Pohjois-Pohjanmaan ICT -yritysten tilanne. yritysharavakyselyn tulosten valossa keväällä 2011



Samankaltaiset tiedostot
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Kehittämiskysely Tulokset

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Yritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

11. ICT-BAROMETRI klo Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Yrityskyselyn toteutus

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Alueraporttien yhteenveto 2/2006

Yritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Suomen kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos ja kehitysmahdollisuudet

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

Varsinais-Suomen meriteollisuuden laajuus ja rakenne 2012

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Sote-ilmapuntari. Sote-maakuntauudistuksen vaikutukset yritysten nykyiseen ja tulevaan toimintaan. Soili Vento/ Entresote hanke

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Pk-pulssi. Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta. Syksy 2016

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

Haasteena omistajanvaihdokset

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

YRITTÄJIEN LOMAT

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Pk-yritysbarometri. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Yritykset ja yrittäjyys

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA. n=kaikki vastaajat

Logistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2017 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Etelä-Savon matkailubarometri Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

LVI-urakoitsijat: Rakentamisen volyymi laskee, mutta pysyy hyvällä tasolla

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Matti Paavonen 1

ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia Heli Tammivuori

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely

Transkriptio:

EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan ICT -yritysten tilanne yritysharavakyselyn tulosten valossa keväällä 2011 Mikko Viitanen Pohjois-Pohjanmaan ProtekTuki -hanke

2 Sisältö 1. Yritysharavakyselyn tausta ja lähtökohdat 3 2. Yritysten suunnitelmat henkilöstön lisäämiseksi 4 3. Suunnitelmat omistajan ja sukupolvenvaihdoksen tekemisestä 5 4. Yrityksen tilauskanta ja työtilanne tällä hetkellä 6 5. ICT-yritysten kannattavuuden ja liikevaihdon kehitys 7 6. ICT yritysten asiakasrakenne 9 7. ICT yritysten kasvuhalukkuus 10 8. ICT yritysten suunnitelmia kehittämistoimenpiteiksi 11 9. Johtopäätöksiä 12

