Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14) 1(31) kevätkokous Aika Paikka 15. 16.5.2014 (to-pe) Sokos Hotel Pasila, Maistraatinportti 3, 00240 Helsinki pasila.helsinki@sokoshotels.fi 1 Kokouksen järjestäytyminen 1.1 Kokouksen avaus Valtuuston puheenjohtaja Asko Lehtonen avasi kokouksen klo 13.05. 1.2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä puhe- ja läsnäolooikeudet Liiton sääntöjen 3 :n 2. kohdan mukaan valtuuston kevätkokouksesta on annettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osastoille viimeistään kahta kalenterikuukautta ennen kokousta. Kevätkokous on pidettävä 15.4. 31.5. Hallitus on lähettänyt 14.3.2014 päivätyn ennakkokutsun, jolla on annettu alustava tieto kokouksesta. Kirje on lähetetty valtuutetuille, jäsenyhdistyksille, osastoille ja tilintarkastajille. Liiton sääntöjen 36 :n mukaan kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetetty liiton toimistosta 5.5.2014. Kokouskutsu oli toimitettu valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouksen esityslista oli lähetetty kokouskutsun liitteenä. Liiton sääntöjen 38 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Suoritetiin nimenhuuto. Merkittiin läsnä olleeksi ilmoittautuneet 54 valtuutettua ja 15 varaedustajaa. Tämän pöytäkirjan liitteenä on luettelo ilmoittautuneista valtuutetuista, varavaltuutetuista, opiskelijaedustajista sekä hallituksen ja liiton toimiston edustajista. Koska läsnä on yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todettiin yksimielisesti laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 1
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14) 2(31) 1.3 Esityslistan ja työjärjestyksen hyväksyminen 1.4 Kahden sihteerin valitseminen 1.5 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 1.6 Kahden ääntenlaskijan valitseminen 1.7 Valiokuntien asettaminen Suomen Journalistiliiton valtuuston sääntömääräiseksi kevätkokoukseksi. Puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnettiin Pirjo Munckille RTTL, Kaija Plitille SAL, Marko Tammelle HSY, Helena Pekarilalle RTTL, Anna Kähköselle SFJ ja Lina Laurentille. Hyväksyttiin kokoukselle esityslista ja työjärjestys. Kirsi Mattila RTTL ehdotti, että RTTL:n ja FAO:n kannanotto journalistieläkkeistä käsitellään kohdassa 7 Viestintäpolitiikka ja journalismi. Valtuuston kyselytunti pidetään toisen kokouspäivän aamuna. Valittiin kokouksen sihteereiksi hallituksen esityksestä Marja Palmunen ja Valtteri Aaltonen. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Leena Seretin SFJ ja Markku Värtö RTTL. Valittiin ääntenlaskijoiksi Kimmo Mäkilä HSY ja Tuike Alitalo TSY. Päätettiin asettaa valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa. 1.8 Pysyvät esteet Olli Pellikka (RTTL) on jäänyt eläkkeelle, joten myönnetään Pellikalle ero valtuustosta. Pellikan tilalle valtuustoon on valittu Tiina Harpf (RTTL). Jukka Väyrynen (SFJ) on jäänyt eläkkeelle, joten myönnetään Väyryselle ero valtuustosta. Väyrysen tilalle valtuustoon on valittu Anne Hyvönen. 1.9 Liiton nimenkirjoitus Myönnettiin koulutusasiamies Nina Porralle liiton nimenkirjoitusoikeus työsuhteen keston ajaksi. 2
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14) 3(31) 3 Järjestöasiat 3.1 Jäsenmaksun määrääminen liiton eläkeläisjäsenille ja Satakunnan journalistien asiaan liittyvä aloite Hallitus esittää valtuustolle, että kaikki Suomen Journalistiliiton jäsenet tulevat jäsenmaksun piiriin vuoden 2016 alusta. Tämän toteuttamiseksi hallitus esittää, että se valmistelee vuoden 2014 syysvaltuustolle tarvittavan sääntömuutosesityksen. Jäsenmaksun ulottaminen kaikkiin jäseniin tarkoittaa käytännössä sitä, että tällä hetkellä ainoa jäsenmaksusta vapaa ryhmä, eläkeläiset, tulevat myös jäsenmaksun piiriin. Jäsenmaksu eläkeläisille edellyttää sääntömuutosta. Hallitus esittää, että uudistus koskee kaikkia eläkeläisiä. Hallituksessa oli esillä myös vaihtoehto, jonka mukaan muutos koskisi vain tulevia eläkeläisiä eli 1.1.2016 ja sen jälkeen eläkkeelle jääviä. Enemmistö hallituksen jäsenistä kannatti äänin 8-4 uudistuksen ulottamista kaikkiin jäseniin. Hallitus esittää myös, että vapaajäsenyys astuu voimaan kaikkien jäsenten kohdalla, kun jäsen täyttää 75 vuotta. Hallituksen perustelut: Eläkeläisiä on liiton jäsenistä jo noin 3500, siis noin 23 prosenttia. Hallitus katsoo, että tulevaisuuden liitossa kaikkien jäsenten tulee maksaa jonkin suuruinen jäsenmaksu. Jäsenmaksuvapautus on jo aiemmin poistettu liiton vähävaraisilta jäseniltä eli työttömiltä, opiskelijoilta ja äitiys- tai hoitovapaalla olevilta jäseniltä. Eläkeläisten jäsenmaksun tulee olla matala, joten hallitus esittää eläkeläisten maksavan puolet kulloinkin käytössä olevasta alimmasta jäsenmaksusta. Tällä hetkellä alin jäsenmaksu on 12 euroa kuukaudessa, eläkeläiselle siis 6 euroa kuukaudessa, 72 euroa vuodessa. Hallitus tiedostaa, että kaikkien jäsenten saattamisella jäsenmaksun piiriin ei akuutisti paranneta eikä pelasteta liiton taloutta, mutta muutos tulee kuitenkin toteuttaa tulevaisuutta silmällä pitäen, koska eläkeläisten määrä kasvaa koko ajan. Jäsenmaksumuutoksen taloudellista tuottoa ei voida etukäteen arvioida tarkasti, koska ei tiedetä, kuinka moni eläkeläinen jäisi liiton jäseneksi. Siksi onkin olennaista, että ei juututa tarkastelemaan tätä muutosta akuuttien hyötyjen tai haittojen näkökulmasta. Liiton jäsenrakenne ei saa kehittyä siihen suuntaan, että yhä kasvava ryhmä liiton jäsenistä ei maksa lainkaan jäsenmaksua. Kyse 3
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14) 4(31) on liiton tulevaisuuden rakentamisesta. Pidemmällä ajanjaksolla jäsenmaksun periminen kaikilta on tietenkin tuottavaa. Hallitus toivoo, että asenneilmasto muuttuu niin, että jäsen on valmis eläkkeelläkin tukemaan liittoa ja tulevia sukupolvia pienellä jäsenmaksullaan, joka on suhteessa huomattavasti vähäisempi kuin työelämässä olevilla. Jäsenmaksua vastaan saa edelleenkin palveluja: jäsenkortin, lehden, tarvittaessa tes-neuvontaa ja mahdollisuuden osallistua liiton, yhdistysten ja toimitusosastojen tilaisuuksiin. Jäsenmaksun ulottamista kaikkiin jäseniin puoltaa toki myös se taloudellinen tosiasia, että liitossamme on käytännössä jouduttu ensi kertaa tilanteeseen, jossa jäsenmaksutuotto on kääntynyt laskuun. Jäsenmaksutuotolla ei pystytä enää rahoittamaan liiton toimintaa, vaan toimintaan on käytettävä sijoitustuottoja - siis syötävä säästöjä. Käytännön taustaselvityksiä: Hallitus asetti työryhmän selvittämään tämän sääntömuutoksen hyötyjä ja haittoja. Molempia on tarjolla juuri sillä hetkellä, kun muutos toteutuu. Työryhmä huomauttaa mahdollisesta imagotappiosta, jos kovin moni eläkeläinen jättää jäsenmaksunsa maksamatta. Liitto lähettää nykyisin joka toinen vuosi 3500 eläkeläiselle jäsenkortin tietämättä, kuinka moni sen oikeasti haluaa. Jos 6 euroa kuukaudessa liiton jäsenyydestä on liikaa, voidaan myös kysyä, onko näin edullisesta palvelusta luopuminen imagotappio. Niin ikään työryhmä muistuttaa, että jäsenmaksujen mahdollinen karhuaminen isolta eläkeläisryhmältä tuottaa ensimmäisenä vuonna kenties enemmän taloudellista tappiota kuin voittoa. Selvityksessä todetaan, että arviot nopeista hyödyistä tai haitoista ovat epävarmoja. Kaikkien eläkeläisten tullessa jäsenmaksun piiriin jäsenmaksulappu on ainakin ensimmäisellä kerralla lähetettävä kaikille 3500 eläkeläisjäsenelle. Ensimmäisenä vuonna perintäkustannukset voivat ylittää maksun tuoton, jos kovin moni eläkeläisistä päättää jättää jäsenmaksun maksamatta, mutta pitkän päälle jäsenmaksun tuotto on parempi, kun maksajia on suurempi joukko alusta alkaen. 4
