1
2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 1.1 SANOISTA TEKOIHIN... 4 1.2 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TEORIA... 4 1.3 TAUSTAA... 5 2 LUONNON YMPÄRISTÖ - TOIMINTAIDEOITA... 7 2.1 LUONNONSUOJELU JA LUONNOSSA LIIKKUMINEN... 7 2.2 JÄTTEIDEN SYNNYN EHKÄISEMINEN JA KIERRÄTYS... 10 2.3 KESTÄVÄ KEHITYS JA YMPÄRISTÖMYÖNTEINEN KULUTTAMINEN... 13 2.4 LINKKIVINKKEJÄ... 15 3 SOSIAALINEN JA GLOBAALIYMPÄRISTÖ - TOIMINTAIDEOITA... 16 3.1 YHTEISVASTUU... 16 3.2 EETTINEN KULUTTAMINEN... 18 3.3 LINKKIVINKKEJÄ... 19 4 ARKKITEHTUURINEN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ - TOIMINTAIDEOITA... 20 4.1 RAKENNETTU JA KULTTUURINEN YMPÄRISTÖ... 20 4.2 LINKKIVINKKEJÄ... 22 5 ARJEN YMPÄRISTÖMYÖTÄISET VALINNAT... 23 Ympäristökasvatussuunnitelman on koonnut keväällä 2008 työryhmä: Pirita Bucht Sirpa Hiilivirta Sanna Kerola Sanna Kopra Markku Kukkonen Seija Luomaranta Merita Orell-Kiviniemi Elina Rask-Litendahl Ympäristökasvatussuunnitelman on kuvittanut: Merita Orell-Kiviniemi Päivitetty 14.11.2012 Seija Luomaranta, Sirpa Hiilivirta, Merita Orell-Kiviniemi ja Miia Ylipulli
3 1 JOHDANTO Raamatussa asetetaan ihminen viljelemään ja varjelemaan maata (1. Moos 2:15), ja kristillinen seurakunta on kutsuttu rakastamaan ja kunnioittamaan lähimmäistä sekä muuta luomakuntaa. Jumala ei luonut kasveja ja eläimiä vain ihmistä varten, vaan niillä on myös itseisarvonsa. Toisaalta Jumala asetti ihmisen viljelemään ja varjelemaan luomakuntaansa. Kristinusko lopetti luonnon palvonnan, mutta Raamatun Jumala ei riisu luonnolta pyhyyttä, päinvastoin, sillä Jumala siunasi kalat, linnut, ihmiset ja maan hedelmät (1. Moos. 1:22,28, 5. Moos.7:13). Siunattua ei saa kohdella miten hyvänsä - Raamattu opettaa kohtuullista elämäntapaa. Vastuun kantaminen ympäristöstä nousee kristillisestä uskosta. Seurakunta viettää vuosittain Luomakunnan sunnuntaita, ja luontoteemat otetaan muutoinkin säännöllisesti esille vuotuisessa jumalanpalveluselämässä. Ympäristökasvatus ohjaa ihmistä kasvamaan ympäristövastuulliseen elämäntapaan ja ajattelemaan myös toisten hyvinvointia. Kun elämäntavan perustana on hyvä luontosuhde, ei ympäristöä säästävien valintojen tekeminen ole luopumista tai pakkoa vaan haluamista. Oma ja luonnon hyvinvointi eivät tunnu ristiriitaisilta tavoitteilta, vaan ne kulkevat käsi kädessä. Ympäristökasvatussuunnitelma tarjoaa monipuolisia toiminnallisia ideoita ympäristökasvatuksen toteutukseen. Toimintaideat on jaettu käsittelemään luonnon ympäristöä, sosiaalista ympäristöä sekä rakennettua ja kulttuuriympäristöä. Harjoituksia saa vapaasti käyttää, kopioida ja levittää. Ympäristökasvatussuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Seurakunnan toteuttama ympäristökasvatus voi olla ihmisen luontosuhteen pohdintaa käskyjen ja opetusten valossa, elintapojen punnintaa Raamatun opetusten valossa, oikeudenmukaisuuden ja jakamisen opettelua ja henkisen hyvinvoinnin etsimistä luonnon kauneuden ja pyhyyden kokemuksesta. Parhaimmillaan ympäristökasvatus toteutuu läpäisyperiaatteella kaikessa seurakunnan toiminnassa. Ympäristökasvatusta voidaan toteuttaa kaikilla seurakunnan työaloilla. Kukin työala voi itse valita, miten ja millaista ympäristökasvatustyötä tekee. Kaikki työalat voivat omalla esimerkillään edistää kokonaisvaltaisesti ympäristömyönteisten asenteiden vahvistumista. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on herättää meidät pohtimaan elinympäristömme muutoksia ja elämäntapamme vaikutuksia luonnon tilaan. Pyrkimyksenä on lisätä seurakuntalaisten ympäristötietoisuutta eli tietoa ja tiedostamista ympäristöön liittyvistä asioista sekä heidän omista mahdollisuuksistaan toimia ympäristön hyväksi. Näin seurakunta osaltaan huolehtii, että kaikenikäisillä kansalaisilla on sellaisia tietoja, taitoja, valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen ja kestävään elämäntapaan sitoutuminen onnistuvat.
