Kemiön kunnantoimisto, 4. syyskuuta 2015

7/2015 KOKOUSKUTSU Käännös/översättning 1 Kokousaika Tiistai 25. elokuuta 2015 klo 16.00 Kokouspaikka Westersin puutarha, Kiila Päättäjät Muut Asiat Allekirjoitus Wilhelm Liljeqvist Martti Murto Brita Drugge Hanna Backman Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Veijo Lücke Ann Nyström Kim Viljanen Inger Wretdal Rune Friman Fredrik Laurén Jorma Leppänen Tom Simola Erika Strandberg, sihteeri Benjamin Donner Mats Johansson Greger Lindholm Maria Wallin Tomy Wass Linus Guseff 108 123 Puheenjohtaja puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen valt. puh.joht. valt. I varapj. valt. II varapj. valt. III varapj. kunnanjohtaja hallintojohtaja vt. kehitysjohtaja sivistysjohtaja vt. tekninen johtaja peruspalvelujohtaja elinkeinojohtaja nuorisoedustaja Sihteeri Tarkistus, paikka ja aika Wilhelm Liljeqvist Kemiön kunnantoimisto, 4. syyskuuta 2015 Erika Strandberg Veijo Lücke Pöytäkirja pidetään nähtävänä Kemiö 7. syyskuuta 2015 Ann Nyström Erika Strandberg

7/2015 ESITYSLISTA Laatimispäivä 19.8.2015 2 Kokousaika Tiistai 25. elokuuta 2015 klo 16.00 Kokouspaikka Westersin puutarha, Kiila Asianumero Asia 108 LAILLISUUS JA VALTAISUUS... 3 109 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 4 110 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 5 111 KOTOUTTAMISOHJELMA... 6 112 PAKOLAISTEN KOTOUTTAMISKIELI... 7 113 TÄYDENNYSVAALI Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta... 8 114 JÄTETYT ALOITTEET Luettelo... 9 115 TOIMIVALTA PÄÄTTÄÄ VEROSTA VAPAUTTAMISESTA 1.1.2016 31.12.2018... 10 116 INVESTOINTITALOUSARVIO 2015 Lisämääräraha, hallinto-osasto... 11 117 VUODEN 2015 TALOUSARVIOLAINAN OTTAMINEN... 12 118 TOIMENPITEET VUODEN 2014 TILINTARKASTUKSEN JOHDOSTA... 14 119 TALOUSARVIOKEHYS VUODELLE 2016... 16 120 SELVITYS JA LAUSUNTO Eduskunnan apulaisoikeusasiamies... 20 121 TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAT Valtuuston päätökset 17.6.2015... 22 122 LUOTTAMUSELINTEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSET... 24 123 ILMOITUSASIAT... 25 Pöytäkirja on nähtävänä, aika ja paikka Puheenjohtaja Kemiö 7. syyskuuta 2015 Wilhelm Liljeqvist

3 108 LAILLISUUS JA VALTAISUUS EHDOTUS Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 109 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA päättää valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valintavuorossa ovat Veijo Lücke ja Ann Nyström.

5 110 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN hyväksyy esityslistan.

6 111 KOTOUTTAMISOHJELMA Kh 25.8.2015 111 ~ käännös VALMISTELU (peruspalvelujohtaja Maria Wallin) Dnr: KONCERN 213/2015 Kotouttamisen tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavat taidot ja valmiudet, ja samalla tukea maahanmuuttajien mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi. Kotouttamisohjelmasta säädetään kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) 32 :ssä: Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Edellä mainitussa laissa säädetään, että kotouttaminen koskee kaikkia, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa, oleskelukortti tai rekisteröity oleskeluoikeus Suomessa. Kunnan kotouttamisohjelman laatiminen on edellytyksenä sille, että kunta saa korvauksen pakolaisten vastaanotosta aiheutuneista kustannuksista (44 ), jos kunta on tehnyt sopimuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. 31 :ssä säädetään lisäksi monialaisesta yhteistyöstä paikallistasolla: Paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Kunta tai useampi kunta yhdessä voi asettaa yhteistyössä paikallisten työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittämistä sekä etnisten suhteiden edistämistä varten paikallistason neuvottelukunnan. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Kemiönsaaren kunnan kotouttamisohjelma on laadittu kevään ja kesän 2015 aikana. Työtä on koordinoinut työryhmä, johon kuuluvat sosiaalipäällikkö Lilian Nordell, sivistysjohtaja Mats Johansson, hoitotyön päällikkö Carita Backas, hankekoordinaattori Sven Ivars ja peruspalvelujohtaja Maria Wallin. Liite Kotouttamisohjelma 111/1 hyväksyy omalta osaltaan kotouttamisohjelman ja ehdottaa valtuustolle ohjelman hyväksymistä.

