KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

FI FI FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 430 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Forest Focus -toimintasuunnitelman toteutuksesta metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus) 17 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2152/2003 mukaisesti - Loppukertomus SEK(2010) 978 FI FI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Forest Focus -toimintasuunnitelman toteutuksesta metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus) 17 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2152/2003 mukaisesti - Loppukertomus 1. JOHDANTO JA KESKEISET SAAVUTUKSET Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2152/2003 (Forest Focus -asetus 1 ) tavoitteena oli perustaa toimintasuunnitelma Euroopan unionin metsien tilan ja ympäristövuorovaikutusten pitkäaikaista seurantaa varten. Toimintasuunnitelmassa jatkettiin olemassa olevia seurantaverkkoja, jotka liittyvät ilman epäpuhtauksiin ja niiden metsiin kohdistuviin vaikutuksiin, metsäpaloihin ja niiden syihin ja seurauksiin sekä metsäpalojen ehkäisytoimiin myönnettyyn yhteisrahoitukseen. Lisäksi toimintasuunnitelmalla laajennettiin EU:n metsien seurannan soveltamisalaa, koska sitä koskevassa asetuksessa säädettiin maaperää, biologista monimuotoisuutta, hiilen sitomista, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja metsien suojaavia tehtäviä koskevien tietojen keruusta. Asetuksen 18 ja 19 artiklassa komission edellytetään toimittavan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus toimintasuunnitelman toteutuksesta. Kertomuksessa on määrä tarkastella toimintasuunnitelman tehokkuutta, jotta saadaan perusteet päätöksille kyseisten toimien jatkamisesta. Nyt kun kaikki kansalliset ohjelmat on pantu täytäntöön ja rahoitusmenettelyt saatu päätökseen, tämä kertomus vastaa kyseiseen vaatimukseen ja täydentää edellistä 22. tammikuuta 2008 päivättyä "väliaikaista" toteutuskertomusta 2. Molempien kertomusten tavoitteena on ollut selvittää, miten Forest Focus -toimintasuunnitelma toteutettiin kokonaisuudessaan vuosina 2003 2010. Ne toimivat pohjana tulevien seurantatarpeiden tarkastelulle ja ovat apuna kuulemismenettelyssä, joka käynnistettiin metsien suojelusta ja metsätiedosta EU:ssa laaditun vihreän kirjan yhteydessä sen selvittämiseksi, miten metsätietoa olisi tulevaisuudessa käsiteltävä. Kuten tammikuussa 2008 laaditussa kertomuksessa jo mainittiin, Forest Focus -asetuksen täytäntöönpano kesti kauemmin kuin kaavaillut neljä vuotta. Tämä kertomus täydentää edellistä kertomusta, ja sen tärkeimpänä tavoitteena on selvittää Forest Focus -määrärahojen käyttöä. Tähän kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selvitetään yksityiskohtaisesti, miten kansalliset toimivaltaiset elimet ovat käyttäneet kyseisiä määrärahoja. Tavoitteet on yleisesti ottaen saavutettu, ja etenkin korkeaa toteutusastetta voidaan pitää hyvänä tuloksena. Forest Focusin myötä aiempaan metsien seurantaa ja metsäpalojen ehkäisyä koskevaan lainsäädäntöön on alettu soveltaa yhdennettyä lähestymistapaa. Toimintasuunnitelman mukaisesti on perustettu Forest Focus -tietokanta, joka sisältää koostetietoja EU:n metsien tilasta. Toimintasuunnitelman viivästynyt käynnistäminen on aiheuttanut ongelmia kansallisille toimivaltaisille elimille, jotka ovat vastuussa kansallisissa ohjelmissa 1 2 EUVL L 324, 11.12.2003, s. 1. SEC(2008) 30; KOM(2008) 6 lopullinen FI 2 FI