4 1.1 SANOISTA TEKOIHIN Vain olemalla esimerkillinen omissa toiminnoissaan voi seurakunta olla uskottava saarnatessaan ihmisen tehtävästä luomakunnan viljelijänä ja varjelijana. Seurakunnan työntekijöiden on siis näytettävä omalla esimerkillään konkreettisia tekoja paremman ympäristön puolesta, ja seurakunnan ympärivuotisessa toiminnassa on otettava huomioon luonto ja ympäristö. Hyvässä ympäristökasvatuksessa yhdistyvät tieto, tunne ja toiminta. Ympäristöasiat pidetään esillä säännöllisesti jumalanpalveluselämässä, myös nuorten messuissa. Vuosittain vietetään Luomakunnan sunnuntaita, minkä lisäksi voidaan järjestää esimerkiksi erilaisia ulkoilmakirkkoja ja - lauluhetkiä, kylvön siunaustilaisuuksia ja hartauksia hautausmailla. Paastonajalla hiljennyttäessä pohditaan myös ympäristöasioita ja omia mahdollisuuksia tai voimattomuutta. Vastuuviikolla mietitään ihmisen vastuuta ympäristöstä ja muista luomakunnan olennoista. Osallistutaan Earth hour -maailman laajuiseen tapahtumaan, rukoukseen maapallon puolesta. Myös käytännön toiminnassa huomioidaan ympäristöasiat: Hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita, ja jätteet lajitellaan asianmukaisesti. Askarteluissa pyritään lisäämään kierrätys- ja luonnonmateriaalien käyttöä. Kokoontumisissa suositaan kestoastioita aina, kun se on mahdollista. Pahvisia kertakäyttöastioita voi käyttää vain retkillä, jossa astioiden pesu on mahdotonta. Kaikenikäisille järjestetään luontoretkiä ja opetetaan jätteiden lajittelua sekä kompostointia. Näin voidaan pienillä arjen teoilla näyttää hyvää esimerkkiä seurakuntalaisille. Internetistä löytyy paljon materiaalia ympäristökasvatuksesta. Esimerkiksi Suomen ympäristökasvatuksen seuran kotisivuilla on kattava listaus ympäristökasvatukseen liittyvistä www-sivuista ja linkkikokoelmista: www.sykse.net/sykse/linki.htm 1.2 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TEORIA Minkä kuulen, sen unohdan. Minkä näen, sen muistan. Minkä teen, sen ymmärrän. Kiinalainen sananlasku Kanssakulkijalta ja kasvattajalta odotetaan herkkyyttä suhteessa lapsiin, nuoriin ja aikuisiin: valmiutta kuunnella heitä ja uskoa lasten aktiivisuuteen, ymmärtämiseen ja kokemuksiin. Otolliset hetket kiinnostukseen, keskusteluun, pohdintaan ja oivaltamiseen on osattava käyttää hyväksi. Toisaalta tilanteita voidaan ennakoida ja niihin voidaan valmistautua suunnittelemalla oppimistilanteita ja mahdollistamalla tilanteita, joissa tarvitaan oivallusta ja omatoimisuutta. Tämä tarkoittaa myös, että esim. kerhonohjaajille jaetaan ideamateriaalia ja tuetaan heitä kerhon ympäristökasvatuksessa. Kirkon kasvatustyön vuosiaiheen mukaisia ympäristöön liittyviä aiheita käsitellään toiminnassa. Volkin malli vastuullisen ympäristökäyttäytymisen kehittymisestä: Lähtötasolla kehitetään ympäristöherkkyyttä, saadaan tietoa ekologiasta ja herätellään kiinnostusta ympäristöasioihin ja vaikuttamiseen. Muodostuu tietty asenne ympäristöön. Omistajuus tarkoittaa sitä, että ympäristöasiat tulevat sisäistetyiksi ja ymmärretyiksi, niihin muodostuu henkilökohtainen suhde ja side. Ongelmakohdat ja niiden ratkaisut kiinnostavat. Sitoudutaan ja sijoitetaan ympäristöön. Ympäristökäyttäytyminen vahvistuu, kun tiedostetaan omat mahdollisuuden ja kyvyt ongelman ratkaisijana. Lopullisena haasteena ja tavoitteena on vastuullinen käyttäytyminen.
5 Ympäristövastuullisuus edellyttää ympäristöherkkyyttä, empatiaa, tietoa ja toimintaa. Ympäristökasvatuksen tavoitteet moraalisia ja eettisiä tavoitteita sekä tavoite kehittää ongelmaratkaisutaitoja. 1.3 TAUSTAA Rovaniemen seurakunnalle myönnettiin Kirkon ympäristödiplomi vuonna 2008. Kirkon ympäristödiplomi on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka avulla seurakunta voi jatkuvasti parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa, mutta myös muutoin tehostaa toimintaansa. Kevään 2008 aikana seurakunnalle laadittiin ympäristöohjelma, jonka ohessa seurakunnalle tehtiin myös ympäristökasvatussuunnitelma. Ympäristökysymykset liittyvät moniin seurakunnan tehtäväalueisiin: Esimerkiksi leireillä, rippikoulussa ja kursseilla seurakunta voi tarjota jäsenilleen kosketuksen lähiluontoon ja kasvattaa heitä luomakunnan varjeluun. Ympäristökysymykset voidaan myös liittää seurakunnan opetuksen ja julistuksen kautta seurakuntalaisten arkeen ja lähiympäristön ongelmiin. Ympäristömyötäinen toiminta säästää myös resursseja, esimerkiksi jäte- ja energiamaksut ovat kalliita. Vuonna 2012 seurakunta arvioi uudelleen toimintansa ympäristövaikutukset ja hakee kirkon ympäristödiplomin uusimista vuosille 2013-2017. Kirkon ja kristityn asennetta ympäristöön voidaan kuvata esimerkiksi seuraavilla asioilla: nöyryys, joka tunnustaa ihmisen riippuvuuden luomakunnasta ja koko luomakunnan riippuvuuden Luojastaan huolenpito, joka tunnustaa ihmisen vastuun luomakunnasta ja ymmärtää rakkauden merkityksen luomakuntaa ja lähimmäisiä kohtaan kohtuullisuus, joka tunnustaa, että luonnon antimet ovat Jumalan lahjoja, ja tietty määrä niitä on kylliksi yhteisen hyvän edistäminen, joka tunnustaa yhteyden ja keskinäisen jakamisen elämän perusasioiksi yli oman lajin, rodun, kansan, heimon, perheen tai yrityksen oikeudenmukaisuus, joka koskee lähimmäisiä niin omassa maassa kuin koko maapallolla ja ottaa huomioon myös luonnon elinkelpoisuuden ja tulevien sukupolvien oikeuden päästä osallisiksi luonnonvaroista.
6 Ympäristökasvattajan kymmenen kultaista ohjetta 1. Muista asioiden moninäkökulmaisuus. 2. Luo positiivinen ilmapiiri. 3. Älä korosta liikaa kielteisiä, pelottavia asioita. 4. Muista pisaroista muodostuu meri -periaate eli pienikin teko ympäristön suojelemiseksi on tärkeä. Kun pelastat puun, olet pelastamassa maailman metsiä. 5. Luo yhteisen sitoutumisen henki. Ympäristöasiat eivät ole ekoväen tai luontoväen asioita, vaan meidän kaikkien. 6. Kuuntele huolellisesti ja kunnioittavasti vastaväitteitä, jotta oma vastauksesi olisi oikein perusteltu vastaanottajan kannalta. 7. Luo positiivinen tulevaisuuden kuva, sen uhallakin, että itse näet asiat joskus synkkinä. 8. Kytke ympäristövastuuseen sitoutuminen kuulijoillesi siten, että huomioit heidän omat arvolähtökohtansa. 9. Käytä kaikkia mahdollisia keinoja, taiteesta tieteeseen. 10. Anna kuulijoidesi löytää itse vastaukset, näkemykset ja siten sitoutumisen mahdollisuus. Lähde: Riitta Wahlström 1993. (http://cc.joensuu.fi/~kentz/silva/tehtavat.html)
7 2 LUONNON YMPÄRISTÖ - TOIMINTAIDEOITA Luomakunnan varjelemisen kehotus koskee jokaista kristittyä ja seurakuntaa. Ympäristövastuun juuret ovat syvällä kristillisen perinteen maaperässä. Raamattu muistuttaa, että maa on Herran ja ihmisen tehtävä on huolehtia kaikesta luodusta. Luterilainen perinteemme korostaa sitä, miten Jumala lahjoittaa meille kaiken kauniin ympärillemme. Sen ymmärtäminen herättää kiitollisuutta ja saa suhtautumaan Jumalan hyviin lahjoihin kunnioituksella. (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012, sivu 14.) Herra asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. 1. Moos 2:15 Olkaa hedelmälliset, lisääntykää, täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu. 1. Moos 1:28 2.1 LUONNONSUOJELU JA LUONNOSSA LIIKKUMINEN Luonnossa liikkuminen on yksi parhaita rentoutumisen ja virkistymisen keinoja. Liikkua voi monella tavalla ja samalla voi nauttia maisemista, luonnonäänistä ja tuoksuista tai tarkkailla eläimiä, kasveja ja muita luonnon ihmeitä. Luontosuhdetta ei voi tyrkyttää toiselle valmiina pakettina, vaan se on jokaisen rakennettava itse. Rakennusaineina toimivat omat kokemukset ja pohdinnat. Luontoretkillä, -leireillä ja vaelluksilla päästään kokemaan luonto kokonaisvaltaisesti. Aikuisten tehtävänä on tarjota lapsen luontosuhteelle otollinen kasvualusta - myönteisiä ja ajatuksia herättäviä luontokokemuksia, oman elinympäristön ihmettelemistä ja tutkimista yhdessä. Ympäristöä ja luontoa säästävä elämäntapa on tiheään kansoitetulla planeetallamme välttämätön kansalaistaito.