7 112 PAKOLAISTEN KOTOUTTAMISKIELI Kh 25.8.2015 112 ~ käännös VALMISTELU (sivistysjohtaja Mats Johansson) Dnr: KONCERN 213/2015 Kemiönsaaren kunnan valtuusto päätti 13.4.2015 :ssä 23 jatkaa pakolaisten vastaanoton valmistelua kuntaan, tavoitteenaan selvityksessä esitetyn mukaisesti vastaanottaa 20 pakolaista, yhteensä 4 5 perhettä, ensisijaisesti Syyriasta, vuoden 2016 alkupuoliskon aikana. Edellytyksenä on, että valtiolta saatava taloudellinen tuki/rahoitus ei pienene merkittävästi nykyisestä. Työryhmä, johon kuuluvat sivistysjohtaja Mats Johansson, sosiaalipäällikkö Lilian Nordell, hoitotyön päällikkö Carita Backas ja hankekoordinaattori Sven Ivars, on keskustellut kotouttamiskielestä peruspalvelujohtaja Maria Wallinin ja ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäen kanssa. ELY-keskuksen mukaan kotoutumiskoulutus on mahdollista järjestää sekä suomeksi että ruotsiksi, luultavasti paikallisesti Kemiönsaarella. Lopullista muotoa ei vielä kuitenkaan voida täsmällisesti määritellä, koska se riippuu ryhmän kokoonpanosta (kuinka monta henkilöä osallistuu koulutukseen), ELY-keskuksen kilpailutusehdoista sekä koulutuksen järjestäjän joustavuudesta. Ryhmä toteaa, ettei kielikysymys ole ongelmaton. Pakolaisten näkökulmasta suomella olisi kotouttamiskielenä eniten etuja. Yhteydet muuhun Suomeen sekä koulutus- ja kurssitarjonta on enimmäkseen suomeksi, ja lisäksi tulkkipalveluja on saatavilla eniten suomeksi. Ruotsin kieltä puoltava seikka on, että se nopeuttaisi paikalliseen yhteisöön kotoutumista. Peruskouluikäisten lasten osalta suomenkielisillä kouluillamme on eniten kokemusta maahanmuuttajalasten vastaanottamisesta. Selvitysryhmä katsoo, että suomen kielellä olisi eniten etuja kotouttamiskielenä. EHDOTUS päättää valita suomen kielen Kemiönsaaren pakolaisten vastaanottamisen kotouttamiskieleksi.

8 Dnr: KONCERN 360/2012 113 TÄYDENNYSVAALI Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Kh 25.8.2015 113 ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Britt-Mari Sundblom (r.) anoo vapautusta kunnallisesta luottamustehtävästään henkilökohtaisista syistä johtuen. Luottamustehtävä on seuraava rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan jäsen esittää valtuustolle, että Britt-Mari Sundblom vapautetaan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan jäsenen tehtävästä ja että hänen tilalleen valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

9 114 JÄTETYT ALOITTEET Luettelo Kh 25.8.2015 114 ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Dnr: KONCERN 9/2015 Hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun ja syyskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Liitteestä käy ilmi, miten aloitteet on käsitelty. Liite Aloiteluettelo 114/1 esittää, että valtuusto toteaa saaneensa tiedoksi aloiteluettelon ja toteaa lisäksi, että keskeneräisten aloitteiden valmistelu jatkuu.

