Esipuhe Kari Kilpeläinen Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä. MPK:n tarkoituksena on maanpuolustuksen edistäminen koulutuksen, tiedotuksen ja valistuksen keinoin. MPK:n julkisena hallintotehtävänä on mm järjestää sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta ja valistusta, kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Lisäksi MPK:n tehtävänä on tukea ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta. Tämän lisäksi MPK voi järjestää turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta. MPK on toiminut jo lähes 17 vuotta ja sen kursseille on osallistunut jo yli 300 000 kurssilaista. Kurssitarjontaa on kaikkialla Suomessa. Kurssien käytännön järjestelyt tehdään valtakuntamme alueen kattavissa Koulutus- ja tukiyksiköissä, joissa MPK:n päätehtävä koulutus toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisvoimin. Laadukas ja arvostettu koulutus on yksi MPK:n tavoitteista. Kouluttajat ovat asiansa osaavia. Tätä osaamista tehostetaan antamalla halukkaille ja kyvykkäille kouluttajille MPK:n kouluttajakoulutusta. Puolustusvoimat on merkittävä koulutuksen tilaaja MPK:lta, mikä on luottamuksen osoitus MPK:n osaamisesta. Puolustusvoimat vaatii sen tilaamien kurssien kouluttajilta hyväksyntänsä.
Tämä jyväskyläläisen reservin vänrikki Jan Niukkasen laatima käsikirja on osoitus erittäin aktiivisesta ja sitoutuneesta toiminnasta MPK:ssa. Tämä on jo toinen hänen toimittamansa käsikirja, jota voidaan varauksetta käyttää MPK:n kursseilla koulutettaessa reserviläisiä tai muita toimijoita tehtäviinsä. Jan Niukkanen on erittäin osaava ja arvostettu sotilaallisen koulutuksen osaaja. Parhaat onnittelut ja kiitokset Janille tekemästään työstä vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi. Kulukoot nämä kirjat kurssilaisten käsissä! Kari Kilpeläinen Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö Päällikkö
Kiitos teille kaikille jotka olette auttaneet minua tämän kirjan tekemisessä. Siitä suuresta joukosta ihmisiä jotka ovat tavalla tai toisella osallistuneet tämän kirjan tekemiseen haluan nostaa esiin erityisesti Keski-Suomen sotilaspoliisikilta ry:n sekä MPK Keski-Suomen kokonaisuudessaan. Näiden erinomaisten yhteisöjen lisäksi uskallan väittää että Marikan, Mikan, Samin, Kaj'n, Rikun ja Karin apua tämän kirjan tekeminen ei olisi onnistunut ollenkaan. Kiitos teille avusta tämän kirjan tekemisen aikana, mutta ennen kaikkea kiitos siitä avusta ja opista jonka olen teiltä saanut vuosien saatossa.