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14) 5(31) Jäsenmaksukertymä per vuosi, jos maksu ulotetaan kaikkiin eläkeläisiin, työryhmän selvitys: (Suluissa kertymä yhdistyspalautuksen jälkeen) Maksu 144 /vuosi Maksu 72 /vuosi Jos kaikki jatkavat jäseninä 504 000 (403 000 ) 252 000 (201 600 ) Jos puolet jatkaa jäsenenä 252 000 (201 600 ) 126 000 (100 800 ) Jos 20 % jatkaa jäsenenä 100 800 (80 640 ) 50 400 (40 320 ) Hallituksen esitys on Maksu 72 /vuosi. Vertailun vuoksi - kun Journalisti-lehti muutettiin eläkeläisille maksulliseksi (45 /vuosikerta), eläkeläistilaajien määrä on nyt noin 700 eli noin 20 prosenttia eläkeläisistä. Työryhmän vaihtoehtoinen selvitys, jäsenmaksukertymä ensimmäisenä vuonna, jos maksun piiriin tulevat vain uudet eläkeläiset: Eläkkeelle siirtyy noin 210 henkilöä/vuosi. Kertymä kasvaa vuosittain, koska suurin osa jäsenmaksun maksajista maksaa sitä seuraavinakin vuosina. (Suluissa kertymä yhdistyspalautuksen jälkeen) Maksu 144 /vuosi Maksu 72 /vuosi Jos kaikki jatkavat jäseninä 30 000 (24 000 ) 15 000 (12 000 ) Jos puolet jatkaa jäsenenä 15 000 (12 000 ) 7 500 (6000 ) Jos 20 % jatkaa jäsenenä 6 500 (5 200 ) 3 250 (2 600 ) Yhdistyspalautus: Yhdistyksille palautetaan osastopalautuksena 9 euroa/vuosi kaikista jäsenistä, myös eläkeläisistä (3500 x 9 = 31 500 ). Yhdistykset voivat käyttää nämä rahat esim. eläkeläistoimintaan. Jos eläkeläisillä olisi jäsenmaksu, yhdistykset saisivat myös osansa siitä (nykyisin 20 %). Jäsenedut: Jäsenmaksu takaisi eläkeläisille normaalit perusedut: jäsenkortin sekä lehden, tes-palveluja tarpeen mukaan sekä mahdollisuuden osallistua liiton ja yhdistysten tilaisuuksiin. Tes-palveluja eläkeläiset tarvitsevat vähän, mutta kuitenkin jonkin verran. Osa eläkeläisistä tekee yhä journalistista työtä ja on yhteydessä liiton tespäivystykseen. Yhdistykset eivät ole sinänsä velvollisia järjestämään toimintaa erityisesti eläkeläisille, koska SJL on ammattiliitto, jonka tehtävä on palvella työelämässä olevia jäseniään. Menettely: Kaikkien jäsenten saattaminen jäsenmaksun piiriin edellyttää sääntömuutosta ja sääntömuutos ¾ (kolmeneljäsosan) enemmistöä valtuustossa. Sääntömuutos on saatettavissa 2014 syysvaltuuston päätettäväksi. Tämän jälkeen sääntömuutos menee vielä 5
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14) 6(31) yhdistysrekisterin tarkastettavaksi, joten tällaisella aikataululla järkevin ajankohta jäsenmaksupohjan laajentamisen voimaansaattamiselle on 1.1.2016. Valtuustolle jaetaan myös hallituksen asettaman työryhmän muistio. Muistiossa esille tuoduista akuuteista haitoista huolimatta hallitus katsoo, että jäsenmaksun ulottamisesta koskemaan kaikkia jäseniä ei tule luopua. Jäsenmaksupohjan laajentaminen on tärkein asia. Muutokset aiheuttavat useimmiten ärtymystä ryhmissä, joihin muutos kohdistuu. Jos pelätään kritiikkiä ja vastustusta, ei voida tehdä mitään tulevia sukupolvia tukevia muutoksia. Käsittely Lisäksi Satakunnan Journalistit ry on tehnyt kevätvaltuustolle seuraavan aloitteen: Satakunnan Journalistit ry:n 1. maaliskuuta Kankaanpäässä pidetty vuosikokous hyväksyi yksimielisesti Asta Matikaisen valtuustoaloitteen, jossa vastustetaan jyrkästi Journalistiliiton hallituksen kaavailuja esittää jäsenmaksuja myös liiton eläkeläisjäsenille. Tämä aloite on siis myös yhdistyksen kanta. Hallitus esitti valtuustolle, 1. että Satakunnan Journalistien aloite hylätään 2. että kaikki Suomen Journalistiliiton jäsenet tulevat jäsenmaksun piiriin vuoden 2016 alusta. Tämän toteuttamiseksi hallitus esittää, että se valmistelee vuoden 2014 syysvaltuustolle tarvittavan sääntömuutosesityksen. JP Varjonen SATA kertoi, että yhdistyksen vuosikokouksessa uutinen eläkeläismaksun kaavailuista yllätti. Entinen valtuutettu Asta Matikainen teki kokoukselle aloitteen, mutta on myöhemmin pehmentänyt kantaansa. Eläkeläisistä ei paljon menoja yhdistykselle ole, vaikka heitä on kolmannes yhdistyksen jäsenistä. Ihmetellään nopeaa aikataulua, asiaa olisi pitänyt markkinoida paremmin. Arto Nieminen: Esitys on aiheuttanut kipakkaa keskustelua. Aktiivisesti toimivat eläkeläisyhdistykset ovat ottaneet kantaa. Keskustelu on ollut asiallista, mutta vastustus kovaa. Hallitus asetti työryhmän valmistelemaan eläkeläisjäsenmaksua. Työryhmän kanta oli, ettei maksua pitäisi määrätä ollenkaan. Jos maksu kuitenkin määrättäisiin, sen pitäisi tulla voimaan vuoden 2016 alusta ja vain sen jälkeen eläköityville. Hallitus kuitenkin olisi äänin 8-4 sitä mieltä, että maksu määrätään kaikille eläkeläisille ja kirjoitti uuden esityksen. Eläkeläismaksun voimaan tulo edellyttää sääntömuutosta, joka on valmisteltava. Sääntömuutos olisi tarkoitus käsitellä 6