määrättyjen toimien täytäntöönpanosta. Alun perin suunniteltuja toimia jouduttiin kuitenkin perumaan vain joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa. Toimintasuunnitelman perusteella on kerätty tietoja metsistä ja erityisesti maaperästä ja biologisesta monimuotoisuudesta. Näin on ensimmäistä kertaa laajennettu metsien seurannan soveltamisalaa. Maaperää ja maanpäällistä biologista monimuotoisuutta koskevat tiedot ovat osa toimintasuunnitelman mukaisesti perustettua Biosoiltietokantaa. Merkittävä osuus määrärahoista varattiin tutkimuksiin ja demonstraatiohankkeisiin, jotka käsittelivät biologista monimuotoisuutta, hiilivarastoja, metsien maaperän biologista monimuotoisuutta, metsäpaloja, otsonia, ilmastonmuutosta, geneettistä monimuotoisuutta, sieniä, jäkäliä ja muita metsiin liittyviä seikkoja. Metsäpalojen ehkäisemiseksi on perustettu metsäpaloja koskeva eurooppalainen tietojärjestelmä (EFFIS), jota on kehitetty toimintasuunnitelman nojalla edelleen. Mainitsemisen arvoisia ovat erityisesti moduulit, jotka liittyvät Natura 2000 -verkkoon ja metsiin, arvioituihin ilmakehään joutuviin päästöihin tai metsäpalojen jälkeiseen maaperän eroosioon. EFFIS on tästä syystä nyt keskeinen osa Euroopan metsäpalojen seurantaa, ja sen ylläpito on taattu vuoden 2010 loppuun asti Euroopan parlamentin vaatimaan pilottihankkeen ansiosta. 2. YLEISKATSAUS FOREST FOCUS -ASETUKSEEN Sen jälkeen, kun yhteisön metsien suojelusta ilmansaasteilta annetun asetuksen (ETY) N:o 3528/86 3 ja metsäpalojen torjunnasta yhteisössä annetun asetuksen (ETY) N:o 2158/92 4 voimassaolo päättyi vuoden 2002 lopussa, annettiin Forest Focus -asetus, jonka oli määrä olla voimassa neljä vuotta. Sen tavoitteena oli varmistaa tämän yhteisen seurannan jatkaminen pitkällä aikavälillä ja sen kehittäminen edelleen. Arvioitu kokonaisbudjetti Forest Focus -toimintasuunnitelman toteuttamiseksi kyseisellä kaudella oli 65 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioiden nimeämien 41 toimivaltaisen viranomaisen 5 ja Euroopan komission välillä tehtiin 123 sopimusta, kuten 3 jaksossa todetaan. Kansalliset viranomaiset laativat kausiksi 2003 2004 ja 2005 2006 kaksivuotisia kansallisia ohjelmia 6, jotka sisälsivät kehitettävien toimien ja selvitysten kuvauksen. Toimintasuunnitelmassa sallittiin enintään 50-prosenttinen EU:n rahoitus seurantatoimien, EFFIS-järjestelmän kehittämisen, metsäpaloja koskevien tutkimusten, valistuskampanjoiden, erityiskoulutusten ja metsäpalojen ehkäisytoimien yhteydessä. Myös toimintasuunnitelman tarkistamiseen ja uusien seurantatoimien määrittelyyn tähtääviin tutkimuksiin voitiin myöntää enintään 50 prosentin osarahoitus. 3 4 5 6 EYVL L 326, 21.11.1986, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 804/2002 (EYVL L 132, 17.5.2002, s. 1). EYVL L 217, 31.7.1992, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 805/2002 (EYVL L 132, 17.5.2002, s. 3). SEC(2010) 978. Ks. asiakirjassa KOM(2008) 6 lopullinen ja SEC(2008) 30 olevan 2.2 kohdan ("Toiminta") mukainen väliaikainen toteuttamiskertomus. FI 3 FI

