PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit



Samankaltaiset tiedostot
PFARA-projektin tuloksia

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla

Perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristötutkimukset ja riskinarviointi - PFARA

PFAS-yhdisteet Suomessa - Väestön altistuminen

Perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) Noora Perkola, SYKE Ympäristön kemikalisoituminen -kurssi

Makeutusaineet, lääkeaineet ja perfluoratut aineet Kokemäenjoen vesistössä CONPAT-hankkeen tuloksia

Perfluorattujen aineiden aiheuttama ympäristön pilaantuminen paloharjoitusalueilla

Perfluoratut yhdisteet pohjavesissä

CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä

Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

vähentämissuunnitelma (NAP)

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

OT ja PFC -yhdisteet Vanhankaupunginlahden kaloissa

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Pohjois-Suomen pysyviä ja kaukokulkeutuvia

Kemiallisen tilan luokittelu ja Watchlist - katsaus. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus SYKE Haitallisten aineiden päivä Kuva: K.

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS. Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen.

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Orgaaniset haitta-aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Stara (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu) Tarjouspyyntö HEL Päiväys

Yhteistyössä on voimaa!

POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN

Meren myrkyt kalan silmin

Elohopea ja POP-yhdisteet ympäristössä - mitä tiedämme jo nyt?

Tekopohjavesilaitoksen raakaveden PFOA-kontaminaatioriskin arviointi dynaamisen jokimallin avulla

Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma. TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista. Panu Rantakokko

Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohje

Mitä viemärivedestä poistuu puhdistamolla?

Vesiympäristölle vaaralliset aineet nyt ja huomenna

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Haitallisten aineiden hallinta kiertotaloudessa

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA. Kommenttipuheenvuoro

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. tammikuuta 2017 (OR. en)

(6) Envieno ky, Logomo Byrå, Köydenpunojankatu 14, Turku

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Haitalliset orgaaniset aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa ja vaikutukset elintarvikeketjuun

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Ympäristöministeriö

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Haitallisten aineiden pitoisuudet ja päästöt päätulokset päästöinventaariosta

Vaaralliset ja haitalliset aineet päästö- ja vaikutustarkkailussa

Ympäristöanalytiikan uudet sovellukset vesistöjen vierasaineiden määrityksessä

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaario Uudet EU:n prioriteettiaineet

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Pohjaveden ympa risto nlaatunormien

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. helmikuuta 2012 (22.02) (OR. en) 6782/12 ENV 133 ENT 43

ASROCKS-hanke ja sen alustavia tuloksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maa-ainestenottoalueiden arseenipitoisuuksista

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

5/2016 Irtonumero 12 Vesien haittaaineet

M I T Ä I H M E E N K E M I K A A L E J A?

HE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä

Hulevesien haitta aineet

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaario Uudet EU:n prioriteettiaineet

Lääkejäämien tehokkaampi käsittely päästölähteillä

Bouillabaisse vaarallisten aineiden eurokeitto

, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys

Transkriptio:

PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit MUTKU-päivät, 25.3. 2015, Lahti Jussi Reinikainen, SYKE 1 http://yle.fi/uutiset/svt_lasten_talvikengista loytyi_haitallisia_aineita/7609792 http://www.hs.fi/radiotelevisio/a1405481030552 2 http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/07/kranvatten-innehaller-giftiga-kemikalier 1

PFAS = Perfluoratut(ja polyfluoratut) alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt korvattu fluorilla Polyfluoratut alkyyliyhdisteet = osa hiiliketjusta fluorattu o Hajoamistuotteena voi syntyä perfluorattuja yhdisteitä C-F -sidos erittäin vahva; kemiallisesti ja termisesti stabiili Perfluorattu hiiliketju vettä ja rasvaa hylkivä; pinta-aktiivisuus Wiki Commons/FhG IME 3 Yhdisteiden, ryhmittelyjen ja lyhenteiden kirjo laaja... 2