8 Kaikille ikäryhmille soveltuvia toimintaideoita: Käsitellään luomiskertomusta elämyksellisesti. Luomiskertomus ja käskyt ovat hyvä kiinnekohta aiheille. Luonto-teeman ympärille saa helposti eettistä keskustelua. Rakennetaan metsään alttari luonnonmateriaaleista ja pidetään ympäristöaiheinen hartaushetki Käsitellään tilaisuuksissa ja kerhoissa ympäristöasioita, esimerkiksi eläinten oikeuksia, kierrätystä ja ihmisen vastuuta luonnosta. Valitaan luomakunnan varjeluun liittyviä virsiä (esim. virret 455, 463, 567, 576 ja 602) ja järjestetään luontoaiheisia laulutilaisuuksia. Valitaan jumalanpalveluksiin ja hartauksiin erityisesti luonnonsuojeluun ja kansojenväliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät rukouksia ja virsiä (esim. synnintunnustus nro. 14, virsikirjassa nro 713 sekä otsikon "Luonto, työ ja kulttuuri" Jumalanpalvelusten kirjan sivuilla 288-290 olevat rukousaiheet a-h) Pidetään ympäristöteemainen hartaus esimerkiksi ulkoilmakirkossa, hautausmaalla tai metsässä tai järjestetään sadonkorjuujumalanpalvelus. Pyydetään ympäristöteemalliseen tilaisuuteen ulkopuolinen alustaja esimerkiksi jostain kansalaisjärjestöstä tai sovitaan yhteistyöstä esimerkiksi kunnan ympäristösihteerin tai ympäristökeskuksen kanssa. Kerätään materiaaleja luonnosta vaikka retkeillessä. Opetellaan, mitä ja mistä voi kerätä. Askarrellaan luonnonmateriaaleista. Tehdään vaikkapa auenneista kävyistä käpykukkia liimaamalla lastuja koloihin terälehdiksi Tehdään pienoismetsä tai taulu erilaisista luonnonmateriaaleista alustalle Otetaan jokamiehenoikeudet kerhojen, retkien tai leirien yhdeksi teemaksi. Järjestetään luontoretki tai vaellus ja nautitaan eväitä nuotion äärellä. Hyödynnetään lähilaavuja. Järjestetään marja- tai sieniretki, ja otetaan sieni- ja lintuoppaita mukaan. Järjestetään sienikurssi. Harjoitellaan leirillä mato-ongen tekemistä ja kalastetaan Tehdään luontopolku, jonka teemana on luominen, luomakunnan viljely ja varjelu. Tehdään luontopolku, jossa opetetaan kierrätystä, jätteenkäsittelyä yms. Annetaan lahjaksi puun tai kasvin taimi kylään tai kastekotiin mentäessä. Kirjoitetaan Pääskyyn tai muihin lehtiin artikkeleita tai mielipidekirjoituksia ympäristöasioista.
9 Valmistetaan leireillä ja kerhoissa linnunpönttöjä ja kerhoissa - pojillekin mukava ja toiminnallinen askarteluvaihtoehto. Askarrellaan linnuille maittava joululahja. Tyhjään, pestyyn maitotölkkiin laitetaan rautalanka tai naru pystyyn, jossa on ankkurina puukeppi tölkin pohjaa vasten. Suolattomia pähkinöitä, jyviä ja siemeniä kaadetaan purkkiin 2-3 dl. Suolatonta kovettuvaa rasvaa, esim. munkinpaistorasvaa sulatetaan ja kaadetaan maitotölkkiin jyvien päälle, niin että ne peittyvät. Kun rasva on kovettunut, purkki revitään talikuution ympäriltä varoen pois. Rautalanka tai naru toimii ripustimena. Tehdään valokuvaus- tai maalausretki luontoon. Osallistutaan hautausmaan talkoisiin. Järjestetään tai osallistutaan hautatoimen järjestämään hautausmaan lintu- tai perennakierrokselle Tehdään erilaisista luonnonmateriaaleista maataideteoksia. Materiaaliksi voi valita esimerkiksi kivet, joita voi lajitella koon, värin tai muodon mukaan. Ne voidaan asetella muodoiksi, yhdistellä muihin materiaaleihin tai niistä voi tehdä rakennelmia. Teokset voivat olla käsitteellisiä, abstrakteja, kuvitteellisia, kertovia tai vertauskuvallisia. Erityisesti lapsille ja nuorille soveltuvia toimintaideoita Leikitään metsässä, tunnistetaan kasveja ja puita sekä leikitään metsästä löytyvillä leluilla Hyödynnetään Metsä vastaa -sivuston materiaaleja: Rakennetaan luontopolku valmiiden rastien avulla, käytetään luontoretkellä valmiita työkortteja tai askarrellaan ja leikitään sivuston ohjeiden mukaisesti (www.metsavastaa.net -opettajat ja oppilaat) Käpyjen keräyskilpailu on hyödyllistä ajanvietettä, sillä samalla saadaan kerättyä talteen askartelumateriaaleja. Kuka löytää suurimman ja tai söpöimmän pikkukävyn? Tehdään maatumiskoe (voidaan toteuttaa parhaiten kerhossa). Maahan haudataan syksyllä erilaisia jätteitä. Kuoppa kaivetaan auki keväällä ja tutkitaan, mitä on jäänyt jäljelle. Kysy maanomistajalta tai piha-alueen hoitajalta lupa. Tehdään kesäleirillä suodatuskoe. Ryhmille annetaan purkki ja pohjaton maitotölkki. Kukin ryhmä kerää erilaisia materiaaleja maitotölkkiinsä; yksi ryhmä sammalta, yksi heinää, yksi risuja, lehtiä, kiviä (Huom. maanomistajalta lupa.) Maitotölkin nokka avataan, avonainen pohja käännetään ylöspäin ja tyhjä purkki laitetaan koko komeuden alle. Eri materiaaleilla täytettyihin tölkkeihin kaadetaan kuraista vettä ja tarkastellaan lopputulosta; minkä ryhmän purkkiin valuu puhtainta vettä. Siivotaan sotkut yhdessä. Öljyntorjuntakoe on myös leirihupia. Ryhmille annetaan pesuvadit, joihin luodaan ekokatastrofi lorauttamalla ruokaöljyä. Ryhmät saavat kokeilla erilaisia torjuntakeinoja ja katastrofin rajauskeinoja. Öljyä voidaan kokeilla imeyttää eri materiaaleihin, sekoittaa öljyä veteen tai kemiallista puhdistusta saippualla (saippualla ongelma näyttää häviävän, mutta todellisuudessa se muuttaa vain muotoaan.) Siivotaan sotkut yhdessä.