Sisällysluettelo Esipuhe Kari Kilpeläinen...7 Johdanto taktiseen aseenkäsittelyyn...15 Taktinen aseenkäsittely...17 Turvallisuus radalla...19 Kurssi ja harjoittelu...20 Aseet ja varusteet...21 Kurssi 1 Aseenkäsittelyn perusteet...27 Ampuma-asennon rakenne...29 Tähtäinkuva...31 Laukaiseminen...33 Putkinäön rikkominen...34 Valmiusasennot ja ampumavalmius...36 Aseen lataaminen...38 Ampuma-asento seisten...41 Ampuma-asento polvelta...42 Ampuma-asento maaten...43 Ampuma-asento kyykystä...43 Ampuma-asento istuen...44 Ampuma-asento selinmaakuulla...44 Aseen "lyhentäminen"...45 Ampuma-asennot varsinaisen tukikäden puolelta...46 Vaihtoehtoiset kantoasennot...47 Kääntyminen aseen kanssa...48 Vaihto vara-aseeseen...50 Pikalippaanvaihto...51 Taktinen lippaanvaihto...53 Kaksoislaukaus...54 Häiriön poistaminen...56 Kurssi 2 Aseenkäsittelyn jatkokurssi...59 Taisteluvarustuksen käyttö...61 Ampuminen suojanaamarin (M95) kanssa...66 Ampuminen molemmilta puolilta...67
Aseen puolen vaihto...68 Ampuminen yhdellä kädellä...70 Lippaanvaihto yhdellä kädellä...71 Häiriön poistaminen yhdellä kädellä...72 Suojan käyttö...74 Sovelletut ampuma-asennot...76 Maalin vaihto...78 Position "Sul"...79 Käännökset asennoista...80 Polviasennosta...80 Makuuasennosta...81 Liikkuminen aseenkäyttötilanteessa...83 Liikkuminen ase ampumavalmiina...83 "Duck walk" eteen ja taakse...84 Liikkuminen sivuttain...84 Ampuminen pimeässä...86 Yleistä valaisun käytöstä...87 Lippaanvaihdot ym. pimeässä...88 Ampuminen valonvahvistinta käyttäen...88 Kurssi 3 Ase taistelutilanteessa...91 Lähitaistelu...93 Lähitaistelun periaatteet...93 Torjunnat aseettomina...94 Torjunnat aseen kanssa...95 Vastahyökkäys aseettomana...96 Kivääri lyömä-aseena...97 Etäisyystekniikka...99 Kiväärillä ampuminen lähitilanteissa...100 Aseen riistäminen lähitilanteessa...100 Osumapisteen valinta...103 Maalin valinta...104 Toiminta joukon osana...105 Eteneminen ja irtautuminen...105 Lippaanvaihdot ja häiriönpoistot...107
Nurkkatekniikat...108 Siivuttaminen...108 Nurkan haltuunottaminen...110 Valaisutekniikat tst-parin kanssa...112 Toiminta ryhmässä...113 "Vahva seinä" neljällä miehellä...113 Liitteet...117 Aikataulu - Kurssi 1, Aseenkäsittelyn peruskurssi...119 Aikataulu - Kurssi 2, Aseenkäsittelyn jatkokurssi...120 Aikataulu - Kurssi 3, Ase taistelutilanteessa...121 Käsimerkit...122 Luettavaa...125 Katseltavaa...126
Johdanto taktiseen aseenkäsittelyyn 15
16
Taktinen aseenkäsittely Taktinen aseenkäsittely tarkoittaa tämän kurssin puitteissa aseen käyttämistä taisteluvälineenä sodassa tai sotaan rinnastettavassa toimintaympäristössä. Vaikka valtaosa esitetyistä tekniikoista sinänsä toimisivat muussakin toimintaympäristössä, on kaiken ajattelun lähtökohtana ollut nimenomaisesti ollut parantaa reserviläisen kykyä käyttää ampuma-asetta taistelutilanteessa. Taistelutilanne lähtökohtana asettaa erityisiä vaatimuksia harjoiteltaville tekniikoille. Stressitilanteessa ihminen kokee ympäristönsä varsin eri tavalla normaalielämän tilanteisiin verrattuna. Samoin ihmisen toimintakyky muuttuu stressin myötä. Esitetyt tekniikat on valittu siten että ne toisaalta hyödyntävät ihmisen luontaisia vaistoja sekä sellaista motoriikkaa joka stressitilanteessa toimii hyvin, kun taas toisaalta ne minimoivat stressin negatiivisia vaikutuksia aseenkäsittelykykyyn. Tekniikat tehdään stressitilanteessa hyvän