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14) 7(31) syysvaltuustossa ja otettaisiin talousarviovalmisteluun niin, että tulisi voimaan 2016. On hyvin vaikea arvioida, kuinka moni eläkeläinen maksun maksaisi. Hallituksen mielestä maksun tulisi olla puolet perusmaksusta. Taloudellisia perusteita maksulle ei ole, eikä liiton talous näillä summilla pelastu. Jäsenmaksuperinnästä tulisi kohtuullisen raskas, varsinkin ensimmäisenä vuonna. Siksi siis hallitus esittää, että Satakunnan yhdistyksen aloite hylätään ja valmistellaan sääntömuutos eläkeläismaksusta syysvaltuustolle. Sen läpimeno edellyttää ¾ enemmistöä. Tuike Alitalo TSY Ajatus hallituksen esityksessä on, että eläkeläiset ovat kuluerä eikä voimavara. Miltä se näyttää meidän päätöksenteon kannalta? 2011 kun päätettiin Journalistin tilausmaksusta, sitä perusteltiin, että näin eläkeläisille ei tule jäsenmaksua. Jäsenmaksu-uudistus tuli, ja sitä korjattiin vuonna 2013. Nyt ollaan vuodessa 2014 ja eläkeläismaksu on siis jäsenmaksu-uudistuksen korjauksen korjaus. Kummallista työskentelyä hallitukselta. Alitalo sanoi kannattavansa aloitetta ja esittää, että tämä valtuusto ei asiaa enää sorkkisi. Sylvia Bjon HSY HSY kävi eläkeläismaksusta hyvän keskustelun, joka ei ollut mustavalkoinen. Bjon teki kakkoskohtaan esityksen, joka tarkoittaa, että asia palautetaan valmisteluun: Hallitus valmistelee tämän valtuuston lähetekeskustelun perusteella tarvittavan mahdollisen sääntömuutoksen. Bjon ei kannata SATA:n aloitetta, koska siinä vastustetaan valmisteluakin. Itse asiaa voi kyllä myöhemmin vastustaa. Hyvä periaate on, että että kaikki maksavat, mutta itse prosessissa enemmän kysymysmerkkejä kuin vastauksia. Saadaanko kaikki mukaan? Voisiko mennä toista kautta? Jos kyse on rahasta, voisi kytkeä mukaan osastopalautuksen. Onko välttämätöntä lähteä erottamaan eläkeläisiä liitosta, jos he eivät maksa jäsenmaksua? Puheenjohtaja Asko Lehtonen: Nyt esitettiin palautusta, mutta esittää, että keskustelu jatketaan loppuun ja sen jälkeen katsotaan, mistä mahdollisesti äänestetään. Leena Seretin SFJ Kannatti jatkovalmistelua, joka on edessä joka tapauksessa kun kerran kyse sääntömuutoksesta. Eläkeläismaksu on tunnekysymys mitä suurimassa määrin. Nykyeläkepolvelle on luvattu, että ovat vapautettuja jäsenmaksusta. Tästä lupauksesta on pidettävä kiinni. Kun jäsenmaksutulo vähenee, emme voi mennä eläkeläisten kukkarolle. Mutta me, tulevat eläkeläiset, maksamme jäsenmaksua niin paljon kuin valtuusto aikanaan päättää, esimerkiksi vuoden 2016 alusta. Anne Laurila EPSY EPSYssä 31 prosenttia jäsenistä on eläkeläisiä. Eläkeläiskerhot toimivat sekä Vaasassa että Seinäjoella. Osallistujien määrä ei päätä huimaa. Taustamustiossa huolehditaan eläkeläiskerhojen jatkosta, mikä on turhaa. Yli 75-vuotiaatkin ovat esitetyissä laskelmissa mukana, joten maksukertymäarviot eivät pidä paikkaansa. Arviot moniko maksaisi, ovat epävarmoja, koska Journalisti-lehteä luetaan 7
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14) 8(31) ilmaiseksi netissä. Vuosikokous ja hallitus keskustelivat tästä, mutta eivät sitoneet valtuutetun käsiä. Oikeudenmukaisuus-ajatus kolahtaa tässä. Kannattaa maksua kaikille heti, mutta ei yli 75-vuotiaille. Riikka Mäntyneva HUJ Esitys herättää ristiriitaisia tunteita. Periaatteessa ammattiyhdistys ei ole eläkeläisten keskustelukerho, mutta silti ajattelee että ei kai sentään. Esitys on huonosti valmisteltu ja raakile. Juuri tuli voimaan Journalisti-lehden maksu, nyt sitten tämä. Lisäksi valtuuston listalla on sairausavustusten poistaminen. Eläkeläisille tulee aika paljon uutta tavaraa. Jääkö saamatta nykyinen Journalistin tilaustuotto? Epävarmoja laskelmia. Jättäisi asian seuraavalle valtuustolle. Seuraava kortti vanhenee 2017 alusta. Olisiko järkevää ottaa jäsenmaksuvoimaan vuoden 2017 alusta, kun uusi kortti tulee voimaan. Kannatan aloitteen hyväksymistä. Kari Pyrhönen RTTL/hallitus Ollut laatimassa esitystä ja on täysillä sen takana. Toisten mielestä esitys on raakile, toisten mielestä hyvin perusteltu. Haluaisi katsoa liiton tulevaisuutta. Toivoo, että liitossa asennemuutos: liiton jäsenyydestä kaikki maksavat jotain, jotta tuetaan tulevia sukupolvia. Mitään nopeaa tuottoa ei ole tulossa, ja se tässä selvästi sanotaan. Kuitenkin jossain vaiheessa tuottoa tulee enemmän kuin jos osa jäsenistä ei maksa mitään. Katsotaan vuoteen 2020 tai 2025. Emme voi pitää yllä liittoa, jossa yli kolmannes ei maksa mitään. Kun tökätään kipupisteeseen, haluttaisiin siirtää vastuu jollekin seuraavalle. Jos muutos on tullakseen, se voi saman tien alkaa nyt. Jos en saa eläkkeellä maksaa jäsenmaksua, eroan liitosta. Tapio Räihä RTTL Keskustelusta voi tehdä johtopäätöksen, että asia on selvitettävä. Vakinaisessa työssä olevien jäsenten määrä laskee koko ajan, joten ei tämä eläkeläismaksu ihan umpiosta ole tullut. Edellinen uudistus yritti lähestyä asiaa kulujen kautta, silloin päädyttiin lehden tilausmaksuun eli eläkeläiset maksaisivat sen mitä aiheuttavat kuluja. Eläkeläismaksu on iso periaatteellinen asia, paskakin lentää tuulettimeen kuten tilausmaksun yhteydessä. Keskustelua tulee jatkaa. Sylvia Bjon teki hyvän ehdotuksen palauttaa tämä valmisteluun. Jos eläkeläiset maksavat, pitäisikö heidän pystyä osallistumaan myös päätöksentekoon? Ei pidä reiluna sitä, että koko asia jätetään seuraavalle valtuustolle. Kannattaa käydä perusteellisesti läpi. Ari-Pekka Sirviö RTTL Kannattaa myös Bjonin esitystä. Hallituksen selvitys on hyvä keskustelun avaus, mutta selvästi jakaa porukkaa, myös minut. Toisena päivänä kannatan, toisena en. Selvästi tarvitaan vielä pureksimisaikaa. Kohtuutonta, että nykyinen valtuusto päättäisi tulevan asioista näinkin suuressa asiassa. Ei tunneperäistä hätiköintiä. Vanhojen kettujen toiminta tuo myös edunvalvontaan lisää vahvuutta. Heikki Jokinen SFJ Käytännön näkökulma, joka on olennainen SFJ:lle. Nyt on hyväksytty uusia eläkeikäisiä jäseniä, jotka tekevät täysipäiväisesti journalistista työtä. Aivan ymmärrettävää, että he haluavat saada osansa edunvalvonnasta ja muusta yhdistyksen toiminnasta. Meillä on nykyisin paljon eläkeikäisiä, jotka haluavat 8
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14) 9(31) tehdä töitä samoilla markkinoilla kuin freelancerit. He eivät maksa eläkemaksua ja liitto antaa palvelut, mutta ei peri jäsenmaksua. Jokinen teki ponsiesityksen: Valmistellaan eläkkeellä oleville liiton jäsenille mahdollisuus maksaa jäsenmaksua työtuloistaan. Kari Asikainen PJY kärjisti, että puoli miljoonaa voittoa tekevä liitto käy nyt eläkeläisten tuulipuvun taskulla. Koska asialla ei ole taloudellista merkitystä, ei ole syytä puuttua nykyisille eläkeläisille myönnettyyn jäsenmaksuvapautukseen eli saavutettuun etuun. Marja-Liisa Kämppi RTTL kyseli, onko eläkeläistenkin jäsenmaksu vähennyskelpoinen. Asiaan etsittiin vastausta mm. Finlexistä ja todettiin, että ilmeisesti on. Aapo Parviainen RTTL kertoi osallistuneensa hallituksen asettamaan asiaa valmistelleeseen työryhmään. Ryhmältä pyydettiin tilaustyötä, jota se ei kuitenkaan tehnyt, joten esitys ei kelvannut hallitukselle. Ensin eläkeläismaksua perusteltiin taloudellisilla syillä. Tasa-arvoargumentti tuli mukaan vasta myöhemmin. Uusi valmistelu on tarpeen, koska esille on tullut paljon asioita, jotka on jätetty huomiotta. Jos maksu määrätään, sen pitäisi koskea vain uusia eläkeläisiä. Taannehtivat ratkaisut eivät ole hyviä. Toinen asia on, miten selitetään, jos liiton jäsenmäärä tipahtaa äkillisesti. Kimmo Mäkilä HSY Tarkkaan on mietittävä myös eläkeläisten valta liitossa. Jos jäsenmaksu määrätään, on oltava oikeuksiakin. Helena Visti, tsto Jos maksu halutaan sitoa pressikortin voimassa oloon, oikea ajankohta olisi nimenomaan vuoden 2016 alusta, jolloin maksamatta jättäneille ei seuraavana vuoden alussa enää lähetettäisi uutta korttia. Arto Nieminen, hallitus korosti, että esimerkkilaskelmat ovat vain suuntaa antavia. Vaikka lisäselvityksiä tehtäisiin miten paljon, nykyinen hallitus tekee joka tapauksessa samanlaisen esityksen. Äänestys: Ensin äänestettiin Satakunnan aloitteesta, jota hallitus esitti hylättäväksi. Koeäänestyksessä hallituksen esitys voitti, aloite siis hylättiin ja asian käsittelyä jatkettiin. Jatkettiin esityksen kohdan 2 käsittelyä. Koeäänestyksessä Bjonin esitys voitti hallituksen esityksen. 9
