FT Sirpa Aalto sirpa.aalto@oulu.fi
Luennon rakenne Yleistä keskiajantutkimuksesta ja sen historiasta Kirjallinen ja suullinen kulttuuri Kirkko lähteiden tuottajana Erityyppisten asiakirjojen muotoja ja tutkimusta (kieli materiaali yms.) Oikeudelliset asiakirjat Keskiajan historiankirjoitus Editiot, käsikirjoitukset ja käsikirjoitustutkimus
Mikä ihmeen keskiaika? Liukuva määrittely, riippuu usein siitä minkä maan tai alueen historiasta puhutaan vertaa esim. käsite sydänkeskiaika (n. 1100-1300) Ranskassa ja Suomessa Onko keskiaika erityisen haastava tutkijan kannalta?
Lähteet Keskiajalta on säilynyt vähän lähteitä. Lähteitä löytyy, mutta ne eivät ole välttämättä kovin kattavia rajaa sitä, mitä voidaan tutkia ja miten voidaan tutkia Tilastollista tutkimusta ei usein voida tehdä, koska aineisto ei ole tarpeeksi kattava Sen sijaan voidaan tehdä kvalitatiivista tutkimusta
Esimerkki: Suomen keskiajan kirjallinen kulttuuri projekti Käsikirjoitusfragmentit auttavat selvittämään, minkälaista kirjallisuutta Itämaassa oli ja mistä päin sitä oli saatu ja/tai käsikirjoitukset olivat saaneet vaikutteita
Keskiajan tutkimuksen historiaa Kiinnostus keskiaikaa kohtaan romantiikan myötä 1800-luvulla tapahtunut edistys historiatieteissä: vaatimus alkuperäislähteistä (Ranke) monumentaaliset editioprojektit
Tutkimus 1900-luvulla uusien kysymysten asettaminen lähteille Vaikutteet lähitieteistä Hermeneutiikka: alun perin pyhien tekstien tulkintaa, nykyisin laajempi käsitys eli tekstien kautta voidaan tulkita kulttuuria ja yhteiskuntaa
Annalistit Syntyi 1930-luvulla Ranskassa Marc Bloch: La société féodale (1939-1940) Tutkimuksen kohteena marginaali-ilmiöt, arki jne. Mentaliteettien historia Aron Gurevich: Historiallinen antropologia Poikkitieteinen tutkimusote Kollektiivisen mentaliteetin käsite
Arkeologia apuna Kuva: Ville Laakso Arkeologian tulokset täydentävät tietoja silloin, kun kirjallinen materiaali puuttuu tai se on puutteellista Arkeologian tulosten hyödyntäminen: avaa mahdollisuuden tutkia arkea ja sitä, mitä ei löydy asiakirjoista
Kirjallinen ja suullinen kulttuuri Esim. Skandinaviassa oli vaatimaton kirjallinen kulttuuri ennen kristinuskon tuloa Riimuilla merkittiin hautamuistomerkkejä ja käyttötavaroita Runologia tutkii riimukirjoituksia Vrt. suom. runo ruot. run
Suullisen kulttuurin vahva asema Näkyy monin tavoin: Sopimukset vahvistettiin suullisesti Lait, runot ym. oli opeteltava ulkoa, mikä näkyy niiden muodoissa (esim. alliteraatio muistamista helpottavana tekijänä) Esimerkiksi Islannin yleiskäräjillä (alþing) lainpuhujan tehtävänä oli lukea käräjäväelle ulkomuistista lakia Tutkijan ongelmat: 1) ei jää lähteitä, 2) onko esim. kirjoitetussa muodossa oleva laki suullisen perimätiedon viimeinen vaihe?
Kirjallisen kulttuurin vallankumous Kristinusko on kirjauskonto eli käännytystyö muutti pakanakulttuureja perusteellisesti Vallanpitäjät hyötyivät kirjallisesta kulttuurista (hallinnon tehostaminen)
Kirjallisen kulttuurin kehitys tutkimushaasteena Kielellinen käänne (linguistic turn): miten kommunikaatio ja kieli ovat vaikuttaneet ihmisten mentaliteetteihin? Voidaanko esittää yleispätevä kaava siitä, miten kirjallistuminen etenee suullisessa kulttuurissa? Suullinen kulttuuri = taantumuksellinen?
