KAMARIKUORO CANTANDO RY CANONE SCIOLTO VAPAAKAANON VALMISTETTU SÄÄNTÖJÄ ORJALLISESTI SEURAAMATTA TAMMIKUU 2009 HAASTEITA JA ELÄMYKSIÄ TIEDOSSA Porista Ikaalisiin liukastelleet Anne-Marie Grundstén ja Teljän kamarikuoron puheenjohtaja Jouni Kivimaa kävivät heittämässä kuorolle haasteen tarttua Lasse Heikkilän tilaustyönä säveltämään Gospelpassioon, jota esittämään tarvittaisiin kolme kuoroa. Sen jälkeen rattaat ovat alkaneetkin pyörähdellä vastustamattomaan tahtiin. Valmistelut ovat jo pitkällä nyt kun me pikkuhiljaa alamme hahmottaa, mihin olemme liukuneet mukaan. Porin Filharmonikkojen esitteessä olemme jo esillä, samoin Internet sivuilla. Teoksen johtaa Atso Almila Tässä lehdessä esittelen tarkemmin messun, säveltäjän ja TV 2:lle taltioinnin ohjaavan Ari Tiihosen. Saan välittää tervehdykset myös kaikilta solistitehtäviin lupautuneilta laulajilta. Lehden liitteenä löytyvät myös kuoro-osuuksien nuotit ja lehden sivuilta porilaisten aikataulu (s.13) ja info (s.5). Laadimme oman aikataulumme itse ja neuvottelemme tämän jälkeen ohjaajan, kapellimestarin ja porilaisten kanssa yhteisten harjoitusten määrästä Antin johdolla valmistaudumme myös omaan kevätkonserttiin, joka on kauden päätavoite. Harjoitusten alkuosa käytetään oman konsertin valmisteluun ja tauon jälkeinen osa Gospelpassioon maaliskuulle asti. Aivan upea vierailu on myös tiedossa Antin kutsusta! Lue Debra Gomez Tapiosta sisäsivuilta! TÄSSÄ LEHDESSÄ MELKEIN KUIN LENKILLÄ KÄVISI! seimmat suomalaiset tietävät, että liikunta ja laihduttaminen ovat terveellisiä, mutta yhdessä tekemisen ja harrastamisen terveellisyys ei heti tule mie- U leen, kirjoittaa Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri, neurologi Markku T. Hyyppä. Se on kuitenkin varmistettu tieteellisin tutkimuksin: yhdessä toimiminen, osallistuva kulttuuri- taidetoiminta ja kulttuuriharrastukset eivät ole pelkästään terveellisiä vaan pidentävät ikää. Toisin sanoen yhdessä tekeminen estää masentumasta ja ennenaikaista dementoitumista. Vaikutus on teholtaan liikunnan luokkaa. Arvelen, että huomattava osa liikunnan terveysvaikutuksesta perustuu liikuntaan luontevasti kuuluviaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, hän jatkaa. Kuorolaulu siis pitää hengissä. Mutta ei siinä kaikki. Kuorossa laulamisella on saatu lisäksi selkeästi mitattavissa olevia terveysvaikutuksia! Professori Töres Theorell Karoliinisesta Instituutista nimittäin kertoo, että laulaminen vaikuttaa soluja uusivaan ja rakentavaan hormoniin. Kuorossa laulamista voi tietyssä mielessä verrata fyysisiin treeneihin. - Jos laulaa voimakkaasti ja kovasti, niin silloin pulssi kiihtyy. Selvää on, että samalla kehossa alkaa tapahtua, ja se vaikuttaa myös hormoneiden eritykseen. Mikroskooppitutkimukset todistavat nyt saman, jonka me taidamme tietää muutenkin - yhdessä laulaminen saa myös kehon voimaan hyvin. Tutkimukseen osallistunut kuoro kokoontui laulamaan kerran viikossa. Vertailuryhmä puolestaan tapasi kerran viikossa luennon merkeissä. Molemmilla ryhmillä oli alun perin vatsavaivoja. Säveltäjä Lasse Heikkilän ja ohjaaja Ari Tiihosen terveiset Gospel-messu Ristinkantaja Ristinkantajamessun solistit ja tärkeitä ohjeita Debra Gomez- Tapio Renessanssimusiikki 2 3 4 5 6 Näin sen koin 8 Helppoa ja niin vaikeata! 10
SIVU 2 SUOMENKIELISEN GOSPELPASSION KANTAESITYS Lasse Heikkilä on tamperelainen säveltäjä ja muusikko. Hän on sävellyksissään ja muussa tuotannossaan leimallisesti toteuttanut kristillistä maailmankuvaansa. Parkanossa voi 1.2. 2009 kuulla Heikkilän säveltämän Suomalaisen messun. Ristinkantaja Gospelpassio Porissa 18.3.2009 on suomenkielisen version kantaesitys - Passiossa on paljon uutta. Kesto on lisääntynyt 20 minuutilla. Päähenkilö Simonille on kirjoitettu yksi kokonaan uusi soololaulu. - Juudas Iskariot on nostettu entistä merkittävämpään rooliin ja hänelle on kirjoitettu kaksi sooloa. Temppelin ylipappi on toinen hahmo, joka nousee entistä merkittävämpään osaan ja ottaa myös soolotilaa, kertoo Lasse Heikkilä OHJAAJA ARI TIIHOSEN TERVEHDYS CANTANDOLLE Gospelpassio taltioidaan perjantaina 20.3. 2009 Teljän kirkossa TV 2 :lle ja se esitetään katsojille jo tämän kevään pääsiäisenä. Esityksen ja taltioinnin ohjaa Ari Tiihonen. Hän kertoo pääasialllisen työnsä olevan videotuotantoa. Hän on ohjannut musiikkivideoita ja draamataltiointeja, kuten keskustori.fi sivulle toteutettu 14- osainen dokumenttisarja Sotapäiväkirja 1918. Ensimmäiseksi haluan toivottaa Cantandon tervetulleeksi tuotantoon ja odotan innolla yhteistyötämme. Olen hakenut alusta asti jotain uutta ja rohkeampaa lähestymistä materiaaliin verrattuna muihin kirkkotuotantoihin. Uudella ja rohkeammalla tarkoitan särmikkäämpää tulkintaa näyttelijöiltä ja näyttävämpää visuaalista ulosantia. Myös käsikirjoituksen dramaturgiaan kiinnitin paljon huomiota että katsojille välittyy viihdyttävä ja toimiva tarina unohtamatta draamaa kuljettavaa tematiikkaa. Ohjauksen yksityiskohdat ja sisältö tulevat vielä muuttumaan jonkin verran produktion edetessä mutta tässä pääasialliset seikat. Terveisin Ari Tiihonen MONTA KUOROA Roomalaiset sotilaat, Porin Poliisilaulajat Teljän Kamarikuoro, valm. Anne-Marie Grundstén Viittomakuoro Käsikkäin, valm. Tuula Pulkkinen Cantando-kuoro, valm. Antti Nissilä Anne-Marie Grundsténin mielestä melodian mestari Lasse Heikkilä on erinomaisesti tavoittanut musiikkiin sen laajan tunneskaalan, joka pääsiäisen tapahtumiin liittyy tuskasta ja kärsimyksestä ylösnousemuksen iloon. Oman värinsä ja visuaalisuutensa passioon tuo viittomakieli, taideviittominen ja pantomiimi.