Käytetty laajasti kymmeniä vuosia Likaa ja vettä hylkivät pinnoitteet tekstiileissä, pakkauksissa jne. Vahat, puhdistusaineet, maalit, hydrauliikkaöljyt Metallien pintakäsittely ja muu teollinen käyttö Sammutusvaahdot 5 Ympäristöominaisuudet ja riskit Pysyviä, biokertyviä, (kauko)kulkeutuvia, toksisia, vesiliukoisia... o Hiiliketjun pituus ja funktionaalinen ryhmä vaikuttavat ominaisuuksiin Ainekohtainen tieto vielä hyvin puutteellista o Tietoa lähinnä PFOS.sta ja PFOA:sta Käyttäytymisen arviointi ei yksiselitteistä o Esim. pinta-aktiivuus -> ei pidäty orgaaniseen hiileen kuten useimmat muut orgaaniset haitta-aineet 6 3

Perfluorioktaanisulfonaatti(PFOS) ja perfluorioktaanihappo(pfoa) Eniten käytettyjä, tutkittuja ja ympäristöstä löydettyjä yhdisteitä o Hiiliketju: C8 PFOS on POP-yhdiste o Tukholman yleissopimus ja POP-asetus (850/2004/EU) o Kiellot ja rajoitukset valmistukselle, käytölle ja markkinoille saattamiselle o Koskee PFOS:a ja sen johdannaisia o PFOA todennäköisesti tulossa listalle... PFOS myös vesiensuojelun prioriteettiaine o Direktiivi 2013/39/EU > Vna 1022/2006 Länsimaissa käyttö merkittävästi vähentynyt, mutta... o Tuotanto siirtynyt Kiinaan o Korvattu C4- ja C6-yhdisteillä, joista ei paljon tietoa 7 PFOS päästöjä ja normeja Päästöarvioita o Pintavesiin: 67-85 kg/a (2005-11); 2012 37 kg/a o Maahan: 92-159 kg/a (2005-11); 2012 2-17 kg/a o Ilmaan: <1 kg/a o Lähteinä erityisesti sammutusvaahdot ja jätevedenpuhdistamot Ympäristönlaatunormit (EQS): 2013/39/EU -> Vna 1022/2006 o AA-EQS Sisämaan pintavedet: 0,65 ng/l o AA-EQS Muut pintavedet (rannikkovedet): 0,13 ng/l o MAC-EQS Sisämaan pintavedet: 36 µg/l (=36 000 ng/l) o MAC-EQS Muut pintavedet: 7,2 µg/l o EQS Eliöstö: 9,1 µg/kg Juomaveden enimmäispitoisuuksia, mm.: o 300-1000 ng/l (UK, PFOS) o 200 ng/l (U.S.EPA, PFOS) ja 400 ng/l (U.S.EPA, PFOA) o 100-600 ng/l (Saksa, PFOS+PFOA) o 90-525 ng/l (Ruotsi, 7 PFAS-yhdisteen, ml. PFOS ja PFOA, summa) Turvallinen enimmäissaanti (EFSA) o TDI = 150 ng/kg bw -d (-> perustana myös ympäristönlaatunormeille) 8 4

PFOS näkyy kotimaan pintavesissä... 9...Itämeren eliöstössä EU-kalat II: PFOS+PFOA suomalaisissa kaloissa (Eviran tutkimuksia 2/2011) HELCOM 2010, BSEP 120B µg/kg tp 10 5

...ja jääkarhuissa www.funkidslive.com cutearoo.com AMAP 2009 11 Ongelmat sekä globaaleja että paikallisia Riskinhallinta haastavaa ja edellyttää toimia usealla tasolla Rajoituksista huolimatta aineita pitkään ympäristökierrossa Paikallisissa tarkasteluissa huomioitava taustapitoisuudet Aineiden hävittäminen vaikeaa/kallista Toksisuus- ja käyttäytymistietoa saatavilla vain vähän Kulkeutumisen arviointi ei yksiselitteistä Viitearvot hyvin matalia... Paljon tutkimus- ym. toimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti Lisää tietoa tarvitaan! 12 6

