SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN LINJA 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2010-2011

SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN LINJA 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2010-2011 Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš 2010

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TAVOITTEET 1 3. OPPIMISKÄSITYS JA OPETUSMETODIT 2 4. OPINTONEUVONTA 2 5. OPINTOJEN ARVIOINTI 2 6. OPINTOJEN KUVAUS 3

1. JOHDANTO Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi opiskella saamen kieltä ja kulttuuria. Koulutus kestää vuoden ja on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa. Koulutus koostuu pääasiassa pohjoissaamen kielen opinnoista (2). Kieliopintojen lisäksi on myös runsaasti muita kursseja sekä valinnaisia aineita. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen opinnot vastaavat nyt Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saame vieraana kielenä perusopintoja. Opintojen vastaavuus on uusi ja konkreettinen avaus Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyölle. Yhteistyön kautta saamelaisalueella on nyt mahdollista opiskella lähiopetuksena pohjoissaamen kielen yliopisto-opintoja. Yliopisto-opintoja on tarjolla myös SAKK:n virtuaalikoulussa: perus- ja keskitason koulutuksissa on myös saame vieraana kielenä perusopintojen vastaavuus. Koulutus on tarkoitettu kaikille saamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle saamen kielen alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä pohjoissaame. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Koulutus on tarkoitettu kaikille saamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle saamen kielen alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä pohjoissaame. Opintojen vastaavuuden ansiosta saamen kielen ja kulttuurin opintoja voi jatkaa vaivattomasti Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Saamen kielen ja kulttuurin opintoja voi myös jatkaa Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa. 2. TAVOITTEET Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tietoa saamelaisten historiasta, saamelaisesta perinteistiedosta, nykykulttuurista ja yhteiskunnallisista erityispiirteistä, jotka liittyvät saamelaisten asemaan vähemmistö- ja alkuperäiskansana. Koulutuksen kielellisenä tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvä kirjallinen ja suullinen taito pohjoissaamen kielessä, valmiudet käyttää saamen kieltä erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa ja valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen saamen kielen keskitason tutkinto. Opiskelijat, joilla on yleiset edellytykset osallistua ylioppilastutkintoon, voivat suorittaa saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen käytyään myös saamen kielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeen. Pohjoissaamen kielessä voi suorittaa perus, keski- tai ylimmän tason yleisen kielitutkinnon. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ja tekstin ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa. Tutkinnon suorittamalla voi osoittaa virallisesti kielitaitonsa. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Tutkinnot ovat maksullisia, hinta riippuu valitusta tutkinnosta ja sen tasosta.

Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, niiden kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Lisätietoja kielitutkinnoista Opetushallituksen sivuilta www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot Kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot tai Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen sivuilta www.jyu.fi/hum/laitokset/solki Yleiset kielitutkinnot. 3. OPPIMISKÄSITYS JA OPINTOMETODIT Opiskelu saamen kielen ja kulttuurin linjalla perustuu kontekstuaaliseen, konstruktivistiseen ja sosio-konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Oppimista rakennetaan aiheisiin sopivassa kontekstissa aiemmin opittua hyödyntäen. Suuri merkitys oppimisessa on sosiaalisella yhteisöllä, jonka jäsenenä vuorovaikutteinen oppiminen ja osaaminen tulee optimaalisesti hyödynnettyä. Opiskelijaa pyritään valmentamaan valinnoissaan ja opinnoissaan suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus opiskelussa ovat tärkeitä tavoitteita. 4. OPINTONEUVONTA Syyslukukauden alussa opiskelija tekee itselleen yhdessä luokanvalvojan kanssa henkilökohtainen opintosuunnitelman (HOPS). Siinä otetaan huomioon oppilaan erityisyys, aikaisemmat opinnot sekä opiskelun tavoitteet. HOPSin käsittelyä varten sovitaan erilliset ajat, jolloin on mahdollisuus keskustella tarkemmin opintoihin liittyvistä kysymyksistä luokanvalvojan kanssa. Lukuvuoden aikana opiskelija ja luokanvalvoja yhdessä arvioivat ja päivittävät opintosuunnitelmaa. HOPS:n toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan myös opintopäiväkirjan ja/tai portfolion avulla. Opinto-ohjaaja neuvoo kaikkia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaaja on tavattavissa työhuoneessa 139, puhelinnumerosta 040 707 37 93. 5. OPINTOJEN ARVIOINTI Opiskelun arviointitapoina käytetään itse-, vertais- ja opettajan johdolla tapahtuvaa arviointia. Opiskelijan itsearviointi toteutuu mm. opintopäiväkirjan ja/tai portfolioiden avulla. Opintopäiväkirjan kirjoittamisprosessissa opiskelija joutuu itse arvioimaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan eri aineissa. 2

