Esityslistan liite nro 6 Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Hallitus 10.4.2013 Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n sääntömääräinen liittokokous 15.4.2013 LIITON STRATEGISET TAVOITTEET 2014 2020 LIITON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 1(12)
Liiton strategiset tavoitteet 2014 2020 Liiton toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 Sisällys: 1 Johdanto 2 2 Liiton toiminnan suunnittelu ja seuranta 3 2.1 Toiminnan suunnittelu 3 2.2. Toiminnan seuranta 4 3 Liiton tarkoitus ja toiminnan laatu 4 4 Liiton strategiset tavoitteet 2014 2020 ja toiminta 2014 2016 5 4.1 Kuluttajien edunvalvonta 6 4.1.1 Kuluttajan oikeudet 6 Tietoyhteiskunta 7 Asuminen 7 4.1.2 Kuluttajan talous 8 Talouskasvatus 8 4.1.3 Elintarvikkeet ja ravitsemus 9 4.1.4 Ympäristö ja eettiset valinnat 9 4.2 Jäsentoiminta 9 Muu kansalaistoiminta 10 4.3 Kuluttajaparlamentti 10 4.4 Viestintä ja vuoropuhelu 10 5 Liiton voimavarat 11 5.1 Talous 11 5.1.1 Kehystalousarvio vuosille 2014 2020 11 5.2 Henkilöstö ja hallinto 12 2(12)
1 Johdanto Kuluttajaliitto on uuden aikakauden kynnyksellä. Toimintamme on lisääntynyt, rahoituspohjamme laajentunut ja huomattavasti vahvistunut sekä uusia yhteisöjäseniä on tullut liittomme jäseniksi. Liittokokouskausi 2013 2016 tulee näyttämään, onnistummeko kasvattamaan jo istutetuista taimista jotain suurempaa sekä toisaalta sen, onnistummeko löytämään uusi avauksia toimintamme vahvistamiseksi. Taloustutkimuksen mukaan Kuluttajaliitto on arvostettu, luotettu ja suhteellisen tunnettu järjestö maassamme. Toimintamme tavoittaa suuren osan suomalaisista joka vuosi joko median, kotisivujemme, tilaisuuksiemme tai paikallistason toimintamme kautta. Viestintää ja näkyvyyttä tulee kuitenkin kehittää ja tunnettuuttamme entisestäänkin lisätä. Säännöllinen mediatiedotteiden laatiminen edunvalvonnallisista kysymyksistä on osoittautunut keskeiseksi tavaksi ei pelkästään edunvalvonnan tekemiseksi vaan myös jäsenhankinnan ja tunnettuuden lisäämiseksi. Kuluttajaliiton rahoitus tulee merkittävältä osin valtion budjetin kautta ja Raha-automaattiyhdistykseltä. Jotta voimme varmistaa, että toimintaamme rahoittavat tahot tekevät näin jatkossakin, on meidän oltava edelläkävijöitä toimintamme vaikutusten arvioinnissa. Kiristyvän taloustilanteen aikana jokainen euro tulee käyttää tehokkaasti. Tähän Kuluttajaliitto on sitoutunut jatkossakin. Haluamme lisätä toimintamme vaikutusten ja tehokkuuden läpinäkyvyyttä. Tämä strategia sekä toiminta- ja taloussuunnitelma ohjaavat liiton toimintaa tulevina vuosina. Samanaikaisesti Kuluttajaliiton on varmistettava, että pystymme vastaamaan nopeasti ennakoimattomiin haasteisiin sekä toisaalta kehittämään uutta myös strategiakautemme aikana. Tämä strategia onkin hyvä nähdä suuntaviivoja antavana sekä eräänlaisena minimitavoitteiden asettajana. Pystymme myös ylittämään tässä esitetyt tavoitteet. Kuluttajaliiton sääntöjen mukaisesti liittokokous hyväksyy liittokokouskauden kestävän toiminta- ja taloussuunnitelman. Tässä strategiassa kyseistä sääntöjen mukaista talous- ja toimintasuunnitelmaa laajennetaan kattamaan myös liiton strategiset tavoitteet, joissa maali asetetaan vuoteen 2020 eli kahden liittokokouskauden päähän. Tämä on tarpeellista yhteiskunnassa, jossa nopeat muutokset tarvitsevat vastapainokseen pidempiä suuntaviivoja ja linjauksia. Liiton arvot Liiton arvot ovat riippumattomuus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, eettisyys ja ennakkoluulottomuus. Visio 20 20 Liitto on taloudeltaan vakaa, arvostettu ja luotettu kuluttajien edunvalvoja. 3(12)