PFAS-yhdisteet paloharjoitusalueilla http://maza.kapsi.fi/roskis/paloharjoitus2.jpg http://maza.kapsi.fi/roskis/paloharjoitus.jpg 13 Paloharjoitusalueiden ympäristötutkimus Syynä aiemmat PFAS-selvitykset ja ruotsalaiset juomavesitutkimukset Suunnittelu ja toteutus kesällä 2014 o ELY-keskuskysely ja toimintahistoriaselvitys o Mukaan: ESA, HAM, KAS, PSA ja UUS o Paloharjoitusalueet, lentokentät, muu toiminta, vedenottamot, vesistöt o Rahoitus: YM Tutkimus o 21 pintavesinäytettä o oja-, puro-, lampi-, järvi- ja hulevesinäytteitä + Päijännetunnelin näyte o 34 pohjavesinäytettä o o o o sis. 20 näytettä vedenottamoilta, tekopohjavesilaitoksilta ja niiden tarkkailuputkista, yksityiskaivoista, koulun kaivosta sekä lähteestä 5 sedimenttinäytettä 3 jätevesinäytettä Analysoitu 17 PFAS-yhdisteen pitoisuudet SYKEn laboratoriossa 14 7

Tulokset - pintavesi Määritysrajan (0,1-0,5 ng/l) ylittäviä pitoisuuksia vähintään yhden tutkitun yhdisteen osalta useimmissa näytteissä (myös pohjavesi) Korkeimmat pitoisuudet paloharjoitusalueilla olevien ojien tai niiden purkuojien vesinäytteissä o PFAS-summapitoisuus (17 yhdistettä) enimmillään 77 000 ng/l o PFAS-summapitoisuus >100 ng/l 9 ojavesinäytteessä ja 1 teollisuusalueen hulevesinäytteessä ja > 1000 ng/l 5 ojavesinäytteessä. Enimmäispitoisuuksina todettu yhdiste useimmin PFOS o Cmax = 57 000 ng/l paloharjoitusalueen ojavesinäytteessä PFOS:n ympäristönlaatunormi ylittyi myös vesistönäytteissä o Cmax = 12 ng/l (Vantaanjoki) o Todennäköisesti monia päästölähteitä 15 Tulokset - pohjavesi Suurimmat pitoisuudet moreenialueella olevan paloharjoitusharjoitusalueen näytteissä o Ei pohjavesialuetta o Korkein PFAS-summapitoisuus 80 000 ng/l jossa PFHxA 26 000 ng/l, PFHxS 19 000 ng/l, PFBS 16 000 ng/l ja PFOS 1400 ng/l Muilla alueilla pitoisuudet kertaluokkia pienempiä o Suurin PFAS-summapitoisuus luokitellulla pohjavesialueella 111 ng/l o C max PFOS = 9,3 ng/l ja C max PFOA = 18,7 ng/l Vedenottamoilla pitoisuudet alittivat selvästi ulkomaiset juomaveden viitearvot Enimmäispitoisuudet yleisesti lyhytketjuisempia ( C6) yhdisteitä 16 8

Tulosten tarkastelua... 17 Johtopäätökset tutkimuksesta 1/2 PFAS-yhdisteitä esiintyy (paloharjoitusalueiden) ympäristössä sekä pinta- että pohjavesissä o Pintavesissä erityisesti PFOS o Pohjavedessä lyhytkejuisemmat (mm. PFHxS, PFHxA ja PFBS) sekä PFOA Aineet voivat kulkeutua kauas, jopa kilometrien päähän, sekä pinta- että pohjavesien mukana o Ei aina täyttä varmuutta päästölähteestä PFOS ylitti ympäristönlaatunormin myös vesistönäytteissä Vedenottamoilla pitoisuudet juomaveden viitearvoja pienempiä Ei tarvetta välittömiin riskinhallintatoimiin, mutta... 18 9

Johtopäätökset tutkimuksista 2/2 Tarkennetut tutkimukset tiettyihin alustavasti tutkittuihin kohteisiin Tutkimuksia myös muille mahdollisille riskialueille o Toimintariski: Paloharjoitusalueet, lentokentät, suurpalot, teollisuus... o Sijaintiriski: Vesistöt, vedenottamot, yksityiskaivot... o Vesilaitosten ja ELY-keskusten yhteistyö Vesistöistä PFAS-määrityksiä myös kaloista Haittojen ja riskien arviointi sekä arviointimenettelyn kehittäminen o Riskinhallintarpeiden arvioimiseksi kohdetasolla o Mm. viitearvot, kulkeutumisarviointia tukevat lähtötiedot ja määritykset o Lyhytketjuisempien ( C6) yhdisteiden haitallisuus...? Jatkohankkeita suunnitteilla yhteistyössä eri tahojen kesken 19 Kiitos! jussi.reinikainen@ymparisto.fi 20 10