YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 170/2006/3 Dnro LSY 2004 Y 372

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 170/2006/3 Dnro LSY 2004 Y 372 Annettu julkipanon jälkeen 5.12.2006 ASIA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Kräsooran saaren luoteispuolella sekä kalojen talvisäilytykseen Krookanlahdella ja Pärskerinlahdella Merikarvian kunnan Ylikylän kylässä. LUVAN HAKIJAT Ari Uusimäki, Esapekka Uusimäki ja Tuomo Uusimäki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Kräsooran saaren luoteispuolella sekä kalojen talvisäilytykseen verkkoaltaissa Krookanlahdella ja Pärskerinlahdella Ylikylän kalastusosakaskunnan vesialueella (RN:o 876:1:0) Merikarvian kunnan Ylikylän kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Ari Uusimäki, Esapekka Uusimäki ja Tuomo Uusimäki ovat saattaneet hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 29.12.2004 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 15.4.2005, 27.5.2005 ja 16.2.2006

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS TILANNE Lupa Länsi Suomen vesioikeus on 30.11.1998 antamallaan päätöksellä nro 80/1998/2 myöntänyt Ari Uusimäelle, Esapekka Uusimäelle ja Tuomo Uusimäelle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa Merikarvian kunnan Ylikylän kylän yhteisellä vesialueella Kräsooran saaren luoteispuolella ja talvivarastointiin Krookanlahdella. Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun tai kunnes 31.12.2004 mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaan tilavuus saa olla enintään 3 000 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 350 kg ja typpimäärä enintään 2 500 kg. Vuoden 2003 alusta lähtien tavoitteena on pidettävä, että ominaiskuormitus on enintään 7 g fosforia ja enintään 60 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Oikeus alueeseen Ari Uusimäki, Esapekka Uusimäki ja Tuomo Uusimäki sekä Ylikylän kalastusosakaskunta ovat 22.5.2002 tehneet Kräsooran luoteispuolella sekä Krookanlahdella ja Pärskerinlahdella olevia vesialueita koskevan vuokrasopimuksen ajaksi 23.5.2002 22.5.2007. Uusi vastaava vuokrasopimus on tehty 5.4.2005 ajaksi 23.5.2007 22.5.2015. Hakijoilla on 14.2.2006 allekirjoitetun sopimuksen mukaan oikeus kiinnittää kalankasvatusaltaat kiinteistöön Gräsouran hermanni RN:o 4:267 kuuluvaan rantakallioon tulevan lupakauden ajaksi. Kaavoitus Kalankasvatuspaikka ja talvisäilytyspaikat on merkitty vesialueeksi (W) Merikarvian kunnan rantayleiskaavassa. Kalankasvatuspaikan lähellä oleva Kräsooran luoteisosa on merkitty retkeily ja ulkoilualueeksi (VR). Krookanlahden talvisäilytyspaikan lähimmät rannat on pääosin merkitty loma asuntoalueeksi (RA), vesiliikennealueeksi (LV) ja virkistysalueeksi (VR). Pärskerinlahden talvisäilytyspaikan lähirannat on yleiskaavassa merkitty loma asuntoalueiksi, (RA), virkistysalueeksi (VR), pientaloalueiksi (AP) tai maa ja metsätalousalueiksi (M). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Uusimäkien kalankasvatuslaitos sijaitsee Kräsooran saaren luoteispuolella. Etäisyys Kräsooran luoteiskärkeen on noin 100 m ja mantereeseen noin 700 m. Alue on avomerelle melko avoin mutta vesisyvyydeltään matala ja karikkoinen. Veden syvyys kalankasvatuspaikalla on 6 7 m. Virtausolosuhteet vaihtelevat mutta meriveden päävirtaus kulkee rannikon suuntaisesti pohjoiseen. Veden laatu Kalankasvatuspaikan veden laatua on tarkkailtu osana Merikarvian kalankasvatuslaitosten ja Merikarvian kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailua Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta.