2 Liiton toiminnan suunnittelu ja seuranta 2.1 Toiminnan suunnittelu Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n toiminnan suunnittelu tapahtuu neljällä tasolla. Nämä ovat: liiton säännöt, strategiset tavoitteet, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä toteuttamissuunnitelma ja talousarvio. 1) Liiton säännöt liiton pysyvät tavoitteet ja toimintatavat toiminnan tarkoitus toiminnan laatu toimivat perustana kaikelle liiton toiminnalle muuttaminen vaati kahden kolmasosan enemmistön liittokokouksessa 2) Liiton strategiset tavoitteet pitkän aikavälin tavoitteet useita liittokokouskausia määritellään pitkän ajan haasteet ja tavoitteet sekä yleisellä tasolla liiton toiminta toimivat perustana toiminta- ja taloussuunnitelmalle eivät sido seuraavia liittokokouksia tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään liittokokouskausittain hyväksytään liittokokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä 3) Liiton toiminta- ja taloussuunnitelma velvollisuus tehdä perustuu liiton sääntöihin liittokokouskauden tavoitteet perustuu strategisille tavoitteille ja liiton säännöille strategisia tavoitteita konkreettisempia voidaan määritellä koko liittokokouskautta koskevia konkreettisia toimenpiteitä hyväksytään liittokokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä 4) Toteuttamissuunnitelma ja talousarvio velvollisuus tehdä perustuu liiton sääntöihin määritellään konkreettisesti miten liitto toimii toimintavuoden aikana toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamista liiton hallitus hyväksyy vuosittain Osa tavoitteista on sellaisia, joiden toteutumiseen liitto ei pysty yksin vaikuttamaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kuluttajapolitiikkaan ja lainsäädännön kehittämiseen liittyvät tavoitteet. Toisaalta osa tavoitteista on sellaisia, että liitto pystyy vaikuttamaan niihin omilla toimillaan, erityisesti tällaisia ovat liiton omaa toimintaa koskevat tavoitteet. Liiton omaan toimintaan liittyvistä tavoitteista osa on sellaisia, että niitä pystytään mittaamaan. 4(12)
2.2 Toiminnan seuranta Toiminnan seurannasta liiton talouden seuranta on lakisääteistä ja erityisesti kirjanpito, tilinpäätökset ja tilintarkastus perustuvat kirjanpito- ja yhdistyslakeihin. Vuosikertomuksen laatimisesta määrätään liiton säännöissä. Lisäksi liiton rahoittajat asettavat omia vaatimuksiaan toiminnan seurannalle. Osa liiton tavoitteista on sellaisia, että liitto ei pysty yksin vaikuttamaan niiden toteuttamiseen. Liitto toimii yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi komiteoissa ja työryhmissä. Tavoitteiden saavuttamisesta raportoitaessa voidaan sanallisesti arvioida, miten hyvin on päästy tavoitteeseen ja miten liitto on toiminut tavoitteen saavuttamiseksi. Siltä osin, kun on kyse tavoitteista, joiden toteutumiseen liitto on pystynyt vaikuttamaan omilla toimillaan, pystytään osittain asettamaan myös määrällisiä ja laadullisia tavoitteita, joiden toteutumista voidaan mitata. Toiminnan vaikuttavuuden arviointi on usein vaikeaa. Liitto tulee seuraavan liittokokouskauden aikana etsimään ja kehittämään tähän menetelmiä. Toimintansa sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten seuraamiseksi liitto tulee käyttämään soveltuvin osin sosiaalista tilinpitoa tai muita vastaavia menetelmiä. Lisäksi liiton toiminnan vaikuttavuutta ja liittoa kohtaan tunnettua luottamusta ja arvostusta voidaan arvioida osallistumalla asiaa selvittäviin kyselytutkimuksiin. Vaikutusten arvioimisen mahdollistamiseksi liitto tulee asettamaan sekä liiton toimintasuunnitelmassa että vuotuisissa toteuttamissuunnitelmissa mitattavissa olevia tavoitteita siltä osin kun niitä on mahdollista asettaa. 