MUISTIO 1 (5) 5.3.2019 Anneli Vartio Elinvoimatoimialan koordinaatioryhmän ja Yrittäjäfoorumin yhteiskokous Aika 28.2.2019 klo 14.00 15.55 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2B, Länsi-Pasila, maakuntasali Osallistujat Ossi Savolainen, Uudenmaan liitto, puheenjohtaja (14.00 15.05) Juha Eskelinen, Uudenmaan liitto (puheenjohtaja 15.05 15.55) Jarmo Ukkonen, Uudenmaan TE-toimisto Tuovi Päiviö, Uudenmaan ELY-keskus Satu Pääkkönen, Uudenmaan ELY-keskus Irma Karjalainen, HSY Ilkka Haahtela, Helsingin kaupunki (Marja-Leena Rinkinevan sijainen) Topi Haapanen, Posintra Tiina Oksala, Helsingin yrittäjät Erkki Pärssinen, Espoon yrittäjät Anne Pevkur, Hyvinkää-Riihimäen kauppakamari Elina Pekkarinen, Keuke Matti Perälä, MTK Marko Silen, Helsingin seudun kauppakamari Aino Närkki, Hyvinvointialan liitto Markus Sovala, Uusimaa2019 Jaakko Pesola, Uusimaa2019 Eero Venäläinen, Uusimaa2019 Anneli Vartio, Uusimaa2019, sihteeri Tiina Huotari, Uudenmaan liitto Poissa Petri Knaapinen, Uudenmaan ELY-keskus Vesa Kokkonen, KUUMA-seutu Tom Gammals, Novago Petri Graeffe, Uudenmaan yrittäjät Merja Vikman-Kanerva, Uudenmaan liitto Sini Puntanen, HSL Olli Isotalo, Espoon kaupunki Hannu Penttilä, Vantaan kaupunki Marja-Leena Rinkineva, Helsingin kaupunki Eero Hettula, Länsi-Uudenmaan kauppakamari Ulla Poppius, Posintra
2 (5) Esa Mänttäri, Vantaan yrittäjät Henrik Lassas, Nylands Svenska Lantbrukssällskap Reijo Kangas, Business Finland Asiat 1. Kokouksen avaus / Ossi Savolainen Puheenjohtaja Ossi Savolainen avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Hän totesi, että Uusimaa2019-hankkeessa on tehty paljon hyödyllistä valmistelua ja kehitelty ratkaisuja, jotka toivottavasti ovat hyödynnettävissä huolimatta lakien siirtymisestä eteenpäin. 2. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tilannekatsaus / Markus Sovala Markus Sovala totesi, että perustuslakivaliokunnan 22.2. antamasta lausunnosta huolimatta hallitus yrittää vielä viedä maku1-lait ja osittain maku2-lait läpi tämän vaalikauden aikana. Jos maakuntalakiesitys ehditään hyväksyä, syntyy erikoinen tilanne, jossa luodaan monialaiset maakunnat yhtenä tehtävänään kasvupalvelut, mutta kasvupalvelulainsäädäntö, jonka pohjalta ELYt ja TE-toimistot voidaan lakkauttaa ja työvoimapolitiikkaa uudistaa, jää seuraavan hallituksen valmisteltavaksi. Valtiovarainministeriöstä on luvattu viikolla 10 tietoa maakuntavalmisteluhankkeiden jatkosta. Uusimaa2019-hankkeessa on jo useamman kuukauden ajan varauduttu viivästyksiin ja valmisteltu ns. silta-mallia, jossa tarkastellaan hankkeen tuotoksia mahdollisten itsehallinnollisten alueiden ja toisaalta nykytoimijoille tuotetun lisäarvon näkökulmasta. Mikäli keskeiset lait hyväksyttäisiin huhtikuussa, olisi maakuntavaalit mahdollista järjestää aikaisintaan marraskuussa 2019. Tämä tarkoittaisi kuitenkin sitä, että Uudenmaan kaltainen iso maakunta ei ehtisi saada hallintoaan valmiiksi vuoden 2021 alkuun mennessä. Todettiin, että Luova-viraston perustaminen, joka siirtää osan ELYn henkilöstöä uuteen virastoon, sisältyy niihin lakeihin, joita nykyinen hallitus yrittää vielä viedä läpi. 3. Elinvoimatoimialan valmistelu tämänhetkisessä lainsäädäntötilanteessa / Jaakko Pesola Jaakko Pesola kertoi, että kaikkea elinvoimatoimialan valmistelua on toistaiseksi edistetty lakien läpimenoa silmälläpitäen mutta samanaikaisesti on varauduttu silta-malliin. Elinvoimatoimialan osalta tai siihen läheisesti liittyen on silta-malliin esitetty seuraavaa: Sote- ja kasvupalveluiden yhdyspinta ja yhteistyö Aiheesta on tehty esiselvitys, jonka pohjalta toimintoa on suunniteltu eteenpäin. Tavoitteena on nykytoimijoiden (kunnat, TE-palvelut, Kela, kolmas sektori) välisen yhteistyön vahvistaminen monialaista palvelua tarvitsevien yhteisasiakkaiden palvelussa. Elinvoimaohjelman valmistelu Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä Pesola totesi, että nykytilanteessa valmistellaan useita erillisiä toimialakohtaisia suunnitelmia (esim. maakuntakaava, liikennejärjestelmäsuunnitelma, vesien- ja merenhoidon suunnitelmat). Ensivaiheessa elinvoimaohjelma olisi kooste, jolla varmistettaisiin näiden eri suunnitelmien yhdenmukaisuus. Yhtenäistäminen toisi toimialakohtaisille suunnitelmille lisää painoarvoa ja auttaisi toimintojen resurssoinnissa ja priorisoinnissa.