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)10(31) Jatkettiin Jokisen esittämän ponnen käsittelyllä. Koeäänestyksessä ponsi sai enemmistön kannatuksen. Päätös 1. Satakunnan Journalistien aloite hylättiin. 2. Hallitus valmistelee tämän valtuuston lähetekeskustelun perusteella tarvittavan mahdollisen sääntömuutoksen. 3. Valmistellaan eläkkeellä oleville liiton jäsenille mahdollisuus maksaa jäsenmaksua journalistisen työn tuloistaan. 3.2 Kevätvaltuuston varsinainen kokous/valtuuston ohjesääntö Valtuuston ohjesääntö on vahvistettu valtuuston kevätkokouksessa viimeksi vuonna 2010 ja sitä on noudatettu seuraavan valtuustokauden alusta eli vaihtokokouksesta 2010 alkaen. Sen jälkeen liiton sääntöjä on muutettu, mikä on vaikuttanut mm. pykälöintiin. Lisäksi ohjesäännössä mainitun valtuuston kertomuksen tilalle on tullut hallituksen kertomus liiton toiminnasta. Lisäksi ohjesääntöön on lisätty valtuuston aloitteen pohjalta hyväksymä muutos, jonka mukaan valtuutettua voi vaihtaa, jos kokous keskeytetään niin, että kokouksen ja jatkokokouksen välissä on vähintään yksi päivä." Nämä muutokset on tehty uuteen valtuuston ohjesääntöön, joka tulee voimaan vaihtokokouksen 2014 alusta. Marja Palmunen esitteli. Päätös Hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti. 3.3 Ohjesääntö opiskelijaedustuksesta valtuustossa Vuoden 2008 ylimääräinen liittokokous hyväksyi ohjesäännön opiskelijajäsenten edustuksesta valtuustossa. Sen jälkeen liitossa on luovuttu erityisestä opiskelijajäsenyydestä. Opiskelevat jäsenet ovat vaalikelpoisia yhdistysten valitsemiksi valtuutetuiksi siinä kuin muutkin jäsenet (eläkeläisiä lukuun ottamatta). Järjestövaliokunnan käsityksen mukaan em. muutoksesta huolimatta on tarpeen varmistaa, että valtuustossa nuorten jäsenten ääni kuuluu riittävällä painoarvolla. Siksi järjestelmä halutaan säilyttää soveltuvin osin ennallaan. 10
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)11(31) Erikseen opiskelijaedustajiksi valittavilla on siis valtuuston kokouksissa puhe-, esitys- ja aloiteoikeus, mutta ei äänestysoikeutta. Marja Palmunen esitteli. Päätös Hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti. 3.4 EPSYn aloite valtuuston koon rajoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet on tehnyt valtuustolle seuraavan aloitteen: Journalistiliiton valtuuston koko vuonna 2014 alkavalle nelivuotiskaudelle kasvaa 72 jäsenestä 79 jäseneen. Lisäys johtuu liiton säännöistä, jossa määritellään tarkasti, kuinka monta valtuutettua kukin yhdistys saa jäsenmääränsä perusteella. Säännöissä on mainittu myös, että laskutoimituksissa käytetään kolmea desimaalia ja yleisiä pyöristyssääntöjä. Valtuutettujen määrän noususta hyötyvät ainoastaan suuret yhdistykset, joilla jo nyt on paljon valtuutettuja. Yksikään yhdistys, jolla on 1 tai 2 valtuutettua, ei saa yhtään valtuutettua enempää. Näin ollen päätösvalta valuu yhä enemmän suurille yhdistyksille. Valtuutettujen määrän kasvaessa kasvavat myös valtuuston kulut samaan aikaan, kun liiton jäsenmäärä ja etenkin maksavien jäsenten määrä koko ajan pienenee. Etelä-Pohjanmaan sanomalehtimiesyhdistyksen EPSY:n hallitus on huolestunut valtuuston koon kasvamisesta ja erityisesti suurten yhdistysten päätäntävallan kasvamisesta. EPSY:n hallitus esittää, että Journalistiliiton valtuuston kokoa rajoitetaan siten, että valtuustoon valitaan vuonna 2018 alkavaksi kaudeksi enintään 70 henkilöä, kuitenkin siten, että jokaisella yhdistyksellä on vähintään yksi valtuutettu. Tämä saattaa vaatia liiton nykyisissä säännöissä olevan ja valtuuston koon määräytymiseen vaikuttavan laskentatavan, kertoimen tai muun yksityiskohdan muuttamista. Jos näin on, EPSY:n hallitus esittää, että tarvittavaan sääntömuutokseen ryhdytään viivyttelemättä. EPSY:n hallituksen puolesta Pia Hunnakko, puheenjohtaja Anne Laurila, sihteeri 11
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)12(31) Hallituksen vastaus: Liiton valtuuston kokoonpano on määritelty liiton säännöissä. Valtuuston koko riippuu sekä ns. tavoiteluvusta että pyöristyksistä. Määrittelyssä käytetään uuden valtuuston aloitusvuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän jäsenmääriä. Syksyllä valittavan uuden valtuuston koko kasvaa 72 valtuutetusta 79 valtuutettuun siksi, että pyöristykset osuvat tällä kertaa ylöspäin. Matematiikan sattumanvaraisuudesta kertoo sekin, että jos valtuuston koko olisi laskettu seuraavan päivän eli kuluvan vuoden ensimmäisen päivän luvuilla, se olisi pysynyt entisellään. Sääntöjä ei voida muuttaa enää tässä vaiheessa niin, että se vaikuttaisi jo syksyllä aloittavan valtuuston kokoonpanoon. Valtuuston koon pienentämisen tavoitteesta on keskustelu alustavasti hallituksessa ja mm. ensi kauden toimintaohjelmaa valmistelevassa työryhmässä. Jos keskustelut johtavat sääntömuutoksiin, ne vaikuttaisivat vasta seuraavan eli vuonna 2018 valittavan valtuuston kokoonpanoon. EPSY:n aloite on hallituksen mielestä tervetullut, koska keskusteluissa on pidetty nykyistäkin valtuustoa liian suurena. Kun liiton hallintoa uudistettiin vuonna 2006 mm. lopettamalla liittokokoukset, alun perin tavoitteena oli, että valtuuston tavoiteluku olisi ollut 50. Yhdistysten välisissä neuvotteluissa päädyttiin kuitenkin siihen, että tavoiteluvuksi tuli 70. Suurempaa valtuustoa on perusteltu sillä, että yhdistysten kokoerot näkyvät sen kokoonpanossa paremmin eli suhteellisuus paranee. Joka tapauksessahan jokaiselle jäsenyhdistykselle on taattu ainakin yksi paikka eli pienet yhdistykset ovat suhteellisesti yliedustettuja. Pienempää valtuustoa perustelisi mm. se, että isommilla yhdistyksillä on ollut paikoitellen jopa ongelmia saada ryhmänsä täysimääräisenä kokoon. Suuressa kokouksessa yksittäisen edustajan on ollut vaikea saada ääntään kuuluviin ja keskustelu on pitkälti jäänyt yhdistysten keskeisten edustajien varaan. Ongelmana on myös nähty, että keskustelun tapaan myös päätöksenteko on tosiasiallisesti siirtynyt ryhmäkokouksiin, vaikka tavoite oli nimenomaan nostaa valtuuston painoarvoa sekä keskustelussa että päätöksenteossa. On selvää, että pienemmästä valtuustosta aiheutuisi myös vähemmän kustannuksia. Valtuuston koon muuttamista on syytä harkita tarkoin eri näkökulmista. Uudella hallituksella ja valtuustolla on täysi vapaus määritellä valtuuston koko ja muut asiaan liittyvät tekijät. 12