3 Liiton tarkoitus ja toiminnan laatu Liiton säännöt: 2 Tarkoitus Liitto toimii itsenäisenä, poliittisesti sitoutumattomana ja riippumattomana kuluttajien etujen ja oikeuksien ajajana. Liiton tarkoituksena on koota kuluttaja-asemastaan kiinnostuneet ihmiset toimimaan etujensa puolesta sekä edistää kuluttajatietoisuutta ja tiedostavaa kuluttajuutta. valvoa vapaan kansalaistoiminnan keinoin kuluttajien etuja yhteiskunnassa ja markkinoilla edistää oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden periaatteita kulutuksessa toimia ympäristön suojelemiseksi kuluttajapolitiikan keinoin. 3 Toiminnan laatu Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, lainsäädännön kehittämiseen, hyödyketuotantoon ja -jakeluun sekä tavaroiden ja palveluiden hyvään laatuun ja hintaan osallistumalla päätöksentekoon, tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja harjoittaa kuluttajien edunvalvontaa tukevaa valistustoimintaa seuraa alansa kehitystä kotimaassa ja ulkomailla harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa antaa neuvontaa 5(12)
voi toiminnallisesti edistää liiton tarkoituksen tukemiseksi toimivien aatteellisten rekisteröityjen ryhmien toimintaa. voi tukea taloudellisesti liiton tarkoituksen tukemiseksi toimivien rekisteröityjen yhdistysten toimintaa. Liitto voi olla jäsenenä sellaisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä ja elimissä, joiden jäsenyys edistää liiton tavoitteita ja sen toimialaan kuuluvien asioiden hoitamista. Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää kustannus- ja konsulttitoimintaa. Tarvittaessa liitto hakee toiminnalleen asianmukaisen luvan. Liiton toiminta ei saa johtaa voiton tai muun taloudellisen ansion hankkimiseen siihen osallistuville eikä se saa muutenkaan muodostua pääasiassa taloudelliseksi. 4 Liiton strategiset tavoitteet 2014 2020 ja toiminta 2014 2016 4.1 Kuluttajien edunvalvonta Yhteiskunta on muuttumassa nopeasti muun muassa tieto- ja viestintätekniikan sekä väestön ikääntymisen myötä. Yhteiskunnan muuttuessa Kuluttajaliiton on pystyttävä analysoimaan kehitystä ja arvioimaan sen suuntaa. Liiton on pystyttävä reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Liitto valvoo kuluttajien etuja kansalaisille tärkeissä asioissa tarkoituksensa mukaisesti. Liitto on kuluttajien viestinviejä päättäville elimille. Tavoitteena on saattaa kuluttaja-asiat yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Pyrkimyksenä on, että kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon päätösten mahdolliset vaikutukset kuluttajien asemaan. Kuluttajaliiton on oltava tietoinen toimintaympäristöstään ja sen muutoksista. Tätä varten liitto hankkii tietoa kuluttajien arkikokemuksista ja muuttuvasta toimintaympäristöstä esimerkiksi Kuluttajatutkimuskeskuksen Kuluttajapaneelia hyödyntämällä. Kerättyä tietoa hyödynnetään sitä liiton edunvalvonta- ja tiedotustyössä. Tavoitteena on, että suomalaiset kuluttajat tuntevat Kuluttajaliiton ja luottavat siihen. Edellytyksenä tälle on, että liitto reagoi aktiivisesti merkittäviin yhteiskunnallisiin kuluttajia koskeviin tapahtumiin ja keskusteluihin. Kuluttajaliiton on pystyttävä ottamaan kantaa ennakollisesti odotettavissa oleviin muutoksiin ja tapahtumiin. Kuluttajaliiton tunnettuutta ja luotettavuutta mitataan säännöllisesti ulkopuolisilta tilattavilla kyselyillä. 4.1.1 Kuluttajan oikeudet Liiton strategisena tavoitteena on taata kuluttajille kattava oikeusturva ja tehokkaasti toimiva oikeussuojajärjestelmä. Kuluttajien on voitava luottaa kuluttajansuojan johdonmukaisuuteen, toimivuuteen, maksuttomuuteen ja tasa-arvoon kotimaassa ja Euroopan sisämarkkinoilla. Kuluttajaliitto toimii sen puolesta, ettei omaa kuluttajansuojaamme heikennetä Euroopan yhteisön normeilla. 6(12)