10 Lumensulatuskoe onnistuu hyvin leirillä ja myös kerhossa, jos ei ota liian suurta sulatettavaa lumikimpaletta. Sulatettava lumi otetaan kulhoon, ja odotellessa puuhataan muuta. Vesi kaadetaan läpinäkyvään astiaan ja tarkastellaan, mitä epäpuhtauksia lumessa onkaan ja mietitään mistä ne ovat lumeen tulleet. Pohditaan myös, mitä jokainen voi tehdä, jotta saasteet vähenisivät. Maalataan kerhoikkunaan maisema saippualla ja vesiväreillä tai pullopeiteväreillä. Kun luonnon asu vaihtuu ajan myötä, myös maisemamaalausta muutetaan. Hankitaan kerhokasvi, jota jokainen vuorollaan hoitaa. Taimen myös voi istuttaa maito-, säilyke- tai viilipurkkiin. Ryhdytään kasvattamaan kukkia. Käytettyjä muovi- tai saviruukkuja voi hakea IV hautausmaalta ja niitä voi maalata oman maun mukaan ja kylvää kukkia vaikka äitienpäivälahjaksi. Tehdään aarrekartta kerhon tai leirikeskuksen ympäristöstä. Aarteena voi olla pieniä lahjoja, iltapalatarvikkeet, lettutaikina, pelivälineet yhteiseen peliin tms. Hauskuus ja elämyksellisyyden käyttö innostaa oppijaa. Esim. iloiset jänishahmot Sipi ja Anselmi ovat opettaneet lapsille luonnonsuojelua. Salapoliisit pihapiirin laitamilla: etsitään missä kohti kulkee raja, jossa ei ihmisen aiheuttamat jäljet tai kuluminen enää näy luonnossa. 2.2 JÄTTEIDEN SYNNYN EHKÄISEMINEN JA KIERRÄTYS Jäte on rahalla ostettua tavaraa: tuote- ja raaka-ainehävikkiä, pakkauksia, kalusteita, laitteita ja välineitä. Jätteestä maksetaan sekä ostettaessa että poistettaessa, joten vähennettäessä jätettä säästetään kustannuksia ja ympäristöä. Jätteiden synnyn ehkäiseminen onkin ensisijaista, ja sillä torjutaan myös ilmastonmuutosta. Raaka-aineiden tuotannon sekä tuotteiden valmistuksen ja kuljetusten energiankulutuksesta syntyy merkittävä osa kasvihuonepäästöistä. Kulutus vähenee, jos ei aina osteta omaa, uutta tavaraa. Jos jaettu riittää ja käytetty kelpaa, säästyy luonto ja kukkaro. Säästöä syntyy myös, kun pidennetään tarvikkeiden käyttöikää. Jätteiden lajittelu, kierrätys ja korjaaminen ovat yksinkertaisia ja perinteisiä toimintatapoja vähentää kaatopaikalle päätyvää jätettä.
11 Kaikille ikäryhmille soveltuvia toimintaideoita: Rukous kompostin äärellä Jumala, me kiitämme sinua maaduttajista, sokeista maan alla työskentelijöistä, bakteereista, madoista, sienistä ja pienistä hyönteisistä, ahkerista mullantuottajista, joiden päällä me noin vain astelemme. Elämän Henki, sinä joka osaat heidän hiljaista kieltään, välitä kiitoksemme, tervehdys ihmiseltä, häneltä joka elää lyhyen hetken maan päällä. Kerro, että me olemme riippuvaisia teidän työstänne. Ja että me olemme teille sukua, sillä maasta on myös ihminen tullut ja maaksi meidän pitää jälleen tuleman. Kerro terveisemme ja että me joka päivä iloitsemme teidän työnne hedelmistä. Siunatkoon teitä Jumala, pienet sisaremme ja veljemme kompostissa, maanalaisen seurakunnan jäsenet. Olkoon terveys ja hyvä ruokahalu aina osananne! Aamen. Piispa Martin Lönnebo (kirjasta Nådegåvan, Kyrka och Miljö 2000, Svenska Kyrkans Miljövärn 1998), suom. Ilkka Sipiläinen Jätteiden lajittelua voidaan opetella kaikessa toiminnassa; pikkulasten kerhoista varttuneiden ryhmiin. Myös kerhotilaan järjestetään lajittelu- ja kierrätyspiste, jotta lajittelua voi opetella käytännössä. Opetellaan kompostointia Paaniemen majalla Järjestetään tarpeettomien tavaroiden tai lelujen vaihtopäivä. Keskustellaan käytännön toimenpiteistä, joilla on positiivinen vaikutus ympäristöön, esimerkiksi mitä vaihtoehtoja on muovisille tuotteille ja kuinka tulee lajitella jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kerhoihin voi ottaa uusiokäyttöön pilttipurkkeja, lasipulloja, nappeja jne. Hyödynnetään jogurttipurkit vesivärija liimakuppeina, ja jäätelötikut liimatikkuina. Käytetään wc- tai talouspaperirullia askartelumateriaalina Virkataan muovikasseista mattoja tai punotaan kahvipaketeista kasseja, joita käytetään säännöllisesti Tehdään kauppakassi tai hedelmäpussi, joita käytetään säännöllisesti. Tehdään retki kaatopaikalle, kierrätyskeskukseen tai kirpputorille. Keskustellaan, mitä ongelmajätteet ovat ja miten ne pitää oikeaoppisesti hävittää. Tehdään sanomalehtisilpusta esim. lumiukkoja rypistämällä ensin paperit sopiviksi palloiksi ja liimaamalla päälle valkoisia suikaleita. Lopuksi lumiukko maalataan ja koristellaan Pidetään ompeluseura: uudistetaan omia tai kierrätettyjä vaatteita tai niistä tehdään jotain aivan uutta. Leikataan käytetyistä vaatteista askarteluihin valmiita tilkkuja tai matonkuteita, joista voi tehdä pienoisryijyjä, verkkokasseja, punoa vöitä jne.