Toimintasuunnitelman kehittämistä edelleen, tietojen yhdenmukaisen keräämisen ja jakelun edistämistä sekä tietojen arvioinnin parantamista ja tietojen laatua koskevia tutkimuksia, kokeita ja demonstraatiohankkeita osarahoitettiin 75 prosenttiin asti kustannuksista. Kansallisten ohjelmien ohella 16 prosenttia määrärahoista osoitettiin seuraaviin Forest Focus -toimiin: Komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) tarjoama yleinen tieteellinen ja tekninen tuki, Forest Focus -tietokannan perustaminen ja hallinnointi, Euroopan metsätietokeskuksen (EFDAC) koordinointi, EFFIS-järjestelmän ylläpito ja parantaminen sekä tutkimusten, kokeiden ja demonstraatiohankkeiden koordinointi. Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission alaisen, ilmansaasteiden metsävaikutusten arvioimista ja seuraamista koskevan kansainvälisen yhteistyöohjelman (ICP-Forests) 7 kanssa tehty sopimus, jonka tavoitteena oli koota yhteen tason I seurantaverkossa kerätyt tiedot. Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission kanssa tehty sopimus raportin "State of forests and sustainable forest management in Europe 2007" 8 kirjoittamisesta. Väliraportin "Development and review of the Forest Focus scheme" 9 laatiminen. Kokousten ja konferenssien järjestäminen toimintasuunnitelman nojalla rahoitetuista toimista saatujen tulosten levittämiseksi. 10 3. TULOKSET 3.1. Forest Focus -tietokanta Yksi Forest Focus -toimintasuunnitelman tärkeimpiä tuloksia on ollut Forest Focus -tietokanta, joka sisältää tietoa ilmansaasteiden vaikutuksista metsiin. Se koostuu tiedoista, joilla mitataan latvuston kuntoa (värivikoja ja lehti-/neulaskatoa) tason I seurantaverkkoon kuuluvilla 6000 havaintoalalla ja tason II intensiiviseen seurantaan kuuluvilla 800 havaintoalalla. Intensiivisen seurannan yhteydessä kerättiin myös kasvua, maanestettä, laskeumaa ja pintakasvillisuuden lehvästön kemiallista koostumusta koskevia tietoja, jotka ovat osa tietokantaa. Havaintoaloilta saatuja validoituja tietoja voidaan tietosuojasyistä luovuttaa vain toimivaltaisille viranomaisille. Koostetietoja on saatavissa ja käytettävissä EFDAC:sta. Metsien terveydestä ja seurannasta on laadittu useita raportteja, jotka ovat yleisesti saatavilla, esim. YTK:n raportit ja ICP:n vuosittaiset metsäraportit. 7 8 9 10 Koska ilman epäpuhtauksien mahdollisiin metsävaikutuksiin alettiin kiinnittää yhä enemmän yleistä huomiota, perustettiin vuonna 1985 YK/ECE:n alainen yhteistyöohjelma (International Cooperative Programme on the Assessment and Monitoring of Air Pollution Effects on Forests/ICP Forests) ilmansaasteiden metsävaikutusten arvioimiseksi ja seuraamiseksi. ICP Forests -metsäohjelma perustuu kansainväliseen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen (CLRTAP). Tason I ja II havaintoalat ovat yhteisiä Forest Focus -ohjelman kanssa. ICP Forests -ohjelmaan osallistuu tällä hetkellä 40 maata. Katso myös: http://www.icp-forests.org/political.htm http://www.mcpfe.org/filestore/mcpfe/publications/pdf/state_of_europes_forests_2007.pdf http://ec.europa.eu/environment/forests/pdf/final_report.pdf http://ec.europa.eu/environment/forests/pdf/biosoil_brochure2010.pdf FI 4 FI