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusaineissa aineenopettaja arvioi opiskelijan taidot opetusaineessa oppimisen arvioinnin kriteerien mukaisesti asteikolla 1 3 tai suoritettu/hylätty. 6. OPINTOJEN KUVAUS Koulutus koostuu yhteisistä, pohjoissaamen kielen, saamelaisen kulttuurin ja vapaasti valittavista opinnoista. Lisäksi on opintomatkoja ja kieliharjoittelu, joiden kautta opiskelija tutustuu Saamenmaahan ja saamenkieliseen työelämään. Runsaat käsityökurssit tuovat vaihtelua kielen opiskeluun. Kurssien aihepiirit mukailevat Yleisten kielitutkintojen aihepiirejä, ja niiden sijoittelu eri kursseihin on viitteellistä. Yhteiset opinnot Tietotekniikka Luentopäiväkirja ja portfolio Digitaalinen dokumentointi Johdanto saamelaiskulttuuriin Vapaasti valittavat opinnot Pohjoissaamen kielen opinnot Saame I Saame II Saame III Saame IV Saame V Kieliharjoittelu Saamelaisen kulttuurin opinnot Opintomatka I: Heinien, parkin, pahkojen ja juurien haku Saamelaiskulttuuri Saamelainen ruokaperinne Saamelainen kirjallisuus ja kertomaperinne Inarin- ja koltansaamen kieli ja kulttuuri Opintomatka II Sisnatyö Hopeatyö Puu-, luu- ja sarvityö 5 ov 2 ov 2 10 ov 2 ov 3

Kurssien kuvaukset Pohjoissaamen kielen opinnot 2 Tavoitteet: Opiskelija hallitsee pohjoissaamen peruskieliopin ja -sanaston ja hän kykenee lukemaan erilaisia tekstejä saameksi. Opintojen aikana opiskelija saavuttaa sujuvan suullisen ja kirjallisen saamen kielen taidon ja pystyy seuraamaan saamenkielistä opetusta. Opiskelija osaa analysoida ja vertailla saamen ja suomen kielen eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija laatii itselleen (digitaalisen) sanalistan. aihealueet oppimateriaali Saame I Opiskelija muistaa saamen ydinkielioppia ja -sanastoa. Hän lukee lyhyitä, helppoja tekstejä, osaa keskustella helpoista aiheista sekä kirjoittaa saameksi lyhyitä kirjoitelmia. Erilaisia luku-, kirjoitus- ja ääntämisharjoituksia, kielioppia ja tekstin- ja kuullunymmärtämiseen liittyviä harjoituksia. Opiskelija aloittaa (digitaalisen) sanalistan teon. Minä ja taustani: Opiskelija osaa kertoa itsestään tai muista ja kysymään heiltä vastaavia tietoja, esim. perustiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, sukupuoli, ikä, syntymäpaikka ja -aika), kansallisuus, perhe- ja ystävyyssuhteet, perheenjäsenet, koulutus, kielitaito, ammatti, työpaikka, työttömyys, ulkonäkö, luonne, harrastukset ja oman mielenkiinnon kohteet (kulttuuri, urheilu yms.). Koti, asuminen: Opiskelija pystyy keskustelemaan asumisestaan ja kysymään muiden asumisesta, esim. kotipaikka, asuminen (vuokra- tai omistusasunto, kerros-, rivi- tai omakotitalo, huoneet, kalustus), asuinalue (kaupunki/maaseutu, palvelut, viihtyisyys, harrastusmahdollisuudet), asuinolosuhteet ja asuntopolitiikka. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista: päivärytmi, kellonajat, ostosten teko, kulutustavarat ja ruoat, ruoanlaitto, ateriointi kotona ja ravintoloissa, mitat kuten rahayksiköt, hinnat, koko, paino. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. tutustuminen, tapaaminen ja esittäytyminen, henkilökohtaiset perustiedot, kiittäminen ja hyvästeleminen. Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. Länsman, Helmi 2005: Cealkke dearvvuoñaid 1; Aikio, Ante: Pohjoissaamen alkeiskurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; 4

Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit suoritustavat Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame ja suomi. kurssin mini aihealueet Saame II Opiskelija muistaa saamen kielen keskeisen kieliopin ja perussanavaraston. Hän osaa lukea erityyppisiä tekstejä (esim. helppoa asiatekstiä, satuja ja kertomuksia) ja osaa keskustella niiden pohjalta. Opiskelija kirjoittaa saameksi kirjoitelmia ja viestejä (esim. sähköpostiviestejä). Erilaisia luku-, kirjoitus-, ja keskusteluharjoituksia, kielioppia ja tekstinja kuullunymmärtämisharjoituksia. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista: palvelujen käyttäminen (pankki, posti jne.), joukkoliikenne ja yksityinen liikenne. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. puhelinkäyttäytyminen, kirjalliset viestit tutuille ja tuntemattomille. Matkustaminen: Osallistujan tulee pystyä selviytymään matkailuun liittyvissä tilanteissa, esim. tiedonhankinta matkakohteesta ja majoitusmahdollisuuksista, matka- ja majoitusjärjestelyt, matkavakuutus, joukkoliikenne (lähtö- ja saapumisaikojen selvittäminen, lipun osto, reitin ja matkustustavan valinta), kuulutukset ja kyltit kulkuneuvoissa, tulleissa, julkisissa rakennuksissa ja rajalla, maahantulo ja maastalähtö: passi- ja tullivirkailijoiden kanssa keskustelu, matkan tarkoitus ja kesto, tullattavat tavarat, rahanvaihto, hotellissa asioiminen, tutustumiskäynnit, työvierailut ja koulutustilaisuudet, tien neuvominen ja ajo-ohjeet, liikennemerkit ja -säännöt, kulkuvälineen vuokraaminen ja huolto, matkakohteen esittely ja neuvojen antaminen, ongelmatilanteet: tavaroiden katoaminen, varkaudet, onnettomuudet Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. kirjalliset viestit tutuille ja tuntemattomille, vierailukutsujen esittäminen ja vastaanottaminen ja näissä tilaisuuksissa isäntänä tai emäntänä ja vieraana esiintyminen, kohtelias kulttuurisidonnainen keskustelukäyttäytyminen, keskustelun aloittaminen, lopettaminen ja keskusteluun liittyminen. 5

Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. oppimateriaali Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuoñaid 2; Aikio, Ante: Pohjoissaamen alkeiskurssi, opetusmoniste; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit suoritustavat Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame ja suomi. aihealueet oppimateriaali Saame III Opiskelija palauttaa mieleen edellisillä kursseilla oppimansa asiat ja soveltaa niitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä. Opiskelija osaa lukea erilaisia tekstilajeja saameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella saameksi niiden pohjalta. Luku-, tekstin ja kuullunymmärtämisharjoituksia ja kielioppia. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana saameksi kirjoitelmia, jotka käsitellään tunneilla. Terveys ja hyvinvointi: Osallistujan tulee selviytyä kohdekielellä joutuessaan viestimään esim. seuraavanlaisista asioista: vointi (paha olo, nälkä, jano, väsymys, mieliala, oma vointi, toisten voinnista kysyminen), ruumiinosat, sairastuminen: ensiapu, lääkärissäkäynti, sairaala, tapaturmat ja sairaudet, hätätapauksessa toimiminen, terveydenhuolto, terveyskasvatus Työ: Osallistujan tulee pystyä kertomaan työstään sekä kysymään toisten työstä esim. perustiedot (työpaikka, työtoverit, esimiehet, kokoaikatyö, osa-aikatyö, työtyytyväisyys), päivittäinen rutiini (työpäivän pituus, alku, loppu, vaiheet, tauot, vapaa-aika, työajan seuranta), työvuosi (työjaksot, lomat, vuodenaikojen vaikutus työhön), työkokemus (työtehtävien kuvaus, pätevyysvaatimukset), oman työn vaatima kielitaito (posti, faksi, puhelin, sähköposti jne.). Oppitunnit, kirjallisia ja suullisia harjoituksia ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuoñaid 3; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit. 6

