PUTKESSA 3 2007 A n t i sta at t i s ta putke a r ä jä h dysherkk ä ä n t u n neliin Talvivaaran kaivoshanke l Vesiensuojeluprojekti päätökseen Pohjanmaalla KWH PIPEN ASIAKASLEHTI
J Ä T E v e s i h u o lt o t e k s t i Arto Rautio k u v a t Juha Harju Työmaa oli laadussaan ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella, kertoo rakennuttamisinsinööri Jouni Viinikkala. Harvinaislaatuinen putkityömaa Raahessa Raahen kaupungin vedenpuhdistamon vanha puinen purkuputki korvattiin 1,5 kilometriä pitkällä, merenpohjaan upotettavalla Weholite-putkella. Raahen seudulla on käynnissä mittava jätevesien käsittelyn tehostamistyö. Alueella rakennetaan parhaillaan siirtoviemäriä Vihannista Raaheen. Suunnitelmissa on myös Paavolan Veden jätevesien tuominen hyvin toimivaan Raahen puhdistamoon, jossa on käyttämätöntä kapasiteettia. Hankkeilla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus etenkin aroilla pohjavesialueilla ja vesistöjen lähellä. Lisäksi saadaan selviä investointi- ja toimintasäästöjä ja laajennetaan merkittävästi viemäriverkostoa. Ehdotimme Vihanti Raahe-siirtoviemäriä ja uusimisikään tullutta Raahen puhdis- tamon purkuputkea valtion vesihuoltotyöksi. Hankkeelle myönnettiin 50 prosentin avustus. Raahen Vesi, Vihannin Vesi ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus tekivät paketista sopimuksen, jonka mukaan rakennuttajatehtävät on hoitanut Ympäristökeskus, kertoo Raahen Vesi Oy:n toimitusjohtaja Matti Penttilä. Kokonaisuus jaettiin kahteen erilliseen urakkaan. Purkuputki kilpailutettiin SR-urakkana. Näin näimme, mitä eri ratkaisuja oli tarjolla, ja riittääkö määräraha sekä siirtoviemärin että purkuputken tekoon, rakennuttamisinsinööri Jouni Viinikkala toteaa. Suunnitelma, hinta ja laatu ratkaisivat Tarjouksissa oli oltava mukana lähtötietojen pohjalta tehty suunnittelu, putket asennuksineen ja rakennustyöt. Suunnittelukeskus Oy:n yleissuunnitelmissa putken sisähalkaisijaksi oli määritelty vähintään 800 millimetriä riittävän virtaaman saamiseksi. Lisäksi toimitukseen kuului vesirajaan sijoitettava 1 800-millimetrinen kokoojakaivo, joka asennettiin puhdistamolta tulevien kahden putken ja uuden purkuputken liitoskohtaan. Asennustyön arviointia varten annettiin mm. maaperätiedot merenpohjasta, johon on työn aikana ruopattu 3-metrinen putkiura. Tarjoukset pisteytettiin niin, että hinnan osuus oli 60 ja laatutekijöiden 40 prosenttia. Kokonaistaloudellisimmaksi osoittautui KWH Pipen tarjous, joka oli suunniteltu tehtäväksi Weholite-putkella, Viinikkala kertaa. Tarjouspyynnöstä johtuen olemme poikkeuksellisesti kokonaisvastuussa työstä avaimet käteen -periaatteella. Normaalistihan meiltä tulevat putket, putkien hitsaus ja niiden asennus, kertoo Oy KWH Pipe Ab:n liiketoimintopäällikkö Ari Vaarala. Kevyt putki helpottaa KWH Pipe valitsi kohteeseen Weholite-putken hyvänä ja kustannustehokkaana tuotteena. Putki on toimitettu tehtaalta 22 metrin salkoina Raaheen täysin rekkakuormin. Maalla saloista on hitsattu neljä 375 metrin 14
Purkuputkityö Tilaaja Raahen Vesi, rakennuttaja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja viitesuunnitelmat Suunnittelukeskus, Oulu. SR-urakka, pääurakoitsija KWH Pipe. Asennukseen käytettiin 1 500 metriä Weholite 800/900 SN 4 -putkea. Lisäksi 1 800 millimetrin kokoojakaivo vesirajaan. Asennus tehtiin 3 metrin putkiuraan merenpohjaan. Jälkipainotus tehtiin betonipainoin, jotka ovat 1 300 kg/kpl. Työmaalla oli 2 4 asentajaa, hitsausyksikkö, lautta, kauhakuormaaja, ruoppausyksikkö ja tarpeen mukaan avustavia henkilöitä (mm. sukeltaja). Puhdistamon keskivirtaama voi olla 12 500 kuutiota vuorokaudessa. Raahen ja Vihannin yhteisesti puhdistamoon toimittaman jäteveden määrä on alkuvaiheessa noin puolet kapasiteetista. putkea, jotka on varustettu ennen vesiasennusta umpilaipoilla. Sitten putket