Laaja-alaisesta tason I seurannasta saatujen tietojen ensimmäinen arviointi tarjoaa tietoa latvuston lehti-/neulaskadosta ja värivioista sekä siitä, miten kyseiset, metsien terveyden indikaattorina käytettävät muuttujat ovat ajan myötä kehittyneet. Intensiiviseen tason II seurantaan kuuluneilla havaintoaloilla tehdyt mittaukset ja havainnot ovat tarjonneet tietoja seuraavista seikoista: Tärkeimpien havu- ja lehtipuulajien keskimääräinen neulas- ja lehtikato ottaen huomioon yleinen EU:n laajuinen vakaa suuntaus ja paikalliset vaihtelut, jotka liittyvät kuivuuskausiin, erittäin korkeisiin lämpötiloihin jne. Havaintoalojen ylempien kivennäiskerrosten ph-arvot, jotka vaihtelevat kyseisten alojen sijainnin mukaan. Rikkilaskeumien keskimääräiset pitoisuudet, jotka ovat yleisesti ottaen alentuneet 25 prosenttia vuosien 2000 ja 2005 välillä, kun taas keskimääräiset typpilaskeumat ovat samalla kaudella pysyneet melko muuttumattomina 11. Puiden mitat ja metsien kasvu havaintoalaa kohden, viiden vuoden välein mitattuna. Meteorologiset tiedot (keskilämpötila ja vuotuinen sademäärä), joiden perusteella voidaan selvittää sääolojen vaikutusta metsien kuntoon ja selittää yksittäisiä paikallisia vaihteluja äärimmäisten ilmastojaksojen yhteydessä. Pintakasvillisuus, kasvilajien runsaus (mitattu kerroksittain puut, pensaat, ruohokasvit, sammaleet ilmoitetun lajimäärän perusteella) ja ajan myötä tapahtuneet lajirunsauden muutokset. Latvuston kuntoa koskevien havaintojen avulla on mahdollista arvioida metsien terveyden nykytilaa ja kehitystä ottaen huomioon kaudelta 2003 2006 saadut tulokset ja aiemmat, kaudella 1986 2002 toteutetusta metsien seurannasta saadut tiedot. Latvuston kuntoa mittaava indikaattori osoitti metsien tilan heikentyneen vuonna 2003, jolloin Euroopassa oli erittäin kuivaa ja lämmintä. Indikaattorin mukaan lehti-/neulaskato väheni seuraavina vuosina jonkin verran tarkastelluista lajeista ja alueista riippuen. Intensiivisen seurantaverkon alkuperäisenä tavoitteena oli ekstrapoloida tulokset EU:n laajuisten edustavien tietojen laatimiseksi. Tätä tavoitetta ei saavutettu tason II järjestelmää koskeneiden tarkkojen tilastotietojen puutteen vuoksi. Tulosten johtaminen EU:n tason intensiivisestä seurannasta vaatii vielä lisätutkimusta. Forest Focus -tietokantaa on käytetty aiemmin, kun on arvioitu ennustettujen ilmaston muutosten vaikutuksia yleisimpien puulajien elinympäristöihin ja kasvillisuuden muutoksiin 12. Tämä auttaa ymmärtämään, miten metsien lajit saattavat vaihtaa paikkaa EU:n alueella, kun ilmasto-olot muuttuvat ajan mittaan. Tietokannasta saaduista tiedoista voi olla hyötyä myös kansainvälisen politiikan prosesseille, kuten YK:n biologista monimuotoisuutta koskevalle yleissopimukselle, Forest Europe -prosessille tai ilmastonmuutosta koskevalle YK:n puitesopimukselle. 11 12 Metsien tila Euroopassa: Kertomus vuodelta 2008. http://forest.jrc.ec.europa.eu/climate-change FI 5 FI