suoritustavat Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame. aihealueet oppimateriaali suoritustavat Pohjoissaame. Saame IV Opiskelija osaa keskustella ja kirjoittaa saamen kielellä. Hän osaa soveltaa aikaisemmin oppimaansa tietoa suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöön ja kehittää sanavarastoaan. Hän osaa lukea vaativampia tekstilajeja saameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella saameksi niiden pohjalta. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja lyhyitä, valmisteltuja suullisia esityksiä eri aiheista. Painopiste on arki- ja työelämään liittyvässä kielenkäytössä. Keskusteluharjoituksiin valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana saameksi kirjoitelmia ja referaatteja, jotka käsitellään tunneilla. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista, pääuutistapahtumista ja kulttuurista: elämäntavat (omat ja yleiset), kulutustavarat ja ruoat, ajankohtaiset tapahtumat (ymmärtäminen), joukkoviestimet. Työ: oma ammatti, ammattiala ja lähialat, palkkaus, arvostus, ilmapiiri ja työssä viihtyminen, urakehitys ja uratoiveet, työturvallisuus ja ergonomia, vaaratekijät, työllisyys ja työttömyys, ammattiyhdistystoiminta (palkat ja työsuhde-edut), kokoukset ja neuvottelut Oppitunnit ja suulliset ja kirjalliset harjoitukset. Länsman, Helmi 2008: Cealkke dearvvuoñaid 4; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Saame V Opiskelija syventää aikaisemmin oppimaansa tietoa ja soveltaa sitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä. Hän kehittää tietoisesti 7

sanavarastoaan ja osaa hakea itsenäisesti tietoa saamenkielisistä lähteistä. Hän tuntee myös saamen kielen sananmuodostusopin perusperiaatteita. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja kielioppia. Opiskelija pitää esitelmän valitsemastaan aiheesta. Esitelmään valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Painopiste on (saamelaiseen) yhteiskuntaan, ympäristöön ja maan- ja kulttuurintuntemukseen liittyvässä kielenkäytössä. aihealueet Ympäristö ja maantuntemus: Osallistujan tulee pystyä kuvaamaan omaa maataan ja sen ympäristöoloja. Lisäksi tulee tuntea tärkeimpiä kohdekielisen alueen piirteitä ja pystyä kysymään niistä lisää, esim. luonto, ympäristö ja ympäristönsuojelu, ympäristöuhat, väestö, elinkeinot, sää, ilmasto, vuodenajat, luonnonvarat. Yhteiskunta: Osallistujan tulee pystyä välittämään ja vastaanottamaan tietoa oman ja toisen maan yhteiskuntajärjestelmästä, esim. väestö (enemmistöt, vähemmistöt), maan sijainti (naapurimaat, kansainväliset yhteydet), koulutusjärjestelmä (tavoitteet, tehtävät, erilaiset oppilaitokset jne.), uskonnot ja maailmankatsomukset, kieliolot, poliittinen järjestelmä (kansanedustuslaitos, hallitus ja valtion päämies, valtion ja kuntien hallinto, luottamusmiehet, virkamiehet), historia (keskeiset vaiheet ja niiden vaikutukset), talouselämä (tärkeimmät elinkeinot, työmarkkinat, yksityinen kulutus, julkinen talous, verotus, markkinatalous, EU ja globaalistuminen), sosiaaliturvajärjestelmä (hyvinvointiyhteiskunta, tuki kansalaisille), oikeusturvajärjestelmä (oikeuslaitos, ihmisoikeudet, lainsäädäntö), tasa-arvo (sukupuolten ja alueiden välinen, enemmistöt ja vähemmistöt), kulttuuri. Oppitunnit ja suulliset harjoitukset. oppimateriaali Saamelainen yhteiskunta, ympäristö ja maan- ja kulttuurintuntemus: ks. kurssin Johdanto saamelaiskulttuurin oppimateriaali- ja oheismateriaalilistaa Sananmuodostus: Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk suoritustavat Esitelmä, kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame. Kieliharjoittelu ajankohta Kevätlukukauden alkuvaiheilla. Opiskelija tutustuu työelämään ja sen vaatimuksiin ja soveltaa oppimaansa työtehtävissä, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa. Opiskelija tutustuu viikon ajan sellaisiin työtehtäviin, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa ja kielen kirjallista tai/ja suullista käyttöä. Hän soveltaa ja käyttää oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä. 8