Liiton tavoitteena tulevalle liitokokouskaudelle on olla mukana vaikuttamassa kuluttajan oikeuksia koskevaan lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön, tavoitteisiin ja ohjelmiin toimimalla kaikissa keskeisissä komiteoissa, työryhmissä ja muissa toimielimissä. Liiton lainsäädäntöä koskevat keskeiset tavoitteet vuosille 2014 2016 ovat: ryhmäkannetta koskevan lainsäädännön kehittäminen siten, että ryhmäkanteen käyttöala on rajoittamaton ja että kanteen voisivat nostaa viranomaisten ohella järjestöt ja kansalaisten muodostamat ryhmät. kuluttajaoikeuden keskeisten periaatteiden soveltaminen myös julkisiin palveluihin peruspalveluiden turvaaminen kaikille kuluttajille. Kuluttajat eivät ole riittävän hyvin selvillä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, lisäksi yhteiskunnan nopea muuttuminen hankaloittaa omien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämistä. Kuluttajaliitto tulee liittokokouskauden aikana tiedottamaan kuluttajille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä heitä koskevista uhkista esimerkiksi liiton verkkosivuilla, luentotilaisuuksissa ja lehdistötiedotteilla. Liitto tarjoaa maksullisia asiantuntijapalveluita myös elinkeinoelämälle, tavoitteena on kannustaa elinkeinonharjoittajia vastuulliseen toimintaan. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunta on ollut jatkuvassa muutoksen tilassa viimeiset vuosikymmenet. Muutos jatkuu vielä tulevaisuudessakin. Kuluttajat pystyvät ja haluavat omaksua uusia toimintatapoja eri tahtiin. Kuluttajan asema on turvattava tietoyhteiskunnassa. Liiton strategisena tavoitteena on, että tietoyhteiskunnan palveluita kehitetään kansalaisten tarpeista lähtien. Palveluiden saatavuus, niiden käytön oppiminen, käyttäjäystävällisyys ja käyttövarmuus tulee turvata mahdollisimman monelle. Kansalaisille tulee taata turvallinen ja edullinen pääsy tietoverkkoon kaikkialta maasta. Yhteiskuntaa kehitettäessä on otettava huomioon eri käyttäjien erilainen etenemistahti. Samalla kun nopeille omaksujille on turvattava mahdollisuus käyttää uusia palveluja, on huolehdittava myös niistä jotka eivät ota uusia palveluja käyttöön. Tulevan liittokokouskauden 2014 2016 aikana esiin tulevat ainakin seuraavat keskeiset asiat: digitelevisioon siirtymiseen verrattavissa oleva televisiolähetystekniikan siirtyminen teräväpiirtolähetykset mahdollistavaan lähetystekniikkaan siirtyminen vaatii suurta osaa kuluttajista hankkimaan uusia laitteita postipalveluiden muutos: kirjeet vähenevät (esim. sähköiseen laskutukseen siirtymisen vuoksi) ja pakettien määrä lisääntyy verkkokaupan lisääntyessä kuluttajien tietoturva Liiton tavoitteena on olla mukana myös keskeisissä tietoyhteiskunnan kehittämistä käsittelevissä toimielimissä. Lisäksi liitto tiedottaa kuluttajille heidän oikeuksistaan ja heihin kohdistuvista uhkista. Asuminen Asuminen on yksi ihmisen keskeisimmistä perustarpeista. Asumiseen kuluu myös suuri osa ihmisten tuloista. Liitto valvoo kuluttajien etuja asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton strategisena tavoitteena on, että asukkaat ovat kiinnostuneita ja tietoisia omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. 7(12)