3 Merikarvian edustan merialueen veden yleislaatua voidaan pitää parhaimmillaan hyvänä, vaikka rehevyystaso on korkeampi kuin ulkomerellä. Lähellä mannerta sijaitsevan matalan alueen veden laatu on lähempänä tyydyttävää luokan rajaa veden sameuden ja kohonneiden ravinnepitoisuuksien takia. Alueen mataluuden takia kovat tuulet ja merenkäynti aiheuttavat veden samentumista. Happiongelmia ei Merikarvian alueella esiinny. Merikarvian edustan merialuetta kuormittavat kalanviljelylaitosten lisäksi, Merikarvian kunnan jätevedet sekä Merikarvianjoki. Kräsooran kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä sijaitsevien tarkkailuasemien päällysveden fosforipitoisuus on vaihdellut pääsääntöisesti lievästi rehevien vesien luokassa (12 23 µg/l). Vaihtelu on ollut varsin voimakasta; alimmillaan alle 10 µg/l ja korkeimmillaan yli 25 µg/l. Kalankasvatuksen vaikutukset ovat jääneet fosforipitoisuuden perusteella melko vähäiseksi, varsinkin verrattuna vuotuisiin vaihteluihin. Perifyton Perifytonkertymien perusteella kalankasvatuksen vaikutukset ovat olleet nähtävissä lähes poikkeuksetta sillä perifytonkertymät ovat kohonneet suuremmiksi laitoksen lähellä sijaitsevilla tarkkailuasemilla kuin vertailuasemalla. Limoittuminen on ollut useana kesänä varsin selvää. Voimakkaimmillaan limoittuminen on ollut vuosina 1997 ja 1998 sekä 2000 2002. Pohjan laadun tai pohjaeläimistön tarkkailu ei ole kuulunut laitoksen tarkkailuohjelmaan. Kalasto ja kalastus Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit. Taloudellisesti tärkeimmät kalalajit ovat silakka, siika, lohi, taimen, hauki, ahven ja kuha. Kalankasvatuslaitoksen tai talvisäilytyspaikkojen potentiaalisella vaikutusalueella kalasti vuonna 2003 kahdeksan ammattikalastajaa. Vaikutusalueilla ammattimainen kalastus oli silakan rysäkalastusta, siian verkkopyyntiä sekä talviverkkopyyntiä, joka kohdistui lähinnä haukeen, mateeseen ja siikaan. Vuoden 1999 kalatiedustelun perusteella Merikarvian edustalla kalasti noin 3 500 vapaa ajan kalastajaa. Tiedustelun perusteella kalankasvatuksen haitta vapaa ajan kalastukselle oli vähäinen. Alueen muu käyttö Merikarvian merialueella toimii myös toinen kalankasvatuslaitos noin 5 km etäisyydellä Kräsooran laitokselta. Laitoksen läheisyydessä ei ole merkittyjä väyliä eikä toiminnalla ole vaikutusta vesiliikenteeseen. Sekä kalankasvatuspaikan että talvisäilytyspaikkojen läheisyydessä on loma asutusta. Talvisäilytyspaikkojen läheisyydessä on lisäksi ympärivuotista asutusta. Kalankasva

LAITOKSEN TOIMINTA 4 tuspaikan lähellä ei ole sellaisia vedenottamoja, kaivoja tai uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Kalankasvatuslaitos sijaitsee puolen kilometrin etäisyydellä Natura 2000 verkostoon kuuluvalta alueelta Kasalanjokisuu (FI0200033), ja noin kolmen kilometrin etäisyydellä Natura 2000 alueelta Ouran saaristo (FI0200077). Harjoitettu toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Ari Uusimäen, Esapekka Uusimäen ja Tuomo Uusimäen Kräsooran kalankasvatuslaitoksen toteutunut kalankasvatus ja laitoksen aiheuttamat päästöt ovat vuosina 2001 2005 olleet seuraavat (vuonna 2005 laitoksella ei ole kasvatettu kalaa): 2001 2002 2003 2004 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 27 000 27 000 17 000 10 000 20 000 Rehun fosfori (kg/a) 290 300 180 100 220 Rehun typpi (kg/a) 2 200 2 300 1 500 900 1 700 Fosforipäästö (kg/a) 180 190 110 60 140 Typpipäästö (kg/a) 1 400 1 600 1 100 600 1 200 Rehumäärä (kg/a) 36 000 35 000 22 000 13 000 27 000 Rehukerroin 1,33 1,33 1,29 1,30 1,33 * ) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,7 7,3 6,5 6,4 6,8 * ) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 53 60 63 64 59 * ) * ) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta entisellä paikalla Kräsooran saaren luoteispuolella siten, että kalojen lisäkasvu on noin 38 000 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä olisi noin 50 000 kg/a ja se sisältäisi fosforia noin 400 kg/a ja typpeä noin 3 500 kg/a. Kalat ruokitaan käsin, kesäaikana kerran vuorokaudessa, keväällä ja syksyllä harvemmin. Laitoksen kasvatusaltaat varastoidaan talven ajaksi Krookanlahdella (3 4 allasta) ja Pärskerinlahdella (4 5 allasta). Kalojen määrä on pienempi kuin kasvatuspaikalla. Talvivarastointialueella kaloja ei ruokita. Kalankasvatuslaitoksella ei ole perkaustoimintaa. Hakijoilla on erillinen perkaamo.