SIVU 3 MUUKALAINEN ESITTELEE TOISENLAISEN JEESUKSEN ospelpassio Ristinkantaja katsoo pääsiäisen G tapahtumia Jeesuksen ristiä kantaneen Simon Kyreneläisen silmin. - Hänessä yhdistyy monia historiallisia asioita, mutta samalla jäi tilaa myös draamalliselle vapaudelle, gospelpassion säveltäjä ja kirjoittaja Lasse Heikkilä toteaa. Raamattu ei kerro Simonista paljon. Kyrene on Afrikassa, joten Simon oli luultavimmin sen aikainen muukalainen ja maahanmuuttaja. Raamatun tiedot viittaavat Simonin roomalaistuneen. Näin hän edustaa sekä miehittäjää että miehitettyjä. Myöhemmin Simonista tuli myös kristitty. - Simon pärjää kaikkien kanssa niin kauan kuin hän ei pysähdy ajattelemaan. Hän on muukalainen vailla juuria ja valmis sopeutumaan tullakseen hyväksytyksi. - Simonin muukalaisuus on samaa ulkopuolisuutta, jota globalisaatio luo nykypäivänä, Heikkilä sanoo. - Tarve saada sosiaalinen hyväksyntä ajaa mukautumaan erilaisiin arvoihin ja yhteiskunnallisiin normeihin. - Tämä on nuoren polven suuri tragedia. Loputtomassa mukautumisessa käsitykset totuudesta, oikeasta ja väärästä menettävät sisältönsä. R istinkantaja-passiossa Simon Kyreneläinen kohtaa Jeesuksen ensimmäisen kerran temppelissä, jossa Jeesus kaataa rahanvaihtajien pöydät. Jeesuksessa Simon näkee ihmisen, joka ei ajattele sosiaalisia seurauksia, vaan sanoo asiat niin kuin ne ovat ja toimii kuten itse kokee oikeaksi. Jeesuksen tinkimättömyys totuudesta tekee mukautumisen mestariin suuren vaikutuksen. R istinkantajan Jeesus on vihainen ja epäsovinnainen. - Tämän kuvan halusin tuoda, koska se tuntuu puuttuvan tämän hetken kristillisestä kulttuurista, Heikkilä sanoo. Kristillinen taide on hänen mukaansa ikonimaista ja korostaa Jeesuksen jumalallisuutta. Usein jopa ristiinnaulittu Jeesus kuvataan kauniina ja siloisena hahmona. - Myös Raamatun opetus ja laulut, joita olen kuullut, korostavat pehmeitä puolia Jeesuksen persoonassa. Kristillisen kulttuurin luoma kuva ei Heikkilän mukaan ole väärä, mutta se kaipaa tasapainottamista. Jeesuksen inhimillisyys merkitsee Raamatussa myös jyrkkyyttä, sopeutumattomuutta ja kiivautta. - Via Dolorosalla Jeesus, auttaja ja pelastaja, tarvitsee itse auttajaa, Heikkilä huomauttaa. Maria Magdalenallakin on passiossa tärkeä osa. Maria ja Simon Kyreneläinen ovat kaikin tavoin toistensa vastakohdat. Molemmat tapaavat Jeesuksen. Jeesus avaa heidän välilleen yhteyden, jossa taustojen erilaisuus menettää merkityksensä, Lasse Heikkilä sanoo. istinkantajassa yhdistyvät afroamerikkalai- R nen gospel, eurooppalainen kamarimusiikki ja viittomarunous. Kolmen erilaisen kuoron ja kulttuurin kohtaaminen antaa mahdollisuuden luoda jotakin kokonaan uutta. aiteilijana Heikkilä on T koko ajan halunnut kulkea rajojen yli. -Pikkupojasta asti olen soittanut monia soittimia ja musiikkia punkista kamarimusiikkiin, hän sanoo. asse Heikkilän säveltämä ja kirjoittama Ris- L tinkantaja kantaesitettiin Porissa pääsiäisenä 2006 Teljän Kamarikuoron, porilaisen Käsikkäin-viittomakuoron ja saksalaisen gospelkuoron Getogetherin yhteistyönä. Mukana oli lisäksi kapellimestari Atso Almilan johtama Pori Sinfonietta. Esitys oli englanninkielinen. Ristinkantajaa esitettiin vuoden 2007 pääsiäisenä Saksassa. oko teos pyörii ristin K ympärillä. Gospelpassion nimi on Ristinkantaja ja säveltäjäkin tulee Ristinarkun kaupunginosasta Tampereelta. - Päättömästä ideasta kasvoi pääsiäisen suurteos, jonka melodisuus ja kauneus viehättävät, kertoo Porin Teljän seurakunnan kanttori Anne-Marie Grundstén, passion tuottaja.
SIVU 4 SAULI AHVENJÄRVEN TERVEISET ei Arja, H mukava kuulla, että juuri teidän kuoronne on mukana Ristinkantaja - produktiossa. Jotenkin aavistelinkin sitä, kun kuulin että joku lähiseudun kuoro on tulossa mukaan Teljän kamarikuoron lisäksi. Jaa, millä mielellä mukaan? Suurella innostuksella ja mielenkiinnolla. Kun Ristinkantaja tehtiin viimeksi, lauloin Jeesuksen osan. Siitä jäi niin hienot muistot että ilman muuta halusin mukaan myös tähän produktioon. Jätin koelaulun jälkeen "pomoille" vapaasti valittavaksi, mihin rooliin minut haluavat. Valitsivat minut Juudakseksi, kaiketi lähinnä äänialani takia, joka istuu paremmin Juudaksen osaan. Myös ulkonäöllä on varmaan ollut jotain merkitystä. Mitäs muuta? Olen kuullut kuorostanne pelkkää hyvää. Isäni on laulanut kuorossa ja tunnen hyvin myös johtajanne Antin, jonka kanssa minulla on ollut yhteisiä ooppera- ja levyprojekteja. Mukavaa että päästään tekemään yhdessä Ristinkantajaa. Tästä tulee varmasti meille kaikille hieno juttu. Ei muuta kuin oikein hyvää uutta vuotta ja laulamisen iloa teille kaikille! T. Sauli Sauli Ahvenjärvi on ammattimaisesti musiikkia harrastava tekniikan lisensiaatti ja Merenkulkuoppilaitoksen yliopettaja. Rooleja Porin oopperan produktioissa, konsertteja ja levytyksiä. TIMO MERILÄINEN SIMON KYRENELÄINEN anttori Timo Meriläinen sanoo K kokeilevansa omia rajojaan Simon Kyreneläisen roolissa. Simonin laulut hän kokee itselleen sopivan lyyrisiksi. -On mielenkiintoista esittää henkilöhahmoa, josta ei historiallisesti paljoa tiedetä. Miestä, joka sai kulkea palan elämänmatkaa ehkäpä kuuluisimman uskonnollisen henkilön kanssa ja joka löytää lopulta oman henkilökohtaisen uskonsa, Timo Meriläien kertoo. - Ehkä kuva Simonista vain syvenee, kun nyt siirrytään kotimaan kielellä teosta esittämään. Timo Meriläinen on toiminut jo 14 vuotta Euran seurakunnassa kanttorin virassa ja hänenkuorotaustansa on monimuotoinen;cantores Minorespoikakuoro n.18 vuotta, Savonlinnan Ooppera- juhlakuoro n.7 vuotta, muutamia vuosia myös kanttoreitten sekakuoro Vox Cantorumissa. - Mukavaa päästä uusien kuorolaisten kanssa tekemään tätä mielenkiintoista teosta, kun ohjaajakin vaihtuu ja on teoskin muuttunut kielen ja vuosien myötä erilaiseksi valmistella.. -Turvallista on kuitenkin,että on mukana tuttuja tekijöitä,se helpottaa jonkin verran yhteistyötä. --- Tervetuloa mukaan ja työniloa musiikkiharjoituksiinne, toivottaa Timo Meriläinen JEESUS TUOMO VIHERJUURI dotan mielenkiinnolla, mitä tuleman O pitää, erityisesti yhteistyötä Lasse Heikkilän kanssa, jonka musiikista olen aina pitänyt. Sinänsä ei kovin korkea kynnys ollut lähteä mukaan, kun ei ole kovin paljon laulettavaakaan, kertoo Tuomo Viherjuuri, joka laulaa passiossa Jeesuksen roolin. Tuomo Viherjuuri on vuonna 1983 syntynyt musiikin kandidaatti, joka on tehnyt kanttorin sijaisuuksia mm.karvian, Jalasjärven ja Vammalan seurakunnissa. Takanaan hänellä on joitain musiikkiprojekteja ja tällä hetkellä hän laulaa Sibelius- Akatemian vokaaliyhtyeessä.