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)13(31) Hallitus esitti valtuustolle, että aloite hyväksytään sikäli, että tavoite valtuuston koon pienentämisestä sisällytetään ensi valtuustokauden toimintaohjelmaan. Anne Laurila EPSY esitteli aloitteen. Marja Palmunen tsto esitteli hallituksen vastauksen. Sari Sainio PJY ehdotti pontta (Pelttari-Heikka kannatti): Ennen päätöstä valtuuston koosta tehdään selvitys päätöksen vaikutuksista alueiden välisiin voimasuhteisiin ja valtuuston kustannuksiin. Selvitys tulee tehdä niin, että on mahdollista vertailla päätöksen vaikutuksia vaihteluvälillä 50-70 valtuutettua. Heikki Jokinen SFJ kertoi Puuliitosta, joka on muuttanut hallintoaan niin, että edustajiston jäsenet valitaan vaalipiireittäin. Jos journalistiliiton valtuusto pienenee olennaisesti, se johtaa epätasa-arvoon. SFJ on sitä mieltä, että edustuksen valtuustossa on heijastettava jäsenmääriä. Valmistelussa on oltava luova. Onko muita malleja, joissa edustuksellisuus toimisi hyvin, esimerkiksi neljä vaalipiiriä. Vaalipiirit voisivat olla alueellisia, ammatillisia tai jotain muuta. Jokinen esitti myös toivomusponnen (kannatus Hanna-Kaisa Hämäläinen): Samalla varmistetaan, että jäsenten oikeudenmukainen edustus valtuustossa taataan. Taru Paavoseppä S-KJ Näin pyöreällä muotoilulla asia ei etene. Mistä näitä tietoja on saatu? Anne Laurila EPSY Toimistosta on lähetetty kaikille selvitys asiasta samassa yhteydessä kuin ohjeet valtuutettujen valinnasta. Koeäänestyksessä enemmistö kannatti Sainion ponnen liittämistä päätökseen. Koeäänestyksessä enemmistö kannatti myös Jokisen ponsiesitystä Päätös Aloite hyväksyttiin sikäli, että tavoite valtuuston koon pienentämisestä sisällytetään ensi valtuustokauden toimintaohjelmaan. Päätökseen liitettiin seuraavat ponnet: Ennen päätöstä valtuuston koosta tehdään selvitys päätöksen vaikutuksista alueiden välisiin voimasuhteisiin ja valtuuston 13
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)14(31) kustannuksiin. Selvitys tulee tehdä niin, että on mahdollista vertailla päätöksen vaikutuksia vaihteluvälillä 50-70 valtuutettua. Samalla varmistetaan, että jäsenten oikeudenmukainen edustus valtuustossa taataan. Kokous keskeytettiin klo 15.00. Pirkko Epstein siirtyi kokouksen puheenjohtajaksi. Kokousta jatkettiin klo 15.35 3.5 Uusi jäsenasiaohje Liiton jäsenedellytyksiä pohtinut työryhmä on laatinut uuden jäsenasiamuistion, jossa esitetään liiton jäsenrajojen väljentämistä (liitteenä). Muistiossa esitetään, että Journalistiliiton jäseneksi voidaan ottaa henkilö, jonka työ sisältää olennaisena osana journalistisia elementtejä, ja jonka työ on ammattimaista ja tuottaa siis taloudellista tulosta. Jäsenedellytysten tarkastamisesta luovutaan ja luotetaan hakijan omaan näkemykseen jäsenkelpoisuudestaan. Muistio on lähetetty tiedoksi yhdistyksille. Hallitus esitti muistion hyväksymistä uudeksi jäsenasiaohjeeksi. Käsittely Arto Nieminen hallitus Tämä asia noussut esiin jo vuosien ajan ja on viime kesän jälkeen entistäkin ajankohtaisempi. Viime kevään lehdistön neuvottelujen pohjalta on käynyt selväksi, että työnantaja on entistä paremmin varustautunut työtaisteluun. Tanskan liitossa valmistellaan liittofuusiota tiedottajien ja kääntäjien kanssa. Myös heillä taustalla se, että journalistisen alan töitä on yhä enemmän ryhdytty tekemään muitten kuin journalistien toimesta. Tämä sama kehitys on menossa meillä ja se näkyy kipeimmin freelancerien kohdalla. He ovat joutuneet hakemaan työtilaisuuksia yhä enemmän myös muualta kuin perinteisen journalismin alueelta. Hallitus miettinyt, mitä tälle voisi ja pitäisi tehdä. Edellinen jäsenrajojen viilaus tehtiin 2011. Silloin edellytettiin, että jäsenen työstä pitää olla vähintään puolet journalistista. Jos tätä tarkkaan noudatetaan, niin meidän olisi pitänyt heittää liitosta ulos paljon nykyisiä jäseniä. 14
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)15(31) Nyt on haettu toisenlaista näkökulmaa. Journalismin pitää edelleen olla jäsenkriteerien keskiössä. Nyt menee kuitenkin valtavasti voimavaroja jäsenten taustojen selvittelyyn. Jäsenten jäsenkelpoisuutta epäillään lähtökohtaisesti. Tätä halutaan muuttaa. Tästä eteenpäin jäseneksi voitaisiin ottaa henkilö, jonka työ sisältää olennaisilta osin journalistisia elementtejä. Tämä jättää yhä tulkinnanvaraa, jäsenoikeus ei siis ole automaattinen. Ohjeessa ei siis oteta kantaa siihen, kuinka suuren osan journalistisen työn pitää muodostaa. Joka tapauksessa journalistisen työn pitää olla ammattimaista ja tulonhankkimistarkoituksessa tehtyä. Jos hakija on selvästi toisella alalla, pitää journalistisen työskentelyn olla vakiintunutta ja ammattimaista. Hallitus päättää jäsenyyksistä yhä jäsenvaliokunnan esitysten pohjalta. Jäsenrajaa täytyy tarkastella suhteessa sääntöihin. Sääntöjä ei kuitenkaan luultavasti tarpeen tarkistaa, vaan valtuuston hyväksymä jäsenasiaohje riittää ohjenuoraksi. Tärkeänä perusteena jäsenrajojen laajentamiseen on edunvalvonta. Meillä ei nyt ole yhteyttä perinteisen journalismin rajan tuolla puolin työskenteleviin. Tämä vie työtaisteluvoimaa. Toinen tärkeä kysymys on liiton talous. Jäsenrajojen laajentamisella olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia liiton talouteen. Sylvia Bjon HSY Jäsenrajoja laajentamalla saataisiin merkittävästi lisää jäsenmaksutuloja. Sillä on huomattavasti suurempi merkitys kuin eläkeläisjäsenmaksuilla. Asenteita on muutettava. Jäsenkriteerien laajennus vaikuttaa mm. siihen, että liitto ei enää erottaisi jäseniään journalistisen työn vähenemisen perusteella. Kyttäämisen loppuminen on hyvä asia ja jäsenen omaan ilmoitukseen voinee luottaa. Pitää käydä keskustelua journalismista ja pressikortista, mutta tämä keskustelu käydään paremmin kun mukaan saadaan myös uusia jäsenryhmiä. Hanne Aho SAL Hyvä, että liitto on laajentamassa jäsenrajojaan. Taustalla on jäsenmäärän väheneminen ja jäsenmaksutulojen pieneneminen. Jäsenmaksutulojen lisääntymisen pitäisi kuitenkin olla vain seuraus eikä syy. Tärkeintä on saada moninaiset media-alan työt Journalistiliiton siipien suojaan. Työtä valuu koko ajan meidän työehtosopimusten ulkopuolelle. Toivon, että ollaan viisaita ja katsotaan ketä otetaan jäseniksi. Ei pidä ahnehtia liikaa, vaan pitää pystyä tarjoamaan palveluja jäseniksi otettaville. 15
