Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke

Samankaltaiset tiedostot
Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Osallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi

Toipumisen erilaiset käsitteelliset lähtökohdat; toipumisen tarkastelu kliinisen työn tavoitteiden kautta ja henkilökohtaisen kokemuksen perusteella

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Recovery-orientaatio mielenterveyspalveluissa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Mitä kaikkea tehdään kehittämisessä? Kaisu Anttila vs. kehittämispäällikkö

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Näkemyksiä kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudesta

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

Länsi-Suomen ESR-haku Erityiset painotukset maahanmuuttajien kotoutuminen ja kansainvälinen yhteistyö

Stigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen. Ha(ll)ussa hyvä elämä

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta

Vaasa Kimmo Mäkelä

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Jorma Posio

Alueellinen ESR haku Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Recovery eli toipumisorientaation teoreettiset lähtökohdat

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

ARVIOINTISUUNNITELMA

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Hankkeen arviointisuunnitelma

Valtakunnallinen teema: Osallisuus

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

OHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Järjestöyhteistyön nykytilanne

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Transkriptio:

Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke 28.9.2018

Hankkeen rahoitus ja toteutus Valtakunnallinen ESR-hanke STM:n myöntämä rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja 5: sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Tays Erityistavoite 10.1: työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Kehittämis- ja tutkimushankkeessa pääpaino asiakas- ja palveluprosessien analysoimisessa ja kehittämisessä Alueelliset asiantuntijaryhmät ja kehittäjäasiakasraadit Taustaorganisaatioiden projektiryhmät ja verkostot Yhteys muihin hankkeisiin Toteutusaika 1.4.2018-31.3.2021

Toipumisorientaatio on: Ajattelun ja toiminnan viitekehys missä painottuvat: - Voimavarat - Osallisuus - Toivo - Merkityksellisyys ja - Positiivinen mielenterveys

Toipumisen käsitteellistäminen: Kliininen toipuminen: keskeistä psyykkisen sairauden oireiden lievittäminen ja psyykkisen tilan vakauttaminen lääkityksen ja riskienhallinnan avulla Toipuminen palveluiden ja organisaatioiden näkökulmasta: keskeistä hallinnolliset ja kustannukselliset päämäärät ja kriteerit, jotka liittyvät palveluista pois siirtymiseen ja palveluihin pääsemiseen Henkilökohtainen toipuminen: Henkilön omakohtainen kokemus mielekkäästä elämästä

Hankkeen tausta ja keskeiset lähtökohdat STM:n nimittämän mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän kehittämisehdotukset 1) asiakkaan aseman vahvistaminen: - monipuoliset, eri tavoin saavutettavat ja saatavat palvelut yhdenvertaisuuden tukeminen -kokemusasiantuntijuus, omaisten ja läheisten huomiointi pysyväksi käytännöksi -kuntoutumista ja työhön pääsyä tukevien toimenpiteiden käyttö 2) Mielenterveyttä edistävän ja ongelmia ehkäisevän työn lisääminen: -ihmisten mielenterveystaitojen vahvistaminen -vaikuttavien edistävän työn, ennalta ehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen ja hoidon menetelmien käyttöönotto 5

Hankkeen tausta ja keskeiset lähtökohdat 3) Mielenterveyspalvelujen järjestäminen erityisten tarpeiden mukaisesti -haavoittuvimpien ryhmien huomioiminen -asiakkaan asema palveluissa huomioiden -palvelujen jatkuvuus ja laatu turvaten 4) Ohjauskeinojen kehittäminen tietopohjaa lisäämällä: -tietoa mielenterveyspalvelujen riittävyydestä, laadusta, tuloksista, tarvelähtöisestä tarjonnasta sekä yhteistyöstä 6

Hankkeen tausta ja keskeiset lähtökohdat Kansainvälinen tutkimustieto recovery- eli toipumisorientaatiosta, sen implementaatiosta ja vaikutuksista -Useissa länsimaissa toipumisorientaatio keskeinen viitekehys mielenterveyspalveluissa (Slade 2009, 367; Williams ym. 2012; Waldemar ym. 2016) -Henkilökohtaisen toipumisen arviointimenetelmät ja mittarit sekä palvelujärjestelmän toipumisorientaatiota mittaavat menetelmät käytössä (Williams ym. 2012; Bridey ym. 2013; Monger ym. 2013; Scottish Recovery Network 2016) 7

Hankkeen tausta ja keskeiset lähtökohdat Toipumisorientaation mukaisten interventioiden ja palvelujen vaikutukset ilmenevät esimerkiksi: toiveikkuuden lisääntymisenä, oireiden vähenemisenä (Cook ym. 2012) kouluttautumisen ja työllistymisen lisääntymisenä sekä sairaalapäivien vähenemisenä (Kidd ym. 2011) elämänlaadun paranemisena, sosiaalisten ongelmien vähenemisenä (Kidd ym. 2014) Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta recoveryorientoituneiden interventioiden tulosten ja niihin vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi 8