3 1. Yritysharavakyselyn tausta ja lähtökohdat Yritysharava on yritysten tarpeista lähtevä kehitysmenetelmä. Toimintamalli perustuu alueen yritysten keskitettyyn haastattelutoimintaan ja saadun tiedon välittämiseen lajiteltuna toimijoille. Puhelinhaastatteluilla kerätään yrityksistä yhteiseksi ajateltuja merkittäviä tarpeita ja tietoja. Vuoden 2009 alusta on mallia laajennettu koko maan alueelle Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana valtakunnallisena ESR -hankkeena. Vaatimuksena on tuottaa lyhyen tähtäyksen ennakointitietoa, osallistua rakennemuutosalueiden "lamantorjuntatalkoisiin" ja lyhyenä hankeaikana tavoittaa noin 200 000 yritystä. Alkuvuodesta 2011 Yritysharava projekti tarjosi Oulun seudun TE -toimistolle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY - keskukselle mahdollisuutta tehdä kohdennettu yritysharavakysely. Yhdessä nähtiin tarve tehdä yritysharavakysely Pohjois-Pohjanmaan voimakkaassa rakennemuutoksessa olevan ICT -toimialan yrityksiin. Pohjois-Pohjanmaan ICT alan yritykset sijoittuvat pääasiassa uuden toimialaluokituksen mukaan tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus (toimiala 26), sähkölaitteiden valmistus (toimiala 27), televiestintä (toimiala 61), ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (toimiala 62), tietojenkäsittely ja palvelutilan vuokraus (toimiala 63 ), kone- ja prosessisuunnittelu (toimiala 71127), muu tekninen palvelu (toimiala 71129), muu tekninen testaus ja analysointi(toimiala 71202) ja tieteellinen tutkimus ja kehittäminen (toimiala 72) sisältäen bioteknisen, lääketieteellisen, muu luonnontieteellisen, tekniikan ja yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen ja kehittämisen. Kone- ja prosessisuunnittelun toimiala on sisällytetty ICT -toimialaan, koska moni keskeinen Pohjois- Pohjanmaan tietoliikennetekniikan valmistuksen, tutkimuksen ja kehittämisen parissa toimiva yritys sijoittuu tähän toimialaan. Yritysrekisterin toimipaikkatilaston vuoden 2010 yritystietojen perusteella yritysharavan kohdejoukkoon lukeutui 894 yritystä. Niistä tavoitettiin haastatteluun 600 kappaletta, 67 prosenttia. Yritysrekisterin tiedoissa oli yli 20 pöytälaatikkoyritystä, useampi kymmenen toimintansa lopettanutta yritystä ja useita monitoimipaikkaisia yrityksiä, joiden vastaukset sisältyvät yhden toimipaikan vastauksiin. Todellisuudessa vastausprosentti oli siten korkeampi. Yrityshaastattelut suoritettiin puhelinhaastatteluna 14.3.2011-10.5.2011 välisenä aikana pääosin maalis-huhtikuun vaihteessa. Haastattelujen aikana oli tiedossa Nokian ilmoittama strategian muutos. Nokian yksiköt eivät olleet mukana haastattelussa. Jatkohaastatteluissa syventäviä kysymyksiä tehtiin 371 yritykselle. Otoksesta jäi pois lähinnä alle 2 henkilön yrityksiä ja yrityksiä, jotka eivät olleet määritelleet kokoluokkaansa. Haastatelluista yrityksistä suurin ryhmä, 299 kpl, kuului toimialaan ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Kone- ja prosessisuunnittelun ja muun teknisen palvelun toimialaan kuului 120 yritystä, 36 yritystä muu tekninen testaus ja analysointi- toimialaan, 32 yritystä tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut toimialaan, 25 yritystä luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja kehittäminen -toimialaan, 22 yritystä elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen toimialaan ja 18 mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja -laitteiden valmistuksen toimialaan.

4 Y r i t y k s i ä k p l 300 250 200 150 100 50 0 251 ICT- alan yritysharavakyselyn yritykset henkilömäärän mukaan 116 82 alle 2 2-4 5-9 ei koko luokkaa 49 46 33 11 8 3 1 10-19 20-49 100-199 50-99 yli 250 200-250 yrityksen kokoluokka henkilömäärän mukaan Kuvio 1. Yritysharavakyselyssä haastatellut ICT -yritykset koon mukaan Valtaosa yrityksistä oli pieniä yrityksiä, 42 %:ia alle 2 henkilön ja 19 % 2-4 henkilön yrityksiä. Yli 10 henkilön yrityksiä oli vastanneista 17 prosenttia, 49 yritystä ei määritellyt kokoluokkaansa. 2. Yritysten suunnitelmat henkilöstön lisäämiseksi Yrityksiltä kysyttiin suunnitelmia henkilömäärän lisäämiseen seuraavan 12 kuukauden aikana. Yritykset suunnittelivat lisäävänsä henkilöstöä 611 henkilöllä. Henkilöstön lisäyksestä valtaosa tapahtuu ohjelmistoalan ja kone- ja prosessisuunnittelun yrityksissä. Useiden toimialojen yrityksillä on suunnitelmia lisätä henkilöstöä. Henkilöstön vähennyksiä oli suunnitteilla 19 henkilön osalta. Yritysten suunnitelmat lisätä henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana 300 250 266 henkilöä 200 150 148 100 50 0 47 25 24 22 20 11 11 11 10 Kuvio 2. ICT -yritysten suunnitelmat lisätä henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana toimialoittain.