3.2. Metsäpalojen ehkäisytoimet ja metsäpaloja koskeva eurooppalainen tietojärjestelmä Forest Focus -toimintasuunnitelman nojalla osarahoitettuihin metsäpalojen ehkäisytoimiin kuului metsäautoteiden, metsäteiden, vedenottopaikkojen ja katkaisulinjojen rakentamista, tulenarkojen alueiden raivaamista ja hakkaamista, seuranta- ja viestintälaitteiden käyttöönottoa, valistuskampanjoita ja erityiskoulutusta. Kuten vuoden 2008 väliaikaisessa toteuttamiskertomuksessa kuvaillaan, komissio kehitti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa metsäpaloja koskevan eurooppalaisen tietojärjestelmän (EFFIS), joka tarjoaa puitteet kattavalle ja intensiiviselle tiedonvaihdolle metsäpalojen ja niiden ympäristövaikutusten seurannan ja kartoituksen alalla. EFFIS-järjestelmän toiminnan osana julkaistaan metsäpaloista eniten kärsineiden maiden kanssa laadittuja vuosiraportteja, uutiskirjeitä, Natura 2000 -verkoston puitteissa tehtyjä vahinkoarvioita ja metsiä koskevien myrskytuhojen arviointiraportteja 13. EFFIS on käytössä myös pelastuspalvelutoimia koordinoivassa komission seuranta- ja tiedotuskeskuksessa. 3.3. Tutkimukset Kansallisten ohjelmien mukaisesti 143 tutkimusta ja demonstraatiohanketta on osarahoitettu Forest Focus -toimintasuunnitelman nojalla 14. Niiden tavoitteena oli lisätä tietämystä metsäpaloista, biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvista ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ilmastonmuutoksen yhteyksistä hiilen sitomiseen, metsien maaperään, biologisen monimuotoisuuden indikaattoreihin, sieniin, jäkäliin, geneettiseen monimuotoisuuteen, integroituun tuholaistorjuntaan ja muihin metsiin liittyviin seikkoihin. Metsien maaperän seurannan ja biologisen monimuotoisuuden kehittämiseen tähtäävässä Biosoil-hankkeessa 15 toteutettiin 59 demonstraatiohanketta, jotka osarahoitettiin 75-prosenttisesti. Hanke jaettiin kahteen osaan, joista toinen koski maaperää ja toinen biologista monimuotoisuutta. Biosoilin tuloksena metsien biologista monimuotoisuutta koskevia tietoja on kerätty 3 379:stä tason 1 havaintoalasta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU:n tasolla on laadittu inventaario metsien biologisen monimuotoisuuden osatekijöistä. Yhdenmukaistettuja tietoja on kerätty eri puulajien läpimitoista ja korkeudesta, kelopuista, metsiköistä, latvustosta ja pintakasvullisuudesta sekä metsälajien luokittelusta. Maaperän kemialliset ja fysikaaliset parametrit (eli ph, typpi, hiilivarasto jne.) sekä kootut biologisen monimuotoisuuden indikaattorit sisältyvät YTK:n hallinnoimaan Biosol-tietokantaan. Kansallisten ohjelmien mukaisesti laadittujen tutkimusten lisäksi YTK käynnisti kahdeksan tutkimusta ja koordinoi niitä. Niissä keskityttiin ilmastonmuutokseen, metsäpaloihin, kansallisten metsäinventaarioiden yhdenmukaistamiseen, metsien suojaaviin tehtäviin sekä Biosolin demonstraatiohankkeen erääseen osaan. 13 14 15 http://effis.jrc.ec.europa.eu/reports Ks. Forest Focus -ohjelman C-tutkimuksia käsittelevä liite I. http://biosoil.jrc.it/ FI 6 FI

4. RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN 4.1. Varojen jakautuminen eri toimien välillä kaudella 2003 2006 Toimintasuunnitelman kokonaisbudjetista (65 miljoonaa euroa) yhteensä 56 468 222 euroa myönnettiin kansallisten ohjelmien toteuttamiseen. Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa tehtyyn sopimukseen, toimintasuunnitelman väliarvioinnin laatimiseen, ICP Forests -ohjelman kanssa tehtyyn sopimukseen ja eri asiantuntijatapaamisiin ja konferensseihin myönnettiin yhteensä 7 587 586 euroa. Toimintasuunnitelman toteutukseen sidotusta kokonaisbudjetista suurin osa varattiin intensiiviseurantaan kuuluviin havaintoaloihin (yli 21 miljoonaa euroa), toiseksi suurin osa tutkimuksiin ja demonstraatiohankkeisiin (17 miljoonaa euroa) ja seuraavaksi suurin osa metsäpalojen ehkäisytoimiin sekä EFFIS:n kehittämiseen (yli 9 miljoonaa euroa) 16. Metsien biologista monimuotoisuutta, maaperää, hiiltä, ilmastonmuutosta, genetiikkaa tms. koskeneiden tutkimusten ja demonstraatiohankkeiden osuus budjetista oli 30 prosenttia 17. Tämä kuvastaa sitä merkitystä, joka Forest Focus -toimintasuunnitelmassa on alusta alkaen annettu ilmansaasteisiin ja metsäpaloihin liittyvän, perinteisen metsien seurannan soveltamisalan laajentamiselle. Metsien maaperää ja biologista monimuotoisuutta koskevaan Biosoil-hankkeeseen myönnettiin 10 miljoonaa euroa: maaperää koskevaan osioon 9 miljoonaa euroa ja biologista monimuotoisuutta koskevaan osioon noin 1 miljoona euroa. 4.2. Forest Focus -toimintasuunnitelman menot ja määrärahojen käyttöaste Toimintasuunnitelman toteutuksen on määrä lakata teknisesti ja rahoituksellisesti vuoden 2010 puoliväliin mennessä. Kansallisiin Forest Focus -ohjelmiin myönnettyjen määrärahojen keskimääräinen käyttöaste on yli 86 prosenttia, ja tällä perusteella voidaan katsoa, että toimintasuunnitelman toteutus on onnistunut. Vain kolmen toimivaltaisen elimen määrärahojen käyttöaste oli alle 50 prosenttia. Ohjelman viivästyneen käynnistämisen ja siitä johtuneiden hallinnollisten rasitteiden vuoksi muutamilla toimivaltaisilla elimillä oli vaikeuksia toteuttaa toimintasuunnitelmaa, ja tästä syystä joitakin toimia jäi lopulta toteuttamatta. Toimintasuunnitelmassa käytettiin yhteensä 53 342 555,09 euroa. Kansallisissa ohjelmissa määriteltyjen toimien osuus oli 45 772 306,10 euroa, ja 7 570 248,99 euroa Forest Focus -määrärahoja käytettiin muihin tarkoituksiin. Eri toimiin käytettyjen menojen analyysistä 18 käy ilmi, että suurin osa rahoituksesta (43 %) on käytetty ilman epäpuhtauksien intensiiviseurantaan (tason II seurantaverkko). Toiseksi suurin osa (32 %) on käytetty tutkimuksiin ja demonstraatiohankkeisiin. Metsäpaloihin liittyviin toimiin käytettiin 11 prosenttia menoista. Tason I järjestelmällisen seurannan verkkoon käytettiin vain 9 prosenttia kokonaisbudjetista, ja 5 prosenttia siitä käytettiin koordinointiin ja hallintoon. 16 17 18 SEC(2010) 978. SEC(2010) 978. Lopulliset luvut perustuvat tilanteeseen 15. maaliskuuta 2010, ja niissä on otettu huomioon kaikki kyseiseen päivämäärään mennessä suoritetut loppumaksut, joita voidaan tulevaisuudessa tarkistaa, sekä viimeisiä suorittamatta olevia maksuja koskevat arviot. FI 7 FI

Arvioitaessa menojen jakautumista jäsenvaltioiden ja toimien kesken voidaan todeta, että suurin osa rahavaroista käytettiin metsien terveyden intensiiviseen seurantaan, toiseksi suurin osa tutkimusten ja demonstraatiohankkeiden kehittämiseen ja kolmanneksi suurin osa metsäpalojen seurantatoimiin. 