3 (5) Keskustelussa kannatettiin lämpimästi eri suunnitelmien ja toimintojen nivomista laajemmaksi kokonaisuudeksi ja yhdenmukaisuuden varmistamista sekä todettiin lisäksi, että elinvoimaohjelman valmistelu tiivistäisi ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton välistä yhteistyötä ja nostaisi sen strategisemmalle tasolle. Samalla elinvoimaohjelma edistäisi myös laajemmin eri sidosryhmien (työvoimahallinto, kunnat) välistä yhteistyötä. Kulttuurin, elinympäristön laadun, HYTEn ja SOTEn yhdyspinnat Kulttuurin, hyten ja soten yhdyspintojen kehittäminen liittyy nykyisen hallituksen tavoitteiseen laajentaa %-periaatetta kulttuurin ja taiteen käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nykytoimijoina ovat kunnat, Uudenmaan liitto ja kolmas sektori. TKI-politiikan jatkovalmistelu ja toimeenpano Pesola totesi, että Uudenmaan innovaatiokyvyn systemaattinen vahvistaminen liittyy läheisesti elinvoimatoimialaan ja siitä hyötyvät päätöksentekijät, palveluntuottajat, asukkaat ja kaikki Uudenmaan TKI-ekosysteemin toimijat. 4. Kommenttipuheenvuoro TE-palveluiden kehittämisen näkökulmasta / Jarmo Ukkonen Jarmo Ukkonen totesi aluksi, että on tärkeää kehittää yhteistyötä kuntien kanssa ja TEtoimisto onkin syventämässä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa pitkäaikaistyöttömien palveluiden parantamiseksi ja soten yhtymäpintaan liittyvien kehittämishaasteiden ratkaisemiseksi. Ukkonen jatkoi, että keskeinen haaste on myös osaavan työvoiman saatavuus. Ratkaisua kohtaanto-ongelmaan voidaan hakea työnantajan tukemisesta heikommin osaavan työvoiman palkkaamisessa ja osaavista maahanmuuttajista. Tärkeää on eri toimialojen läpikäyminen, nykyinen asiakaskunnan evaluointi ja yksilöllisten työllistymispolkujen löytäminen. Ukkonen kertoi, että maahanmuuttajien työllistymiseen on vaikutettu työlupamenettelyn sujuvoittamisella, mutta tässä on vielä selvennettävä STM:n ja Migrin roolia. Toiseksi kehitetään isojen kuntien ja TE-toimistojen osaamiskeskusjärjestelmää. Lisäksi kehitetään edelleen yhteistyössä kuntien kanssa nuorten omia palveluita, ohjaamojärjestelmää. Ukkonen totesi lopuksi, että maakuntauudistukseen liittyvä muutostilanne on heijastunut kuntien ja TE-toimiston yhteistyön tiivistymisenä. Kasvava trendi on myös yksityissektorin käyttö ostopalveluissa mm. selvitysten kartoitusten ja suunnitelmien teossa. 5. Tulevan rakennerahasto-ohjelmakauden 2021 2027 valmistelu / Tiina Huotari Tiina Huotari totesi aluksi, että Uudenmaan liitto myöntää rakennerahoitusta kehittämishankkeille ja toimii kuuden maakunnan välittävänä toimielimenä. Huotari kertoi, että tulevan rakennerahastokauden valmistelua johtaa ja Suomen edustajana komissioon päin toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Kansallinen valmistelu on jakautunut kahteen alueeseen: Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA) ja Itä- ja Pohjois-Suomi (IP). ELSA-alueen valmistelua koordinoi Uudenmaan liitto. Käytännön valmistelu tapahtuu useissa eri työryhmissä, joista tärkeimmät ovat Koheesio 2021+ -työryhmä ja alueiden uudistumisen neuvottelukunta AUNE. Asetusehdotuksen mukainen arvio Suomen saannosta vuosille 2021 2027 on 1,6 miljardia euroa, mikä on lähes 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykykautena. Suomi onkin yksi niistä harvoista maista, jotka olisivat esityksen mukaan saamassa aikaisempaa enemmän