on hinattu tarkalleen oikeaan kohtaan ja upotettu päästämällä vettä sisään venttiilien kautta. Jälkipainotus tehtiin 1 300 kilon u-muotoisilla betonipainoilla, joiden asennuskohdat oli merkitty putkeen työn helpottamiseksi. Weholite-putki on ollut kevyt käsitellä maalla ja helpottanut asennustyötä, kun painoja ei ole tarvinnut asentaa ja kiilata maalla valmiiksi. Putken siirtoa varten asennetuissa umpilaipoissa on venttiilit, joiden kautta putkeen on voinut päästä vettä upotettaessa tai ilmaa, kun putken päät on nostettu ylös lautalla tapahtunutta liittämistä varten, työmaan valvojana toiminut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Olli Utriainen kuvailee. Salot on läpihitsattu maalla lankahitsauskoneella, ja jokainen sauma on 5 cm leveä. Tämä antaa sekä hyvän vetolujuuden että varmistaa vesitiiviyden. Olemme panostaneet työssä etenkin kauluksen ja kaulushitsauksen kehittämiseen. Siltä osin voi sanoa, että työ on tehty aivan uudella tavalla, Vaarala selvittää. Tuulinen sää muokkaa aikataulua Merellä putket on yhdistetty haponkestävästä teräksestä tehdyillä laipoilla, jotka on ruuvattu yhteen haponkestävillä pulteilla. Kun purkukohta oli määritelty tarkkaan, asennus on tehty ulapalta maalle päin. Tämä on ollut järkevää myös siksi, että näin on minimoitu tuuliriskiä syksyn lähetessä. Työt alkoivat juhannuksen jälkeen, ja putkihitsaukset saatiin valmiiksi elokuussa. Merellä työskentely ei onnistu kovassa tuulessa, joten asennuksen on tarkoitus olla valmiina vasta syyskuussa. Putken ja työmenetelmän edut perustuvat putken keveyteen ja hallittavuuteen niin maan kuin vedenkin päällä työskenneltäessä. Suurin etu saavutetaan upotustyön hallittavuudessa, Olli Utriainen arvioi. Olen tyytyväinen KWH:n valitsemaan tekniikkaan, heidän toimintaansa työmaalla, aikataulussa pysymiseen sekä siihen, että asioista on voitu sopia sujuvasti. Sovitusta on myös pidetty kiinni, Viinikkala summaa. 15
y m p ä r i s t ö t e k s t i Arto Rautio k u v a Peter Hällbacka Koulu siirtyi uuteen, ympäristöystävälliseen aikaan Närpiön kaupunki peruskorjaa ja laajentaa Norrnäsin koulua. Uusi Länsi-Närpiön koulu tarjoaa hyvät tilat neljän aiemman ala-asteen oppilaille sekä alueen esikoululaisille. Rakennustöiden yhteydessä kiinteistö sai uuden pienpuhdistamon. Kaupungin omistama Närpiön Vesi Oy on rakentanut Närpiöön kattavan vesijohtoverkoston, mutta viemäriverkosto ei kata vielä koko kaupunkia. Kaupungininsinööri Edd Grahnin mukaan myös Norrnäs aiotaan liittää jossakin vaiheessa keskitettyyn jätevesijärjestelmään. Viemäriputken tuloa ei kuitenkaan voitu jäädä odottamaan. Koululla oli sakokaivo, josta meni purkuputki suoraan ojaan ja sitä kautta vesistöön. Vaihtoehtoina tilanteen korjaamiseksi olivat umpikaivo, hiekkasuodatuskenttä ja pienpuhdistamo. Umpikaivossa tyhjennyskulut ovat suuret. Hiekkakenttä taas pitää uusia säännöllisesti, että se toimisi. Pienpuhdistamo oli selvästi paras ja kannattavin ratkaisu, Grahn summaa. Kun pienpuhdistamo on ollut toiminnassa 5 10 vuotta, se on jo investointina Grahnin mukaan ehdottomasti kannattava. Ja jos viemäri sitten tulee Norrnäsiin, voimme siirtää puhdistamon toisaalle, Grahn jatkaa. Valittiin paras KWH Pipen pienpuhdistamon valitsimme sekä hinnan että toimittajan osaamisen ja koetun luotettavuuden perusteella. Mielestämme WehoPuts on paras markkinoilla oleva tuote. Lisäksi yhteistyö yhtiön ja sen edustajien kanssa on sujunut aina hyvin. WehoPuts-vakiomallistosta valittu puhdistamo on mitoitettu koulun ja esikoulun yhteensä 60 70 oppilaan määrän mukaan. Puhdistamon hankimme itse, ja se toimitettiin tehtaalta suoraan työmaalle. Asennuksesta vastaavat koulurakennustyömaan pää- ja putkiurakoitsija. Kiinteistön puhdistamojärjestelmä tehdään niin, että jätevedet menevät suoraan puhdistamoon, Edd Grahn kertoo. Asennus tehdään rinnepaikkaan. Näin jätevedet menevät puhdistamoon painovoiman kuljettamina. Arviomme puhdistettavaa vettä kertyvän tasaisesti pitkin päivää, joten emme tehneet tasaussäiliötä välille. Kesäaika on hiljaiselon aikaa, kun koululaiset ovat lomalla. Siksi kesäajan toimet täytyy käydä hyvin läpi kaupungin teknisen toimen käyttökoulutuksessa KWH Pipen väen kanssa, jotta puhdistamon toiminta ei häiriintyisi, Grahn toteaa. Uusi puhdistamo otetaan käyttöön syyskuun aikana. Sen jälkeen koulun aiheuttamat ympäristöhaitat poistuvat Norrnäsin luonnosta kokonaan. 18