5 Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Laitos koostuu kahdeksasta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 1 285 m 2, tilavuus 6 100 m 3 ja syvyydet 3,5 6 m. Altaat ankkuroidaan paikoilleen. Kalankasvatuslaitos merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästöt mereen ovat noin 250 kg fosforia ja noin 2 500 kg typpeä vuodessa. Käsin tehtävässä ruokinnassa kalankasvattaja pystyy reagoimaan ruokintatarpeen muutoksiin nopeasti, mikä vähentää yliruokintaa ja sitä kautta kuormitusta. Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta pöly poistetaan ennen käyttöä. Hakemuksen mukainen kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalanviljely vastaa siten parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätehuolto Kuolleet kalat kerätään ja viedään kunnan kaatopaikalle niille osoitetulle paikalle. Rehupakkaukset kerätään ja viedään kunnan kaatopaikalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön Laitoksen toiminnan on todettu aiheuttavan fosforipituuden lievää nousua laitoksen lähialueella. Vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi verrattuna vuotuisiin vaihteluihin ja voimakkaiden tuulten aiheuttamiin veden samentumiseen ja fosforipitoisuuksien nousuun. Laitoksen ravinnekuormitus voi aiheuttaa lähivesillä lievää rehevöitymistä, mikä voi näkyä limoittumisen lisääntymisenä. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle tai kalastukselle. Toiminta ei vaikuta vapaa ajanasuntojen käyttämiseen tai virkistyskäyttöön. Vaikutukset Natura 2000 alueiden luontoarvoihin Kräsooran kalankasvatuslaitosta lähimpänä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet, Kasalanjokisuu (FI0200033) ja Ouran saaristo (FI0200077) on sisällytetty Naturaverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Kasalajokisuun alueen eteläreunaan etäisyys on 0,5 km ja Ouran saaristoon reunaan 2,7 km. Kalankasvatuksen vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laitoksen välittömään läheisyy

6 teen eivätkä heikennä merkittävästi niitä arvoja, joiden perusteella Natura alueet on valittu. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Luvanhakijat pitävät laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Hakijat ovat esittäneet, että Kräsooran kalankasvatuslaitoksen päästö ja vesistötarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti kuitenkin niin, että vesistötarkkailua tehdään vain joka toinen vuosi. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen alueen kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailun on suorittanut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos vuonna 2000 hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Merikarvian edustan merialue kuuluu myös Kemira Pigments Oy:n tehtaiden kalataloudelliseen tarkkailuun. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Merikarvian kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.7. 25.8.2005 välisenä aikana. Kuulutusjakelussa ilmenneen puutteen johdosta hakemus on kuulutettu uudestaan 17.10. 16.11.2005. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että kalankasvatuslaitoksen vaikutukset eivät ole näkyneet vedenlaatututkimuksissa. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet havaintopaikoilla keskimäärin samansuuruisina 1990 luvun alusta, eikä laitoksen lähi ja vertailualueen välillä ole ollut juurikaan eroa veden laadussa. Sen sijaan päällyslevätutkimuksissa kalankasvatuksen vaikutukset ovat näkyneet ja klorofyllimäärät ovat olleet suurimmat laitoksen lähipisteillä lähes joka kerta. Pohjaeläintutkimuksia ei alueella ole tehty kovien ja kivikkoisten pohjien takia. Ympäristökeskus on puoltanut Ari Uusimäen, Esapekka Uusimäen ja Tuomo Uusimäen lupahakemusta kasvattaa kirjolohta Kräsooran laitoksella noin 30 000 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetty rehu saa sisältää enintään 350 kg fosforia ja 2 500 kg typpeä vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tulee olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohden. Talvisäilytyspaikoilla altaita saa säilyttää 15.10. 15.5. Verkkoaltaiden pinta ala saa ol