SIVU 5 MARIA MAGDALEENA PAULIINA KUPIAINEN H ei! Liitteenä on lyhyt musiikkihistoriikki, jos sieltä haluat poimia muutamia asioita. Minä tietenkin odotan innolla tulevaa ja harjoitusten alkamista. On hienoa päästä taas muutaman vuoden tauon jälkeen lavalle tekemään musiikkiteatteria. En ollut ennen viime kesää kuulut Ristinkantajasta ja mielenkiinnolla odotan käsikirjotuksen saamista. Toivon produktiolta paljon nautinnollisia yhteisiä hetkiä musiikin parissa ja kaikille laulajille terveyttä-ei anneta flunssan viedä! Ystävällisin terveisin Pauliina Olen Pauliina Kupiainen, syntynyt Helsingissä 29.5.1985. Viulunsoiton aloitin 3- vuotiaana. Sukuni kansanmusiikkiyhtyeen kanssa olen keikkaillut kansanmusiikkifestivaaleilla jo 20-vuoden ajan. Kamariorkesteri Juvenaliassa olen soittanut viulua yli 10 -vuotta. Aloitin klassisen saksofonin opinnot vuonna 1996 Olli-Pekka Tuomisalon johdolla. Olen osallistunut saksofonilla Erkki Melartin- sekä Musiikkiopisto Juvenalian valtakunnalliseen kamarimusiikkikilpailuun. Saksofonisolistina olen toiminut kamariorkesteri Juvenalialle Espanjassa, Murcian kansainvälisillä orkesterifestivaaleilla vuosina 2005 ja 2006 sekä Serbian kiertueella kesällä 2007. Saksofonikvartetissa soitan sopraanosaksofonia ja teemme keikkaa yhä ahkerammin. Laulu on minulle tärkein musiikillinen ilmaisuväline. Laulua olen opiskellut 5- vuotta Pop&Jazz Konservatoriolla Susanna Mesiän ja Päivi Ristimäen opissa.jazzmusiikkiin olen tutustunut yläasteella, josta lähtien olen tehnyt trio- ja duokokoonpanolla jazzlaulukeikkoja. Toimin kuusihenkisessä Scream Machine-bilebändissä ja nelihenkisessä Hurmio-bändissä laulusoilistina ja saksofonistina. Keikoilla mukana on useasti myös viulu tuomassa hauskoja vivahteita kappaleisiin. Olen ollut mukana useissa musikaali- ja oopperaprojekteissa, mm. Kansallisoopperan kanssa, niin viulistina, saksofonistina kuin laulajana ja näyttelijänä. Viimeisimpänä mainittakoon Nuorisomusikaaliteatteri Numutin HONK!- musikaali Aleksanterin teatterissa keväällä 2006, jossa tulkitsin Maureenin roolin. TÄRKEITÄ OHJEITA! ervehdys RISTINKANTAJA Gospel-Pasion tiimoilta. T Ohessa ( seuraavalla sivulla) on tämän kevään harjoitusohjelma sekä esitysajat ja TV- taltiointi aikataulu. Muutoksia voi vielä tulla, mutta toivomme että kovin paljon emme enää ainakaan lisää joutuisi harjoittelemaan. Kaikkien kuorojen ensisijainen tehtävä on nyt opetella laulut ulkoa, niin pian kuin mahdollista! Kaikista kuoroista tarvitaan myös pikaisesti laulaja luettelo äänialoittain. Kaikki info- ja muut kyselyt voi tehdä tähän sähköpostiosoitteeseen jkivimaa@evl.fi. (Jouni Kivimaa) Esityksissä ei voi olla silmälaseja! Ne kuorolaiet, jotka eivät tule toimeen ilman silmälaseja, tulee myös listata ja lähettää minulle mahdollismman pian. Teemme sopimuksen jonkun silmälasiliikkeen kanssa piilolinsseistä. Miesten, jotka ovat kuoroissa tulisi alkaa kasvattamaan partaa! Jos tukkakin on pidempi, siitä ei ole haittaa! Puvustus löytyy Teljän Kamarikuorolta, paitsi kenkien osalta. Jalkineet pitäisi olla sandaalit. Mielellään sellaiset, jotka muistuttavat sen ajan jalkineita. Myös avojaloin voi esiintyä! Jos voit katsastaa vanhoja sandaalejasi tai hankkia sitten uudet. Olisimme tästä erittäin kiitollisia! Katsothan ettei sandaaleissa lue ECCO tms. merkki! Lisää infoa tulee matkanvarrella. Terv. Jouni Kivimaa
SIVU 6 DEBRA GOMEZ-TAPIO ebra Gomez-Tapio on newyorkilaissyntyinen, Suomessa vuodesta 1992 vakituisesti asunut muusikko. Hän opiskeli Yhdysvalloissa vanhaa musiikkia ja musiik- D kikasvatusta ja suoritti Sarah Lawrence Collegessa New Yorkissa Master of Fine Arts tutkinnon. Hän jatkoi opintojaan Sveitsissä Schola Cantorum Basiliensissa Fullbrightstipendiaattina vanhan musiikin mekassa Schola Cantorum Basiliensissa Sveitsissä opettajinaan mm. René Jakobs ja Rosmarie Hofmann. Keski-Euroopan vuosinaan hän esiintyi ja levytti useitten keskieurooppalaisten vanhan musiikin yhtyeitten kanssa (Ricercare, Ferrara Ensemble, Sequentia ym.). Suomessa hän on tehnyt vanhan musiikin produktioita johtamansa Fioretto Ensemblen kanssa sekä mm. Radion Kamarikuoron ja Kauniaisten Madrigaalikuoron kanssa. Vuodesta 2005 hän on johtanut tamperelaista Händel-oratoriokuoroa ja toiminut Tampereen Filharmonisen kuoron äänikouluttajana. Vuoden 2007 alusta hän on toiminut Händel-kuoron taiteellisena johtajana sekä keväällä 2007 perustetun Vokaaliyhtye Lumouksen taiteellisena johtajana. Lumous on pirkanmaalainen, erityisesti keskiajan vokaalimusiikkia esittävä seitsemän naislaulajan kokoonpano. Nykyisin Debra Gomez Tapio asuu Lempäälässä, opettaa Tampereen yliopistossa ja konservatoriossa ja esiintyvänä taitelijana toimimisen ja kuorotyön lisäksi pitää mestarikursseja. Hänen erityisalaansa ovat keskiajan ja renessanssin musiikki, instrumentteina harput ja laulu sekä kuoronjohto ja musiikkipedagogiikka. Odotamme innolla hänen vierailuaan Ikaalisissa! Kiitos Antti tästä jo etukäteen. RENESSANSSIHOVIT MAHTAILIVAT KIRKKOMUSIIKILLA abelais n Pantagruelissa rouvat huomauttivat: Tehän pierette, Panurgel! R Tämä vastaa näppärästi: En suinkaan, soinnutan vain kontrapunktia musiikkiin, jota te soitatte nenällänne. Rabelais oppineena miehenä tiesi mitä puhui. Renessanssimusiikissa on kysymys kontrapunktista, usean äänen yhteensommittelun taiteesta. enessanssin kirkkomusiikki syntyi 1400-luvun alussa ja huipentui 1500-luvulla. R Renessanssiaika loi suotuisat olosuhteet muusikoille ja musiikki voi hyvin. Säveltäjiä oli sadoittain ja teoksia kirjoitettiin tuhansittain. Nykyään ajalta 1420 1620 esitetään kymmenien säveltäjien