10 Dnr: KONCERN 67/2013 115 TOIMIVALTA PÄÄTTÄÄ VEROSTA VAPAUTTAMISESTA 1.1.2016 31.12.2018 Kh 24.8.2015 115 ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Taustaa Kunnilla on aiemmin ollut oikeus päättää verosta vapauttamisesta. Tämä tarkoittaa vapauttamista veronmaksusta ja viivästysseuraamuksista joko osittain tai kokonaan. Vapautus myönnetään hakemuksen perusteella ja se voidaan myöntää vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa. Kuntien valta päättää vapauttamisesta on koskenut tuloveroa ja kiinteistöveroa. Päätökset tuloverosta vapauttamisesta kuuluvat Kemiönsaaren kunnassa kunnanhallituksen ratkaisuvallan piiriin, kun taas ratkaisuvalta kiinteistöverosta vapauttamisesta on siirretty kunnanjohtajalle. Kemiönsaaren kunnan aikana kunnanhallitus on käsitellyt kaksi tuloverosta vapauttamishakemusta. Sen sijaan kunta myöntää vuosittain noin 12 14 vapautusta kiinteistöverosta. Kiinteistöverosta vapauttamiset ovat koskeneet ainoastaan yhdistyksiä. Ajankohtainen asia Lakia on muutettu 1.6.2013 alkaen siten, että toimivalta verosta vapauttamisessa siirtyy kokonaan Verohallinnolle. Kunta voi kuitenkin pidättää ratkaisuvallan verosta vapauttamisessa itsellään. Kunnat voivat pidättää ratkaisuvallan itsellään kolme vuotta kerrallaan niin, että nyt päätetään ajanjaksosta 1.1.2016 31.12.2018. Kunnat voivat päättää ratkaisuvallan luovuttamisesta Verohallinnolle joko kokonaan, ei ollenkaan tai vain toisen verolajin osalta. Valtuuston päätös on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään 18.11.2015. Kemiönsaaren kunnan harkinta Koska kiinteistöverosta vapauttamista on pidetty tärkeänä keinona tukea yhdistysten toimintaa, on perusteltua, että kunta pidättää ratkaisuvallan kiinteistöveron osalta. Maaseudulla toimivilla yhdistyksillä on usein isot talot, jotka myös muuten vievät suuren osan yhdistysten varoista. Tuloveroa koskevalla ratkaisuvallalla ei ole yhtä suuri merkitys Kemiönsaaren kunnalle. Jos ratkaisuvalta siirretään Verohallinnolle, voidaan taata yhdenmukaisempi linja ja laajempi kokemus vastaavanlaisten tapausten käsittelystä. esittää valtuustolle, että Kemiönsaaren kunta pidättää itsellään ratkaisuvallan kiinteistöveron vapauttamisen osalta ajanjaksolla 1.1.2016 31.12.2018.

11 Dnr: KONCERN 197/2014 116 INVESTOINTITALOUSARVIO 2015 Lisämääräraha, hallinto-osasto Kh 24.8.2015 116 ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) ProEconomican versiopäivitys Kunnalla on käytössään CGI:n taloushallinnon ohjelma ProEconomica. Ohjelmantoimittaja CGI ilmoitti talvella, että nykyisen ohjelmaversion ylläpito päättyy ja että asiakkaiden on päivitettävä ohjelmistonsa uuteen versioon. Kevään aikana on järjestetty ohjelman päivitykseen ja uusien toimintojen käyttöön liittyvää koulutusta. Päivityksen seurauksena ohjelman eri osissa on nyt enemmän eri vaiheita. Versiopäivityksen yhteydessä vaihdetaan myös sovelluspalvelin ja tietokantapalvelin. Liitteenä on tarkempi luettelo. Kustannukset versiopäivityksistä ja palvelinten vaihdosta ovat yhteensä 43 010 euroa. Vuoden 2015 talousarviota laadittaessa ei vielä tiedetty näin laajojen päivitysten tarpeesta. Kustannuskuva on selkeytynyt sitä mukaa kuin työt on tilattu. Kunnan intranetin uusiminen Kunnalla on intranet, jonka välityksellä se tiedottaa asioista kunnan työntekijöille. Intranetissä on tietoa työoloista ja eduista, lomakkeita sekä kunnan eri toimintojen uutisia. Kunnan intranetin on tehnyt vuonna 2010 yritys, jota ei enää ole olemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme päivittää sisältöä, mutta emme rakennetta tai grafiikkaa. Intranetin kehittäminen koko henkilöstön tiedotuskanavana on pysähtynyt, koska nykyistä pohjaa ei voida muuttaa. Käytössä oleva työkalu on vanhentunut eikä sitä enää ylläpidetä. Verkkosivuston elinkaari on tällä hetkellä 2 3 vuotta, jonka jälkeen se vanhenee. Syksyn 2015 aikana meillä olisi mahdollisuus saada harjoittelija, joka hoitaisi lopputyönään aineiston siirtämisen nykyisestä intranetistä uuteen intranet-työkaluun. Uuden intranet-työkalun ostaminen vaatii noin 10 000 euroa. Summaan sisältyy työkalu, uusi graafinen suunnittelu ja päivittäjien koulutus. Samaa työkalua voidaan myöhemmin käyttää kunnan verkkosivujen uudistamiseen, joka tulee ajankohtaiseksi 1 2 vuoden sisällä. Liite Talousarviomuutos 116/1 ehdottaa valtuustolle, että hallinto-osastolle myönnetään 53 010 euron lisämääräraha vuoden 2015 investointitalousarvioon. Talousarviomuutos rahoitetaan lisääntyneillä kunnallisverotuloilla.