toimintakyvyn omaavilla suurilla lihaksilla, minkä lisäksi ne ovat yksinkertaisia, ekonomisia ja mahdollisimman helposti omaksuttavia liikkeitä ja liikesarjoja. Tekniikoihin on myös sisällytetty muutamia ratkaisuja ongelmatilanteisiin jotka muuten vaatisivat ajattelua. Nämä tekniikat siirtävät vaadittavia toimintoja lihasmuistiin automaatioksi, jolloin toiminta on mahdollisimman tehokasta myös vaikeissa olosuhteissa ja fyysisen sekä henkisen paineen alla. Mikään esitetyistä tekniikoista ei ole kirjoittajan kehittämä. Valtaosa länsimaisen aseellisen taistelun tekniikoista perustuu muutamien alan pioneerien työhön ja tuosta pohjatyöstä jatkokehiteltyihin menetelmiin. Kaikki kirjassa esitetty tieto on siis löydettävissä myös muista lähteistä. Samoin esitetyistä tekniikoista on mahdollista löytää lukematon määrä erilaisia variaatioita, joista jokaisessa painotetaan osa-alueiden tärkeyttä hieman eri tavoin. Kirjassa esitetään kirjoittajan mielestä suomalaisiin olosuhteisiin parhaiten sopiva toimintatapa, mutta myös kaikki muut turvalliset tekniikat ovat 17
mahdollisia. Tekniikoissa ei ole oikeita tai vääriä tapoja, on vain parempia ja huonompia. Kaiken lisäksi tämän paremmuudenkin on jokaisen määriteltävä itse omien tarpeidensa ja ruumiinrakenteensa mukaan. Edelleen: tekniikoiden valinnassa tähän kirjaan on painotettu niiden toimivuutta paineen alaisena ja myös vaikeissa olosuhteissa, niihin sisältyvien liikkeiden yksinkertaisuutta ja vähyyttä, sekä niiden toimivuutta erilaisissa varustuksissa. Tämä kirjanen on tehty kurssimateriaaliksi taktisen aseenkäsittelyn kurssille. Kurssilla sinun on mahdollista oppia tekemään esitetyt tekniikat oikein, mutta varsinainen oppiminen tapahtuu pitkän aikavälin kuluessa toistamalla tekniikoita lihasmuistiin omien ampumaharjoituksien aikana. Opetettavat asiat ovat yksinkertaisia, mutta niiden oikea oppiminen vaatii tuhansia toistoja, koska ainoastaan tekniikoiden jatkuva harjoittelu takaa niiden toimivuuden silloin, kun niitä oikeasti tarvitaan. Harjoittele, ole valmis. Tämän kirjan osittainen kopioiminen MPK:n sekä Puolustusvoimien koulutus- ja harjoituskäyttöön on sallittu. 18
Turvallisuus radalla Aseiden kanssa radalla ja sen ulkopuolella toimittaessa on muistettava seuraavat 4 sääntöä: 1. Käsittele kaikkia aseita niin kuin ne olisivat ladattuja Tarkasta kuitenkin aina aseen käteen ottaessasi että se ei ole ladattu. 2. Tiedä aina mihin aseesi piippu osoittaa, äläkä osoita sillä ikinä ketään tai mitään arvokasta (laser-sääntö) Ase on vaarallinen piipun suunnassa, joten piippu pidetään aina suunnattuna turvalliseen suuntaan. 3. Liipaisinsormi laitetaan liipaisinkaaren sisään vasta kun on tehty laukaisupäätös Ehjä nykyaikainen palvelusase ei laukea kuin liipaisimesta vedettäessä. Toisaalta taas kehon luonnolliset reaktiot voivat koukistaa sormet ilman tietoista päätöstä: jos sormi on tällöin liipaisin kaaren sisällä niin ase laukeaa. 4. Tiedä mitä on maalisi edessä ja takana ennen kuin ammut. Ammuttu luoti on aina riski. Tavallisen pistoolinkin luoti läpäisee helposti useita kevyitä väliseiniä. Se voi myös osuessaan läpäistä maalisi, ja tuhota jotain sinulle tai muille arvokasta sen takana. Toiminta ampumaradalla on turvallista ainoastaan, jos näitä edellä mainittuja turvallisuussääntöjä noudatetaan. Näiden sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa kurssilta poistamiseen. Tämä kirja on tarkoitettu ainoastaan ohjatun opiskelun tueksi, ei pelkkään itseopiskeluun ilman valvontaa. Kurssin järjestelyissä on lisäksi erityisesti huomioitava Puolustusvoimien harjoituksissa tai radoilla toimittaessa voimassa olevat varomääräykset sekä kyseisen radan johtosääntö! Vaikka toimittaisiin yksityisellä radalla on ehdottomasti noudatettava myös kyseisen radan sääntöjä ammuntojen toteuttamisessa. 19