musiikkia, toinen toistaan parempia. Uusi mannermainen musiikki muhi Englannissa Flanderissa, joka oli vaurastunut villa- ja tekstiiliteollisuuden ansioista. Sen myötä porvarit kilpailivat kaupunkiensa katedraalien ja kirkkomusiikin näyttävyydellä. Nykyisen Hollannin, Belgian sekä Koillis-Ranskan kaupungit kouluttivat katedraaleissaan valtavat määrät laulajia. François Rabelais (n. 1494 1553) oli lääkäri ja kirjailija, jonka kertomukset kahden jättiläisen, Gargantuan ja hänen poikansa Pantagruelin, vaiheista kuuluvat ranskalaisen kirjallisuuden suuriin klassikoihin. Alkuteos ilmestynyt 1546. Burgundin herttuat loivat englantilaisen mallin mukaan oman hovikapellinsa ja italialaiset ruhtinaat tulivat perässä lisätäkseen hoviensa loistoa. Verenhimoiseset tyrannit pitivät musiikkia ja kapelliaan yhtä tärkeinä kuin sotimista. Agentit pantiin etsimään laulajia Alppien tuolta puolen. Flanderista Pohjois-Italiaan ulottui akseli. Laulaja-säveltäjät saivat ensin pohjakoulutuksensa flaamilaisissa kirkoissa. Sitten he saapuivat Ylä-Italian katedraaleihin ja ruhtinashoveihin sekä paavin kapelliin vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi laulamaan ja säveltämään. Sävellysteknisesti taitavat flaamit ja ranskalaiset omaksuivat italialaisen musiikin rytmisen tarttuvuuden ja melodisen lämmön. Rationaalisuuden ja elämänilon yhdistelmänä syntyi kansainvälinen tyyli: renessanssimusiikki. Raha ratkaisi paljon. Houkutellakseen nuorukaisia musiikin alalle katedraalit ja kuninkaat perustivat pitkälle ehtineille laulajille beneficiumeja eli elinkorkoja sekä kaniikin virkoja. Tungos alalle oli taattu.
SIVU 7 Palestrinan musiikki vie taivaan esikartanoihin Vähitellen syntyi laulajasäveltäjien hengellis-musiikillinen eliitti. Se oli ammattiylpeä, tietoinen osaamisestaan, kärkäs vaatimaan ja myös häipymään mikäli työpaikka ei miellyttänyt. enessanssin aikana kirkkomusiikki oli ja ei ollut kirkollista. 1528 Pariisin synodi R päätti, että soittoniekat on saatava ulos kirkosta ja sen lähettyviltä, kiihottavia tekstejä sisältävät maalliset laulut eivät kelpaa liturgisten urkuteosten ja moniäänisten laulusävellysten pohjamelodioiksi ja kirkkomusiikin tulee herättää uskovissa "hartautta ja katumusta". Kirkko vainosi moniäänistä musiikkia tuon tuosta ankarasti. Yhtä usein polyfoniaa kuitenkin suvaittiin, sillä se lisäsi jumalanpalveluksen loistoa ja puoleensavetävyyttä. Vicenzan piispa sanoi 1431: Katedraalikirkkojen tulee arvokkuuden ja komeuden vuoksi hankkia laulajia, kun kaupunkilaisia ei enää liikuta hartaus eikä rukous, vaan heihin täytyy tehdä vaikutus laululla ja urkujen sekä menojen avulla. Trenton kirkolliskokouksen jälkeen huhuttiin jopa moniäänisyyden kieltämisestä. ästä alkaa hurja legenda. Palestrina, tuolloin Rooman Santa Maria Maggiore - T kirkon kapellin mestari, olisi saanut vihiä katalasta aikeesta. Hänelle ilmestyy unessa yhdeksän kuollutta säveltäjää, jotka pyytävät häntä taistelemaan tradition puolesta. Transsissa enkelit kuiskaavat Palestrinalle musiikin ja hän kirjoittaa messun Missa Papae Marcelli (Paavi Marcelluksen messu), joka saa paavin ja kardinaalien päät kääntymään. Musiikki on näin pelastettu, eläköön sankari Palestrina!. Pfitznerin Palestrinaoopperan juoni seuraa stooria, jota oli kerrottu ja paranneltu jo 1600-luvun alusta lähtien. Mutta melkein kaikki siinä on legendaa. usiikille piti kuitenkin tehdä jotain, sillä arvokkuus ja vakavuus olivat loitontuneet kirkkomusiikista maallisten laulujen käytön ja laulajien taidokkaan impro- M visoinnin vuoksi. Mutta monet ja onneksi useimmat maalliset ruhtinaat ja kardinaalit ajattelivat, että taidokkaasti sävelletty ja esitetty musiikki loi hartautta ja sakraalisuutta paremmin kuin vain yksiääninen tai puoliamatöörimäinen jollotus. 1562 päätettiin, että messun lauluissa "sanojen piti olla kaikkien ymmärrettävissä" ja että "kirkkomusiikista, sekä laulamisesta että urkusoitosta, oli karkotettava kaikki, mikä oli hekumallista tai epäpuhdasta". Palestrinalla oli tuhannen taalan paikka. Jo 1563, ensimmäisen motettikirjansa esipuheessa hän väittää, ettei ole käyttänyt maallisia sävelmiä, jotka konsiili oli kieltänyt. Toisen messukirjansa (1567) esipuheessa hän puolestaan selittää säveltäneensä "uudella tavalla" koristaakseen "kaiken tietonsa, tarmonsa ja ahkeruutensa" avulla "messun pyhää uhria". Kummatkaan eivät pidä täysin paikkaansa. Mutta Palestrinan vakuuttelut ja osittainenkin tyylinmuutos purivat. alestrinan myöhäinen musiikki on verrattuna hänen oman aikansa standardiin P kesyä, tasapaksua, yllätyksetöntä. Hajutonta ja mautonta. Hän luopui kaikesta kokeilevuudesta, erityisestä ja kunnianhimoisesta persoonatyylistä mutta saavutti musiikillaan universaaliuden, suurimman mahdollisen levikin ja ymmärrettävyyden. aivaallisen ekstaasin ja raadollisen affektiivisuuden välinen jännite leimaa usein T renessanssiajan musiikkia, joka sävellysteknisessä taituruudesaan ja puhuttelevuudessaan on ehkä parasta, mitä länsimainen musiikinhistoria on tuottanut. Lähde: Veijo Murtomäki MUHI musiikinhistorian tietokanta muhi.siba.fi