7 la yhteensä 1 285 m 2 ja tilavuus enintään 6 100 m 3. Tuorerehun käyttöä ei tule sallia. Kuolleet kalat ja muut jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti. Laitoksen toiminnasta on pidettävää hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee suorittaa kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Koska kasvatusalue sijaitsee lähellä rannikkoa ja Kasalanjokisuun Natura 2000 aluetta tulee vaikutukset kasvatusalueen lähialueiden pohjan laatuun ja kasvillisuuteen seurata riittävästi. Lupahakemus voidaan käsitellä ilman luonnonsuojelulain 65 mukaista arviointia. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 2) AA, (Paloniemi RN:o 14:132, Ylikylä, Merikarvia) on muistutuksessaan vastustanut kalankasvatustoiminnan laajentamista veden saastumisen takia. Pärskerinlahden talvisäilytyspaikka on myös liian lähellä muistuttajan kiinteistöä. 3) BB, (Itäranta RN:o 3:45, Pappila, Merikarvia) on muistutuksessaan todennut, että Krookanlahden vesi on muuttunut likaisemmaksi ja rannassa on viime vuosina joskus myös haissut mädänneelle. Muistuttajan mielestä haju on johtunut kala altaista ja niissä kuolleista kaloista. Muistuttaja on vastustanut kala altaiden talvisäilytystä Krookanlahdessa. 4) CC (Hellu RN:o 3:86, Pappila, Merikarvia) sekä 33 muuta rannanomistajaa ovat yhteisessä muistutuksessaan esittäneet, että he vastustavat kalojen talvivarastointia Krookanlahdessa koska se rehevöittää lahtea. Kesällä vesikasvillisuutta on ollut niin runsaasti, että perämoottorilla ei ole pystynyt kunnolla liikkumaan. Uinti ja kalastus on ollut hankalaa. Keväällä ja kesällä on esiintynyt kuvottavaa hajua ja öljymäinen kalvo vesipinnalla on pilannut uimavedet. Muistuttajat ovat todenneet, että altaat pidetään lahdessa noin 6 7 kuukautta. Lahden rannalla on kaksi ravintolaa ja lahden välittömässä läheisyydessä leirintäalue sekä puolustusvoimien lomanviettopaikka. 5) DD ja EE, (Kipinä RN:o 14:133, Ylikylä, Merikarvia) ovat vastustaneet kalojen talvisäilytystä Pärskärinlahdessa. Talvisäilytyspaikka sijaitsee 150 m muistuttajien rannasta. Talvisäilytyspaikka sijaitsee matalassa lahdessa ja kasvatusaltaat estävät veden virtausta ja huonontavat meriveden laatua. 6) FF, on mielipiteenään esittänyt, että kalankasvatusaltaat rehevöittävät Krookanlahtea Kunelinperään saakka, eikä veneellä pääsee liikkeelle runsaan vesikasvillisuuden takia. 7) GG (Hakamanner RN:o 13:52, Ylikylä, Merikarvia) on muistutuksessaan vastustanut kasvatustoiminnan laajentamista meriveden rehevöitymisen ja vesikasvillisuuden runsastumisen takia.

