Vastuullinen asumisen markkina Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti 18.9.2018
Millainen on vastuullinen asuntomarkkina? Taloudellinen vastuullisuus Vastuullisuus Sosiaalinen vastuullisuus Ympäristövastuullisuus 2
Vastuullisuusnäkökulmia: Kestävän kehityksen asuntomarkkina? 3
Ympäristövastuullisuus: asumisella on kokoaan suurempi merkitys ympäristölle Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen 2012 Asuminen ja energia Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Kulttuuri ja vapaa-aika Muut tavarat ja palvelut Hotellit, kahvilat ja ravintolat Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Terveys Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Koulutus 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Osuus kasvihuonekaasupäästöistä Osuus kulutuksesta Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus 4
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Taloudellinen/sosiaalinen vastuullisuus: asuminen vie yhä suuremman osan tuloista 35 30 Kotitalouksien kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan 1975-2017 (%) Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Vaatetus ja jalkineet Asuminen Sisustus ja kodinhoito Terveys Kuljetus ja tietoliikenne Virkistys, kulttuuri ja koulutus Hotellit, kahvilat ja ravintolat Sekalaiset tavarat ja palvelut 25 20 15 10 5 0 5
6 Asuntomarkkinoiden muutospaineet ja vastuullisuus
Kuka ostaa asuntoja tulevaisuudessa? Väestön muutos 2017-2040 maakunnittain Väestön muutos 2017-2040 eräissä kunnissa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi 7% 6% 5% 9% 16% Espoo Helsinki Oulu Vantaa 22% 18% 18% 17% Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme 3% 2% 1% 0% Seinäjoki Tampere Vaasa 17% 14% 13% Etelä-Pohjanmaa 0% Pihtipudas -25% Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Satakunta -3% -3% -4% 0% Rautjärvi Suomussalmi Salla -26% -27% -27% Etelä-Karjala -4% Kyyjärvi -27% Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu KOKO MAA -11% -9% -6% 6% Juuka Hyrynsalmi KOKO MAA -28% -28% 6% -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15% 20% Lähde: Väestöennuste, Tilastokeskus -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% Lähde: Väestöennuste, Tilastokeskus 7
1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuka ostaa asuntoja tulevaisuudessa? Asuntokunnat koon mukaan 1985-2017 (lkm) Asuntokunnat koon mukaan 1985-2017 (% asuntokunnista) 1 400 000 1 200 000 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4+ henkilöä 50% 45% 40% 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4+ henkilöä 43 % 1 000 000 35% 33% 800 000 30% 25% 600 000 20% 400 000 15% 13% 200 000 10% 5% 10% 0 0% 8
Kenellä on valta tulevaisuudessa? 25% Vanhustalouksien* osuus kotitalouksien kokonaiskulutuksesta 1985-2016 20% 21% 15% 10% 8% 9% 10% 12% 11% 13% 15% 5% 0% 1985 1990 1995 1998 2001 2006 2012 2016 * Yli 64-vuotiaiden kotitaloudet Datalähde: Kulutustutkimus, Laskelmat: Nordea 9
Iso kuva: työikäisen väestön määrä laskee, yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa Väestö ikäluokittain 1865-2065 4 000 000-14 15-64 65-74 75-3 500 000 3 000 000 2 500 000 Työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun 2009 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1865 1875 1885 1895 1905 1915 1925 1935 1945 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne & Väestöennuste 10
11 Kenen vastuulla vastuullisuus on?
Kenen vastuulla asuntomarkkinoiden vastuullisuus on? Kunnat kaavoitus sääntely Valtio sääntely verotus Kestävä kehitys Asuntorahoittajat Vastuullinen asuntorahoitus Vihreät asuntolainat Asuntosijoittajat Vastuullinen sijoittaminen 12
Miten julkinen sektori voi edistää vastuullisuutta? Sääntely Rakentamismääräykset Kannustimet Vuokrasääntely? Asuntojen koon sääntely? (pitäisikö pienet yksiöt kieltää?) Hyvää tarkoittava sääntely voi johtaa jopa haitallisiin lopputuloksiin, jos kannustimiin ei kiinnitetä huomiota Kaavoitus Tehokkain keino asumisen hintapaineisiin: lisätään tarjontaa Kaavoituksella on suuri vaikutus asumisen sosiaaliseen vastuullisuuteen 13
Onko vastuullisuus kannattava sijoitus tai jopa tuplaosinko? Taloustieteessä ympäristöveroihin liitetään double divident -mahdollisuus: 1. Ympäristöverot parantavat ympäristön tilaa (ulkoisvaikutuksille hinta) 2. Ympäristöverojen tuotoilla voidaan keventää talouskasvulle haitallisempia veroja OECD: Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat myös taloudellisesti kannattavia (sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä) Onko esim. energiatehokkuuden parantaminen tuplaosinko; kustannussäästöjä & ympäristöteko? 14
15 Vastuullinen asumisen markkina
Asuminen ja asuntomarkkina on oleellinen kestävän kehityksen osa-alue Asunto ei ole vain varallisuuserä tai kulutusmuoto: asunto on koti Asuminen tuottaa kolmasosan kotitalouksien kasvihuonekaasupäätöistä: asuminen on kokoaan suurempi ympäristötekijä Asuntomarkkinoilla on monia toimijoita ja monia näkökulmia vastuullisuuteen Asuntorahoittajat Asuntosijoittajat Valtio Kunnat Sääntely voi olla keino vastuullisuuden edistämisessä, mutta huonosti suunniteltu säätely voi johtaa jopa haitallisiin lopputuloksiin Vastuullisuus voi olla kannattavaa sekä yhteiskunnan että sijoittajan näkökulmasta; ovatko tuplaosingot mahdollisia? 16
Millainen on vastuullinen asuntomarkkina? Taloudellinen vastuullisuus Vastuullisuus Sosiaalinen vastuullisuus Ympäristövastuullisuus 17
Kiitos! Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti olli.karkkainen@nordea.com Disclaimer: Nordea Markets on Nordean kansainvälisen pääomamarkkinatoiminnan kaupallinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa. Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitus- tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Palveluntarjoaja: Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Satamaradankatu 5, 00020 NORDEA, Y-tunnus 1703218-0 Nordea Bank AB (publ), julkinen osakeyhtiö, kotipaikka Tukholma, rek.nro 516406-0120, rekisteriviranomainen Yhtiövirasto, Ruotsi