SIVU 8 NÄIN SEN KOIN ännityksentäyteinen tunnelma oli lähes käsin kosketeltavissa Oman Tuvan parvella maaliskuun viimeisen J sunnuntain iltana. Käsillä oli kuukausia harjoitellun oopperan Dido ja Aeneas ensi-ilta. Cantando oli mukana ensimmäistä kertaa oopperakuorona. Oli kuultavissa pientä sipinää ja supinaa, nähtävissä pientä hermostunutta kävelyä, vielä sanojen kertausta, miten ne sormet piti olla ja missä vaiheessa nousu seisomaan ja taas istumaan. Tirkistelyä sermin raosta saliin; Sali täynnä viimeistä istuinsijaa myöten! Jo maskeeraustilan ikkunoista olimme katsoneet kuinka juhlapukuista kansaa saapui eri suunnista kohti oopperataloa. Ainakin minusta tunnelma oli huikaisevan jännittävä. Sitten musiikki lähti soimaan ja aivan suunnitellusti siirryimme paikallemme ja kohta olikin kuoro vuorossa. Ensimmäisen kuoro-osuuden jälkeen esitys jatkuin suunnitellusti loppuun. Aploodit ja solistien sekä kuorolaisten kukittaminen kruunasivat tunnelman. OLIMME MUKANA TEKEMÄSSÄ SEN. Illan toisen esityksen jälkeen huulipunat ja meikit pois, ja ympärillä näkyi iloisia laulajien kasvoja. Sama tunnelma oli vallalla vielä karonkassakin. Illalla kotona yritin saada unen päästä kiinni, mutta päässä soi aina vain oopperan sävelet ja mielessä onnistumisen tunne. Ei meinannut tulla uni silmään. Takana oli kuukausien harjoittelu. Se aika oli ainakin minulla kuin vuoristorataa. Sävelet kyllä tarttuivat mieleen mm. netin kautta, mutta tekstin lausuminen tuotti tuskaa. Kun ne rupesi osaamaan niin sitten ulkomuistista laulaminen oli tosi haastavaa, päänuppiin ei tahtonut tarttua ei sitten mitään. Mutta selvittiin siitä jotenkuten. Puvustus ja lavasteet tekivät vaikutuksen. Yhtäkkiä vain puvut olivat valmiina ja varsinkin solistien asut olivat loisteliaat. Yhteistyöllä useamman toimijan ansiosta saadaan paljon aikaan! Kiitoksen paikka organisaattoreille. Yhteenveto: Olen aina kaivannut laulamisessa haastetta sopivassa määrin, ja Cantandon ohjelmisto on sitä tarjonnut. Tämä oli ehkä tähän mennessä laulajanurani suurin haaste ja nyt 5 kuukauden päästä katsottuna mukana oleminen oli innostava kokemus. Nyt kuitenkin lienee hyvä vetää välillä vähän henkeä. Reijo UNELMIEN TÄYTTYMYS ina välillä huomaa, että jotkut asiat ovat itselle niin selvää pässinlihaa, ettei niitä hoksaa erikseen mainita. A Minä tunnustan rehellisesti, että ooppera on kaikkien unelmieni täyttymys ja huipentuma. Olen aivan innoissani, vaikka haaste on kova ja opittavaa riittää. Mutta silti olen aivan täpinöissäni ja intoa täynnä. Jossakin alkumetreillä ollessamme mietin olemmeko haukanneet liian ison palan kakkua, mutta tilanne muuttui, kun joulun jälkeen palasimme harjoituksiin. Kinkun syönnin ja muun mässäilyn lomassa jotakin olennaista oopperasta tuntui hahmottuneen selkäytimiin. Jopa ho-ho-ho-hoot alkoivat rytmittyä, eikä yksi sun toinen pudonnutkaan kelkasta heti ekoissa hohotuksissa. Alkoi uskoa siihen, että kyllä tämä tästä vielä... Ja tunne vain vahvistui. Minusta Cantandon yksi vahvuus on ollut, että meillä on ollut rohkeutta ottaa vastaan kovia haasteita. Ja pääsääntöisesti kai olemme hoitaneet hommat kunnialla kotiin. En usko, että tuo rohkeus on minnekään kadonnut, mutta totta puhuen välillä on joutunut miettimään riittävätkö omat kyvyt. Raila aikka olen Eurooppaa kierrellyt Järvenpään Naislaulajien, Ainottarien kanssa 20 vuotta, ottanut Suomessa V kuoromme kera osaa kuorokilpailuihin, konsertoinut tiuhaan pitkin vuotta oman kuoron, mieskuorolaisten, poliisikuoron jne kanssa Järvenpäässä ja siellä lähiseuduilla ja Helsingissä --EN OLE KOSKAAN TUNTENUT SELLAISTA ILOA JA RIEMUA, kuin mitä OOPPERAESITYKSEMME TOI!!!!! Kati
V APAAKAANON S IVU 9
SIVU 10 HELPPOA JA NIIN VAIKEATA! änen pitää antaa tulla rennosti ja vapaasti! Yli 90 % äänestä on hengitystä, ryhtiä ja jännittämättömyyttä, Ä sitä että kaikki toimii vain luonnollisesti ja hyvin. Voi miten tuon oppisi käytännössä! Paradoksia kuvaa mm. tällainen olemassa sanonta, että laulajalla tulisi olla kaksi elämää - ensimmäisen aikana saadaan instrumentti toimintavalmiiksi, jotta toisen elämän aikana voidaan nauttia sen käytöstä. Osallistuin Juha Yli-Knuuttilan pitämälle äänenmuodostuskurssille Parkanossa 9.1.2009. Seuraavassa koostetta. Hyvä ryhti ja lihasten elastisuus luovat edellytykset tasapainoiselle toiminnalle. Laulu lähtee halusta sanoa jotain välittää teksti melodian ja harmonian siivittämänä. Laulu on pitkitettyä puhetta. Fraasin alussa ei tarvitse ajatella vetävänsä tietoisesti ilmaa sisään. Me täytymme ilmalla sen mukaan, minkälainen ilmaisun innostuksen tila on laulun fraasin alussa kuten puheessakin. Liika ilma aiheuttaa kehon jäykistymisen. Ei ole kysymys suuresta ilmamäärästä, vaan taidokkaasta ilmaisun sanelemasta sekä intensiivisestä että herkästä kehon käytöstä auluinstrumentti ei ole puhallinsoitin, enemmän kuin jousisoitin. L Laulajan pitää oppia käyttämään uloshengitysvaiheessa myös sisäänhengityslihaksia, jotka hillitsevät liiallisen paineen kohdistumisen äänihuulia vasten. Pallea liikkuu mäntämäisesti alas-ylös ja sen liikkeen heijaste tuntuu vyötärön yläpuolella vatsanpeitteen liikkuessa hieman ulospäin sisäänhengityksen aikana. Pallean liike aiheuttaa välillisesti kurkunpään sopivan laskuliikkeen, kun taas tietoinen kurkunpään laskeminen kahlitsee kurkunpäätä laskevat lihakset, jolloin ylä-äänet vaikeutuvat. Laulamme ilman päällä eikä sen kanssa. Tahdonvoima lähtee ensin jaloista ja alaselästä vyötäröstä alaspäin, josta se kimpoaa kuin trampoliinista yläkeholle käyttäen hyväkseen luita ja aiheuttaen vastakkaisvenytyksen kallon pohjaan asti. Innostuksen aktivoimat lihakset ovat jänteviä ja tunteet antavat niille herkkyyden. Ah! Ihanaa! iian suuri haara-asento jäykistää lantion seudun ja polvilukot puolestaan alaselän, mikä ehkäisee pallean L toimintaa. Niskarangan venyminen aiheuttaa lihasyhteyden kautta rintakehän aukeamisen, jolloin instrumentti on toimintavalmiudessa. Lantion kääntäminen eteen, ts selän pidennys, avaa nielun otollisempaan asentoon korkeille äänille. Tuki viimeistelee. Korkeisiin ääniin pitää valmistautua ajoissa. Tuen tunne on kuin kahlaisi