Tulevan liittokokouskauden 2014 2016 aikana ristiriitojen ja ongelmien syntyä eri osapuolten välillä tulee ehkäistä ennalta. Liitto tarjoaa asiantuntevaa ja maksutonta neuvonta asumiseen liittyvissä asioissa. Liitto paneutuu myös maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien opastamiseen asumisasioissa. Liitto jakaa myös kuluttajille asumiseen liittyvää tietoa luennoilla, omilla verkkosivuillaan ja tiedotteilla. Lainsäädäntötyöhön liitto osallistuu antamalla lausuntoja ja toimimalla asiaa käsittelevissä toimielimissä. 4.1.2 Kuluttajan talous Kuluttajien ostovoiman positiivinen kehitys on välttämättömyys kehittyvälle ja kasvavalle taloudelle. Se ylläpitää muun muassa työllisyyttä ja on tärkeää, että ostovoiman taso säilyy vähintään nykyisenä. Suomessa ostovoiman kehityksessä on nyt aiempaa niukemmat näkymät. Tämä johtuu julkisen talouden velkaantumisesta ja siitä syntyneestä tarpeesta kiristää verotusta. Lisäksi elintarvikkeiden, energian, raaka-aineiden ja valmisteiden hinnat ovat nousseet. Strategisena tavoitteena on, että kuluttajien ostovoima riittää ruokaan, asumiseen, terveyspalveluihin, koulutukseen, liikenteeseen ja muihin välttämättömiin menoihin. Ostovoiman keskeiset tekijät ovat tulot, verot ja hinnat, säästöt ja mahdollisuus lainan saantiin kohtuullisin ehdoin. Kuluttajille yhteinen ostovoimatekijä on välttämättömyyshyödykkeiden hinnat, joiden kohtuullisuus ja vakaus on turvattava. Myös julkiset palvelut vaikuttavat ostovoimaan ja niiden tarjonnalla tasoitetaan muutoin epätasaista toimeentuloa. Hintapolitiikan tärkeimmät välineet ovat taloudellinen kilpailu ja kulutukseen kohdistuvat verot ja maksut. Tulevana liittokokouskautena 2014 2016 liitto seuraa kilpailun toimivuutta ja veropolitiikkaa. Liitto valvoo kuluttajien etua olemalla edustettuna keskeisissä kuluttajan talouteen liittyvissä toimielimissä ja ottamalla asioihin kantaa sekä lausunnoin että tiedottein. Talouskasvatus Kotitalouksien lainanotto on kasvanut ja lainanhoidon mahdolliset uhat ovat nousseet esille takaisinmaksukyvyn häiriintyessä. Taloudelliset taidot ovat tärkeä osa toimivaa elämänhallintaa. Tulevan liittokokouskauden 2014 2016 aikana Kuluttajaliitto tiedottaa ja opastaa kuluttajia ongelmavelkojen ja ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Liitto jatkaa talouskasvatukseen liittyvän tiedon tuottamista sekä tiedottaa ja opastaa erityisesti lapsia ja nuoria oman talouden tasapainoiseen hallintaan. Tavoitteena on saada talouskasvatus osaksi perusopetusta. 4.1.3. Elintarvikkeet ja ravitsemus Ravitsemuksella on suuri merkitys ihmisten terveydelle. Strategisena tavoitteena on parantaa kuluttajien mahdollisuuksia ja kykyjä tehdä tietoisia elintarvikevalintoja. Liitto osallistuu tulevan liittokokouskauden 2014 2016 aikana kansanterveystyöhön ravitsemuskasvatuksen kautta erilaisia hankkeita toteuttaen. Erityisenä tehtävänä on ohjata kuluttajia oman terveytensä edistämiseen hyvien elintarvikevalintojen avulla. Liittokokouskauden 2014 2016 tavoitteena on, että Kuluttajaliitto on tunnettu ja arvostettu vaikuttaja elintarvikekentällä. Liiton päämääränä on olla mukana myös keskeisissä elintarvikkeita ja ravitsemusta käsittelevissä työryhmissä, neuvottelukunnissa ja muissa toimielimissä. Liiton henkilökunnan asiantuntemusta on vahvistettava ja sektorin voimavaroja lisättävä. 8(12)