suoritustavat arviointi Harjoittelupaikan, joka voi olla Suomessa tai ulkomailla, hankinnasta vastaa luokanvalvoja. Opiskelija kirjoittaa saamenkielisen sivun pituisen raportin, jossa kertoo harjoittelustaan (esim. tekemistään työtehtävistä) ja pohtii harjoittelun yhteyttä ja merkitystä opintoihinsa. Harjoittelu ja raportti. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. Saamelaisen kulttuurin opinnot 10 ov Tavoitteet: Opiskelija osaa kuvata saamelaisten historiaa, saamelaisesta perinteistietoa, nykykulttuuria ja yhteiskunnallisia erityispiirteitä. Hän osaa tehdä käsitöitä. oppimateriaali ja oheismateriaali Johdanto saamelaiskulttuuriin Opiskelijalla on kurssin käytyään yleistä tietoa saamen kielistä ja saamelaisesta kulttuurista. Hän osaa nimetä saamelaisryhmät ja saamelaiset elinkeinot ja kuvailla saamelaisuuden alueellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pääelementtejä. Hän tietää myös saamelaisen historian keskeisiä tapahtumia ja käännekohtia. Esitelmiä ja luentoja sopimuksen mukaan mm. seuraavista: saamenpuvut, joiku, saamelaisryhmät, Saamelaiskäräjät, itsehallinto, Saamelaisneuvosto,, Saamelaisneuvosto, saamelaiskonferenssi, Siida, Sámi Radio, saamen kielet, kansalliset symbolit, yhdistykset, ČSV, Sámi Duodji saamelainen käsityö, Saamenmaan ja saamelaisten historiaa, vuotuiskierto, luontosidonnaisuus, elinkeinot. Pennanen, Jukka Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Sokki, Risten 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan Solbakk, Aage Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 41 103; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 167 177; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut 142 9

suoritustavat Suomi. 155; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, 338 363; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamenkielilain toteutuminen vuosina 2004 2006. Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, 359 371; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika. WSOY, Helsinki; Saamelaisia satuja: Nettiartikkelit kolttasaamelaisista http://www.siida.fi/saamjiellem/suomi/ tieto_etusivu.html ja inarinsaamelaisista http://www.siida.fi/anaras/yleistietoa/ yleistietoa.html; Anni Linkjola ja Martti Linkola 2005: Kolttasaamelaiset, The Skolt Sámi. SIIDA; Jeffremoff, Irja 2001: Varriistâllâm, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Saamelaismuseosäätiö. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat 1600 1751. Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat, koe ja esitelmä. suoritustavat arviointi Opintomatka I: heinien, parkin, pahkojen ja juurien haku Opiskelija osaa kertoa miten kenkäheiniä, parkkia, pahkoja ja juuria haetaan tai kerätään metsästä, miten niitä käsitellään ja mihin niitä käytetään. Opiskelija kerää materiaalia myöhempiä käsityökursseja varten. Lyhyet opintomatkat lähialueille ja materiaalin keräämistä ja käsittelyä. Opiskelija kirjoittaa saamenkielisen sivun pituisen raportin, jossa kertoo harjoittelustaan tekemistään työtehtävistä ja pohtii harjoittelun yhteyttä opintoihinsa. Harjoittelu ja raportti. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame ja suomi. 10