8 8) HH ja II, (Alaknuussi RN:o 5:85, Ylikylä, Merikarvia) ovat muistutuksessaan vaatineet kala altaiden poistamista Kräsooran saaren luoteispuolelta niiden saastuttavan ja rehevöittävän vaikutuksen vuoksi. 9) JJ (Kallionkolo RN:o 14:129, Ylikylä, Merikarvia) ja KK (Kallionkolo II RN:o 14:150 Ylikylä, Merikarvia) ovat muistutuksessaan vastustaneet kalojen kasvattamista kyseessä olevilla paikoilla koska haitat ovat selvästi havaittavissa. Saastuneisuus on näkynyt meren pohjassa olevana ruskeana saasteena ja kasvuston rehevöitymisenä mm. muistuttajien uimarannassa. Kaislojen kasvu on ollut voimakasta ja ne ovat peittäneet näkyvyyden merelle. 10) LL, (Kalliosaari RN:o 14:167, Ylikylä, Merikarvia) on muistutuksessaan ilmoittanut, ettei hän hyväksy kalojen kasvattamista merellä verkkoaltaissa. Kasvatusaltaat ovat olleet liian lähellä muistuttajan rantaa ja saastuneisuus on näkynyt meren pohjassa olevana ruskeana saasteena. Kaislojen kasvu on ollut voimakasta ja lisääntynyt vuosittain. Muistutuksen mukaan Pärskärinlahti on liian pieni ja umpinainen. Altaiden ankkuroiminen vie niin paljon tilaa, että muistuttajalla ei ole ollut mahdollisuutta käyttää lahtea kalastukseen ja laittaa pyyntivälineitä omille vesialueille. 11) MM ja NN, (Leppäkari RN:o 13:46, Ylikylä, Merikarvia) ovat muistutuksessaan todenneet, että matala merenlahti on rehevöitynyt. Muistuttajien omistaman Leppäsaaren lähellä on ollut haitallisia leväkukintoja kolmen viime vuoden aikana. Uuden hakemuksen mukaan päästöt nelinkertaistuisivat. Muistuttajat ovat ilmoittaneet vastustavansa kalankasvatusaltaiden pitämistä kesäasuntojen läheisyydessä. Jos lupa myönnetään altaat on siirrettävä syvämmälle merialueelle. 12) OO, (Raivuori RN:o 14:127:6, Ylikylä, Merikarvia) on muistutuksessaan vaatinut, ettei lupaa talvivarastointiin Pärskärinlahdella myönnetä eikä haetulle kalankasvatuksen lisäämiselle Kräsooran luoteispuolelle. Pärskerinlahden mataluudesta johtuen alueella jo nyt selvästi näkyvä rehevöityminen lisääntyisi merkittävästi fosfori ja typpipäästöjen vuoksi. Haetulle kalankasvatuksen lisäämiselle ei tule myöntää lupaa, koska jo tällä hetkelle harjoitettavasta kalankasvatustoiminnasta on seurannut alueen rehevöitymisen lisääntymistä. Toiminnan laajentaminen on ristiriidassa Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja EU:n vesiensuojelun tavoitteiden kanssa. Hakemuksessa ei ole myöskään arvioitu toiminnan ympäristövaikutuksia mitattavalla tai realistisella tavalla. 13) PP, QQ ja RR (Kerttula RN:o 3:153, Ylikylä, Merikarvia) ovat muistutuksessaan todenneet, että Kräsooran ja mantereen välinen salmi on rehevöitynyt, joka hankaloittaa alueen virkistyskäyttöä ja alentaa rantakiinteistöjen arvoa. Muistuttajat ovat ehdottaneet, että kalankasvatuslaitoksen sijoittamista avoimelle merialueelle tulisi miettiä ja jos tämä ei ole mahdollista kalankasvatuspaikan virtaus ja

