoimalaitoksessa kuluttaisi fossiilisia polttoaineita 250-350 gigawattituntia; pääosin kivihiiltä tai maakaasua, kotimaassa tai jossakin Euroopan kolkassa. Kokkolan CHP-tuotannon laskennallinen hiilidioksipäästö on noin 100 000 tonnia vuodessa. CHP-sähkönä tuotetun sähkömäärän tuottaminen lauhdutusvoimalla aiheuttaisi vuodessa noin 105 000 tonnin hiilipäästön, siis saman määrän kuin koko kaukolämmön ja siihen liittyvän CHPsähkön tuottamisesta Kokkolassa aiheutuu. Vastaavaan tulokseen ei voida päästä millään sähkönkäyttöön perustuvalla lämmitysratkaisulla. Kokkolassa kaukolämmityksen valitseva asiakas tekee pelkällä lämmitystapavalinnallaan merkittävän valinnan hiilidioksidijalanjälkensä pienentämiseksi. Kaukolämpö on siten paitsi hyvän olon niin myös hyvän omantunnon energiaa. kuten ohjelmassa sanotaan, turpeen polttoaineveroa kahdellakymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa jo edellisen hallituksen päättämien korotusten lisäksi. Tämä kerrannaisvaikutuksineen voi merkitä Kokkolassa puolen miljoonan euron lisäkustannusta vuodessa. Myös liikennepolttoaineiden veroja aiotaan korottaa. Jos tämä kohdistuu dieselpolttoaineeseen, seuraa tästä välitön, tässä vaiheessa vaikeasti laskettava kustannuspaine kotimaisten polttoaineiden kuljetuksiin, joka siirtyy lopulta energian loppukuluttajien maksettavaksi. Ohjelmassa on myös huolestuttavia mainintoja mm. uusiutuvan energia tukiratkaisujen tarkistamisesta, alaspäin nimittäin, ja erillisestä uraaniverosta. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 13

Heli Tolonen nauttii kesätyöstään sähköverkon rakentajana. Kesätyö täydentää opiskelua Heli Tolonen ei anna kesähelteen haitata hänen keskittyessään sähköverkon rakentamiseen Kirkkolehdon alueella. - Olen ulkoilmaihminen, ja kesällä käyn sisällä vain nukkumassa, hän nauraa. Nainen sähköverkon rakentajana ei ole ihan jokapäiväinen näky. Aivan tavallinen ei ole tarina siitäkään, miten Kalajoen Tyngällä asuva perheenäiti päätyi kesätöihin Kokkolan Energialle. - Työskentelin yli kymmenen vuotta ravintola-alalla. Ensin tarjoilijana, kunnes opiskelin kokiksi ja sen jälkeen vielä ravintolaesimieheksi. - Kun lapset muuttivat kotoa ajattelin, että nyt annan aikaa itselleni. Sähkö oli kiinnostanut minua jo pitkään, ja uusi elämäntilanne tarjosi mahdollisuuden opiskelujen aloittamiseen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä sähkövoimatekniikan insinööriksi opiskeleva Heli kertoo. Kokemukset vastanneet odotuksia alasta Nelivuotisesta opiskelusta on nyt takana kaksi vuotta. Sähköverkon rakentaminen käytännössä täydentää Helin mukaan sopivasti opiskelua, koska verkon rakentamista opiskeltiin koulun penkillä päättyneen lukuvuoden aikana. - Laitamme ensin putket maahan ja sen jälkeen kaapelit putkiin. Putkituksen yhteydessä teemme lisäksi maadoitukset ja tarvittavat jakokaappien asennukset. Helin työ sähköverkon rakentajana on sitä työtä, jonka seurauksena perinteiset ilmajohdot häviävät vähitellen maisemakuvasta. - Ympäristö siistiytyy ilmajohtojen poistuessa. Samalla myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset loppuvat käytännössä kokonaan. Tolppiin jäävät enää katuvalot, hän selvittää. - Sähköverkon rakentaminen on mielenkiintoista ja haastavaa. Fyysistä kuntoakin tarvitaan, koska välillä pitää tarttua lapioon, eivätkä kaapelitkaan ole kovin kevyitä. Hyvin olen viihtynyt, sillä työkaveritkin ovat kivoja. Heliä ei haittaa, vaikka päivittäinen työmatka maitotilalta Kalajoen Tyngältä Kokkolaan ja takaisin vie oman aikansa. - Aamulla ehtii varmasti herätä, ja töiden jälkeen autossa voi nollata päivän työasiat. Suurta elämänmuutostaan Heli ei ole katunut. - Opiskelu on vastannut hyvin niitä odotuksia, joita minulla oli etukäteen. Uskon, että opiskelun jälkeenkin minulla on mahdollisuus työskennellä tällä alalla. Valmistuttuani voin sijoittua esimerkiksi suunnittelu- ja esimiestehtäviin. Lopullista suuntautumisvalintaansa hän ei ole vielä tehnyt. - Sen päätöksen aika on edessä viimeistään sitten, kun ryhdyn tekemään lopputyötä. 14 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 www.kokkolanenergia.fi