12 Dnr: KONCERN 209/2015 117 VUODEN 2015 TALOUSARVIOLAINAN OTTAMINEN Kh 25.8.2015 117 ~ käännös VALMISTELU (taloussihteeri Terese Blom) Kunnan hyvä talous on mahdollistanut sen, ettei vuoden 2013 jälkeen ole nostettu ulkopuolisia lainoja. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä velkataakka oli 14,1 miljoonaa euroa tai 2 038 euroa asukasta kohden. Kunnan velkataakan arvioidaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti lähivuosien aikana talousarvion ja taloussuunnitelman suurien investointien seurauksena. Vuoden 2015 muutetun talousarvion kokonaisinvestointien määrä nousee 10,427 miljoonaan euroon. Suurin yksittäinen investointi on uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön sekä Amosparkens skolan korjaus. Vuoden 2015 talousarviossa hankkeeseen on varattu 4,10 miljoonaa euroa. Kemiön uuden paloaseman rakentaminen on saatu valmiiksi, ja Stallscafén ja Bio Ponyn julkisivu- ja kattokorjaukset on aloitettu. Uuden sillan toteuttaminen Taalintehtaan Tyskaholmeniin arvioidaan tänä vuonna maksavan 865 000 euroa. Suurin yksittäinen tieinvestointi on Valssaamontien uudelleen rakentaminen uuden sillan yhteyteen. Vesiliikelaitoksen vuoden 2015 muutetun investointibudjetin mukaan Tyskaholmenin puhdistamon lisärakentamisen arvioidaan maksavan 1 500 000 euroa. Muutetussa talousarviossa Lammalan Björkbodan uuden siirtoviemärin rakentamiseen on varattu 450 000 euroa. Tämän vuoden alkuperäiseen talousarvioon on kirjattu yhteensä 9 815 000 euron pitkäaikaisen luoton ottaminen. Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen lainanottovaltuuksia on lisätty 680 000 eurolla, jonka myötä pitkäaikaisen luoton nostamisen kokonaismäärä nousee 10 495 000 euroon. Tästä Kemiönsaaren kunnan osuus on 7 695 000 euroa ja Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen 2 800 000 euroa. Tarjoukset 20 vuoden pitkäaikaisesta luotosta pyydettiin Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä, Osuuspankki Raaseporilta, Aktia Pankki Oyj:ltä, Kuntarahoitus Oyj:ltä ja Kevalta. Keva ei jättänyt tarjousta. Muut jättivät tarjouksen määräaikaan mennessä. Aktia Pankki Oyj jätti tarjouksen ainoastaan vesiliikelaitoksen lainan osalta. Nordea Pankki Oyj jätti tarjouksen lainasta, jonka laina-aika on 10 vuotta. Kaikki tarjouksentekijät tarkistavat korkomarginaalin laina-aikana. Tarjousvertailu on taustamateriaalina. Markkinakorot ovat tällä hetkellä hyvin alhaisella tasolla. 12 kuukauden euribor-viitekorkoon sidottu laina saattaa olla pidemmällä aikavälillä edullisin, kun huomioidaan pitkä laina-aika ja suoja korkojen nousun varalta, vaikkakin korkotaso näyttäisi pysyvän matalana. Vaihtuvaan korkoon sidottujen lainojen osuus kunnan lainakannasta on tällä hetkellä noin 37 %. Maksukyvyn varmistamiseksi on tarvittu lyhytaikaista rahoitusta talousarviolainan nostamiseen saakka. Lyhytaikainen rahoitus hoidetaan kuntatodistusten liikkeeseenlaskulla. Kunta on vuonna 2009 sopinut Kuntarahoitus Oyj:n kanssa kuntatodistusten liikkeeseenlaskusta, ja kesäkuussa 2015 kuntatodistusohjelman limiitti nostettiin 4 000 000 euroon. Koko summa on nostettu. Summa erääntyy maksettavaksi 31.12.2015. Vesiliikelaitoksen johtosäännön 3. :n 7. kohdan mukaan vesiliikelaitoksen johtokunta päättää talousarviolainan nostamisesta kunnanhallituksen hyväksymissä rajoissa kuntalain 87 m :n mukaan. Kyseisiä rajoja ei ole määritelty, joten kunnanhallituksen tulee päättää koko lainasumman nostamisesta.