suoritustavat arviointi Saamelainen ruokaperinne Opiskelija osaa nimetä saamelaisia ruokia ja kertoa miten niitä valmistetaan. Opiskelija osaa myös itse valmistaa jonkin saamelaisen ruuan. Ruuanlaittoa, keskustelua ja tarinointia saamelaisen ruokaperinteen taitajan kanssa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista porfoliossaan. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien ja porfolio. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. suoritustavat arviointi Opintomatka II Opiskelija täydentää saamelaisen kulttuurin ja Saamenmaan tietämystään ja luo kontakteja kieliharjoittelua varten. Opintomatka/opintomatkat lähialueille. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa matkasta porfoliossaan. Matka ja porfolio. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. oppimateriaali Saamelainen kirjallisuus ja suullinen kertomaperinne Opiskelija tuntee keskeistä saamelaista suullista ja kirjallista kaunokirjallisuutta, sen historiaa, kehitystä ja suuntauksia, kirjallisuuden keskeisiä edustajia ja teosten tyylipiirteitä. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen, kaunokirjallisuuden luvun ja kaunokirjallisuudesta keskustelemisen harjoittelua, lukupäiväkirjan tai kirjaarvostelun laatiminen. Oppitunnit, keskustelu, ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Kirjallisuusteoria: Gaski, Harald 1998: Čálagovat, Sámi girjjálašvuoñahistorjá; Gaski, Harald 2008: Luottat bálgat jahkeduhátmolsumis, Oññaset sámi girjjálašvuohta; Gaski, Harald 2006: Sámi čállit, 25 sámi čáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára. Kirjallisuus (soveltaen): Gaski, Harald 2006: Sámi čállit, 25 sámi čáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára; Gaski, Harald 1998: Čálagovat, Sámi girjjálašvuoñahistorjá; Jernsletten, Per 1998: Hála ja čále ná, Njálmmálaš ja čálalaš giellageavaheapmi; Helander, Nils Øyvind Gaski, Harald 1989: Čálli giehta ollá guhkás, Sámi girjjálašvuoña birra; Čáŋa gillii! 1 Sámi girrjjálašvuohta; Gaski, Harald 2008: Luottat bálgát jahkeduhátmolsumis, Oññaset sámi girjjálašvuohta; 11

Kaunokirjallisuus: yksi kirja opiskelijan oman valinnan mukaan ja sopimuksen mukaan joitakin seuraavista (soveltaen): Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1981: Girdinoaiddi bárdni, Sápmelqaš maidnasat; Harald Gaski, Harald Solbakk, John T. Solbakk, Aage 2004: Min njálmmálaš árbevierru, Máidnasat, myhtat ja muitalusat; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita; Simma, Lars H. Solbakk. Aage Utsi, Jon Ola Näkkäläjärvi, Elli Sivi 1987: Čuotnamat, Sámi ántologia 1673 1980; Gaski, Harald 2008: Ivdnesuotna, sámi čáppagirjjálašvuoña čoakkáldat; Sárá, Máret (doaimm.) 2007: Sátnevádjasat; Stien, Laila Gaup, MIkkel A. 1993: Loga eambbo; Gaup, Káren Elle 2001: Girjji-Gárjjo, Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat; Berg. Tholeif 1986: Muitalusat, maidnasat ja cukcasat; Fjellner: Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis; Olaus Sirma: Guldnasaš ja Moarsi fávrrot; Jalvi, Pedar 1992: Sátnedáidu, s. 23 46; Larsen, Anders 1992: Beaive-álgu; Paltto, Kirsti 1989: Guovtteoaivvat nisu; Turi, Johan 1987: Muitalus sámiid birra, s. 11 135, 181 188; Lukkari, Rauni Magga 1991: Mu gonagasa gollebiktasat; Valkeapää, Nils Aslak 1989: Beaivi Áhčážan; Saba, Isak: Sámisoga lávlla. Giellavealgu; Utsi, Paulus 1980: Giela gielain; Somby, Marry A. 1976: Ammul ja alit oarbmealli; Vuolab, Kerttu 1990: Čeppari čáráhus; Valkeapää, Nils-Aslak 1988: Beaivi, Áhčážan. suoritustavat Kirjallisuuden lukeminen, keskustelua ja kirja-arvostelu tai -esittely. Pohjoissaame. oppi- ja oheismateriaali Saamelaiskulttuuri 2 ov Opiskelija syventää saamelaiskulttuurin tuntemustaan. Opiskelija tekee saamenkielisen esitelmän itseään kiinnostavasta aiheesta tai esimerkiksi seuraavista, ja kurssilla keskustellaan sopimuksen mukaan seuraavista: saamelainen kuvataide, elokuva ja teatteri, shamanismi, mytologia, historia, yhteiskunta, oikeudet, saamelaisuusliike, saamelaispolitiikka, perinteiset elinkeinot, joikuperinne, maailmankuva, saamelainen nykytaide, saamelainen kuvataide, Suomen koululaitos ja sen vaikutukset saamelaisiin ja saamen kieleen, saamelaisten arvoja, perinteitä ja tapoja, Saamenmaan ja saamelaisten historiaa, saamelainen evakko, perinteistieto, tarinaperinne, Saamenmaan kansallinen herääminen, yhdistyvä Saamenmaa, poronhoidon historia ja kehittyminen, poron korvamerkit, riekonpyynti, kalastus, vanha aika. Kurssi voi sisältää myös haastattelun, jonka voi tehdä koskien saamelaista perinnäistietoa tai nykypäivän elämää ja haastatella voi minkä tahansa saamelaisryhmän edustajaa. Pennanen, Jukka Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Sokki, Risten 12