Muista sähköturvallisuus ulkonakin - Kontakti sähköjohtoon on aina huono asia. Tapahtuu se sitten suorana kontaktina tai esimerkiksi kaatuneen puun, leijan tai ongenvavan välityksellä, muistuttaa Kokkolan Energian sähkönsiirtoyhtiö Kenet Oy:n käyttöteknikko Pekka Kinnunen kesäisiä ulkonaliikkujia. Pihapiirissä käytettävät ilmajohdot ovat tavallisesti eristepäällysteisiä riippukierrekaapeleita. Avojohtojakin käytetään edelleen, muun muassa yhdistämään kiinteistön rakennuksia keskenään. Avojohtojen läheisyydessä on noudatettava erityistä varovaisuutta esimerkiksi rakennuksen maalaus- ja korjaustöiden yhteydessä. Eristeinen riippukierrekaapeli on turvallisempi, mutta sitäkään ei ole tarkoitettu kosketeltavaksi. Ranta-alueilla ilmajohtojen johtimet ovat usein huomattavasti alempana kuin väylällä. Tämä on syytä huomioida esimerkiksi onkivapojen, tikkaiden ja mastojen käsittelyssä. Turvaetäisyydet vaihtelevat johdon jännitteestä riippuen kahdesta viiteen metriin. Suurjännitteisten sähköjohtojen lähellä nimittäin sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta. Virta siirtyy sähköä johtavaan esineeseen, jos se joutuu liian lähelle. Älä siis koskaan kulje ilmajohdon lähellä onkivapa pystyssä. Turvaetäisyys on muistettava silloinkin, kun puu on kaatunut voimajohdon päälle. Tällaisen puun lähelle ei ole turvallista mennä, ja kaatuneesta puusta on ilmoitettava välittömästi sähköyhtiölle. Varo sähköradan johtimia Sähköradan ajojohtimet niitä kannattavine kääntöorsineen ja kannatinlankoineen ovat jännitteisiä. Niiden koskettaminen tai lähelle joutuminen merkitsee hengenvaaraa, koska johtimissa on 25 000 voltin jännite. Kiipeäminen ratajohdon pylvääseen, vaunun tai veturin katolle sekä ajojohtimien koskettaminen jollakin esineellä maasta tai ylikulkusillalta ovat tavallisimpia syitä sähköradoilla sattuneisiin sähkötapaturmiin. Sähkövaarat on hyvä huomioida myös pihapiirissä. Kun esimerkiksi leikkaat nurmikkoa varmista, ettet vahingoita maassa olevaa sähköjohtoa. Laitteiden liitäntäjohtojen ja jatkojohtojen vaipan kunto kannattaa myös tarkistaa säännöllisesti. Vaippa ja sen alla oleva eriste voivat halkeilla iän myötä tai vahingoittua mekaanisesti. Samoin jatkuva auringon uv-säteily voi vanhentaa vaippamateriaalin. Ulkona sähkö tulee ottaa aina maadoitetusta pistorasiasta. Lisäsuojana on hyvä käyttää lisäksi herkkää vikavirtasuojakytkintä. Vanhoissa pistorasioissa voidaan käyttää pistorasiaan erikseen hankittua vikavirtasuojaa. Pihatöissä on syytä varmistaa, ettei esimerkiksi ruohonleikkuri vahingoita jatko- tai liitäntäjohtoja. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 15

Kokeile onneasi Jopo-arvonnassa Kokkolan Energia järjestää arvonnan, jossa palkintona on persoonallinen Jopo-polkupyörä. Voit osallistua arvontaan palauttamalla sivun alalaidassa olevan arvontakupongin postitse tai toimittamalla kupongin Asuntomessuille Kokkolan Energian messuosastolle Ua8. Osallistu, voita ja nauti kesätunnelmasta Jopon kanssa. NI OS E- PUH Edellisen asiakaslehtemme Energiavisassa onni suosi seuraavia. Palkinnot on toimitettu voittajille. Ahlskog Jens, Öja Alakoski Laila, Kyröskoski Högnabba Per-Erik, Kokkola Kankaanpää Sebastian, Kokkola Lankinen Eila, Kokkola Luoma Petri, Kokkola Motzer-Hansell Tanja, Kokkola Niininen Annika, Kokkola Niinivirta Salme, Turku Norrena Lasse, Kokkola Petrell Seppo, Tervakoski Pirjo Pietilä, Kokkola Puikkonen Tomi, Pattijoki Saartoala Maarit, Kokkola Sinisalo Hannu, Kannus Sjövall Kjell, Kokkola Thoden Leif, Kokkola Ventin Katariina, Pietarsaari Viitala Paula, Kokkola Ylitalo Aili, Kokkola Vastauksia yhteensä 396 kpl. Voita Jopo Kokkolan Energia maksaa postimaksun NIMI OSOITE E-MAIL PUH NIMI OSOITE E-MAIL PUH NIMI OSOITE E-MAIL PUH KOKKOLAN ENERGIA Tunnus 5010255 00003 VASTAUSLÄHETYS 16 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2011 www.kokkolanenergia.fi