13 hyväksyy Kuntarahoitus Oyj:n 10 495 000 euron lainatarjouksen, josta 7 695 000 on Kemiönsaaren kunnalle ja 2 800 000 Kemiönsaaren vesiliikelaitokselle. Laina-aika on 20 vuotta ja korko on sidottu 12 kuukauden euriboriin, jonka lisäksi tulee 0,700 prosenttiyksikön marginaali. Korko tarkistetaan 10 vuoden jälkeen. Tämän jälkeen koroksi vahvistetaan Kuntarahoituksen 12 kuukauden viitekorko, jonka marginaali on 0,850 prosenttiyksikköä.

14 Dnr: KONCERN 95/2015 118 TOIMENPITEET VUODEN 2014 TILINTARKASTUKSEN JOHDOSTA Kh 25.8.2015 118 ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Tarkastuslautakunta on antanut vuoden 2015 arviointikertomuksen ja samalla on pidetty lopputilintarkastus. Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen 17.6.2015 ja myönsi esitetyt vastuuvapaudet. kehottaa kaikkia toimielimiä ja osastoja ryhtymään tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa ja tilintarkastuspöytäkirjassa huomauttamiin toimenpiteisiin. antaa seuraavan vastineen: Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan kokonaistaloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 on hyvin sopusoinnussa sekä alkuperäisen että muutetun talousarvion kanssa, mutta että talouden tasapainon ylläpitämisessä on haasteita. Hallinto-osasto Ei kommentoitavaa. Kehitysosasto Ei kommentoitavaa. Sivistysosasto Ei kommentoitavaa. Peruspalveluosasto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri esittää vuosittain ennen talousarvion laatimista arvion seuraavan vuoden kustannuksista. Peruspalveluosasto noudattaa tätä arviota. Subjektiiviset oikeudet palveluihin ja tulonsiirrot ovat menoja, joiden suuruutta ei voida ennustaa, koska ne ovat riippuvaisia muun muassa kansallisista suhdanteista ja muista tekijöistä, joita kunta ei pysty ennustamaan. Jatkossa kustannuksia voi olla helpompi ennustaa, kun ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa entistä enemmän ja korjaaviin toimenpiteisiin aiempaa vähemmän. Ympäristö- ja tekniikkaosasto Tulot olivat budjetoitua suuremmat, mikä johtui yksityisten toimijoiden kanssa tehdyistä kaavoitussopimuksista. Kaavoitusyksikköön ei saatu palkattua kaavoittajaa, minkä vuoksi henkilöstökustannukset olivat budjetoitua pienemmät. Palveluiden ostot eli menot olivat budjetoitua suuremmat, mikä johtui siitä, että yksikkö maksoi ensisijaisesti kaavoitussopimusten perusteella laaditut kaavat, minkä jälkeen ne on veloitettu yksityisiltä toimijoilta. Kaavoittajan työtehtävät on hankittu ostopalveluin.