e n e r g i a t e k s t i Arto Rautio k u v a t Juha Harju Mateve Oy on kehittänyt yhteistyössä KWH Pipen kanssa piparkakkua muistuttavan koaksiaaliputken matalaenergiaverkostoa varten (ks. Putkessa 2/2007, s. 18). Vaasan asuntomessualueelle asennetaan 25 muoviputkea, jotka ovat pituudeltaan 300 metriä ja halkaisijaltaan noin 80 millimetriä. Putket upotetaan 2,8 5,0 metrin syvyyteen merenpohjaan. Vesi kulkee mereen päin keskellä putkistoa pyöreässä osassa, joka on halkaisijaltaan 40 millimetriä. Päässä laippa kääntää virtauksen piparkakun sakaroihin, joissa vesi imee itseensä meren pohjasedimenttien lämpöä ja palaa takaisin asuntoalueelle. Siellä lämmin neste jaetaan taloihin jakokaivojen avulla. Vesialueet toimivat kuin aurinkopaneeli, kuvailee Mauri Lieskoski Mateve Oy:stä. Vaasan putkistoasennus tehtiin suuntaporaamalla. Kokkolalaisella Maanrakennus B. Dahlbacka Oy:llä on suuntaporausta varten 3 asennusyksikköä, joissa on poralaitteisto, kaivinkone, kuljetuskalusto ja 2 4 työntekijää. Vaativat kohteet ovat vahvinta osaamisaluettamme. Tämä on esimerkiksi ensimmäinen kerta, kun meren alle vedetään matalaenergiaverkostoa, alitustöistä vastaava Johan Dahlbacka esittelee. Matalaenergiaverkoston putken päät jäävät merenpohjan alle. Poraus tapahtuu maalta merelle kohti ponttoonia niin, että poraus menee koko ajan vähän syvemmälle ilmataskujen estämiseksi. Porakärjessä Matalaenergiaverkoston putket mereen suuntaporaamalla Vaasan asuntomessualueen taloja lämmitetään merenpohjasta kerättävällä maalämmöllä. Tätä varten kehitetyt, 300 metriä pitkät koaksiaaliputket asennettiin paikalleen suuntaporaamalla. Koaksiaaliputkien asennus- työt alkoivat heinäkuun puolivälissä ja valmistuivat syyskuussa asuntomessualueella. oleva lähetin kertoo muun muassa kaltevuuden, syvyyden, suunnan ja lämpötilan ponttoonin vastaanottimelle, joka lähettää tiedot poralaitteen käyttäjälle. Koneen käyttäjä ohjaa poraa rannalta ja kääntää kärjen ylös pintaan, kun 300 metriä on tullut täyteen. Sitten poraterä otetaan pois ja tilalle laitetaan avannusterä, johon putki kiinnitetään laakerin välityksellä. Laakeri estää putken pyörimisen, kun sitä vedetään porauslaitteella maalle ponttoonilla olevalta kelalta. Yhden putken asennus kestää keskimäärin 2 3 päivää olosuhteista riippuen. Välillä joudumme kiertämään enemmän merenpohjan kiviä ja karikkoja, välillä vähemmän. Tarvittaessa voimme kiertää vaikka saaren, eli putken ei tarvitse kulkea suoraan. Kova tuuli voi myös haitata ponttoonilla työskentelyä, Dahlbacka toteaa. Tulevaisuuden energiamuoto Mateve Oy on valinnut kehittämänsä putken valmistajaksi KWH Pipen, joka teki pilottikohteessa kaikki putket kerralla valmiiksi laipan hitsausta myöten. Putket toimitetaan työmaalle 300 metrin keloina, tarpeen mukaan. Koaksiaaliputkien vetolujuus on hyvä, Johan Dahlbacka toteaa. Muoviputki on tähän tarkoitukseen ylivoimainen. Yhteistyö KWH Pipen kanssa on sujunut loistavasti. Olen myös erittäin tyytyväinen suuntaporauskumppaniimme, tiivistää Lieskoski. Johan Dahlbacka pitää Mateven keksintöä matalaenergiaverkostosta erittäin hyvänä. Hän uskoo sen yleistyvän maalämmön lähteenä myös yksittäisissä pientaloissa, joiden lähellä on jokin vesialue tai kallio syvällä maanpinnan alapuolella. 19