5 Eniten suunnitelmia lisätä henkilöstöä on 5-9 henkilön kokoluokan yrityksissä, erityisesti ohjelmistoyrityksissä. Kone- ja prosessisuunnittelun ja muun teknisen palvelun toimialalla henkilöstöä suunnittelevat lisäävänsä varsinkin 20-49 henkilön kokoluokkaan kuuluvat yritykset. Ohjelmistot, konsultointi Kone- ja prosessisuunnittelu Kaikki ICT-toimialat ja siihen liittyvä toiminta ja muu tekninen palvelu yhteensä Kokoluokka henkilöä Henkilöä %-jakauma Henkilöä %-jakauma Henkilöä %-jakauma alle 2 hlöä 40 15,0 5 3,4 52 8,5 2-4 hlöä 30 11,1 14 9,1 68 11,1 5-9 hlöä 86 32,1 24 16,2 143 23,4 10-19 hlöä 35 13,2 10 6,8 121 19,8 20-49 hlöä 21 7,9 75 50,7 119 19,5 50-99 hlöä 21 7,9 20 13,5 48 7,9 yli 100 13 4,9 1 0,7 38 6,2 ei luokkaa 21 7,9 1 0,7 22 3,6 Yhteensä 266 100 148 100 611 100 Taulukko 1. Henkilöstön lisäyssuunnitelmat ohjelmistoyrityksissä ja kone- ja prosessisuunnittelun yrityksissä sekä kaikissa ICT -yrityksissä yrityksen kokoluokan mukaan Työvoimatarpeet yrityksissä Yritysten määrä Tarvetta uudelle työvoimalle seuraavan Vähentämisheti 6 kk aikana Ei tarpeita tarve Yhteensä Kone- ja prosessisuunnittelu ja muu tekninen palvelu 3 16 98 1 118 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 11 23 252 1 287 Kaikki yhteensä 26 51 501 2 580 Taulukko 2. Työvoimatarpeet ohjelmistoyrityksissä ja kone- ja prosessisuunnittelun yrityksissä sekä kaikissa ICT -yrityksissä yritysten määrän mukaan Välittömiä työvoimatarpeita oli 26 yrityksellä. Eniten tarpeita oli ohjelmistoyrityksissä, mutta hyvin monipuolisesti myös muiden ICT -alojen yrityksissä. Tarpeen uudelle työvoimalle seuraavan puolen vuoden aikana ilmaisi 51 yritystä. Haastatelluissa 600 ICT -alan yrityksessä työskenteli yhteensä noin 5700 henkilöä. Yritykset ilmoittivat eläkkeelle jäävän 5 vuoden sisällä noin 170 henkilöä. Eläköitymisestä kertoneista yrityksistä 22 yrityksellä oli suunnitelma eläkkeelle jäävien korvaamisesta. 69 yrityksellä tällaista suunnitelmaa ei ollut. 3. Suunnitelmat omistajan ja sukupolvenvaihdoksen tekemisestä Sukupolvenvaihdos tai omistusjärjestely oli heti ajankohtainen 22 yritykselle, lähivuosina 88 yritykselle ja yrityksen myynti 5 yritykselle. Lähinnä pienillä alle 5 henkilön ohjelmistoyrityksillä oli suunnitelmia tehdä heti sukupolvenvaihdos tai omistusjärjestely tai myydä yritys. Lähivuosina järjestelyjä oli suunnitteilla myös monella 5-9 henkilön yrityksellä. Yli 10 henkilön yrityksistä vain yhdellä oli välittömiä suunnitelmia sukupolvenvaihdoksesta