9 rehevöitymistilannetta tulisi seurata. Muistuttajat ovat vastustaneet kalankasvatuslaitoksen laajentamista. 14) SS ja TT, (Saunaranta RN:o 19:0, Pappila, Merikarvia) ovat muistutuksessaan vastustaneet kalojen talvivarastointia Krookanlahdella. Lahti on rehevöitynyt ja vesikasvillisuus on lisääntynyt sinä aikana kun kala altaita on säilytetty lahdessa. Keväällä on esiintynyt pahaa hajua ja vedessä on kellunut vaahtopalloja pitkään. Muistuttajat ovat katsoneet, että kalojen talvivarastointi Krookanlahdessa on ristiriidassa alueen muun kehityksen kanssa. 15) UU, (Gräsouran hermanni RN:o 4:267, Ylikylä, Merikarvia) on muistutuksessaan vaatinut, että kalankasvatusaltaat on siirrettävä kauemmaksi rannasta ja niille on määritettävä tarkka sijoituspaikka. Muistuttaja on huomauttanut, että altaat ovat sijainneet noin 50 m päässä hänen omistamastaan rannasta ja ne ovat luvatta olleet kiinnitettyinä rantakallioon. Muistuttaja on todennut, että kyseinen maaalue on rantayleiskaavassa kaavoitettu virkistysalueeksi ja tässä tilanteessa rehevöitymis ja saastuttamishaitta on ilmeinen. Hakijan selitys Hakija on 16.2.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta tuonut esille, että laitoksen kannattavuuden ja toimintakyvyn varmistamisen kannalta kasvatusmäärän nosto nykyisestä noin 30 000 kg:n vuotuisesta lisäkasvusta noin 37 000 kg:aan voidaan pitää perusteltuna. Tuotantomäärän lisääminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa merialueelle kun huomioidaan hakemuksessa esitetyt seikat. Fosforikuormitus (250 kg/a) jää haetullakin kasvatusmäärällä hyvin pieneksi Merikarvianjoen tuomaan vuotuiseen fosforikuormaan (22 000 kg/a) verrattuna. Ympäristökeskuksen esittämästä pohjan laadun ja kasvillisuuden seurannasta hakija on esittänyt omana kantanaan, että jo käynnissä olevaa seurantaa voidaan pitää riittävänä. Ohjelmaa voidaan tarvittaessa kehittää ympäristökeskuksen esittämään suuntaan. Hakija on kustannussyystä katsonut, ettei lupamääräyksiin tule liittää ympäristökeskuksen esittämää lausetta "tarkkailua tulee suorittaa myös silloin kun laitos ei väliaikaisesti toimi". Hakija on 2) AA:n muistutuksen johdosta tuonut esillä, että haetun tasoinen toiminta ei lisää oleellisesti kalankasvatuksen osuutta Merikarvian edustan fosforikuormitukseen. Talvivarastointipaikka on pyritty sijoittamaan riittävän kauaksi rannasta. Altaat ovat paikalla vain talviaikana. Kesällä, jolloin virkistystarpeet ovat suurimmillaan, altaita ei lahdessa ole. Hakija on 3) BB:n muistutuksen johdosta tuonut esillä, että kalaaltaat on sijoitettu Krookanlahdelle Ylikylän kalastusosakaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. BB:n tila on lähellä sijoitus

10 paikkaa, mutta aivan hänen rannassaan altaat eivät ole. Koska BB on jättänyt sisällöltään samanlaisen muistutuksen Kalaliike Elias Santa Ky:n lupahakemuksesta, hakija on liittänyt vastineeseensa Sannan Merikarvian kunnan ympäristönsuojelulautakunnalta ja Luoteis Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymän terveystarkastajalta pyytämänsä lausunnot, joissa todetaan ettei näiden viranomaisten tietoon ole tullut tietoa kuolleista mätänevistä kaloista, kuvottavasta hajusta, uimakelvottomasta vedestä Krookanlahdella tai haitoista sataman elinkeinoille. Hakija on 4) CC:n ym:n rantojen omistajien muistutuksesta tuonut esillä ettei kalojen talvisäilytyksestä ole haittaa Krookanlahden käyttömahdollisuuksille. Voimassa olevien lupaehtojen mukaan kaloja ei ole saanut tähänkään saakka ruokkia talvisäilytyksen aikana. Lahden rehevöityminen ja vesikasvillisuus johtuvat voimakkaasta hajakuormituksesta. Kaloja ei varastoida alueella kesällä, joten ne eivät ole haitaksi uimiselle tai veneilylle. Talvivarastointia ei voida siirtää ulommaksi, koska liikkuvat jäät voivat rikkoa altaat. Hakija on 5) DD:n ja EE:n muistutuksesta huomauttanut, että maan nouseminen ja madaltuminen rannikolla on luontainen asia eivätkä liity kalojen varastointiin. Koska kaloja ei ruokita talviaikana, siitä ei aiheudu merkittävää ravinnekuormitusta. Hakija on 6) FF:n muistutuksesta todennut, ettei kaloja ruokita talvivarastoinnin aikana Krookanlahdella ja rehevöittävä ravinnekuormitus jää varastoinnin osalta vähäiseksi. Hakija on 7) GG:n muistutuksesta todennut, että vesikasvillisuuden lisääntyminen johtuu ensisijaisesti maankohoamisesta. Hakija on 8) HH:n ja II:n muistutuksesta tuonut esille, että perifytontutkimusten perusteella kalankasvatuslaitoksen vaikutus alueen rehevöitymiseen on osoittautunut lieväksi, eikä asiassa voida puhua saastumisesta kuten muistuttajat ovat esittäneet. Hakija on 9) JJ:n ja KK:n sekä 10) LL:n muistutuksista tuonut esille, että kasvillisuuden lisääntymistä tai kaislojen voimakasta kasvua ei voida kytkeä yksinomaan kalankasvatukseen vaan siihen vaikuttavat useat eri tekijät maankohoaminen mukaan lukien. Pelkästään kalankasvatuksella ei veden sameutta voida myöskään selittää. Tarkkailututkimusten mukaan veden sameuteen ja näkösyvyyteen vaikuttavat veden laadun ohella levien määrä ja tuuliolot. Kasvatusaltaiden säilyttäminen Pärskerinlahdella ei estä kalastuksen harjoittamista kuten Santamäen muistutuksessa on esitetty. Hakija on 11) MM:n ja NN:n muistutuksen johdosta esittänyt, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee kauempana kuin kalankasvatuslaitoksen tarkkailuasema 4C ja kalankasvatuksen vaikutukset jäävät vähäisemmäksi kuin asemalla 4C. Muistutuksessa esitetty väite päästöjen nelinkertaistumisesta on virheellinen. Fosforin osalta nousu olisi 14 %.