12 Hyödynnetään seurakuntakodin rekvisiittavaraston tavaroita. Muistathan palauttaa lainaamasi tavarat toistenkin hyödynnettäväksi. Tehdään linnunruokintateline maitopurkista. Askarrellaan säilykepurkeista kynäpurkki tai tuikkukuppi. Askarrellaan pilttipurkeista tuikkulyhty tai enkeli. Haetaan IV-hautausmaalta käytettyjä lasisia hautakynttilöitä. Maalataan ja koristellaan ne uusiokäyttöön. Pidetään roskan uusi elämä tietovisailu. Pyydetään ryhmää keksimään mahdollisimman monta uutta käyttötarkoitusta jollekin käytöstä poistetulle tuotteelle tai vaikka käytetylle maitotölkille. Lähetyksen kirpputori kokonaisuutena on mahtava ympäristökasvattaja: kulutuksesta kierrätykseen. Innostetaan uusia vapaaehtoisia kirpputorin toimintaan. Ostetaan tai pyydetään lahjoituksina kirpputoreilta kaupaksi menemättömiä materiaaleja erilaisten kerhojen käyttöön. Uusiokäytetään toimistojen ja muiden seurakunnan tilojen paperiroskat esim. askartelussa silppuna tai käsintehdyn paperin valmistuksessa, paperimassatöissä, veistoksissa, reliefeissä. Valitaan tiedotteiden painatukseen kierrätysmateriaaleista tehtyjä papereita ja ympäristöystävällisiä painovärejä. Vähennetään paperin käyttöä toimistossa tietoisesti. Ylimääräisten kirjeiden tai rippikoulun oppitunneilla tai kerhoissa jaettavien monisteiden määrää voidaan vähentää jonkin verran toiminnan siitä kärsimättä. Kopioimalla kaksipuolisesti ja kaksi sivua samalle arkille paperin määrää voidaan vähentää oleellisesti. Hyödynnetään käytetyt kirjekuoret uudelleen sisäisessä postissa ja tehdään turhista monisteista muistilappuja. Otetaan kirjekuorista postimerkit talteen ja lähetetään ne SLS:aan huutokaupattaviksi. Myös seurakuntalaiset voidaan kutsua mukaan postimerkkitalkoisiin. Jäädytetään lyhtyjä ämpärissä tai maitotölkeissä. Säilyketölkistä voi tehdä palamattoman lyhdyn rei ittämällä peltiä nauloilla. Pyydetään leiriläisiä ottamaan omat käsipyyhkeet leireille mukaan, jotta tarvitsisi käyttää paperisia käsipyyhkeitä mahdollisimman vähän. Lastenleireillä ja -kerhoissa paperipyyhkeet voi puolittaa.
13 Erityisesti lapsille ja nuorille soveltuvia toimintaideoita Tehdään roskienkeruuretki: Siivotaan vaikka jokin huolenpitoa kaipaava, yhteisesti käytetty puisto, tienpätkä, ulkoilureitti, metsikkö Alue kannattaa olla lähellä kerho- tai kokoontumistilaa, jotta alueen siisteyttä voi helposti ja hauskasti tarkkailla jatkossakin. Askarrellaan tsege-tsege soittimia, rautalangoista ja tyhjistä säilyketölkeistä afro-autoja, jätelangoista guatemalalaisia huolinukkeja. Duunaustyöpaja: omia tai kierrätettyjä vaatteita tai tavaroita uudistetaan tai niistä tehdään jotain aivan uutta. Rölli-peikko jäteaskartelu: Kasaamataide, kollaasi tai sekatekniikka töitä voidaan tehdä roskista. Rakennetaan Röllin pesä luonnosta löydetyistä materiaaleista. Vai tehdäänkö Rölli-kylä? Rölli-kylässä tapahtuu kummia: Tehdään vahasta, savesta, paperimassasta, luonnonmateriaaleista Rölli-hahmoja. Kehitellään juoni tarinaan, mitä tapahtuu Rölli-kylässä. Kuvataan vaihe vaiheelta lavastetut kuvat, joissa itse tehdyt hahmot seikkailevat. Puhekuplat liitetään tulostettuihin kuviin. Rölli-kylän tapahtumat voidaan myös kuvata videolle, mutta filmi kannattaa leikata jo kuvatessa. 2.3 KESTÄVÄ KEHITYS JA YMPÄRISTÖMYÖNTEINEN KULUTTAMINEN Kuluttamisen yhteydessä tehdään merkittäviä ympäristöön vaikuttavia päätöksiä. Kaikkiin materiaalihankintoihin liittyy ympäristövaikutuksia: luonnonvarojen, energian ja erilaisten kemikaalien kulutusta sekä jätteiden ja päästöjen syntyä. Ei ole yhdentekevää, mitä ja miten paljon ostaa, vaan on opeteltava kuluttamaan harkiten. Myös veden ja energiansäästäminen on tärkeää. Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista tekijöistä on luonnonvarojen riittävyys. Pohjoisen pallonpuoliskon kulutusyhteiskunnat, joihin Suomikin lukeutuu, kuluttavat 80 prosenttia maapallon luonnonvaroista, vaikka niissä asuu vain 20 prosenttia maailman väestöstä. Tarvittaisiin ainakin kaksi maapalloa lisää, jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat yhtä paljon luonnonvaroja kuin keskiverto eurooppalainen tai amerikkalainen. Ilmaston lämpenemisellä on mittavat seuraukset maapallomme luonnolle ja ihmisen elämälle. Kohtalokkaimmat vaikutukset ilmastonmuutos aiheuttaa kehitysmaille, missä luonto on muutenkin haavoittuvaista ja ihmiset jo valmiiksi kaikkein köyhimpiä. Valtaosa kaikista tähän mennessä tuotetuista päästöistä on peräisin teollisuusmaista. Kehitysmaissa asuvat puoli miljardia ihmistä tuottavat yhteensä alle puoli prosenttia maailman päästöistä.
14 Kaikille ikäryhmille soveltuvia toimintaideoita: Järjestetään ympäristömerkki-tietovisa: Kuinka monta erilaista ympäristömerkkiä tunnistat? Kootaan mainosraati ruotimaan lehtien mainoksia. Kiinnitetään huomio mm. siihen saako kuluttaja selville, kuinka ympäristöystävällinen tuote on ja miten ja missä se on valmistettu. Tutustutaan samalla ympäristömerkintöihin. Millä perusteella niitä annetaan tuotteisiin? Kuinka paljon lähikaupan tuotevalikoimassa on näillä merkeillä varustettuja tuotteita? Puhutaan lämpimän veden käytön vähentämisestä ja koetetaan edetä sanoista tekoihin. Keskustellaan keinoista, joilla arkielämässä voi helposti säästää sähköä ja vettä. Tilaisuuteen voidaan kutsua myös ulkopuolinen alustaja. Hankittaessa tavaroita kiinnitetään huomiota laatuun. Ostanko laadukasta, joka kestää tai on korjattavissa vai kertakäyttöistä? Voi myös miettiä, onko hankinta ollenkaan tarpeellinen, vai saisiko jostain lainaan tai voiko sen hankkia yhteisesti. Erityisesti lapsille ja nuorille soveltuvia toimintaideoita Työmuodoilla olevia leluja, pelejä, kirjoja ja muuta materiaalia kierrätetään taloudellisesti käyttäjältä toiselle. Puhutaan lasten lähetysnäyttelyssä veden merkityksestä ja sen saannin avustamisesta. Jäteseuranta kotona tai kerhotilalla: Kuinka paljon tulee sekajätettä ja kierrätettävää jätettä? Sähkö-pihi: Kaikki saavat roolin olla pihejä. Tarkastetaan kerhotilan tai kodin sähkölaitteiden sähkönkulutus määrät. Miten voisi säästää sähköä?