6 tai omistusjärjestelystä ja 6 yrityksellä lähivuosien aikana. Yksikään yli 10 henkilön yritys ei ollut suunnitellut yrityksen myyntiä. Kone- ja prosessisuunnittelun ja muun teknisen palvelun toimialan yritysten suunnitelmat sukupolvenvaihdoksesta ja omistusjärjestelystä heti tai lähivuosina tai yrityksen myynnistä kohdistuivat kaikki alle 5 henkilön yrityksiin. Sukupolvenvaihdoksen tai omistusjärjestelyn ajankohtaisuus Muut ICT-alat 4 19 1 2 Kone- ja prosessisuunnittelu ja muu tekninen palvelu 4 17 2 3 Ajankohtainen heti Ajankohtainen lähivuosina Yritys myytävänä Yritys haluaa lisätietoa Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 14 42 23 0 % 50 % 100 % Kuvio 3. Sukupolvenvaihdoksen tai omistusjärjestelyn ajankohtaisuus ohjelmistoyrityksissä ja kone- ja prosessisuunnittelun yrityksissä sekä kaikissa ICT -yrityksissä yritysten määrän mukaan 4. Yrityksen tilauskanta ja työtilanne tällä hetkellä Kysyttäessä yritysten työtilannetta ja tilauskantaa tällä hetkellä noin 20 prosenttia piti sitä korkeana ja 57 % normaalina. Samoin 20 prosenttia yrityksistä piti tilauskantaansa alhaisena. Ohjelmistoyrityksissä tilauskanta oli keskimääräistä korkeampi, 22 % yrityksistä piti tilauskantaa korkeana. Tilauskanta/työtilanne tällä hetkellä korkea normaali alhainen ei osaa sanoa Yhteensä Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 64 166 53 9 292 Kone- ja prosessisuunnittelu ja muu tekninen palvelu 23 68 25 4 120 Tekninen testaus ja analysointi 2 23 10 35 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit 9 14 7 1 31 Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja kehittäminen 3 17 3 2 25 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus 2 15 3 20 Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja -laitteiden valmistus; kellot 2 9 6 1 18 Muut ICT-alat 10 23 8 7 48 Yhteensä 115 335 115 24 589 Taulukko 3. ICT -yritysten tilauskanta tai työtilanne tällä hetkellä toimialoittain.

7 Isompien yli 10 henkilön yritysten tilauskanta on korkeampi kuin pienempien. Tilauskanta on korkea 35 prosentilla 10-49 henkilön yrityksistä ja noin puolella yli 100 henkilön yrityksistä. alle 10 hlöä 10-49 hlöä 50-99 yi 100 ei kokoluokkaa korkea 75 27 2 7 4 normaali 262 44 3 8 18 alhainen 83 5 2 0 25 ei osaa sanoa 19 2 1 0 2 Yhteensä 439 78 8 15 49 Taulukko 4. ICT -yritysten tilauskanta tai työtilanne tällä hetkellä yritysten kokoluokan mukaan. 5. ICT -yritysten kannattavuuden ja liikevaihdon kehitys Syventäviä liikevaihtoa, kannattavuutta, asiakaskuntaa, kasvuodotuksia koskevia kysymyksiä ja erityiskysymyksiä koulutustarpeista ja työvoimatarpeista tehtiin 371 yritykselle. ICT -yrityksistä 28 % arvioi kannattavuutensa hyväksi tällä hetkellä ja 34 % arvioi hyväksi vuoden päästä. Tilannetta piti normaalina 46 % yrityksistä ja 49 % vuoden päästä. ICT -yritykset arvioivat nykyisen tilanteen ja tulevan kehityksen myös liikevaihdon kasvun kannalta myönteiseksi. Yritykset arvioivat tilanteen paranevan vuoden kuluessa. Ohjelmistoyrityksissä ja kone- ja prosessisuunnittelun yrityksissä kannattavuus ja odotukset sen paranemisesta olivat jonkin verran keskimääräistä korkeammat. Millainen on yrityksenne kannattavuus (kate) tällä hetkellä ja seuraavan vuoden aikana? Hyvä (tällä hetkellä) Hyvä (seuraavan vuoden aikana) 103 126 Normaali (tällä hetkellä) Normaali (seuraavan vuoden aikana) 172 181 Heikko (tällä hetkellä) Heikko (seuraavan vuoden aikana) EOS(Tällä hetkellä) EOS (seuraavan vuoden aikana) 26 35 33 59 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Kuvio 3. ICT -yritysten kannattavuus (kate) tällä hetkellä ja seuraavan vuoden aikana