Liitto lisää tulevan liittokokouskauden 2014 2016 aikana osallistumistaan kansainväliseen toimintaan esimerkiksi Euroopan kuluttajajärjestö BEUC:n toimintaan osallistumalla. Liitto valvoo myös vastuullisuuden toteutumista ruuan tuotannossa ja markkinoinnissa sekä ottaa kantaa elintarvikkeita ja ravitsemusta koskeviin kysymyksiin. 4.1.4 Kestävä kuluttaminen ja eettiset valinnat Kuluttajien valinnoilla on merkittävä vaikutus niin ympäristön tilaan kuin ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Strategisena tavoitteena on, että kuluttajat voivat yksilöinä ja yhteisöinä käyttää omaa markkinavoimaansa kestävän ja eettisen kuluttamisen edistämiseksi. Tavoitteena on myös, että kuluttajat tuntevat oman vastuunsa ympäristömuutoksen hillinnässä. Vuosina 2014 2016 liitto: motivoi ihmisiä toimimaan eettisesti tietoisina kuluttajina, sijoittajina ja kantaa ottavina kansalaisina vaikuttaa elinkeinoelämään ja muihin päätöksentekijöihin kestävän tuotannon edistämiseksi aktivoi Eettisen kuluttamisen toimintaryhmän. Ryhmään kutsutaan alan asiantuntijoita laajasti yhteiskunnallisesti merkittävistä toimijoista. 4.2 Jäsentoiminta Liitto tukee kuluttajien vapaata kansalaistoimintaa. Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen toiminta saavat sisältönsä edunvalvonnan ja neuvonnan aiheisiin liittyvästä asiantuntijuudesta. Strategisena tavoitteena on, että liitto palvelee omia jäseniään siten, että jäsenyydestä on todellista hyötyä. Kuluttajaliiton jäsenten pitää olla tietoisia jäsenyyden vaikutuksista nykyistä paremmin, jotta he sitoutuisivat nykyistä pitkäaikaisempaan jäsenyyteen. Liitto tukee tulevana liittokokouskautena 2014 2016 jäsenyhdistystensä harjoittamaa kuluttajien edunvalvontaa. Liitto tiivistää yhteistyötään yhteisöjäsentensä kanssa. Tavoitteena on edistää kuluttajien oikeuksia yhteisin kannanotoin ja kampanjoin. Pyrkimyksenä on, että liiton jäsenjärjestöt kokevat, että yhteydenpito Kuluttajaliittoon on säännöllistä ja riittävää ja että liiton paikallisyhdistykset kokevat, että he saavat tarpeeksi tukea ja kannustusta toimintaansa. Vuosina 2014 2016 liitto kehittää ja monipuolistaa jäsenpalvelujaan ja hankkii sillä tavoin myös uusia jäseniä. Liiton jäsensuunnitelma ottaa huomioon erityyppiset jäsenyydet. Tavoitteena on lisätä yhteisöjäsenten lukumäärä kasvaisi yhdellä vuodessa sekä henkilöjäsenten määrä lisääntyisi huomattavasti. Tulevan liittokokouskauden 2014 2016 aikana liitto tarjoaa voimavarojen salliessa jäsenetuna maksuttoman lakimies- ja muun neuvonnan kuluttajakysymyksissä sekä liiton lehden neljä kertaa vuodessa. Liitto voi tarjota jäsenilleen myös kuluttajatietoa välittävää lehteä ja verkkosivuja. Liitto pitää jäsenistöönsä yhteyttä jäsenkirjein postitse ja sähköisesti sekä järjestämällä kuluttaja-aiheisia tilaisuuksia. Liitto uudistaa perinteistä kuluttajatoimintaa ja lisää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua eri tavoin kuluttajien etujen ajamiseen. Yhdistystoiminnan rinnalla tuetaan myös kevyttä yhteisöllisyyttä ja kansalaisten spontaania kuluttajatoimintaa. Muu kansalaistoiminta 9(12)