15 Kemiönsaaren Vesi -liikelaitos Ei kommentoitavaa. Henkilöstöpolitiikka Tarkastuslautakunta huomauttaa, ettei poissaolotilastoista ilmene, mitkä poissaolopäivät johtuvat tapaturmista. Myös analyysi siitä, miten suuri osa poissaolopäivistä johtuu pitkäaikaisesta poissaolosta, puuttuu. Tarkastuslautakunnan huomautus huomioidaan ja kyseiset tiedot sisällytetään seuraavaan henkilöstöraporttiin. Muuta Tarkastuslautakunta painottaa arviointikertomuksessa strategian päivittämisen tärkeyttä ja sitä, että talousarviovuoden tavoitteiden tulee olla sopusoinnussa strategian kanssa. Kemiönsaaren kunnan strategia on voimassa vuodet 2011 2015. Uutta strategiaa ei ole alettu laatia, koska kuntauudistus ja sote-uudistus ovat olleet erittäin epävarmalla pohjalla. Uudistukset ovat olleet ajankohtaisia useaan otteeseen viime vuosina, ja jokaisella kerralla kustakin uudistuksesta on ilmoitettu nopealla aikataululla. Sekä kuntarakenneuudistus että sote-uudistus muuttaisivat olennaisesti kunnan toimintaedellytyksiä. Strategian päivittämisestä on keskusteltu valtuuston seminaareissa. Toistaiseksi on vallinnut yksimielisyys siitä, ettei uuden strategian laatiminen ole ollut järkevää näin epävarmoissa olosuhteissa. Epävarmuudesta huolimatta kunnalla on oltava strategia myös jatkossa. Uuden kuntalain mukaan kunnilla on oltava kuntastrategia, joka on voimassa valtuuston toimikauden. Kemiönsaaren kunta rekrytoi uuden kunnanjohtajan syksyn 2015 aikana. Yksi uuden kunnanjohtajan ensimmäisistä tehtävistä tulee olemaan uuden, kuntalain tavoitteet täyttävän strategian laadinnan aloittaminen yhdessä poliitikkojen kanssa. Liitteet Tilintarkastuskertomus, tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastuspöytäkirja, 118/1 3

16 119 TALOUSARVIOKEHYS VUODELLE 2016 Kh 25.8.2015 119 ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Dnr: KONCERN 214/2015 Kemiönsaaren kunnan talouden strategiset lähtökohdat Kemiönsaaren kunnan strategian mukaan Kemiönsaari on itsenäinen, aktiivinen ja rohkea rannikkokunta, joka tietää mitä haluaa ja työskentelee määrätietoisesti sen saavuttamiseksi. Rohkea ja aktiivinen kunta tarvitsee kustannustehokasta palvelua ja tuottavuuden kasvua tehdäkseen tulevaisuuden panostukset mahdolliseksi alueilla, joilla uskotaan kunnan saavuttavan menestystä tulevaisuudessa. Strategiassa taloudelliset tavoitteet on muotoiltu siten, että investoinnit nousevat korkeintaan puoleen poistoista lainataakkaa vähennetään vastaamaan maan keskiarvoa alijäämää ei synny vuosikate kattaa poistot kassan riittävyys on vähintään 18 kassapäivää kiinteistömassaa vähennetään myymällä kiinteistöjä Yleiskatsaus taloudelliseen kehitykseen ja kuntien talouteen Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalouden lähtökohdat uudelle hallituskaudelle ovat erittäin haastavat. Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu pääsevän kansainvälisen kasvun imuun, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa. Ennustelaitokset ovat varsin yksimielisiä suhdannekäänteen ajoittumisesta loppuvuodelle ja siitä, että tänä vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa hieman. Kasvun odotetaan pohjautuvan lähinnä vientikysynnän ja yksityisen kulutuksen pienehköön lisääntymiseen. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan muuttuvan laajapohjaisemmaksi ja piristyvän, vaikka ennusteiden kasvuprosentit jäävätkin tasoltaan yhä vaatimattomiksi. Lähes kaikki suhdannelaitokset ennustavat ensi vuodelle noin 1,0 1,5 prosentin kasvua. Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, vaikka talouskasvun piristymisen odotetaan kääntävän työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Työllisyysasteen odotetaan pysyvän ennusteajanjakson ajan suurin piirtein ennallaan tai paranevan hieman.