Keskiajan tutkimuksen lähteet Lindisfarne (Englanti), luostarin rauniot Riimukivi Uppsalassa
Kirkko lähteiden tuottajana Läntinen kirkko suurin yksittäinen lähteiden tuottaja Kirjoitustaitoiset papit valjastettiin myös maallisen hallinnon palvelukseen Kirkon ylläpitämät koulut edesauttoivat kirjallisen kulttuurin vahvistumista
Asiakirjat Sinettien tutkimus eli sfragistiikka Vaakunoiden tutkimus eli heraldiikka Vanhojen käsialojen tutkimus eli paleografia ovat kaikki ulkoisen lähdekritiikin kannalta tärkeitä
Asiakirjatyypit: Notitia: asiakirja, joka on todiste tapahtuneesta. Muodoltaan lyhyt ja todistajat luetellaan lopussa Carta: itsessään oikeudellisesti määrääviä tai suoraa seurausta oikeudellisesta tapahtumasta (Myös näiden kahden välimuotoja löytyy)
Carta-asiakirjojen muoto PROTOKOLLA: invokaatio, ( X:n nimessä ) intitulaatio (kuka), devootio ( Jumalan armosta ), inscriptio (kenelle), salutatio (tervehdys) DISPOSITIO: promulgaatio ( tehtäköön kaikille tiettäväksi ), narraatio (tapahtumat, leipäteksti ), petitio (kenen pyynnöstä tai käskystä), Corroboraatio eli asiakirjan lopussa esitetään, miten siitä tulee pätevä (todistajat, sinetit tms.) [sanctio]
Asiakirjan muodon tarkastelu on osa ulkoista lähdekritiikkiä! Monet asiakirjat ovat säilyneet meille kopioina Esim. nk. kopiokirjat (registra) tärkeitä lähteitä, mutta niissäkin on vain valikoima lähteitä
Asiakirjojen kieli ja materiaali Iso osa asiakirjoista on kirjoitettu latinaksi (varsinkin kirjolliset asiakirjat) 1300-luvulla esim. Ruotsin valtakunnassa latina syrjäytyy vähitellen ruotsin tieltä Asiakirjat kirjoitettiin pergamentille, mutta 1300- luvulla paperi tekee tuloaan
Oikeudelliset lähteet Rättsböcker (muistiin kirjoitetut lait), lagböcker (kuninkaan säätämät lait) eroa ei varmaankaan ollut aikalaisille Ruotsin alueelliset lait: svealagar ja götalagar Myöhemmin kuninkaiden säätämät maanlait, jotka koskivat koko valtakuntaa Kaupungeilla oli omat lakinsa, kirkon parissa toimi kanoninen oikeus
Oikeudelliset lähteet tutkimuskohteena Haasteita: Lakien avulla voidaan tutkia taloudellisia ja sosiaalisia oloja yhteiskunnassa Miten voidaan erottaa laeista vanhempi ja uudempi kerros? Lakien toteutumisesta jäljellä vähän tuomiokirjeitä
Keskiajan historiankirjoitus Malbork (Marienburg), Puola Kronikat Keskiaikainen käsitys historiasta ja historiankirjoittamisesta Viitekehyksenä kristillinen maailmankuva ja kuuluminen kristikuntaan (Christianitas)
Historian tapahtumissa nähtiin Jumalan tahto Lineaarinen aikakäsitys, tuomiopäivä lopussa Historiateoksilla oli didaktinen tarkoitus: historiasta tuli ottaa opiksi Historia oli yksi kirjallisuuden laji Aikaisempia teoksia lainattiin usein sanasta sanaan
Annaalit Kirkon kannalta oli tärkeää, että pääsiäistä vietettiin aina oikeaan aikaan ajan muistiin merkitseminen tärkeässä roolissa Annaaleissa muistiin merkittiin vuoden aikana tapahtuneet tärkeät tapaukset Luostareilla, kirkoilla, kuninkailla omat annaalinsa Ruotsiin annaalit tulivat vasta 1200-luvulla
Hagiografia Kirjaimellisesti pyhä kirjoitus Pyhimyselämäkerrat Sisäinen lähdekritiikki korostuu: mikä tekstissä voi viitata todellisiin oloihin? Mitä voidaan oikeasti päätellä? Kodikologia = käsikirjoitusten kokonaisvaltainen tutkimus
Pohjoismaiset historiateokset: Ruotsi Ruotsalaiset riimikronikat Eerikinkronikka (1300-luvun alkupuolelta) Kaarlenkronikka (1400-luvulta) Engelbrektinkronikka (päättyy v. 1436) Sturenkronikka (1500-luvun alussa) Ericus Olai: Chronica regni gothorum (1460-l.)
Editiot ja käsikirjoitukset Käsikirjoitus = alkuperäislähde Editio = painettu versio alkuperäislähteestä Mitä jos käsikirjoitus on kopio? Entä jos kopioita on useampia ja ne poikkeavat toisistaan? stemmatologia
Vaihteleva kirjoitusasu lyhenteet
Hyvän edition edellytykset Mainitaan, mihin käsikirjoituksiin se perustuu Hyvät lähdeviitteet Edition kirjoitusasu voi olla normalisoitu tai se noudattaa alkuperäistä käsikirjoitusta (esim. alkuperäisestä tekstistä puuttuvat kirjaimet on merkitty kursiivilla) Digitoidut editiot ja käsikirjoitukset avaavat tutkijoille uusia mahdollisuuksia: lähteet ovat helposti saatavilla ja niihin voi liittää lisätietoja
Esim. 1: Karolinkinen minuskeli
Esim. 2: goottilainen tyyli eli textualis
Finlands medeltids urkunder (FMU) Reinhold Hausen julkaisi Suomen keskiaikaa koskevia asiakirjoja FMU-sarjassa v. 1910-1935. Mullisti Suomen keskiajan tutkimuksen, vaikka siihen on jouduttu koko ajan tekemään lisäyksiä. 1989 kokoelma suomennettiin Nykyisin selattavana kansallisarkiston sivuilla http://extranet.narc.fi/df/index.htm Myös muut pohjoismaiset vastaavat tietokannat (esim. Ruotsin SDHK)
Yhteenveto Kuva: Ville Laakso Keskiajan tutkimus nojaa pääsääntöisesti kvalitatiiviseen tutkimukseen Tutkimuksessa korostuu monitieteisyys: historiantutkija tarvitsee työnsä tueksi muiden tieteenalojen tuloksia
Kiitos!