15 2.4 LINKKIVINKKEJÄ Energiansäästö www.motiva.fi/fi/julkaisut www.energiansaastoviikko.fi Jäte www.residuum.fi/jateabc.html www.residuum.fi/jatevisa.html Hiilijalanjälki http://world-you-like.europa.eu/fi/ http://ilmastodieetti.fi/ Metsät http://www.metsavastaa.net/opetusmateriaalia Ympäristö www.ymparisto.fi www.ekonisti.fi/etusivu/ Ympäristömerkki www.ymparistomerkki.fi/ www.kuluttajavirasto.fi/fi-fi/eko-ostaja/ymparistomerkit/
16 3 SOSIAALINEN JA GLOBAALIYMPÄRISTÖ - TOIMINTAIDEOITA Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teitä on tämän ruumiin jäsen. 1. Kor 12:27 Pyhänä Henkenä, Pyhittäjänä, Jumala auttaa ihmisiä tunnistamaan tuhoavan synnin, mutta myös elämää ylläpitävät ja pelastavat lahjat. Hän ohjaa ihmistä käyttämään niitä oikein eli pitämään huolta kaikista luoduista. Pyhä Henki on eläväksi tekevä ja yhdistää kristityt toisiinsa ja koko luomakuntaan. (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2005, sivu 15) 3.1 YHTEISVASTUU Vastuulliset ihmiset auttavat avun tarpeessa olevia lähimmäisiä niin lähellä kuin kaukana. Kansainvälisissä yhteyksissä köyhyyttä mitataan usein rahalla: kun ihmisen käytettävissä on vähemmän kuin yksi dollari (80 senttiä) päivässä, puhutaan äärimmäisestä köyhyydestä. Köyhyys merkitsee kuitenkin paitsi alhaista tulotasoa, myös huonoa ravintoa tai suoranaista nälkää, puhtaan veden puutetta, surkeita asunto-oloja, koulutuksen ja terveydenhuollon puutetta, syrjäytyneisyyttä, turvattomuutta ja olemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinoloihin. Toisaalta myös kotimaassa on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja apua. Kaikille ikäryhmille soveltuvia toimintaideoita Rakkauden, kunnioituksen ja sitoutuneisuuden kehittäminen on tärkeää. Työn jatkuvuuden kannalta seurakuntalaisten sitoutuneisuus on välttämättömyys. Vapaaehtoisia pitää myös huoltaa, järjestää virkistysmahdollisuuksia ja tukea. Kehitellään osallistumistapoja, jotta lähimmäinen tulisi autetuksi kaukana ja lähellä. Hyödynnetään Kirkon Ulkomaan avun materiaaleja sekä aineistopankin toimintaideoita Osallistutaan kirkon vastuuviikolle lokakuussa Toteutetaan Kirkon Ulkomaanavun Toivon vaellus (kts. www.kua.fi) Innostetaan eri-ikäisiä osallistumaan Yhteisvastuu keräykseen ja tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia olla avuksi.
17 Yhteisvastuukeräykseen liittyvässä tiedotuksessa kerrotaan Reilusta kaupasta ja vastuuviikon teemoja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Ensiaputaidot voi olla kerhokerran teema. Myös auttamishalukkuuteen voidaan vaikuttaa, kun taidot ovat ajan tasalla. Erityisesti lapsille ja nuorille soveltuvia toimintaideoita Käyttäytymismallien opettelu aloitetaan jo pienestä pitäen. Seurakunnan työntekijöiden tulee näyttää esimerkkiä, joten etenkin lasten ja nuorten parissa toimivilta työntekijöiltä ja vapaaehtoisilta vaaditaan hyvää käytöstä. Kotikortti on kerhossa tehty kortti, johon kerätään sovittuna aikana merkintöjä itse tehdyistä kotitöistä. Hyvä aika on viikko tai kaksi. Ystävänpäivän nuortenillat, kerhot, tapahtumat, vierailut. Lapsi- ja nuorisotyön kummikohteen Maasai-tyttöjen muistaminen Tansaaniassa lahjoilla, yllätyksillä ja rukouksilla. Vierailukäynti erilaisissa laitoksissa. Lähetystyön kirpputorilla - Toivon Torilla vierailu tai vaatteiden ja tavaroiden kerääminen myytäväksi kirppikselle. Lähetystyöstä ja kaukaisista lähimmäisistä kertominen on tärkeää. Lapsia voi kutsua esim. elämykselliseen lähetysnäyttelyyn. Kerhoihin voi myös kutsua lähetystyöntekijän kertomaan työstään. Leireillä ja kerhoissa opetellaan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, kunnioittamaan muita ja oppimaan toisilta. Kerhokummi tai -mummi. Talotarkastus on hauska tutkimusmatka talon käyttäjiin. Haastatellaan kerhotilan, kirkon, seurakuntatalon käyttäjiä. Miksi ja kuinka usein he käyvät siellä, kenen kanssa, mitä siellä tapahtuu silloin, mitä haluaisivat muuttaa tai kehittää, mikä häiritsee, aikooko tulla uudestaan. Talotarkastus voidaan tehdä myös rakennuksesta itsestään, tämä harjoitus löytyy kappaleesta 4.
18 3.2 EETTINEN KULUTTAMINEN Kansainvälisillä markkinoilla kehitysmaiden tuotteilla on monessa suhteessa epäedullinen kilpailuasema länsimaiden tuotteisiin verrattuna. Kehitysmaiden kilpailukykyä heikentävät alhainen tuottavuus, vanhentuneet koneet ja kehittymättömät tuotantojärjestelmät, huono infrastruktuuri sekä markkinointijärjestelmien ja osaamisen puute. Köyhät maat eivät myöskään juuri houkuttele ulkomaisia investointeja. Maailmanmarkkinoilla vastassa ovat länsimaiden tehomaatalous, uusinta teknologiaa hyödyntävät tuotantolaitokset ja pitkälle kehittynyt tietotaito. Eettinen kuluttaminen tarkoittaa tuotteiden tai palveluiden ostamista tiettyjä eettisiä toimintatapoja ja periaatteita noudattavilta yrityksiltä tai yhdistyksiltä. Eettisesti toimivat tuottajat ottavat taloudellisten näkökohtien lisäksi huomioon ympäristölliset (kuten päästöt, eläinkokeet) ja sosiaaliset vaikutuksensa (kuten lapsityövoima, oikeudenmukainen palkkaus). Kuluttaja voi vertailla tuotteiden eettisyyttä erilaisilla puolueettomilla merkeillä (kuten Reilun kaupan merkki, luomu-merkki). Eettiseen kuluttamiseen liittyy lisäksi epäeettisten tuotteiden ja yritysten boikotointi sekä liiallisen kuluttamisen välttäminen ja tuotteiden huolto, kierrätys tai uudelleenkäyttö. Kaikille ikäryhmille soveltuvia toimintaideoita Mistä voisi luopua ja millä perusteella valitsen ostokseni keskustelu. Painavatko eettiset tai luonnonarvot valinnoissa? Hankitko kestävää, korjattavissa olevaa vai kertakäyttöistä? Otetaan Reilun kaupan järjestelmä ja tuottajat mukaan seurakunnan esirukouksiin tai käsitellään Reilun kaupan viljelijöiden elämää saarnassa tai hartauksissa. Virikkeitä ja viljelijätarinoita löytyy Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kotisivuilta osoitteesta ja esitteistä. Ostetaan Reilun kaupan tuotteita ja keskustellaan niistä kokoontumisissa. Pyydetään jostain järjestöstä tai maailmankauppa Elimusta alustaja kertomaan eettisestä kuluttamisesta ja Reilusta kaupasta. Järjestetään lauluilta oikeudenmukaisuuden teemasta esimerkiksi kuorossa, piireissä tai nuorten illoissa. Onnen lahjakortti tai Toisenlainen Lahja on hyvä lahjaidea. Turhan krääsän sijasta voi antaa esim. SLS:n vaihtoehtolahjakorttina vaikka raikasta vettä, jolloin tuetaan 20 eurolla kehitysmaan vesiprojekteja. Mietitään myös muita aineettomia tapoja antaa läheisille lahjoja. Tutustutaan kerhoissa vaikkapa Vastuullisen ostajan ruokaostoskirjaan, toim Ulf Särs. Myös internetistä löytyy useita vastuullisen ostajan oppaita.