8 Miten liikevaihtonne on kehittynyt viimeisen 12 kk aikana ja miten arvioitte liikevaihdon kehittyvän seuraavan 12 kk aikana? kasvanut (viimeisen 12 kk aikana) kasvaa (seuraavan 12 kk aikana) 187 226 ennallaan (viimeisen 12 kk aikana) pysyy ennallaan (seuraavan 12 kk aikana) 90 116 supistunut (viimeisen 12 kk aikana) supistuu (seuraavan 12 kk aikana) EOS (viimeisen 12 kk aikana) EOS (seuraavan 12 kk aikana) 16 33 33 35 0 50 100 150 200 250 Kuvio 4. ICT -yritysten liikevaihdon kehitys viimeisen 12 kuukauden aikana ja arvio seuraavasta 12 kuukaudesta Suuremmissa yrityksissä liikevaihto on kasvanut ja sen odotetaan kasvavan seuraavan vuoden aikana enemmän kuin pienissä yrityksissä. Liikevaihto on kasvanut noin puolessa alle 10 henkilön yrityksistä ja supistunut noin 10 prosentissa yrityksistä. Liikevaihdon kehitys vuosi taaksepäin ja vuosi eteenpäin on yrityksissä arvioitu täysin samankaltaiseksi. Kannattavuus ja sen muutos toimialoittain, yrityksiä Hyvä Normaali Heikko Ei osaa sanoa Yhteensä Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 53 78 29 14 174 Seuraavan 12 kk aikana 60 83 15 13 171 Kone- ja prosessisuunnittelu ja muu tekninen palvelu 23 34 10 7 74 Seuraavan 12 kk aikana 30 37 3 4 74 Tekninen testaus ja analysointi 7 12 3 22 Seuraavan 12 kk aikana 8 12 1 2 23 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät 6 palvelut; 11 verkkoportaalit 3 1 21 Seuraavan 12 kk aikana 10 7 1 2 20 Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja kehittäminen 5 8 3 3 19 Seuraavan 12 kk aikana 7 8 1 3 19 Taulukko 5. ICT yritysten kannattavuus nyt ja 12 kuukauden päästä toimialoittain

9 alle 10 hlöä 10-49 hlöä 50-99 yli 100 kasvanut 131 41 5 10 ennallaan 92 16 2 2 supistunut 27 6 0 0 ei osaa sanoa 21 6 1 2 Yhteensä 271 69 8 15 Taulukko 6. ICT yritysten liikevaihdon kehitys 12 kuukauden päästä toimialoittain 6. ICT yritysten asiakasrakenne ICT yritysten asiakaskunta ryhmiteltiin kyselyssä kansainvälisiin kuluttaja- ja yritysasiakkaisiin, valtakunnallisiin, maakunnallisiin tai paikallisiin yrityksiin sekä paikallisiin kuluttaja-asiakkaisiin. Vastaajalla oli mahdollisuus valita vain yksi pääasiallisin asiakasvaihtoehto. Lähes puolet asiakkaista oli valtakunnallisia yrityksiä ja neljännes kansainvälisiä kuluttaja- ja yritysasiakkaita. Kansainvälisten kuluttaja- ja yritysasiakkaiden osuus asiakkaina oli keskimääristä suurempi elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksessa ja luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksessa ja kehittämisessä. ICT-yritysten asiakkaat pääsääntöisesti 54; 14 % 26; 7 % 96; 26 % Kansainvälisiä kuluttaja- tai yritysasiakkaita Valtakunnallisia yrityksiä Maakunnallisia yrityksiä 25; 7 % Paikallisia yrityksiä Paikallisia kuluttaja-asiakkaita 170; 46 % Kuvio 5. ICT yritysten asiakaskunta