11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on 12) OO:n muistutuksen johdosta esittänyt, että kalojen talvivarastoinnin aikana kaloja ei ruokita, joten ravinnekuormitusta ei juuri synny. Laitoksen kannattavuuden ja toiminnan turvaamiseksi lupa tulee myöntää haetulla tavalla. Rehujen laadun kehittyminen mahdollistaa rehun paremman hyötykäytön vähentäen siten ominaiskuormaa ja kokonaiskuormitusta. Hakija on katsonut, ettei suunniteltu hanke ole ristiriidassa vesiensuojelun tavoiteohjelmien kanssa. Hakija on 13) PP:n, QQ:n ja RR:n muistutuksen johdosta esittänyt, että Kräsooran ja mantereen välisen salmen mataloitumisen ensisijainen syy on luontainen maankohoaminen. Hakijan käsityksen mukaan Kräsooran avomeren puolella tapahtuva kalankasvatus ei aiheuta kiinteistöjen arvon alenemista. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia on seurattu jo pitkään ja seuranta tulee jatkumaan. Hakija on 14) SS ja TT:n muistutuksen johdosta esittänyt, että kaloja varastoidaan Krookanlahdella vain 15.10. 15.5. välisenä aikana, joten toiminta ei aseta mitään rajoituksia vesistön käytölle varsinaisella virkistyskäyttökaudella. Kalojen talvivarastointi ei kuormita vesistöä koska kaloja ei lupamääräysten mukaan ruokita. Krookanlahden heikentynyt veden laatu liittyy muihin lahden ympäristössä tehtyihin toimenpiteisiin. Hakija on 15) UU:n muistutuksen johdosta esittänyt, ettei kalankasvatusaltaiden paikkaa ole mahdollista vaihtaa. Laitoksen kohdalla vesialue on syvyydeltään 6 7 m ollen syvempää kuin aluetta ympäröivä vesialue muutoin. Altaiden kiinnitys kallioon on tehty aikoinaan jakokunnan omistamalle vesijättömaalle jakokunnan hyväksynnällä. Kyseinen kallio on myöhemmin liitetty muistuttajan kiinteistöön. Muistuttaja on sittemmin hyväksynyt kiinnityspulttien sijainnin niiden nykyisellä paikalla. Asiasta tehty sopimus on hakijan selityksen liitteenä. Hakija toteaa vielä, että kalankasvatusaltaat ovat olleet nykyisellä paikalla jo ennen Kräsooran luoteisosa kaavoittamista virkistysalueeksi. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Ari Uusimäelle, Esapekka Uusimäelle ja Tuomo Uusimäelle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Kräsooran saaren luoteispuolella sekä verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen talvisäilytykseen Krookanlahdella ja Pärskärinlahdella (liitteet 2 ja 3). Kaikki paikat sijaitsevat Ylikylän kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1:0 Merikarvian kunnan Ylikylän kylässä. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä.

12 Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään 875 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. Kalankasvatusaltaita saa pitää talvisäilytyspaikoissa 15.10. 15.5. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle, merialueen muulle käytölle tai talvisäilytyspaikan rannan omistajille vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 340 kg fosforia ja enintään 2 600 kg typpeä. Talvisäilytyspaikoilla kaloja ei saa ruokkia. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai vietävä vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleitten kalojen käsittely

13 on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen sekä laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liit

14 tyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista.