reisiä myöten liian kylmään veteen Kokeile! aulaja soittaa koko kehoa soivilla äänteillä, etupäässä vokaaleilla, nojautuen kehon sisäseinämiä vasten ulospäin. L Laajentuminen kehossa antaa energiaa. Tahdonvoima muodostaa ikään kuin virtapiirin vokaalista vokaaliin saaden alkuvoiman alaselästä ja jaloista, jotka koetaan painavina, ja levittyen rintakehän alueelle. Vokaalilinjasta syntyy laulun legato. Konsonantit pudotellaan vokaalivirtaan. Vokaalit soimaan samankaltaisina, mieluummin suun etuosaan, samaan paikkaan, kielenkantaa nostamalla, pystymäisinä. Ei kuitenkaan luonnottomasti vokaaleja muunnellen. Tahdonvoima antaa konsonanteille napakkuuden, jota tarvitaan, jotta tekstistä saa selvän. Turpajumppa ei auta selkeyttämään tekstiä. ekstiin sisältyvä emotionaalinen energia on huomattavasti suurempi kuin normaalissa puheessa, joten koemme sanojen osuuden paljon painavampana kuin äänen. T Toiminnan ja ilmaisun painopiste tulisi olla tekstissä eikä äänessä. Kirjoitetut kirjaimet pitäisi erottaa omana hahmonaan eikä niiden visuaalinen hahmotus saisi vaikuttaa puhuttuihin ja laulettuihin äänteisiin, joiden hahmo kehossa on aivan erilainen. Puhumme laulaessa sydänkeskeisesti ja varsinainen suu jää foneettiseksi herkäksi muottiosuudeksi. unteet kohdistetaan soiviin äänteisiin, joten ilmaisu ikään kuin laajentaa niitä ja värittää ne sisältäpäin. T Laulussa tekstin osuus tulee olla mehevämpi, tukevampi ja leveämpi koko kehon alueella kuin normaalissa puheessa.
SIVU 11 änelle ei saisi antaa suoria toimintakäskyjä, koska ne vain sekoittavat hienon, herkän ääntöbalanssin kurkunpäässä. Ä Jos ajattelemme tuottavamme ääntä, aiheutamme liikaa jännitystä äänihuuliin, jolloin värähtely ei ole vapaa. Suhde ääneen on aina hellivä ja lämmin, jopa fortessa. ynamiikka muodostuu sanojen ilmaisuenergian yhdistyessä kehon toimintaan. D Forte ei siis tarkoita kovaa ääntä, vaan intensiivistä energiaa sanoissa. Hiljainen laulaminen ei saa olla hötöä, vaan intensiivistä, joka saadaan aikaan riittävällä tekstin ilmaisuenergialla. ehmeässä alukkeessa äänihuulet koskettavat toisiaan kevyesti, ja näin ollen ikään kuin jättäydytään ilmavirran varaan. P Pehmeän äänenaloituksen saamiseksi on hyvä ajatella ilmaisun innostuksen tekevän tilaa kurkun ja nielun seudulle sekä h-maista tunnetta. Päällimmäisenä ajatuksena tulisi olla ilman päällä lepääminen Mitä paremmin pystyy olemaan puuttumatta äänen syntyyn, sen vapaammin ääni tulee. ihastoiminnan kannalta mies- ja naisäänissä erotetaan kaksi mekanismia: raskas (rintarekisteri) ja kevyt L (ohenne) Naisilla ohennerekisteri jaetaan usein vielä keski- ja päärekisteriin. Näiden rajakohta sijoittuu kaksiviivaisen oktaavin alkuun ja koetaan usein rekisterivaihdoskohtana, Tämä kohta (yksi sävel) koetaan ongelmalliseksi, koska resonanssi vaimenee suuontelossa tällä kohdalla. Miehillä tällainen resonanssin vaimennuskohta on pienen oktaavin alkupäässä rintarekisterialueen puolivälissä. Kaikissa äänissä rinta- ja ohennerekisterin rajalla (noin e1:n vaiheilla) on ns. break-kohta, jossa lihastoiminnan päävastuu siirtyy alhaalta ylöspäin mentäessä äänihuulilihaksilta korkeutta sääteleville lihaksille. Äänenmuodostuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada tämä rekisterivaihdoskohta niin huomaamattomaksi kuin mahdollista ja päästä ns. yksirekisterisyyteen, joka ei siis tarkoita samalla rekisterillä laulamista. otta nielun resonanssi saataisiin käyttöön mahdollisimman hyvin, kielen kannan tulisi nousta nielusta ylöspäin J ja antaa sinne tilaa, jolloin myös kielen takaosa nousee ylös, kuten lausuttaessa i ja j äänteitä. Tilan aukaisu pitäisi tapahtua ilmaisun sanelemana takasuussa korvien takana sisältäpäin kuin haukoituksessa, joka nostaa korvat, koska nielu on pääresonaattori. Kielen, huulten ja leuan liikkeiden tulisi olla kuitenkin mahdollisimman luonnollisia. Tahallaan alas painettu kurkunpää tekee soinnista onton. Leuan aukaisua ei pidä liioitella matalalla ja keskialueella, muuten tulee kova suusointinen ääni ja tärkein resonaattori supistuu. Leuan vapaus tulee korvien edessä olevan nivelkohdan aukaisulla eli leukaluut erkanevat toisistaan takaosastaan eikä niinkään edestä.. Ä änestä tulee kireä, jos suorilla vatsalihaksilla aiheutetaan liiallinen paine äänihuuliin tai tila nielussa kuristetaan virheellisillä asennoilla. Äänestä tulee ylävireinen ja ohut, jos tuki puuttuu. Äänestä tulee alavireinen, jos äänestä puuttuu energia ja tahto. Ääni vuotaa, jos äänihuulten välistä karkaa ilmaa. änessä kuuluu soida yhtaikaisesti heleys ja tummuus. Ä Lähde: Juha Yli-Knuuttilan luento ja täydennykset loistavalta sivustolta http://www.provoce.suntuubi.com/ Ääni-instrumentin toimintabalanssi /Ritva Eerola Sibelius-Akatemia Arja Pihlaja
SIVU 12 ELINA PITKÄKOSKI VIERAILEE HARJOITUKSISSA lina Pitkäkoski on Sekakuoroliiton hallituksen tamperelainen jäsen. Tapasimme Elinan vuosi sitten Sekakuoroliiton päivillä. Jo tuolloin virisi ajatus siitä, että Elina vierailisi harjoituksissa. Hän itse laulaa E Camenassa. Elinan vastuualueella on tiedottaminen ja hän haluaa varmasti myös usuttaa meitä merkkilaulujen suorittamiseen. Sekakuoroliitto on uusinut merkkijärjestelmänsä ja käytössä on lauluja, jotka löytyvät nyt meidänkin käsissämme kuluvasta laulukirjasta Sekakuorolauluja 3. Merkkilaulusuoritukset suoritetaan laulamalla omaa stemmaa lauluyhtyeessä, jossa jokaisella äänellä on oma edustajansa. Miten homma käytännössä pelaa, siitä varmasti kuulemme. Uskoakseni Elinan tarkoitus on houkutella meitä osallistumaan liiton toimintaan muutenkin. Sekakuoropäivät Lapualla 6. 