suoritustavat Pohjoissaame. 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan Solbakk, Aage Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 41 103; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 167 177; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut 142 155; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, 338 363; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamenkielilain toteutuminen vuosina 2004 2006. Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, 359 371; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika. WSOY, Helsinki; Saamelaisia satuja: Nettiartikkelit kolttasaamelaisista http://www.siida.fi/saamjiellem/suomi/ tieto_etusivu.html ja inarinsaamelaisista http://www.siida.fi/anaras/yleistietoa/ yleistietoa.html; Anni Linkjola ja Martti Linkola 2005: Kolttasaamelaiset, The Skolt Sámi. SIIDA; Jeffremoff, Irja 2001: Varriistâllâm, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Saamelaismuseosäätiö. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat 1600 1751. Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; Lohiniva; Leena: Govvan, saamelaisesta kuvataiteesta; Saamelaista nykytaidetta, Rovaniemen taidemuseo; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat ja opentomatkat, saamenkielinen esitelmä. 13

oppimateriaali suoritustavat arviointi Inarin- ja koltansaamen kieli ja kulttuuri Opiskelija osaa kertoa inarin- ja kolttasaamelaisista, heidän kielestään, historiastaan ja kulttuuristaan. Opintomatka esim. Nellimiin ja/tai Sevettijärvelle, vierailu inarinsaamen kielen kielipesässä, esitelmiä, luentoja, tarinoita. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista porfoliossaan. Oppitunnit, opintomatkat, vierailut, keskustelua omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen ja portfolio. Ks. kohta Johdanto saamelaiskulttuuriin; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Opintomatka, vierailu, luennot, tarinat ja portfolion täydentämistä. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. suoritustavat Pohjoissaame. Sisnatyö Opiskelija osaa tehdä sisnasta esim. käsityölaukun tai tossut. Käsitöiden tekoa, keskustelua ja tarinointia käsityönperinteen taitajan kanssa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista porfoliossaan. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien, lopputyö ja porfolio. Hopeatyö Opiskelija osaa käyttää oikeanlaisia työasusteita, henkilökohtaisia suojaimia ja osaa noudattaa työturvallisuuden määräyksiä. Hän tuntee myös työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Hän osaa käyttää hopeatyöhön liittyviä työkaluja kertoa hopeasta käsityömateriaalina, sen ominaisuuksista ja mahdollisuuksista erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Hopeatyön tekoa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista porfoliossaan. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien, lopputyö ja porfolio. suoritustavat Pohjoissaame/suomi. Pahka-, luu ja sarvityö Opiskelija osaa käyttää oikeanlaisia työasusteita, henkilökohtaisia suojaimia 14

ja osaa noudattaa työturvallisuuden määräyksiä. Hän tuntee myös työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Hän osaa käyttää työkaluja ja työstöhiontakoneita ja kertoa poronluusta (poron sääriluista ja koparoista), sarvista ja pahkasta käsityömateriaalina; niiden ominaisuuksista ja mahdollisuuksista erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Opiskelijan oman materiaalivalinnan mukaan seuraavista: luun tai sarven sahausta, viilausta, hiontaa ja hienohiontaa tai pahkan sahausta ja/tai veistämistä, aihion muotoilua, kovertamista, hienohiontaa, parkkivärjäytystä, öljyämisen käyttöä ja huoltamista. Harjoitustyönä opiskelija tekee luupuikon, voi- tai paperiveitsen, sarvikorut tai pettukuloimet. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistuminen ja porfolio. suoritustavat Harjostutyön/-töiden teko, loppukoe ja porfolio. Pohjoissaame tai suomi. 15