17 Verotus Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3 prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla. Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Tänä vuonna kansantalouden tilinpidon mukainen palkkasumma kasvaa hieman edellisvuotta ripeämmin, mutta siitä huolimatta palkat lisääntyvät vain noin 1,5 prosenttia. Eläketulot kasvavat noin 3,3 prosenttia väestön ikärakenteen muuttuessa ja eläkeikäisten määrän kasvaessa nopeasti. Myös työttömyyskorvausten määrä kasvaa yhä ripeästi. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,0 prosenttia. Ansiotulojen maltillinen kasvu pitää kunnallisveron tilitykset pienessä kasvussa vuonna 2016. Tässä vaiheessa tuloveroperusteisiin ei ole tehty inflaatiota tai ansiotason nousua vastaavia tarkistuksia tai muita tuloverotuksen tasoa muuttavia veroperustemuutoksia. Kunnallisvero kasvaa tällöin 2,8 prosenttia. Mitä todennäköisimmin ainakin pieni- ja keskituloisten tuloverotukseen tullaan tekemään myös tällä hallituskaudella kevennyksiä. Jos tällaisia muutoksia tehdään, ne vähentävät suoraan kuntien verotuottoja. Määräaikainen kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos sen jatkamisesta ei tehdä hallitusneuvotteluissa uutta päätöstä. Kiinteistöveron arvostuksiin tai veroperusteisiin ei oleteta erityisiä muutoksia vuodelle 2016. Tilitysten määrä pysyisi tällöin suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Yhteensä kuntien ensi vuoden verotulot lisääntyvät kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan 2 prosenttia. Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuutta pienentää jo aikaisemmin tehty päätös leikata kuntien valtionosuuksia 188 milj. eurolla. Ennustetulla tulo- ja menokehityksellä kuntatalous painuu kuluvana ja ensi vuonna alijäämäiseksi. Palkkakehitys Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset sisältävät palkantarkistukset vuoden 2016 loppuun saakka. Neuvottelutulokset on tehty ajanjaksolle 1.1.2016 31.1.2017 ja ne noudattavat työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 sopimaa pöytäkirjaa työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on koko kuntasektorilla 0,59 prosenttia, mutta vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. Kemiönsaaren taloudellinen kehitys

18 Kemiönsaaren kunnan verotulojen kehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Vuosina 2009 2012 verotulojen kehitys on ollut lähellä nollaa tai negatiivinen. Vuonna 2016 verotuloissa odotetaan kohtuullista, noin 2 %:n lisäystä. Vallitsevan työttömyystilanteen vuoksi tuloverot on syytä budjetoida varovaisesti. Talousarviokehyksen tuloveroarvio on 18,3 miljoonaa euroa (vuoden 2014 tilinpäätöksessä 18 miljoonaa euroa ja vuoden 2015 talousarvioennusteen mukaan 18,9 miljoonaa euroa). Vuoden 2016 yhteisöverotuloiksi arvioidaan 0,6 miljoonaa ja kiinteistöverotuloiksi 3,1 miljoonaa euroa. Ehdotus pohjautuu siihen, että kaikki veroprosentit pysyvät muuttumattomana. Vuoden 2016 verotuloiksi arvioidaan yhteensä 22,0 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien määräksi arvioidaan tässä vaiheessa 22,7 miljoonaa euroa. Talousarviokehys perustuu laskelmaan, jonka mukaan henkilöstökustannuksissa pidättäydytään nollakorotuksessa ja ostopalvelut lisääntyvät 2,0 %. Vuoden 2016 investointikehys on 5,5 miljoonaa euroa. Talousarviovuonna edessä on useita suuria suunniteltuja investointeja: Amosparkens skolan peruskorjaus, koulupihan parannustyöt 1,3 milj. euro Kemiön terveysasema, sammutusjärjestelmä ja laajennus 2,1 Tyskaholmenin silta ja ruoppausmassojen käsittely 0,35 Kemiönsaaren Veden investoinnit 0,5 Yhteensä noin 6 milj. euro Investoinnit rahoitetaan nostamalla uusia lainoja. Velkataakka on vuoden 2016 lopussa 25,88 miljoonaa euroa tai noin 3 727 euroa asukasta kohden, jos talousarvio toteutuu tämän mukaisesti. Talousarviotyön (alustava) aikataulu: 7.8. Ensimmäiset investointiehdotukset jätetään talousyksikölle v. 33 Investointiehdotuksien läpikäynti 25.8. antaa talousarviokehyksen v. 33 38 Osastot työstävät talousarvioehdotuksia 18.9. Talousarviotekstit ja -luvut jätetään talousyksikölle v. 39 Kunnanjohtajan osastokohtainen läpikäynti v. 39 40 Talousarvion tasapainottaminen v. 40 Valtuuston talousarvioseminaari (alustava) v. 41 42 Lautakunnat käsittelevät käyttötalousarviota. Lautakunnat antavat lausunnon oman toimialansa investoinneista kunnanhallitukselle v. 43 45 Talousarviokirjan kokoaminen ja viimeistely 10.11. Kunnanhallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely 24.11. Kunnanhallituksen toinen talousarviokäsittely 8.12. Valtuuston talousarviokokous antaa talousarviokehyksen näiden suuntaviivojen ja liitteen 119/1 mukaisesti. vahvistaa vuoden 2016 investointikehykseksi 5,5 miljoonaa euroa. Liite Talousarviokehys 119/1