8.3.2009 Sekakuoroliiton perinteisiä Sekakuoropäiviä vietetään Lapualla ensi maaliskuussa. Sekakuoroväki toivotetaan tervetulleeksi tapahtumaan! Ohjelmassa on mm. yhtyelaulukatselmus, monipuolista koulutusta, Lapuan kaupungin vastaanotto, sekakuorokonsertti sekä yhteinen illanvietto. Myös Sekakuoroliiton sääntömääräinen liittokokous järjestetään tapahtuman yhteydessä. Lue lisää SKL:n verkkosivuilta! Yhtyelaulukatselmus Kulttuurikeskus Vanhan Paukun Alajoki-salissa perjantaina 6.3.2009 järjestettävä katselmus on avoin muillekin kuin Sekakuoroliiton jäsenkuorojen lauluyhtyeille. Osallistumismaksu on 30 /yhtye Sekakuoroliiton jäseniltä, 40 /yhtye muilta. Katselmukseen voi ilmoittautua 31.1.2009 asti. Osallistumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Katselmuksen tuomareina toimivat Marjukka Riihimäki, Hanna Remes ja Jaakko Mäntyjärvi. Osallistujat tulevat saamaan kirjallisen palautteen esiintymisestään tapahtuman jälkeen. Katso lisätietoja katselmuksen säännöistä. Yleisöllä on vapaa pääsy katselmukseen. Koulutus Lauantaina 7.3.2009 vietetään koulutuspäivää kulttuurikeskus Vanhan Paukun tiloissa. Päivä käynnistyy äänenavauksella ja tutustumisella kuorolaisen viittomakieleen eli kuoronjohdon saloihin kuorolaisen näkökulmasta Marjukka Riihimäen johdolla. Klo 11 12 on vuorossa kaksi vaihtoehtoista koulutusaihetta. Jaakko Mäntyjärvi perehdyttää osallistujia englannin kielen fonetiikkaan ja Perttu Willman kertoo ajankohtaisista yhdistystoiminnan aiheista. Lounaan ja kahvien jälkeen tutustutaan Sekakuoroliiton uusiin merkkilauluihin. Kurssilla laulettavat laulut ilmoitetaan etukäteen, jotta niihin voi tutustua jo ennakkoon. Koulutusjakson lopuksi harjoitellaan yhteisesitystä illan konserttiin. Joose Tammelin on sovittanut tapahtumaa varten kuuluja kansanlauluja henkevästi härmäläisittäin, joihin tutustutaan Tammelinin johdolla. Sovituksen nuottimateriaali toimitetaan tapahtumaan ilmoittautuneille sähköisesti helmikuun aikana. Lapuan kaupungin vastaanotto Lapuan kaupunki kutsuu kaikki Sekakuoropäivien osallistujat kaupungin vastaanotolle lauantaina 7.3. klo 17. Pääkonsertti Tapahtuman pääkonsertti kuullaan kulttuurikeskus Vanhan Paukun Alajoki-salissa lauantaina klo 19. Konsertissa esiintyy mm. Lapuan Sekakuoro, Seinäjoen Sekakuoro, Sekakuoro Sirpaleet ja Jyväskylän Studiokuoro Ilmoittautuminen Tapahtumaan voi ilmoittautua ilmoittautumislomakkeella tammikuun aikana (31.1.2009 mennessä). Ilmoittautua voi joko yksittäin tai kuorokohtaisesti. Konsertti- ja ruokaliput yms. materiaalit jaetaan paikan päällä lauantaiaamuna ilmoittautumisen yhteydessä. Viime vuotisen käytännön mukaisesti, kuoro maksaa osallistumismaksun ja matkakustannukset niille, jotka ovat halukkaita lähtemään. Toivottavasti aikaa löytyy!
SIVU 13 RISTINKANTAJA GOSPEL-PASSION AIKATAULU KEVÄT 2009 YHTEISET HARJOITUKSET JA ESITYKSET PÄIVÄ PVM KLO PAIKKA TAPAHTUMA OMAT MERKINNÄT TIEDOTTEET Lauantai 24.1.2009 9:00-17:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus Sunnuntai 25.1.2009 9:00-17:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus Pietniemen srk-talo Vanhakartanontie 15 Perjantai 6.2.2009 17:00-21:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus Lauantai 7.2.2009 9:00-17:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus Teljän kirkko Sunnuntai 8.2.2009 9:00-17:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus Koivistonpuistikko 50 Lauantai 28.2.2009 9:00-17:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus Promenadi-Sali Sunnuntai 1.3.2009 9:00-17:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus Yrjönkatu 17 Perjantai 13.3.2009 17:00-21:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus Kaikkina päivinä: Lauantai 14.3.2009 9:00-17:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus * ruoka Sunnuntai 15.3.2009 9:00-17:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus * kahvit Maanantai 16.3.2009 9:00-17:00 Pietniemen srk-talo Ohjaus + musiikki harjoitus Ota mukaan: Tiistai 17.3.2009 10:00-14:00 Promenadi-Sali Orkesteri harjoitus * Vesipullo 15:30 Teljän kirkko Nauhoituksen läpimeno * Nuotit ja käsikirjoitus 19:00 Promenadi-Sali Omaisten kenraali?????? Keskiviikko 18.3.2009 Promenadi-Sali Koululaisnäytös Huom! Keskiviikko 18.3.2009 19:00 Promenadi-Sali Ristinkantajan esitys * Laulut tulisi osata ulkoa Torstai 19.3.2009 12:00-15:00 Ohjaajan harjoitus 24.1.09 harjoituksissa 16:00-17:00 Teljän kirkko Meikkaus ja puvut * Ilmoita ruokavaliosi 17:00 Teljän kirkko Meikin tarkistus (YLE) 050-5588 080 J. Kivimaa 17:30-18:30 Teljän kirkko Ohjaajan harjoitus 19:00-21:00 Teljän kirkko Sound check ja läpimeno Nuotit löydät osoitteesta: Perjantai 20.3.2009 9:00-9:45 Teljän kirkko Puvut, meikit. Äänenavaus www.lasse.net/ristinkantaja 10:00-13:00 Teljän kirkko Orkesteri harj. sieltä nuotit 2009 13:00-14:00 Teljän kirkko Ruokailu 14:00-18:00 Teljän kirkko TV taltiointi 18:00-24:00 Jälkipuinti ja karonkka