15 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kyseessä on olemassa oleva kalankasvatuslaitos. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan laitoksen vuosina 2001 2004 käytetyn rehun keskimääräinen fosforimäärä on ollut 220 kg/a ja typpimäärä 1 700 kg/a. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina 2001 2004 on ollut keskimäärin 140 kg/a ja typpipäästö 1 200 kg/a. Laitos sijaitsee ajoittain lievästi rehevällä merialueella Kräsooran saaren luoteispuolella. Veden fosforipitoisuus on vaihdellut pääsääntöisesti lievästi rehevien vesien luokassa (12 23 µg/l). Pitoisuuserot laitoksen lähellä olevien näytteenottopisteiden ja vertailupisteen välillä ovat olleet pieniä. Päällyslevätutkimusten perusteella kalankasvatuksen vaikutus on kuitenkin havaittu laitoksen lähialueella. Kräsooran saaren luoteispuolella kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on 6 7 metriä. Merialue on avoin ja veden laimentumisolosuhteet ovat kohtalaisen hyvät. Ympäristölupavirasto on määrännyt hakemuksessa esitettyjä pienemmät raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 340 kg fosforia ja enintään 2 600 kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on keskimäärin 200 kg ja typpipäästö 1 600 kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen lisäkasvun noin 35 000 kg/a. Vuosien 2001 2004 keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosfori ja typpipäästöt lisääntyvät 30 40 %. Voimassa olevan päätöksen mukaisiin enimmäispäästöihin verrattuna fosfori ja typpipäästöt vähenevät 5 10 %. Laitos sijaitsee lähellä Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta Kasalanjokisuu (FI0200033). Kalankasvatustoiminta ei luvan mukaisessa laajuudessa yksistään, eikä tarkastettuna yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, jonka perusteella alue on sisällytetty Natura verkostoon. Laitoskoko Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määritetty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon kuvaamisen ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala 875 m 2 on

16 laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja 35 000 kg kalojen lisäkasvun perusteella. Talvisäilytys Luvan voimassaolo Lupaharkinta Kalojen ruokinta on hakemuksen mukaisesti kielletty talvisäilytyspaikoilla eikä talvisäilytys aiheuta veden laatuun merkityksellisiä päästöjä. Verkkoaltaiden talvisäilytys on rajoitettu 15.10. ja 15.5. väliseen aikaan, jolloin niiden vaikutus vesiliikenteeseen ja alueiden virkistyskäyttöön on vähäinen. Luvan voimassaoloaika kahdeksan vuotta on tarkoituksenmukainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan tarpeen mukaan arvioida uudelleen ottaen huomioon toiminnan päästöjen vaikutukset, merialueella ja sen veden laadussa muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalanviljelytekniikan kehittymisen myötä sekä toiminnanharjoittajan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on toisaalta riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittavat vesialueet ovat voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijoiden hallinnassa. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Luonnonsuojelulain 65 VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla.

17 Verkkoaltaiden sijoittaminen ja merkitseminen Lupamääräyksessä 2 on annettu määräykset verkkoaltaiden ankkuroimisesta ja lupamääräyksessä 3 niiden merkitsemisestä. Päästöt mereen Kalankasvatuksesta aiheutuvat päästöt eivät olennaisesi muutu verrattuna edellisen lupapäätöksen lupamääräysten mukaisiin laskennallisiin päästöihin. Jätteet Laitoksen jätteiden käsittelystä ja toimittamisesta edelleen on annettu määräykset lupamääräyksissä 7 ja 8. Kuolleet kalat on lupamääräyksen 7 mukaisesti poistettava laitokselta, ennen kuin niistä aiheutuu hajuhaittaa. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Toiminnan vaikutusselvitysten riittävyys Toiminnan ympäristövaikutukset on selvitetty riittävän tarkasti asian ratkaisemiseksi. Laitoksen tarkkailu Lounais Suomen ympäristökeskus hyväksyy erillisellä päätöksellä toiminnan vaikutuksia koskevan yksityiskohtaisen tarkkailuohjelman. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 090 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a.

18 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) ja 3) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Curt Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Curt Nyman. CN/ha

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Kalankasvatuspaikka LIITE 2

LIITE 3 Talvisäilytyspaikka Talvisäilytyspaikka