4 (5) rahoitusta. Rahoitus jakautuu kahteen aluekategoriaan, jotka ovat kehittyneemmät alueet (Uusimaa ja Ahvenanmaa) ja siirtymäalueet (muu Suomi). Esityksen mukaan kehittyneempien alueiden rahoituskehys, n. 179 miljoonaa euroa, tulisi olemaan yli kolminkertainen nykykauteen verrattuna. Uudenmaan valmistelua tehdään ELYn ja UML:n kiinteässä yhteistyössä. Huotari esitteli tulevan ohjelman sisältöjä ja teemoja. Valmistelussa on tunnistettu neljä keskeistä ilmiötä, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä, digitalisaatio, osallisuus ja työn murros. ELSA-alueen valmistelun keskeisenä tavoitteena on saada yksi yhteinen ohjelma koko Suomeen. IP-alue sen sijaan haluaisi oman erillisen ohjelman. Myös rahoituksen nykyistä tasaisempi jakautuminen valtakunnallisesti ja maakuntarajat ylittävä joustava hankeyhteistyö ovat ELSAn tavoitteita. Huotari kertoi lopuksi, että TEM kerää kommentteja ohjelmavalmisteluun otakantaa.fipalvelun kautta. Suurelle yleisölle kohdistettuja kyselyjä tulee ajoittain. Keskustelussa tuotiin esiin seuraavaa: Sen, tuleeko Suomeen yksi vai kaksi ohjelmaa, linjataan uuden hallituksen toimesta (ministerityöryhmä). Hyvää rakennerahastohanketta ennakoi konkreettinen hakemus, joka on lähellä hankkeen asiakasrajapintaa. Tällä ohjelmakaudella ovat korostuneet TKI- ja innovaatioalustojen perustamiseen liittyvät hankkeet, seuraavalla kaudella olisi hyvä panostaa jo perustettujen alustojen hyödyntämiseen kokeilujen ja pilotoinnin avulla. Ylimaakunnallisia hankkeita toivottaisiin enemmän. Uudella ohjelmakaudella älykäs erikoistuminen tulee vahvistumaan entisestään, myös vähähiilisyyden ja kestävän kehityksen merkitys tulee painottumaan. 6. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 7. Kokouksen päättäminen ja seuraava kokous / Juha Eskelinen Todettiin, että myös seuraava kokous järjestetään Koordinaatioryhmän ja Yrittäjäfoorumin yhteiskokouksena. Sihteeri selvittää ajankohdan doodle-kyselyn avulla. Puheenjohtajan sijaisena toiminut Juha Eskelinen päätti kokouksen klo 15.55. Kokouksen ydinviesti Elinvoimatoimialan valmistelussa myös nykytoimijoita hyödyntävää toimintaa olisivat mm. sote- ja kasvupalveluiden yhdyspinnan kehittäminen, elinvoimaohjelman valmistelu, kulttuurin, elinympäristön laadun, HYTEn ja SOTEn yhdyspintojen kehittäminen ja TKIpolitiikan valmistelu. Elinvoimaohjelma yhtenäistäisi eri alueellisia suunnitelmia ja vahvistaisi ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton välistä yhteistyötä. TE-palveluiden yhteistyötä kuntien kanssa pyritään syventämään pitkäaikaistyöttömien palveluiden parantamiseksi ja soten yhtymäkohtiin liittyvien kehittämishaasteiden ratkaisemiseksi. Keskeinen haaste on myös osaavan työvoiman saatavuus eli kohtaanto-
5 (5) ongelma. Tärkeää on eri toimialojen läpikäyminen, nykyinen asiakaskunnan evaluointi ja yksilöllisten työllistymispolkujen löytäminen. Maahanmuuttajien työllistymiseen on vaikutettu työlupamenettelyn sujuvoittamisella ja isojen kuntien ja TE-toimistojen osaamiskeskusjärjestelmällä. Lisäksi kehitetään edelleen yhteistyössä kuntien kanssa nuorten omia palveluita, ohjaamojärjestelmää. Tulevan rakennerahasto-ohjelmakauden 2021 2027 kansallista valmistelua edistetään useissa eri työryhmissä. Asetusehdotuksen mukainen arvio Suomen saannosta vuosille 2021 2027 on 1,6 miljardia euroa, mikä on lähes 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykykautena. Tällä ohjelmakaudella ovat korostuneet TKI- ja innovaatioalustojen perustamiseen liittyvät hankkeet, seuraavalla kaudella olisi hyvä panostaa jo perustettujen alustojen hyödyntämiseen kokeilujen ja pilotoinnin avulla. Uudella ohjelmakaudella älykäs erikoistuminen tulee vahvistumaan entisestään, myös vähähiilisyyden ja kestävän kehityksen merkitys tulee painottumaan.