SIVU 14 PÄIVI LAULAA NYT CAMENAN RIVEISSÄ Hei Cantandolaiset! Kirpeän raikkaat pakkasterveiset täältä Tampereelta. Olipa melkoinen lämpötilamuutos tulla pari päivää sitten Intian +30 asteen lämmöstä yli -10 asteen pakkaseen tänne kotimaahan. Niinhän siinä sitten kävi, että yskä tuli ja ääni meni. Onneksi ei tarvitse vielä laulaa, sillä kuoroharjoituksemme alkavat vasta loppiaisen jälkeen. Aloitamme todella kovan harjoituskauden kohti kuoromme 30v.-juhlakonserttia, joka on lauantaina 24.10.2009 Tampere-talon pienessä salissa. Tervetuloa konserttiin! Konsertoimme myös Parkanossa 4.10.2009. Muuttaessani Tampereelle ajattelin, että käyn vielä Ikaalisissa Cantandon harjoituksissa, mutta se ei onnistunutkaan, koska toisen rakkaan harrastukseni, espanjan opiskelun, tunnit ovat juuri samaan aikaan Cantandon harjoitusten kanssa. Joten rohkaisin mieleni ja menin syksyllä kamarikuoro Camenan koelauluun. Kyllä jännitti ihan hirveästi. Olihan Camenan musiikkilautakunta ja johtaja Juha Törmä kova raati kohdattavaksi. Hyvin siinä sitten lopulta kävi ja pääsin laulamaan 2. sopraanoa todella kovatasoiseen kamarikuoro Camenaan. Minut on otettu vastaan todella hyvin ja olen jo tutustunut moniin uusiin ihmisiin kuorossamme. Tuntuu, että laulajat kaikkialla ovat vähän niin kuin sukulaissieluja keskenään. Tuntuvat tutuilta alkuhetkestä lähtien ja huumori ja jutut samanlaisia kaikkialla missä on samanhenkistä porukkaa koolla. Muistelen lämmöllä ja kaiholla kaikkea sitä yhteistä mitä teimme Cantandossa; harjoituksia, retkiä, konsertteja, illanviettoja, oopperaa, ulkomaanmatkoja ja erityisesti TEITÄ CANTANDOLAISET JA ANTTI! Kansat ja kaupungit saavat voimansa kulttuuristaan. Ikaalinen saa olla ylpeä, että siellä toimii korkeatasoinen kamarikuoro Cantando, joka ylläpitää kulttuuria mielestäni sen korkeimmassa muodossa, musiikissa. KIITÄN TEITÄ kaikkia ja erityisesti johtajaa ANTTI NISSILÄÄ kaikesta siitä mitä elämän eväsreppuun sain laulaessani Cantandossa. Olen ylpeydellä kertonut ja tulen aina kertomaan, että olen saanut laulaa kamarikuoro Cantandossa. Olkaa ylpeitä taidoistanne ja siitä, että olette tärkeä osa Ikaalisten ja koko seutukunnan kulttuuria. KANNATTE SYDÄMESSÄNNE LAULUN LAHJAA! t. Päivi Nokelainen VERDIN OOPPERA DON CARLOS TAMPERE-TALOSSA, ENSI-ILTA 3.3. ENNAKKONÄYTÖS MAHDOLLINEN, Antti laulaa oopperan kuorossa! Espanjan hoviin 1560-luvulle sijoittuvien tapahtumien tärkeimpänä teemana on taistelu vapaamielisyyden ja kirkon taantumuksellisuuden välillä. Yksittäisen ihmisen elämää koskettaa läheisemmin teoksen toinen teema, vaatimus rakkauden uhraamisesta laajempien tavoitteiden hyväksi. Espanjan kuningas Filip II on Verdin vaikuttavin bassorooli, jonka Jaakko Ryhänen lauloi myös Tampereen Oopperan aiemmissa Don Carlos -tuotannoissa 1990 ja 1992. Camilla Nylund, Ludovit Ludha, Marianna Tarasova, Tommi Hakala, Märt Jakobson, Jaakko Ryhänen... Hedvig Paulig, Kaisa Ranta, Heikki Aalto, Jari Parviainen, musiikin johto John Storgårds
Giovanni Pierluigi da Palestrina Pose un gran foco nel mio petto Amore. Che m'arse un tempo il cor con viva forza; Ma sdegno giusto ogni gran foco ammorza. Fu l'ardor grave ch'ogni dì cresceva, Or non mi scalda più, non mi rinforza; Che sdegno giusto ogni gran foco ammorza. Love set a great fire in my heart That once my heart with living strenght burned But a righteous disdain can extinguish every fire It was a strong fire, growing every day, Now it warms me no more, it doesn't strengthen me Because a righteous disdain can extinguish every fire VAPAAKAANON SIVU 15
Konserttiohjelma julkaistaan helmikuussa 2009 KAMARIKUORO CANTANDO RY Kuoronjohtaja Antti Nissilä p. 044 7301324 antti.nissila(at)a-minor.fi Kuoron puheenjohtaja Arja Pihlaja p. 040-5689976 Sähköp.: arpih(at)elisanet.fi Saarenmaan oopperapäivät pidetään 19. 26. heinäkuuta 2009. Latvian kansallisooppera esittää Richard Wagnerin Lentävän hollantilaisen ja Giacomo Puccinin Turandotin.Lentävän hollantilaisen nimiosan laulaa latvialainen tähtibaritoni Egon Silinš ja Dalandin osan Jaakko Ryhänen. Oopperapäivillä on vahva suomalaisedustus. Jorma Hynninen esittää Ilkka Kuusiston mono-oopperan Vapauden vanki, joka kertoo presidentti Risto Rytistä. Lisäksi Hynnisellä on yksinlaulukonsertti piispanlinnassa.matti Salminen laulaa yhtenä gaalakonsertin solistina Latvian kansallisoopperan säestämänä. Neeme Järvi johtaa Giuseppe Verdin Requiemin oopperapäivien päätöskonsertissa. (Lähde HS) Nyt mennään yhdessä, eikö! W WW. CA NTA NDO. FI UUSIA KUOROLAISIA Selja, josta minulle ainakin ensimmäiseksi tulee aina mieleen iloinen ja sähäkkä Peppi Pitkätossu saparoineen, on täydentänyt sopraanorivistöä syksystä alkaen. Voi, miten olemmekaan olleet iloisia siitä! Selja on lisäksi ottanut vastaan äänenvastaavan tehtävät ja huolehtinutkin tiedottamisesta oikein hyvin. Selja kertoo musiikkimenneisyydestään näin: -Musiikin aloitin pianonsoitolla 5-vuotiaana Tuomas Hyytisen johdolla, aluksi innokkaasti kunnes musiikin teoria vei mehut harrastuksesta. Päästötodistusta ei siis pianonsoitosta tullut milloinkaan. Lauluharrastus alkoi kuin varkain vuonna 1985 kun tanhuajat tarvitsivat Hollannin matkalleen laulajia. 90-luvulla lauloin lähinnä taustalauluja rock-bändeissä. Yksinlaulun aloitin Tampereella 90-luvun loppupuolella ja laulan edelleen Ylä-Satakunnan musiikkiopistolla. Kuorolaulantaa olen mietiskellyt jo pidemmän ajan ja nyt aika siihen oli sopiva Aulis on palannut muutaman vuoden tauon jälkeen bassorivistöön ja nyt toivomme, ettei toista katkosta tulekaan! Aulis on jo ehtinyt ilahduttaa kirjoittamalla Aamulehteen Antista ( Auliksen ottama kuva yläreunassa), mutta Canoneen ei ammattilaisella vielä ollut aikaa. Lainaan vähän luvatta tähän Auliksen muistelua omasta musiikkihistoriastaan. -Omista vanhoista ajoistani jossain poikakuorossa tai Yliopiston Laulajissa ei ole kehumista ja nykyisin ääni soi pahemmin kuin vanhalla variksella. Asia taitaa olla niin kuin 70-luvun Kokkolan kanttori Kai Alestalo tokaisi juuri äänenmurroksen saaneelle pikkujätkälle: - Sinusta ei tule ikinä mitään.- En muuten laulanut sen jälkeen moneen vuoteen. Tanan kyttyräniska, se kanttori. Pian se ääni soi kuin Carusolla, harjoituksia vaan ei saa jättää väliin, lupaa Arja. Harjoitusintoa kaikille koko vuoden varrelle!