19

20 Dnr: MOT 107/2011 120 SELVITYS JA LAUSUNTO Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Kh 25.8.2015 120 ~ käännös VALMISTELU (kunnanjohtaja Tom Simola) Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyytää kunnanhallitusta toimittamaan lausuntonsa sekä antamaan selvityksen sen johdosta, ettei kunnanhallitus 31. maaliskuuta 2015 antanut Turun hallinto-oikeudelle tämän pyytämää lausuntoa kunnallisvalituksesta, joka koski kunnanvaltuuston 9. joulukuuta 2014 tekemää päätöstä. Turun hallinto-oikeus ei tyytynyt tähän, vaan lähetti uuden lausuntopyynnön, jossa se pyysi kunnanhallitusta varaamaan valtuustolle mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. päätti kuitenkin 28. huhtikuuta 2015 jälleen olla antamatta lausuntoa hallinto-oikeudelle. päätti samalla, ettei asiaa viedä valtuuston käsiteltäväksi. Asiakirjat annetaan tiedoksi. antaa seuraavan selvityksen ja lausunnon: Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle Kyseistä asiaa on käsitelty kunnassa seuraavasti: 9.12.2014 Valtuusto hyväksyi Nordanå Lövbölen osayleiskaavan. 20.1.2015 totesi yksimielisesti (kuntalaki 56), että valtuuston päätös on tehty oikeassa järjestyksessä ja että se on myös muutoin lainmukainen, ja päätti panna päätöksen täytäntöön. 31.3.2015 päätti äänestyksen jälkeen, ettei se anna lausuntoa Turun hallintooikeudelle. 28.4.2015 päätti jälleen äänestyksen jälkeen, ettei kunta anna lausuntoa ja ettei asiaa valmistella valtuuston käsiteltäväksi. 17.6.2015 Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen ottaa asian käsiteltäväksi ja antaa lausunnon Turun hallinto-oikeudelle. toimii valtuuston alaisuudessa. Jos kunnanhallitus jättää panematta täytäntöön päätöksen sen perusteella, että se katsoo päätöksen olevan lainvastainen, kunnanhallituksen on viipymättä saatettava asia uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. on velvollinen ilmoittamaan, mistä syystä se katsoo päätöksen olevan lainvastainen, jotta valtuusto tietää, miltä osin päätöstä täytyy muuttaa. valvoo kaikkien valtuustopäätösten laillisuutta virkavastuun alaisena.

21 Sen sijaan kunnanhallitus ei voi jättää panematta täytäntöön päätöstä tarkoituksettomuuden perusteella. Lausunnon antamisen asiassa voidaan tässä tapauksessa katsoa olevan osa valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa. Päätösten täytäntöönpano on kunnanhallituksen velvollisuus. Turun hallinto-oikeus oli saanut asiasta kunnanhallituksen lausunnon, jonka mukaan kunta ei anna lausuntoa. Hallinto-oikeus kääntyi tämän jälkeen uuden ja erillisen pyynnön muodossa suoraan valtuuston puoleen, jotta valtuustolla olisi mahdollisuus lausunnon antamiseen. Tästä huolimatta kunnanhallitus totesi jälleen, ettei kunta anna lausuntoa ja ettei valtuustolle varata mahdollisuutta ottaa kantaa. Turun hallinto-oikeuden uusi pyyntö lähetettiin todennäköisesti siitä syystä, ettei kunnanhallitus ollut huomioinut hallintolainkäyttölain pykäliä 33 ja 38. Pykälä tarkastetaan välittömästi.