19 Kootaan ostoskori, johon kerätään Reilun kaupan tuotteita tai luomutuotteita. Tehdään hintavertailuja ja makutestejä Reilun kaupan tuotteet tai luomu vastaan ns. tavalliset tuotteet. Haastetaan yhteistyötahoja ja seurakuntalaisia siirtymään Reilun kaupan kahviin ja teehen vähintään Reilun kaupan viikkojen ajaksi lokakuussa. Erityisesti lapsille ja nuorille soveltuvia toimintaideoita Kokkikerhon kerholaiset voivat mennä kerhonohjaajien mukaan joku kerta kauppaan. Siellä voidaan opetella asiointia kaupassa, järkevää ostamista, hinta- ja laatuvertailua. Myös kotimaisuuden, lähiruuan ja luomun tarkastelu onnistuu yhteisellä kauppareissulla. Mistä voisin luopua toisten hyväksi? Haluaisiko vaikka kerholaiset olla syömättä karkkia viikon ja lahjoittaa näin säästyneet karkkirahat valitsemaansa avustuskeräykseen? Tehdään mainoksen vastamainos; suunnitellaan kerhossa juliste, joka ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen. Teetetään rippikoululaisilla ryhmätyö Reilun kaupan perusteista kansainvälisen diakonian oppitunnilla. Materiaaliksi sopivat esimerkiksi Reilun kaupan perusesitteet, joita voi tilata nettilomakkeella Vanhat konstit on monesti paremmat kuin pussillinen uusia. Voidaan tutkia itse tehden ja kokeillen vanhoja työskentelytapoja ja tarvekalujen tekoa. Pyydetään vieraaksi joku vanhempi henkilö, joka kertoo miten ennen tehtiin, kun ei ollut sitä taikka tuota tavaraa tai konetta. 3.3 LINKKIVINKKEJÄ Eettinen kuluttaminen www.kuluttajaliitto.fi/teemat/eettinen_kuluttaminen/eettinen_valinta www.eettinenkuluttaja.net Globaalikasvatusta, lainattavia näyttelyitä ja kuvakertomuksia global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15812&contentlan=1&culture=fi-fi Kehitysyhteistyön palvelukeskus www.kepa.fi/ Kirkon Ulkomaanapu www.kirkonulkomaanapu.fi Kirkon ulkomaanavun toisenlainen lahja www. toisenlainenlahja.fi Rauhantalkoot www.ihmisoikeuspeli.fi/ www.rauhanliitto.fi www.rauhanliitto.fi/files/rauhantalkoot2002.pdf www.maailmankoulu.fi Reilu kauppa www.reilukauppa.fi
20 4 ARKKITEHTUURINEN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ - TOIMINTAIDEOITA Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen! Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem. Jerusalem, olet kaupunkimme,, tänne kansamme kokoontuu. PS 122: 1-3 Arkkitehtuuri- ja kulttuuriympäristökasvatus auttavat tulkitsemaan rakennuksia; miksi ja miten ne on rakennettu ja mitä ne voivat menneisyydestä kertoa. Rakennusperinnön ymmärtämisen avulla tuetaan lapsia ja nuoria vastuulliseen aikuisuuteen ja lisätään kykyä ottaa kantaa ympäristön suunnitteluun. Kulttuuriympäristökasvatuksen tavoitteena on lisätä etenkin lasten ja nuorten vastuuta yhteistä omaisuutta kohtaan sekä siten myös ennaltaehkäistä ilkivaltaa. On tärkeää oppia kantamaan yhdessä vastuuta yhteisistä tiloista sekä arvostamaan ja kohtelemaan niitä siten, että niiden käyttöikä on mahdollisimman pitkä. Uudisrakentaminen kuluttaa hetkellisesti valtavan määrän luonnonvaroja, joten vanhojen rakennusten korjaaminen ja käyttöiän lisääminen on ekologisestikin perusteltua. 4.1 RAKENNETTU JA KULTTUURINEN YMPÄRISTÖ Rakennus esim. kirkko tai maisema voi olla merkittävä paikka. Kokemus muuttuu; laimenee tai vahvistuu ajan kuluessa. Arvostus muodostuu paikan merkittävyydestä ja kokemisesta. Arvostamme paikkaa sen mukaan, mitä se meille edustaa ja merkitsee. Esimerkiksi kirkkorakennuksen arvostus muodostuu ennemmin niiden tilanteiden sisällön ja kokemusten kautta, joita ihminen on rakennuksessa kokenut, kuin rakennuksen muotojen vuoksi. Kaikille ikäryhmille soveltuvia toimintaideoita Harrastetaan kirkkobongausta: Retkillä tutustutaan matkan varrella ja määränpäässä oleviin kirkkoihin ja kappeleihin. Valokuvataan kirkkoja ja etsitään tietoa niiden historiasta. Koti seurakunta tutuksi: Järjestetään retkiä Rovaniemen alueen eri kappeleihin ja hautausmailla. Tutustutaan niiden historiaan, kasvillisuuteen ja kulttuuriperintöön. Tutkitaan hautausmaiden vanhoja hautamuistomerkkejä. Mitä ne kertovat entisajan elämästä?
21 Erityisesti lapsille ja nuorille soveltuvia toimintaideoita Omasta kotikirkosta kuuluu leikki ja laulu. Leikki on tilan havaitsemista ja maailman haltuun ottoa, vakavaa ja hauskaa. Kirkossa saa olla. Havaittuun ympäristön epäkohtaan pureudutaan tiedon ja erityisesti toiminnan avulla, näin nuoret kartuttavat ja kehittävät toimintatapojaan. Samalla heidän usko omiin toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa vahvistuu ja tunneside ympäristöön voimistuu. Innostetaan kaikkia miettimään yhdessä, mistä tämä johtuu. Onko jossain asiat toisin ja mistä syystä? Voitaisiinko asiaa lähteä muuttamaan? Miten? Ketkä? Mistä tietoa? Mitä maksaa? Materiaalit? Aikataulut? Salapoliisit kirkossa: Kirkkosalista otetaan valokuvia. Lasten tehtävä on löytää kirkkotilasta kuvatut kohteet, näin lapset pääsevät tutkimaan yllättävistä kuvakulmista kotikirkkoaan. Kuvia kannattaa ottaa läheltä ja kaukaa, helposti tunnistettavista kohteista ja sitten vähän haasteellisempia. Aistit auki kirkossa: Millaisia tuoksuja löydämme? Miltä tuoksuu ehtoollisviini, tuohus, kukat? Miltä katto näyttää, kun sitä katsoo selällään? Onko vihkiryijy karhea vai ihanan pehmeä? Löytyykö oma lempiväri kirkkotaideteoksesta tai liturgisista väreistä? Millaisia ääniä kuuluu? Miltä hiljaisuus kuulostaa? Missä kohtaa lattia tai seinä on kylmin, karhein, silein tai kaunein? Millainen on unelmien leikkipaikka, kerhotila tai kirkko? Maalataan, kerätään kollaasi, muovaillaan tai rakennetaan pienoismalli aiheesta. Annetaan lapselle kamera, jotta hän saa itse ottaa kuvia siitä, mikä kiinnostaa häntä ja aivan omasta näkökulmasta ja valitsemastaan kuvakulmasta. Kuvista voi tehdä näyttelyn ja niistä voi keskustella. Alttaritaulu, fresko, reliefi tai veistos ansaitsee myös huomion. Mitä näet? Millainen tunnelma siinä on? Mitä siinä tapahtuu? Yksityiskohtien (esim. joku kuvan henkilö, tai veistoksen reikäiset ja runnellut kädet) etsiminen ja pohtiminen; miksi ne ovat juuri sellaiset, mitähän se voisi tarkoittaa. Raamatunkertomusten ja taideteosten yhtymäkohdat ovat myös hyvä keskustelun aihe. Leiri- ja retkipaikoiksi valitaan turvallisia ympäristöjä. Pihan, sisäilman, välineiden ja ympäröivän luonnon tilaa ja toimintamahdollisuuksia tarkastellaan valittaessa kohdetta. Yhteisen omaisuuden arvostus on vaikkapa sitä, että jos jotain menee rikki, niin siitä kerrotaan heti. Olipa se sitten ollut vahinko tai rikottu tahallaan. Homma korjataan yhdessä ja jos ei osata, niin pyydetään apua.