5. PÄÄTELMÄT Toimintasuunnitelman toteuttamisesta voidaan tehdä seuraavia päätelmiä: EU:n metsien seurantaan myönnetyistä rahavaroista suurin osa on käytetty intensiiviseen seurantaverkkoon (taso II). Kyseinen verkko ei tarjoa riittävästi edustavaa tietoa EU:n metsien tilasta, vaikka siihen käytetään merkittävä osa saatavilla olevista resursseista ja varoista. Latvuston kunnon seurantaa on harjoitettu jo 20 vuotta siitä alkaen, kun EU:n metsissä alkoi näkyä merkkejä happosateen aiheuttamista vahingoista. Viimeisimpien tulosten mukaan metsien kunto on nykyisin vakaampi ja rikkipitoisuustasot ovat laskeneet samalla kun typpitasot ovat pysyneet samoina. Latvuston kunnon voidaan edelleen katsoa olevan edustava ja kustannustehokas metsien tilan indikaattori. Se antaa kuitenkin vain viitteellistä tietoa metsien terveydestä, ja sitä olisi täydennettävä muilla näkyviä vahinkoja koskevilla tiedoilla. Metsien tuleviin seurantajärjestelmiin on syytä sisällyttää muita indikaattoreita hyödyntämällä verkkoja, jotka tarjoavat johdonmukaisia EU:n tason tietoja. Metsien maaperän ja biologisen monimuotoisuuden seurantaa olisi tulevaisuudessa jatkettava, sillä se tarjoaa olennaista tietoa EU:n politiikan laadintaa varten mutta myös kansainvälisten yleissopimusten, kuten ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen noudattamisen kannalta. Metsäpalojen suhteen ja oikeusperustan puuttuessa kysymystä siitä, miten voidaan varmistaa EFFIS-järjestelmän ja komission metsäpaloja käsittelevän asiantuntijaryhmän toiminnan jatkuminen, on pohdittava uusien rahoitusnäkymien ja metsien suojelusta ja metsätiedosta laaditun vihreän kirjan 19 puitteissa. Neuvoston tästä asiasta 11. kesäkuuta 2010 20 ja 26. huhtikuuta 2010 21 antamissa päätelmissä tarjotaan komissiolle lisätukea ja ohjausta metsiin liittyvän tiedon hallinnoinnin jatkamiseksi EFFIS-järjestelmässä. Forest Focus -asetus kumottiin vuonna 2006 Life+-asetuksella (EY) N:o 614/2007 22. Tähän mennessä Life+-asetuksen nojalla on käynnistetty yksi metsien seurantahanke, jonka on määrä kestää vain kaksi vuotta (2009 ja 2010) ja joka perustuu vapaaehtoisuuteen toisin kuin Forest Focus -toimintasuunnitelma. Euroopan komissio antoi EU:n politiikan tarpeista käynnistettävän keskustelun pohjaksi edellä mainitun metsien suojelusta ja metsätiedosta laaditun vihreän kirjan 1. maaliskuuta 2010. Siinä esitellään lyhyesti EU:n metsien tämänhetkinen tila ja 19 20 21 22 KOM(2010) 66. Metsien suojelua ja metsätietoa EU:ssa koskevat neuvoston päätelmät, neuvoston asiakirja 11037/10. Metsäpalojen ehkäisemistä Euroopan unionissa koskevat neuvoston päätelmät, neuvoston asiakirja 7788/10. EUVL L 149, 9.6.2007, s. 1. FI 8 FI

yksilöidään niiden tärkeimmät ongelmat muuttuvassa ilmastossa. Tämä on osa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta laaditun valkoisen kirjan 23 seurantaa. Lisäksi siinä mainitaan nykyiset metsätietojärjestelmät ja metsien suojelun välineet ja esitetään tulevien toimintavaihtoehtojen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Julkinen kuuleminen, jossa tätä kertomusta voidaan hyödyntää merkittävänä tietolähteenä, on avoinna heinäkuun 2010 loppuun asti metsien suojelusta ja metsätiedosta käytävän keskustelun tueksi. Seuraavissa vihreän kirjan jälkeisissä vaiheissa tarkastellaan Forest Focus -asetukseen perustuvia jatkotoimia, viimeaikaisempia Life+ -asetuksen mukaisesti toteutettuja toimia ja metsien seurantaan liittyvää laajempaa kysymystä. 23 KOM(2009) 147. FI 9 FI