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)16(31) Veera Tegelberg PJY/opiskelija Erittäin suotava avaus. Opiskelijoille ei vielä opiskeluvaiheessa monesti selvää, mihin he työllistyvät. Journalistiikan opiskelijoista osa haluaa hakeutua tiedottajiksi. Näille opiskelijoille on epäselvää, mihin liittoon kannattaa liittyä. Olisi hyvä, jos heitä voisi varauksetta kehottaa liittyä liittoon. Tämän vuoksi liitolle toivotaan joustavuutta. Journalistiliitto ei saisi rangaista siitä, että työtä haetaan eri puolilta. Ari-Pekka Sirviö RTTL RTTL on ajatellut raportin suuntaisesti jo monta vuotta. Meidän on luotettava siihen, ettei kukaan turhaan liittoon liity. Tanskan malli on kannatettava. Meidän pitää olla myös valmiudessa tarjota uusille jäsenille palveluja. Uusien jäsenten myötä liitosta tulee vahvempi. Tapio Räihä RTTL Tärkeää on neuvotteluvoiman kasvattaminen ja jäsenkentän laajentaminen. Uudet jäsenryhmät ovat hyvin istuneet liittoon, eikä niistä ole tähänkään asti ollut mitään ongelmia. Esitys on hieno. Anne Laurila EPSY Muutosta pitäisi markkinoida, jotta uudet jäsenkelpoiset ja esim. esimiestehtäviin siirtyneet tietäisivät mahdollisuudesta kuulua liittoon. Joissain lehtitaloissa on esimiestehtäviin siirtyneille työnantaja antanut ymmärtää, että liitosta olisi hyvä erota. Tiina Rautkorpi RTTL/YMT Erinomainen paperi. Tyylikäs, hyvin luettava ja pyörittää asioita monista näkökulmista. Tämä on hyvä lähtökohta, joka pitäisi saada toimeen. Erityisesti huomioitavia ryhmiä ovat esimerkiksi mediakasvatuksen parissa työskentelevät, EU-projektien piirissä työskentelevät ja peliteollisuus. Pitäisi luoda forumeita, joissa journalistit voivat kohdata muita ammattiryhmiä. Lisäyksenä tutkimustyön sijasta pitäisi puhua tutkimus- ja kehitystyöstä. Arto Nieminen hallitus Liittoon ei suorastaan jonoteta. Jäsenrajojen muuttaminen ei välittömästi tuo merkittävästi lisää jäseniä, vaan on prosessin alku. Yhteiskunnalliset arvot ovat muuttuneet, eikä esim. ammatillinen järjestäytyminen ole enää itsestäänselvyys. Tähän on myös liiton sopeuduttava. Myös työn merkitys on muuttunut. Ammattiliiton perustehtävä on järjestäytymisen turvaaminen. Ilman sitä ei ole työehtosopimustoimintaa. Se, että liittoon ei jonoteta johtuu toisaalta vaikeasta suhdanteesta ja toisaalta siitä, että järjestäytyminen ei enää ole itsestään selvää. 16
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)17(31) Nyt työn alla olevan muutoksen jalkauttaminen on suuri tiedotuksellinen haaste. Markkinointia on tarkoitus tehdä. Lähiajan tavoitteena pitää olla, että lähipiiri perataan lävitse. Mahdollinen avautuminen laajemmalle tapahtuu vähitellen. Olemme varmaan maailman ainoa ammattiliitto, joka suhtautuu jäsenhakemuksiin epäillen. Liiton tehtäviin kuuluu erittäin vahva journalismin puolustaminen ja sitä tehdään myös mahdollisten jäsenrajamuutosten jälkeen. Päätös Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 3.6 Sosiaaliohjesäännön lakkauttaminen SJL:n jäsenvaliokunta esitti, että liitto luopuisi sairauskuluavustuksesta ja hautausavustuksesta vuoden 2015 alusta. Suomen Journalistiliitto on maksanut vaikeuksiin joutuneille jäsenilleen sairauskuluavustuksia ja hautausavustuksia. Ne määritellään liiton valtuuston vuonna 2007 vahvistamassa sosiaaliohjesäännössä (LIITE). Avustusten enimmäismäärän on määritellyt vuosittain valtuusto talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kuluvana vuonna talousarviossa on hautausavustuksiin varattu 3000 euroa ja sairauskuluavustuksiin 5000 euroa. Viime vuonna sairauskuluavustuksia maksettiin kolmelle jäsenelle yhteensä 2500 euroa ja hautausavustuksia kymmenelle jäsenelle yhteensä 4200 euroa. Hautausavustukseen ovat oikeutettuja ennen vuotta 1968 liittoon liittyneiden jäsenten kuolinpesät. Avustuskriteerit täyttyvät 361 henkilöllä (maaliskuussa 2014). Avustusta ei ole erityisemmin markkinoitu, joten sitä ei osata hakea. Valtuuston vuosittain vahvistamaa avustussummaa (420 euroa) ei ole muutettu moneen vuoteen. Sairauskuluavustus on nykyisin korkeintaan 1700 euroa henkilöä kohti enintään kolmena vuonna. Sillä ei korvata Kelan jo kertaalleen korvaamia menoja. Hakemuksiin liittyy erittäin henkilökohtaisia tietoja anojan terveydentilasta ja taloudesta. Tietosuojan takia niitä ei voi käsitellä esim. jäsenvaliokunnassa, vaan päätökset tekee pääsääntöisesti liiton jäsenrekisterin henkilöstö. Samasta syystä hakemuksista ei ole enää pyydetty lausuntoa jäsenyhdistykseltä. Päätöstä varten hakijan on toimitettava liittoon kuitteja, lääkärintodistuksia, Kelan päätöksiä ja alkuperäisiä reseptejä, mikä on entisestään vaikeutunut sähköisten reseptien myötä. Hakemukset ovat harvoin sellaisia, että niiden perusteella ei tarvitsisi pyytää lisätietoja. Tähän vaikuttaa myös se, että hakijoiden kyky hakemuksen laatimiseen on sairauden takia usein heikentynyt. 17
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)18(31) Hakemuksia käsitellessään liiton jäsenrekisterin henkilökunta joutuu ottamaan kantaa asioihin, jotka kuuluisivat enemmänkin sosiaaliviranomaisille. Hakemuksissa on aina kysymys henkilökohtaisista katastrofeista. Vaikka avustus myönnettäisiin, se on enimmilläänkin vain vähäinen suhteessa hakijan kokonaistilanteeseen. Avustuksista ei ole toimitettu ennakonpidätyksiä. On odotettavissa, että verottajan mielestä suoraan jäsenelle maksettava avustus on verotettavaa tuloa. Mikäli avustuksista vähennetään verot, niiden taloudellinen merkitys vähenee entisestään. Hallitus esitti valtuustolle sosiaaliohjesäännön lakkauttamista. Käsittely Helena Visti, tsto: Jäsenvaliokunta on käsitellyt sosiaaliohjesääntöä. Ohjesääntö on sisältänyt lähinnä kaksi asiaa, sairauskuluavustuksen ja hautausavustuksen. Ohjesäännön lakkauttamisen taustalla eivät ole taloudellisen perusteet vaan maailman muuttuminen. Sairaskuluavustuksesta päätettäessä jäsenvaliokunta joutuu ottamaan kantaa hyvin arkaluontoisiin asioihin, jotka eivät ole suhteessa avustuksen varsin pieneen määrään. Hautausavustuksesta luopumista perustellaan myös sillä, että se ei mene jäsenelle, vaan perikunnalle. Aapo Parviainen RTTL Sairaskulupuolen poistamisen ymmärrän. Se ei kuulu ammattiliiton tehtäviin. Hautausavustuksesta teen muutosesityksen. Se koskee enää vain 361 jäsentä. Rahallisesti asia ei siis ole kovin suuri. Hautaaminen ei ole halpaa. Tällöin hautausavustuksella voi olla merkitystä ja sen voi nähdä kädenojennuksena. Esitän, että hautausavustuksesta ei luovuta. Kari Leppälä RTTL kannatti Aapo Parviaisen muutosesitystä Johan Alén HSY Esitän, että sosiaaliohjesääntöä ei lakkauteta. Avustuksissa on kyse perinteisestä, vain tarvittaessa annettavasta avusta. HSY keskusteli asiasta vilkkaasti. Valtion lehtimieseläkkeen lakkauttaminenkin iski liiton eläkeläisiin. Sosiaaliohjesääntö ei ole muuttunut tarpeettomaksi. Lauri Lähteenmäki HSY Kuulimme perusteluita lakkauttamista vastaan ja ne ovat hyviä. Olemme hyvää tekevä järjestö ja jos lopetamme tällaisen toiminnan meidän hyvä ottaa siihen kuitenkin tarkkaan kantaa. Toivon, että asiasta äänestetään ja siksi kannatan Johan Alenin esitystä. 18