22 Suomen, suomalaisuuden, isänmaan ja Suomen lipun arvostusta voidaan välittää nuorille. Talotarkastus leikissä voitte valita jokaiselle jonkin roolin (työntekijä, kerholainen, nuori, aikuinen, eläkeläinen, ensikertaa vieraileva ), jonka silmin koette tilan. Eläytykää rooleihinne ja miettikää miten rakennus vastaa tarpeisiin ja onko se luonnon kanssa tasapainossa. Mitä miellyttävää ja epämiellyttävää löydätte? Mikä on viihtyisää? Mitä ikkunoita näkyy? Millaisia värejä ja muotoja talossa on? Löytyykö ekoajattelua? Miten ihmisten kanssakäyminen näkyy talossa? Tehkää aistimuksistanne, tuntemuksistanne ajatuksistanne kirjoitus tai keskustelkaa yhdessä. Talotarkastus voidaan tehdä myös rakennuksen käyttäjistä, tämä harjoitus löytyy kappaleesta 3. Sokkokuljetus: parit kuljettavat toisiaan ympäri rakennusta. Kuljettaja ohjaa sokkoa jonkin aikaa ja pysäyttää sokon jonkin esteen, esineen tai rakenteen eteen. Sokon tehtävä on tunnustelemalla päätellä, missä kohden rakennusta he ovat. Piirretään kirkko sisältä tai ulkoapäin, paikanpäällä tai ulkomuistista. Piirtäkää pohjapiirros ja kartta esim. kerhotilasta ja sen pihapiiristä ulkomuistista. Vertailkaa valmiita piirroksia. Kaikki eivät muista samalla tavalla kaikkia rakenteita ja yksityiskohtia. Onko jokin kaikkien mielestä tärkeä asia jokaisessa piirroksessa (esim. askartelupöytä, liukumäki, kerhoalttari ) Majan voi suunnitella yhdessä, miettiä soveltuvia materiaaleja, rakentaa sisälle tai ulos. Sisällä voi kuiskutella, syödä eväitä, pitää hartauden 4.2 LINKKIVINKKEJÄ Arkkitehtuurikasvatus - opetusaineistoa www.ampiainen.fi www.arkkitehtuurikasvatus.fi/opetusaineistoa.php Kasvit elävää kulttuuriamme www.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/index.htm Lapin läänin kirkkorakentaminen www.ymparisto.fi/default.asp?node=3931&lan=fi Rakennusperintö www.rakennusperinto.fi Suomen Kirjallisuusseuran opetusmateriaaleja www.finlit.fi/tietopalvelu/paketit.htm
23 5 ARJEN YMPÄRISTÖMYÖTÄISET VALINNAT Arjen pienillä valinnoilla voit vähentää merkittävästi oman toimintasi haitallisia ympäristövaikutuksia sekä näyttää omalla toiminnallasi hyvää esimerkkiä muille. KULUTA HARKITEN Hanki uusia tuotteita harkiten, jotta et osta turhaa tavaraa. Mieti, voitko lainata tai vuokrata tuotteen tai palvelun jostain. Valitse ympäristömerkittyjä tuotteita sekä Reilun kaupan tuotteita. Suosi laadukkaita, pitkäaikaisia ja korjattavia kestotuotteita. Vaadi tuotteille takuu. LAJITTELE JÄTTEET Lajittele aina biojäte ja opasta muita lajittelussa. Lajittele myös metalli, lasi, pahvi, paperi ja nestekartonki niille varattuihin jätepisteisiin. Toimita ongelmajätteet kuten paristot, akut ja loisteputket aina ongelmajätekeräykseen. SÄÄSTÄ SÄHKÖÄ Sammuta valot aina, kun lähdet huoneesta yli kymmeneksi minuutiksi myös loisteputkivalaisimet. Lamppujen sammuttaminen ei vaurioita loisteputkivalaisimia eikä aiheuta kulutuspiikkejä sytytettäessä. Sulje tulostimet, kopiokoneet, tv:t ja tietokoneet virtakytkimestä, kun et enää tarvitse niitä. Valmiustilat ovat yksi suurimmista turhan energian kuluttajista. Kun tuuletat, niin tee se nopeasti ristivedolla. Älä jätä ikkunaa raolleen päiväksi. Säästä keittiössä energiaa hyödyntämällä jälkilämpö. VÄHENNÄ VEDEN JA PAPERIN KULUTUSTA Tulosta vain se, mitä todella tarvitsee tulostaa. Pyri ottamaan kaksipuolisia kopioita. Älä pese tai huuhtele astioita juoksevan veden alla. Älä jätä hanoja auki. Ilmoita vahtimestarille vuotavista hanoista tai wc-istuimista heti. LIIKU SUUNNITELMALLISESTI Käytä ensisijaisesti julkisia kulkuneuvoja tai polkupyörää. Muista, että myös polkupyörästä tehdystä virkamatkasta saa km-korvauksen. Hyötyliikunta tekee myös hyvää terveydellesi! Käytä kimppakyytejä sekä yhteiskuljetuksia leireille ja retkille. Noudata vanhaa hyvää periaatetta vie mennessäs tuo tullessas sekä ihmisten että tavaroiden kuljetuksissa. Aja taloudellisesti.
MUKAAN OMA KANGASKASSI mieti ostatko, vuokraatko vai lainaatko valitse kestäviä, kierrätettäviä ja pitkäikäisiä Valitse ympäristömerkittyjä tuotteita Reilun kaupan tuotteita luomutuotteita lähialueen tuotteita vähän energiaa kuluttavia tuotteita Vältä ylipakattuja tuotteita yksittäispakkauksia kertakäyttötuotteita (Jos sinun on pakko ostaa kertakäyttöasioita, valitse pahviastioita. Ne voi lajitella keräyskartongiksi).