10 Kansainvälisiä Valtakun- Maakun- Paikallisia Paikallisia kuluttaja- tai nallisia nallisia yrityksiä kuluttajayritysasiakkaita yrityksiä yrityksiä asiakkaita Yhteensä Kone- ja prosessisuunnittelu ja muu tekninen palvelu 17 33 9 10 7 76 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 44 83 6 30 11 174 Tekninen testaus ja analysointi 2 14 5 2 23 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut; 4 verkkoportaalit 8 1 5 2 20 Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja kehittäminen 6 8 2 1 2 19 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus 5 8 1 1 15 Yhteensä 96 170 25 54 26 371 Taulukko 7. ICT -yritysten asiakaskunta toimialoittain 7. ICT yritysten kasvuhalukkuus Noin 20 prosentilla ICT -yrityksistä oli halukkuutta voimakkaaseen kasvuun ja 46 prosentilla kasvuun. Asemansa pyrkii säilyttämään 30 prosenttia yrityksistä. Voimakasta kasvu hakevien yritysten osuus on keskimääräistä korkeampi mittaus-, testaus ja navigointivälineiden ja laitteiden valmistuksen yrityksissä. Kasvuhalukkuus on suurinta suurimmissa yrityksissä. Voimakasta kasvua hakevista yrityksistä noin 63 prosenttia hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Haemme Pyrimme voimakasta Haluamme säilyttämääntoimintamme Yhteensä kasvua kasvaa asemamme supistuu Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 34 80 45 11 170 Kone- ja prosessisuunnittelu ja muu tekninen palvelu 13 35 27 1 76 Tekninen testaus ja analysointi 3 7 11 2 23 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut; 4 verkkoportaalit 6 10 20 Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja kehittäminen 4 10 3 17 Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja -laitteiden valmistus; 4 kellot 7 1 12 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus 3 7 5 15 Yhteensä 75 168 108 14 365 Taulukko 8. ICT yritysten kasvuhalukkuus eräillä toimialoilla ja yhteensä Voimakasta kasvua hakevat yritykset kokoluokan mukaan, yrityksiä ja %:ia kokoluokan yrityksistä yi 100 hlöä, n=10 50-99 hlöä, n=1 12,5 66,7 Voimakasta kasvua hakevien osuus 10-49 hlöä, n=20 29,0 alle 10 hlöä, n=44 16,4 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Prosenttia, % Kuvio 6. ICT yritysten kasvuhalukkuus kokoluokittain.

11 8. ICT yritysten suunnitelmia kehittämistoimenpiteiksi Kyselyssä kartoitettiin myös yritysten kehittämistarpeita ja -toimenpiteitä kuluvan tai ensi vuoden aikana. Uusien tuotteiden ja/tai tuotannon kehittäminen oli suunnitelmissa 35 yrityksellä. Yrityksistä 16 oli ohjelmistoyrityksiä ja 8 kone- ja prosessisuunnittelun ja muu teknisen palvelun yrityksiä. Uusien palveluiden kehittämistä suunnitteli 9 yritystä, joista 4 oli ohjelmistoyrityksiä ja 2 kone- ja prosessisuunnittelun ja muu teknisen palvelun yrityksiä. Liiketoimintaosaamisen kehittämistä suunnitteli 6 yritystä. Muu yritykselle merkittävä kehittäminen kysymyksen vastasi 4 yritystä, joista kaikki suunnittelivat kansainvälistymistä ja kasvua. Vientimahdollisuuksien kartoitusta tai viennin käynnistämistä merkittävänä kehittämistoimenpiteenä tänä ja ensi vuoden aikana suunnitteli 8 sellaista yritystä, joilla on kotimaisia asiakkaita ja yritys hakee kasvua ulkomailta. Yrityksistä 4 oli ohjelmistoyrityksiä. Uusien kansainvälisten markkina-alueiden etsimistä merkittävänä kehittämistoimenpiteenä tänä ja ensi vuoden aikana suunnitteli 21 sellaista yritystä, joilla on kansainvälisiä asiakkaita ja yritys hakee lisää kasvua ulkomailta. Yrityksistä 8 oli ohjelmistoyrityksiä ja 5 kone- ja prosessisuunnittelun ja muu teknisen palvelun yrityksiä. Onko yrityksellänne tarvetta liiketoimintaosaamisen kehittämiseen seuraavien 12 kk aikana? ICT -yritykset Ohjelmisto- Kone- ja prosessiyhteensä yritykset suunnitteluyritykset Markkinointi- ja/tai myyntiosaamisen kehittäminen 35 21 6 Liiketoimintasuunnitelman päivittäminen 2 2 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen (esim.markkinointia varten) 8 5 1 Yrittäjän ja/tai henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen 9 3 3 Kustannuslaskelma 3 1 Markkinointisuunnitelman tekeminen 1 1 Liiketoimintaosaamisen kehittäminen 10 6 2 Uusien tuotteiden/palveluiden kehittäminen 12 7 3 Liikekirjanpito 3 1 Taulukko 9. ICT yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarve Tarpeet eri henkilöstöryhmien kouluttamiselle ICT -yrityksissä ilmenevät seuraavassa taulukossa. Tuletteko kouluttamaan yrityksenne henkilöstöä seuraavan vuoden aikana? ICT -yritykset Ohjelmisto- Kone- ja prosessiyhteensä yritykset suunnitteluyritykset Tarpeita tuotanto-, palvelu- tai myyntihenkilöstön kouluttamiselle 32 18 6 Tarpeita toimihenkilöiden kouluttamiselle 14 5 5 Tarpeita johdon kouluttamiselle 15 3 7 Taulukko 10. ICT yritysten suunnitelmat henkilöstön kouluttamiseksi