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)19(31) Äänestettiin Parviaisen muutosesityksestä ja Alenin muutosesityksestä. Kättennostolla suoritetussa koeäänestyksessä Alenin esitys voitti. Äänestettiin vastakkain hallituksen esitys ja Alenin esitys. Koeäänestyksessä Alenin esitys voitti. Päätös: Hallituksen esitystä ei hyväksytty ja sosiaaliohjesääntöä ei lakkauteta. 3.7 Free-ansionmenetyskorvaus Vuoden 2013 syysvaltuustossa esitettiin freeansionmenetyskorvauksen maksuperusteiden uudistamista. Freeneuvottelukunta on selvittänyt nykyisen ansionmenetyskorvauksen muutostarpeita. Free-neuvottelukunnan tekemää valmistelutyötä käsiteltiin liiton hallituksen kokouksessa 29.4. Neuvottelukunnassa käsitellyllä mallilla on muun muassa merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, joita on vielä selvitettävä. Asian jatkovalmistelu on syytä keskittää järjestövaliokuntaan, joka järjestötoiminnan korvausohjesäännön uudistamisen yhteydessä ottaa huomioon myös free-neuvottelukunnan taustatyön. Uusi korvausohjesääntö esitellään vuoden 2014 syysvaltuustossa. Hallitus esitti asian merkitsemistä tiedoksi. Jussi Salokangas, tsto Hallitus on muuttanut korvauksen maksamisperusteita freelancerien osalta. Ansionmenetyskorvauksen määrä on pysynyt samana vuodesta 2004. Ongelmana tällä hetkellä on, että freelancer voi saada ansionmenetyskorvauksen vasta viiden tunnin kokouksen jälkeen. Korvaukseen ei ole oikeutettu, vaikka päivässä olisi montakin lyhyempää kokousta. Liiton freeneuvottelukunta on esittänyt, että ansionmenetyskorvausta maksettaisiin tuntiperusteisesti niin, että sitä maksetaan 30 euroa tunnilta, enintään 8 tunnilta vuorokaudessa. Hallitus päätti, että freeneuvottelukunnan esitystä jatkotyöstetään jäsenvaliokunnassa. Korvausohjesääntöä uudistetaan mahdollisesti myös muilta osin. Uusi korvausohjesääntö esitellään syysvaltuustolle. Päätös Merkittiin tiedoksi. 19
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)20(31) 4. Edunvalvonta ja tekijänoikeus 4.1 Valtuutus työehtosopimusten hyväksymiseen Esitys Valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset. Marja Vilpula K-PJ Tämä käytäntö on tullut tämän valtuuston aikana, eikä tällaista ole ennen ollut. Siksi tarvittaisiin tarkempaa keskustelua. Arto Nieminen Tämä on rutiininomainen toimenpide, joka meillä on ollut monta kertaa aikaisemminkin. Tämä ei ole kuitenkaan tarkoitettu lehdistön työehtosopimuksen käsittelyjärjestykseksi, vaan se käsitellään aina valtuustossa. Syksyllä valtuusto kutsutaan ylimääräisiin kokouksiin käsittelemään lehdistön sopimusneuvotteluita. Nyt kyseessä oleva valtuutus koskee vain pienempiä sopimusalueita, joissa saavutetun neuvottelutuloksen hyväksymiseksi ei ole tarkoituksenmukaista kutsua koolle koko valtuustoa. Päätös Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 4.2 Työmarkkinaraportti Kokouksessa jaettiin työmarkkinaraportti. Arto Nieminen esitteli. Tytti Oras kertoi lehdistön työehtoneuvotteluihin valmistautumisesta. Liitot ovat juuttuneen valtakunnansovittelijakierteeseen. Neuvottelujärjestön pitäisi kuitenkin pystyä pääsemään ratkaisuun ominkin voimin. Työnantajapuolen viestit ovat kuitenkin olleet kovia. Palkankorotuksia määrittää keskitetty työllisyys-. ja kasvusopimus. Tulee väistämättä vaikuttamaan lehdistön neuvotteluihin syksyllä. Kysely tes-tavoitteista on yhdistysten ja luottamusmiesten vastattavana. Puolustustaistelua käydään ainakin kuudennen lomaviikon ympärillä, mikäli VKL ottaa sen esille. Työnantajille se taas on luultavasti ykköstavoite. Nykyinen palkkausjärjestelmä ei tunnista työn muutosta. Palkkataulukoihin tarvittaisiin lisää portaita. Työantajapuolen periaatelinjaukset ovat, että työantajat haluaisivat maksaa vain tehdystä työajasta. Samoin iän tai työkokemuksen myötä tulevat automaattiset lisät tai korotukset herättävät vastustusta. 20
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)21(31) Yleiskeskustelu Työnantajan haluaisivat laskea ilta- ja yötyön korvauksia. Vaikeimmat kysymykset liittyvät soveltamisalaan. Työehtosopimuksen vanhanaikainen soveltamisalakirjaus tuottaa vaikeuksia. Tähän asti työehtosopimusta on sovellettu esim. verkkolehdissä. VKL:n mukaan tähän ei kuitenkaan olisi velvollisuutta. Välineneutraalius pitäisi saada työehtosopimukseen. Työnantaja ei halua laajentaa soveltamisalaa. Syksyn neuvotteluista odotetaan vaikeita. Asko Lehtonen TSY Työehtosopimusasioihin kuuluu olennaisesti järjestövalmius. Edellisissä neuvotteluissa mentiin työtaisteluvalmisteluissa niin pitkälle, että etenemistavat ovat tarvittaessa hyvin tiedossa. Järjestövalmiustyöryhmä keskittyy tällä hetkellä uuden työtaistelustrategian valmisteluun. Viime kerrasta opittiin, että tiedottamista pitää aikaistaa. Tällä kertaa jos työtaistelutilanteeseen joudutaan, ei lomien alkaminen tuota sellaista ongelmaa, kuin viimeksi kun neuvottelut osuivat keväälle. Syyskuun alussa on luottamusmiesten tes-seminaari, jossa valmistaudutaan syksyn neuvotteluihin. Hanne Aho SAL Innovaatiotuen takana lehtiasiain neuvottelukunta ja Harpfin raportti. Viestintäministeri Kiurun mukaan vanhoja rakenteita ei tueta, vain uusia innovaatioita. Tuettavaksi suunnitellaan kolmea asiaa:. Olemassa olevien yritysten siirtyminen digitaaliseen maailmaan. Uusien yritysten uudet ideat. Useampien yritysten yhteistyö uusien journalististen tuotteiden ja palvelumuotojen kehittämiseksi. Innovaatiotuen kriteerit eivät vastaa sitä, mitä Journalistiliitto on odottanut ja toivonut. Vanhojen toimintojen tukemiseen ei rahaa ole odotettavissa. Päätös Merkittiin raportti tiedoksi. 5. 21