Kurssi ja harjoittelu Taktisen aseenkäsittelyn kurssit antavat kurssilaisille valmiuden harjoitella opetettuja tekniikoita oikeaoppisesti. Kurssilla ei kenestäkään voi tehdä osaavaa aseen käyttäjää, sillä todellinen oppiminen ja sitä kautta osaaminen perustuu jatkuvaan harjoitteluun. Tämä korostuu erityisesti taktisessa aseenkäsittelyssä, sillä taistelutilanteessa fyysisten toimintojen on oltava automatisoituja liikesarjoja. Tässä mielessä aseenkäsittelyn harjoittelun voi hyvin rinnastaa esimerkiksi kamppailulajien harjoitteluun jossa isku-, potku- ja torjuntaliikkeiden sarjoja toistetaan niin paljon että varsinaisen liikkeen suorittaminen ei lopulta vaadi ajatustyötä. Näin kamppailija voi keskittyä oman taistelunsa jatkamisen pohdintaan sekä vastustajan liikkeiden seuraamiseen, kehon tehdessä mekaanisen kamppailun. Samoin aseellisessa taistelussa henkiset voimavarat on suunnattava ympäröivän taistelukentän tapahtumien seuraamiseen, maalien etsimiseen ja uhkien havaitsemiseen. Aseen on oltava niin hyvin käyttäjänsä hallinnassa, että se on lähes osa käyttäjänsä kehoa. Kun taistelija havaitsee maalin on aseen noustava viipymättä oikeaoppiseen ja tarkkaan ampuma-asentoon. Tämän on tapahduttava ajattelematta ja nopeammin kuin maalista muodostuu uhka taistelijalle itselleen tai joukolle, johon hän kuuluu. Toisaalta taas aseen on aina ja kaikkialla oltava vaaraton niin käyttäjälleen kuin muille omalla puolella taisteleville, jotta omilta tappioilta voidaan välttyä. Aseen käytön turvallisuus ja tehokkuus ovat siis aivan yhtä tärkeitä tekijöitä taistelutilanteessa selviämisen kannalta. Ainoa tapa oppia toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti on toimia aina ja kaikkialla samojen periaatteiden mukaan, ja tehdä niiden avulla oikeaoppisesta aseenkäsittelystä toinen luonto. Tällöin oikeat toimintatavat rekisteröityvät ampujan lihasmuistiin ja ovat aina käytettävissä kun tilanne sitä vaatii. 20
Aseet ja varusteet ASE Normaali nykyaikainen rynnäkkökivääri on keskitehoista kiväärinpatruunaa käyttävä ase, jolla voi ampua sekä itselataavaa kertatulta, että sarja- tai pursketulta. Tyypillisiä rynnäkkökiväärin patruunoita ovat esimerkiksi 5.56x45 NATO, tai itäistä alkuperää olevat 5.45x39 ja 7.62x39. Ase on useimmiten varustettu 30 patruunan lippaalla, tosin erilaisia lippaita on saatavilla suuri valikoima. Erot aseiden välille syntyvät kaliiberin lisäksi aseen latausmekanismin toimintatavasta, rungon geometriasta sekä rakenteen ominaispiirteistä. Aseen lataamiseen käytetään useimmiten patruunan syttymisen muodostamia palokaasuja, joiden avulla lukkolaite saadaan avattua ja lataamaan uusi patruuna. Ruutikaasut joko johdetaan suoraan luistia ja lukkoa liikuttamaan (suora kaasujärjestelmä, esim: AR-15) tai männän välityksellä. Jos mäntä on luistissa kiinni, puhutaan pitkäiskuisesta mekanismista, ja jos taas mäntä ainoastaan sysää luistin liikkeelle, on kyseessä 21