12 9. Johtopäätöksiä ICT -yrityksille tehty yritysharavakysely osoitti, että alalla on suunnitelmia henkilöstön palkkaamiseen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Nykyisessä tilanteessa on tärkeätä saattaa yhteen ICT - yrityksistä vapautuva osaava henkilöstö ja henkilöstön lisäämistä suunnittelevat ICT -alan pk -yritykset. ICT -yrityksissä on henkilöstön täydennyskoulutustarpeita, jotka tulee selvittää yksityiskohtaisemmin ja järjestää TäsmäKoulutuksia yritysten tarpeista lähtien. Samalla tulisi selvittää vapautuvan henkilöstön osaamisen sopivuutta henkilöstöä lisääville yrityksille ja järjestää tarvittavaa täydennyskoulutusta. ICT yritysten keskikoko on melko pieni. Yritysten verkostoitumista edistämällä yritykset voivat yhdessä päästä helpommin tarjoamaan isompiin tilauksiin ja kansainvälisiin tarjouspyyntöihin esimerkiksi vientirenkaan muodossa tai yhteisellä markkinointiyhtiöllä. Yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen nousi esiin monipuolisesti. Selkeästi tärkein kehittämiskohde oli markkinointi- ja myyntiosaamisen kehittäminen, johon pitää tarjota pk-yrityksille soveltuvaa koulutusta. Myös yrityksistä vapautuvien kansainvälisillä markkinoilla toimineiden kokeneiden henkilöiden hyödyntämiseen pitää luoda väylät. Liiketoimintaosaamisen yleinen kehittäminen, uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen, sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja avainhenkilöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen ovat aiheita, joihin tulee tarjota koulutusta. ICT yritykset ilmaisivat halunsa kasvuun, jopa voimakkaaseen kasvuun. Yritysten kasvumahdollisuuksien tukeminen on tärkeää. Yritysten kansainvälistymistä tulee edistää tukemalla uusien vientialueiden etsimistä ja viennin käynnistämistä. Melko monessa pienessä ICT -yrityksessä on suunnitteilla omistusjärjestely tai sukupolvenvaihdos. Järjestelyjen onnistumista tulee edistää ja hyödyntää vapautuvan ICT -henkilöstön kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi tai osakkaaksi pk-yrityksiin. ICT yrityksille, niiden työssä olevalle henkilöstölle ja vapautuvalle henkilöstölle on tarjolla monenlaisia julkisia tukevia palveluja. Palvelujen vaikuttavuutta voidaan tehostaa yritysten, ELY -keskuksen, kaupungin ja muiden tahojen tiiviillä yhteistyöllä ja selkeällä työnjaolla.