Kuluttajaliitto kokoaa yhteen kuluttajien kannalta keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia organisaatioita ja henkilöitä toimimaan yhdessä kuluttaja-asioiden ja liiton toiminnan edistämiseksi. Lisäksi Kansainvälisestä kuluttajien oikeuksien päivästä on tarkoitus kehittää valtakunnallinen merkittävä vuosittainen tapahtuma. 4.3 Kuluttajaparlamentti Kuluttajaparlamentti on järjestöjen yhteistoimintaa ja vaikuttamista kuluttajien etujen ja oikeuksien edistämiseksi. Toiminnan strategisena tarkoituksena on muodostaa kymmenien valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen kesken kannanottoja kuluttajille ajankohtaisista ja järjestöille merkittävistä aiheista. Kutsumalla toimintaan mukaan järjestöjä yhä useammalta eri sektorilta kannanottoja muodostamaan, Kuluttajaparlamentti pyrkii vaikuttamaan siihen, että kuluttajanäkökulmaa otetaan entistä paremmin huomioon politiikan eri osaalueilla. Kuluttajaparlamentin kautta kuluttaja- ja kansalaisjärjestöt voivat olla yhdessä merkittäviä vaikuttajia kuluttajien aseman vahvistamiseksi markkinoilla. Kuluttajaparlamentin toimintamallia kehitetään jatkuvasti. Kuluttajaliiton paikallisyhdistysten ja hallituksen näkemykset ja mielipiteet Kuluttajaparlamentissa käsiteltäviin asioihin pyritään kanavoimaan pääsääntöisesti hallituksen kokouksen yhteydessä järjestettävien vuosittaisten tilaisuuksien kautta. Kuluttajaparlamentin toimintaa on tarkoitus kehittää tulevana liittokokouskautena 2014 2016 seuraavilla tavoilla: toimintaa laajennetaan kattamaan useampia järjestöjä Kuluttajaparlamentin tunnettuutta lisätään lisätään parlamentin vuorovaikutteisuutta päättäjien kanssa saadaan kansalaisjärjestöt ymmärtämään alaansa liittyvän kuluttajanäkökulman pyritään siihen, että mukana olevat järjestöt kokisivat mukanaolon hyödylliseksi. 4.4 Viestintä ja vuoropuhelu Liiton viestinnän strateginen tavoite on kuluttajien aseman parantaminen. Aktiivisen viestinnän avulla liitto kertoo tavoitteistaan, niiden perusteista ja liiton saavuttamista tuloksista. Viestinnän päävälineitä ovat liiton lehti, internetpalvelu ja tiedotteet. Liiton lehti toimii tulevan liittokokouskauden 2014 2016 aikana jäsenistön yhdyssiteenä sekä liiton äänitorvena. Se kertoo liiton toiminnasta ja liiton kuluttajapoliittisista tavoitteista liiton jäsenille ja sidosryhmille. Selvitysten mukaan lehden verkkosivustolla saattaa olla kävijöitä moninkertainen määrä painetun lehden lukijoihin verrattuna. Liiton internetsivut tekevät tulevana liittokokouskautena 2014 2016 liiton toiminnan ja tavoitteet tunnetuksi laajoille ihmisryhmille. Lisäksi liitto kannustaa ja tukee paikallisyhdistyksiään kehittämään omaa sähköistä viestintäänsä. Vuoden kuluttajateko -palkinto on liiton keino antaa tunnustusta henkilöille ja tahoille, jotka ovat merkittävällä tavalla parantaneet kuluttajan asemaa. Liitto jakaa tulevan liittokokouskauden aikana palkinnon vuosittain. 10(12)
5 Liiton voimavarat 5.1 Talous Liiton oman aktiivisen rahoitushankinnan lisäksi riittävä valtionapu on toimintaedellytysten kulmakivi suomalaisen kuluttajaliikkeen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Strategisena tavoitteena on, että liiton toiminta ja sen vaikuttavuus saadaan sellaisiksi, että julkiset ja yksityiset toimijat sekä liiton jäsenet haluavat sitä rahoittaa. Pitkäaikaisena pyrkimyksenä on nostaa oman rahoituksen osuutta liiton toimintamenoista. Viime vuosina valtionavun määrä on saatu nostettua tyydyttävälle tasolle. Liiton tavoitteena tulevalle liittokokouskaudelle 2014 2016 on aikana valtionavun säilyttäminen nykyisellä tasolla niin että liitto voi keskittyä ydintehtäviinsä kuluttajien etujen ajajana. Tämän varmistamiseksi sosiaalista tilinpitoa eli Kuluttajaliiton toimintojen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia on tarkoitus laajentaa kattamaan koko liiton toiminta. Sosiaalisen tilinpidon tuloksilla perustellaan mm. työ- ja elinkeinoministeriölle sekä eduskuntaryhmille säännöllisissä tapaamisissa Kuluttajaliiton vaikuttavuutta eli rahankäytön tehokkuutta. 