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)22(31) Koulutus ja työelämä 5.1 PJY:n ja Pirkanmaan Pientoimitusosaston aloite TAKOkoulutuksesta Hallituksen vastaus: PJY ja PiPi ovat tehneet valtuustolle seuraavan aloitteen: Onko TAKO jäämässä kuolleeksi kirjaimeksi työehtosopimuksessa? Työntekijällä on oikeus keskimäärin kahden päivän koulutusaikaan vuodessa työsuhteen alusta lukien. Näin lukee SJL:n ja VKL:n välisen työehtosopimuksen sivulla 58. Herää kysymys, kuinka monessa toimituksessa koulutusta suunnitellaan aktiivisesti ja koulutukseen myös pääsee. Vai onko yritysten taloudellinen ahdinko muuttamassa tämän työehtosopimukseen aikanaan saadun tärkeän kohdan kuolleeksi kirjaimeksi, koska koulutukseen ei uskalleta/jakseta/välitetä hakeutua työtahdin yhä kiristyessä ja yt-neuvottelujen painaessa päälle? Kuitenkin journalisti tarvitsee työkalujensa teroitusta säännöllisesti, ja tähän tulisi päinvastoin kannustaa. Esitämme, että liitto selvittää, miten jäsenet ovat käyttäneet TAKOoikeuttaan kolmen viime vuoden aikana. Niin ikään esitämme, että koulutusoikeus ja selvitystyön tulokset otetaan avoimesti puheenaiheeksi liiton eri tasoilla, koulutusoikeutta markkinoidaan näkyvästi ja lisäksi esitellään toimivia malleja omaehtoiseen koulutukseen, jotteivät koulutuspäivät kulu vain talojen omaan välinekoulutukseen. Välinekoulutuskin on tarpeellista, mutta antoisampaa saattaisi olla lähtö ihan muualle. Eri lehtitaloissa ja yksittäisissä toimituksissa tulkitaan TAKOkouluttautumisoikeutta eri tavoilla. Liiton tiedossa on, että osassa lehtiä oikeus toteutuu hyvin, kun toisissa koulutuspäiviä voi käyttää vain sattumanvaraisesti. Täsmällistä numeroilla esitettävää kuvaa asiasta ei ole, mutta arviona voi esittää, etteivät läheskään kaikki jäsenet ole pystyneet käyttämään koulutusoikeuttaan täysimääräisesti. Journalistien ammatillisen osaamisen säännöllinen päivittäminen on erityisen merkittävää nykyisen mediamurroksen aikana. PJY ja PiPi ovatkin kiinnittäneet huomiota olennaiseen asiaan. Liiton on syytä selvittää lehdistön TAKO-tilanne ja kustannustoimittajien KAKOtilanne ja levittää jäsenten keskuuteen tietoa oikeudesta koulutuspäiviin. Hallitus esitti valtuustolle, että hyväksytään aloite ja selvitetään, missä määrin jäsenet ovat käyttäneet TAKO-ja KAKO-oikeuttaan. Viimeksi asiaa on selvitetty kattavasti vuonna 2007. Selvityksen 22
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)23(31) lisäksi ryhdytään toimiin koulutuksen saattamiseksi tasolle, joka on kirjattu työehtosopimukseen. Anne Kotipuro PJY Koulutusvapaita ei haeta, eikä saada. TAKO-koulutuspykälää ei saa päästää rämettymään. Työnantaja painottaa puheissa aina laatua, mikä edellyttää itsensä kehittämistä ja kouluttamista. Työntekijät ovat mahdollisesti niin väsyneitä yt-neuvotteluiden keskellä, etteivät jaksa enää hakea koulutukseen tai mahdollisesti resurssien puute estää koulutuksen hakeminen. Koulutus on rahanarvoinen etu, joka tuo myös henkistä pääomaa. On pidettävä huoli, että asia pysyy työpaikoilla esillä. Nina Porra Tsto Aloite on koettu hyvin tärkeäksi hallituksessa. Oikeus TAKOkoulutukseen toteutuu hyvin vaihtelevasti. Joissain taloissa oikeus toteutuu hyvin, kun taas toisaalla siitä tuskin tiedetään. Koulutusoikeus sovittiin palkan korvikkeeksi, joten pelkästä periaatteesta ei ole kyse. Koulutus tukee myös jaksamista tiukille vedetyissä toimituksissa. TAKO-koulutuksen käyttöä tilastoidaan heikosti, minkä vuoksi tarkkojen tietojen saaminen on vaikeaa. Tämän vuoksi selvitys pyrittäisiin tekemään enemmin otannalla kuin kyselytyyppisesti. Aloitteessa sanotaan, että TAKO-koulutusoikeutta pitäisi myös markkinoida. Kysely itsessään on myös markkinointia, mutta kun tietoja saadaan kerättyä tehdään myös tarkempi suunnitelma siitä, miten tietoa saadaan levitettyä. Edellisissä TAKO-koulutuksesta tehdyistä kyselyissä asiat ovat menneet täysin työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti vain alle 10 % työpaikoista. Päätös Esityksen mukaan. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen torstaina 15.5. klo 17.50 Kokousta jatkettiin 16.5. klo 9.10 Puheenjohtajana jatkoi Asko Lehtonen. 2 Valtuuston kyselytunti 2.1 Valtuuston kyselytunti Journalistin uudet toimittajat Maria Honkonen ja Nina Erho sekä liiton uusi koulutusasiamies Nina Porra esittäytyivät. Johan Alén HSY 23
Pöytäkirja 1/2014 (11/10-14)24(31) Olen saanut kotiin jäsenmaksumuistutuksen. Siinä mainitaan, että liiton sääntöjen mukaan jäsen jäsenmaksunsa laiminlyönyt jäsen erotetaan. Tämä on huonoa markkinointia ja voi johtaa jäsenten eroamiseen liitosta. Marja Palmunen vastasi, että jäsenmaksujen epäselvyyksistä kannattaa ottaa yhteyttä liiton jäsenrekisteriin, koska jäsenrekisteri ei saa muualta kuin suoraan jäseneltä itseltään tietoja esim. perhevapaista, eläkkeelle siirtymisestä tai opintovapaista. Tarvittaessa rästeille saa maksuaikaa. Leena Seretin SFJ Freet maksavat joka kuukausi yhden prosentin tuloistaan. Tällöin joutuu joka kuukausi kaivamaan uudet viitenumerot ja näkemään vaivan, joka laskun maksamisessa on. Freeyhdistyksen jäsenten määrä on pudonnut 64:llä ja näemme, että tämä johtuu pitkälti jäsenmaksukäytännöistä. Marja Palmunen kertoi, että jäsenmaksun voi maksaa myös pidemmissä erissä. Ottamalla yhteyttä jäsenrekisteriin saa viitenumeron, jolla voi maksaa esimerkiksi koko vuoden maksut kerralla. Viitenumerot ovat valitettavan pitkiä, mutta liitto ei voi sille mitään. Ne kannattaa naputella verkkopankkiin kerralla. Liitto tutki myös mahdollisuutta e-laskuun, mutta se on toistaiseksi liian kallis. Matti Rutonen SAL Meillä SJL:ssä on erilaisia hallinnon valmisteluelimiä kolmattakymmentä. Onko ajateltu, että näitä valmisteluelimiä voisi yhdistää ja tiivistää? Arto Nieminen vastasi. Kun hallitus astuu toimeensa, katsotaan pysyvät valmisteluelimet, joita on tällä hetkellä liitossa kymmenen. Tämän lisäksi valitaan sopimuskausittain eri sopimusalueille työehtosopimusvaliokunnat, jotka ovat välttämättömiä. Lisäksi tarvittaessa perustetaan yksittäisiä työryhmiä, kuten esim. lehdistön tulevaisuusvaliokunta. Valiokuntien kautta hallitus saa viestejä kentältä ja jäsenten asiantuntemusta saadaan liiton käyttöön. Tarvetta olisi perustaa lyhytaikaisia työryhmiä käsittelemään yksittäisiä tärkeitä asioista. Jussi Orell TSY Miten liiton johto näkee useampien lehtien yhteenliittymien, kuten esim. perustettavan Lännen Median, osalta edunvalvonnan? Arto Niemisen mukaan yhteistyön tiivistämisestä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Huonoimmillaan yhdistäminen johtaa samojen juttujen kierrättämiseen ja median moniäänisyyden vähenemiseen. Liiton toimistolla arvioitiin, että Lännen Medialla on työllisyysvaikutuksia, kuten kävikin. Lännen Mediaan osallistuvien lehtien luottamusmiehille järjestettiin tapaaminen, jossa käsiteltiin yhdistymisprojektia ja selvitettiin epäselviä kysymyksiä, kuten kenellä on työnjohtovalta, kuka maksaa palkan jne. 24