5.1.1 Kehystalousarvio vuosille 2014 2016 TUOTOT Valtionapu Kehysarvioiden perustana on hallituksen 12.2.2013 hyväksymä talousarvio vuodelle 2013. Talousarviossa valtionavun määrä on 673 000 euroa, eli 51 % kokonaistuottoarviosta. Valtionavun määrän on uskottu pysyvän samantasoisena koko suunnittelukauden 2014 2020. Hanketuotot Hanketuotot 2013 muodostuvat pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen hanketuotoista: Ravitsemussuositukset tutuiksi 445 000 euroa ja asumisasiamiehen toiminta 63 000 euroa, yhteensä 508 000 euroa. Myös maaja metsätalousministeriö on hyväksynyt 69 500 euron avustuksen Ruokahävikki-hankkeelle. Lisäksi on muita pienempiä kohdeavustuksia. 11(12)
Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) hanketuotot Ravitsemussuositukset tutuiksi -hankkeelle ja asumisasiamiehen toimintaan jatkuvat vuosina 2014 2016. Asumisasiamiestoiminnan avustus Ray:n hankesuunnittelussa on jokaiselle vuodelle 63 000 euroa. Ravitsemussuositukset -tutuiksi hankkeen avustus vaihtelee vuosittain, ollen vuonna 2014 561 000 euroa, vuonna 2015 431 000 euroa ja vuonna 2016 268 000 euroa. Vuodesta 2017 alkaen ei ole vielä esitetty hankkeita rahoittajille, joten päätöksiäkään ei ole. Kuluttajaliiton toimintakulttuuriin kuuluvat vuosittaiset hankehaut. Niissä on myös onnistuttu hyvin. Muut sekalaiset tuotot Muut sekalaiset tuotot pitävät sisällään Euroopan unionin ja muiden yhteistyötahojen matka-avustukset toimihenkilöiden tekemistä työmatkoista sekä liiton puhelinneuvonnan tuotot. Jäsenmaksutuotot Jäsenmaksutuottoihin on arvioitu yhdistys- ja yhteisöjäseniltä perittyjen jäsenmaksujen tuotot. Arviossa on lähdetty pääasiassa nykyisestä jäsenmäärästä, jota on lisätty lähinnä tukijäseninä liittoon kuuluvien yksityishenkilöiden ja yhteisöjäsenten jäsenmäärän kasvuun luottaen. Varainhankinta Liitto omistaa Elisa OyJ:n osakkeita 1 200 kappaletta. Näistä ja mahdollisista määräaikaistalletuksista saadaan varainhankintaan pientä vuosittaista tuottoa. KULUT Henkilöstökulut Hallituksen vuodelle 2013 hyväksymässä talousarviossa henkilöstökulut perustuvat 10 toimihenkilölle maksettaviin palkkoihin ja niiden sivukuluihin. Osa henkilöstöstä on osa-aikaista ja osan työsuhde on solmittu vuodeksi kerrallaan. Henkilöstön palkankorotuksiin on arvioitu vuosittain maltillisesti yksi prosentti. Henkilöstön määrään tulee vuonna 2015 muutos liiton henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Muut kulut Muut toimintakulut syntyvät liiton perustoiminnan ja eri hankkeiden toimintasuunnitelmien toteuttamisesta sekä liiton yleiskuluista. Vuosisuunnitelmat tulevat hallituksen hyväksyttäviksi erikseen. Yli/alijäämä Suunnittelukauden vuodet 2014 2015 ovat taloudellisessa tasapainossa ja vuosi 2016 tällä hetkellä ylijäämäinen henkilöstökuluissa syntyvän säästön vuoksi. Suunnittelukauden vuodet 2017 2020 ovat tällä hetkellä alijäämäisiä hanketuottojen puutteen vuoksi. 5.2 Henkilöstö ja hallinto Aktiivisen jäsenistön ohella Kuluttajaliiton merkittävin voimavara on ammattitaitoinen, motivoitunut ja yhteistyöhön sitoutunut henkilöstö. Liiton tehtävänä on varmistaa voimavarojen riittävyys. Tavoitteena on, että liitto olisi haluttu motivoituneiden asiantuntijoiden työ- ja vaikuttamispaikka. Liiton hallitus kokoontuu päättämään liiton vuosisuunnitelmista liittokokouksen linjausten mukaisesti. Hallituksen päätösten tueksi luodaan ajantasainen sisäinen tiedonsiirtojärjestelmä. 12(12)