Hankkeen tavoitteet 1. Käsitteellistää ja soveltaa recovery- eli toipumisorientaatiota mielenterveyspalveluihin 2. Kehittää toipumisorientaatioon perustuvia palveluprosesseja ja niiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia tukevia mittareita 2. Luoda kokemusasiantuntijuuteen, vertaisuuteen ja moniammatillisuuteen perustuvia toipumisorientoituneita palvelukokonaisuuksia, työmenetelmiä ja -käytäntöjä 9

Hankkeen toteutus Yhteinen kehittämis- ja tutkimustoiminta Koostetaan ja sovitetaan teoria- ja tutkimustietoa recovery-orientaatiosta sekä kokemus- ja käytäntötietoa siihen perustuvista toimintakäytännöistä mielenterveystyön kehittämisen tueksi Kehitetään osallisuutta vahvistavia ja syrjäytymistä ehkäiseviä matalankynnyksen palveluja ja monitoimijaisia työmenetelmiä Tuotetaan tutkimustietoa osallisuutta ja toipumista tukevista toimintakäytännöistä sekä niitä vahvistavasta jaetusta asintuntijuudesta. Konseptoidaan uusia palveluosallisuutta vahvistavia työtapoja ja -menetelmiä. Työstetään recovery-orientaatioon liittyvää koulutusmateriaalia, -rakenteita ja välineitä. 10

Kehittämistoiminta 11 Tavoitteena vahvistaa recovery-orientaatioon perustuvaa erityisasiantuntijuutta ja kehittää palveluprosesseja asiakkaan osallisuutta ja toipumisprosesseja tukeviksi Perustuu yhteiseen kehittämiseen hankkeen toimijoiden kesken; kokemusasiantuntijoiden, kehittäjäasiakkaiden, työntekijöiden ja hanketyöntekijöiden muodostamille kumppanuuksille sekä yhteistyölle asiakkaiden ja heidän läheistensä ja heitä edustavien järjestöjen kanssa Kehittämistoiminnan tukena koulutus-, tutkimus- ja arviointiresurssit tavoitteena, että käytettävät työmenetelmät perustuvat arviointiin ja näyttöön

Kehittämistoiminnan tavoitteet ja pitkän aikavälin tulokset Palvelujärjestelmä perustuu recovery-orientaatioon Yksittäisen kuntoutujan toipumista ja palvelujärjestelmän toipumisorientaatiota arvioidaan käytössä olevien työvälineiden ja mittarien avulla Käytetään uusia kehitettyjä kokemusasiantuntijuuteen ja vertaistukeen perustuvia toimintamalleja: kotiin tehtävät tukikäynnit, vertaistukihenkilötoiminta poliklinikoilla ja osastoilla, kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten työparityöskentely Palvelunkäyttäjien osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet omien palveluprosessien ohessa palvelujen kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa 12

Virtuaaliset palvelut: Kuvapuhelinpalvelu asiakkaille ja omaisille Chat-palvelumahdollisuus tavoitettavuuden edistämiseksi Virtu.fi-alustalla olevien työkalujen aktiivisen käytön tukeminen ja uusien tukiohjelmien kehittäminen Kokemusasiantuntijat tietotekniikkatukena Työparityö Hyvinvointitarjotin, joka sisältää keskeiset hyvinvointia tukevat palvelut Omaisten hyvinvointitesti Käsikirja recovery-orientaation mukaisista toimintamalleista ja niiden yhteisestä kehittämisestä 13

Tutkimustoiminta Perustuu yhteistutkijuuteen hankkeen toimijoiden kesken; kokemusasiantuntijoiden, kehittäjäasiakkaiden, työntekijöiden ja tutkijoiden muodostamille tutkijakump- panuuksille Monimenetelmälliset ja -metodiset aineistot muodostuvat kyselyistä, yksilö- ja fokusryhmähaastatteluista, osallisuussuunnitelmista, pienryhmätoiminnan osallistuvasta havainnoinnista sekä mittariaineistosta ja niiden kehittämisprosesseista 14

Tutkimusteemoja Mielenterveyskuntoutujan osallisuus ja toipuminen Mielenterveyspalvelujen tuki toipumiselle Mielenterveyspalvelujen jalkautuminen ja tuen muodot kuntoutujan arkeen, yhteisöihin ja arkielämään Osallisuuden toteutuminen digitaalisten, integroitujen ja matalankynnyksen palvelujen prosesseissa Monitoimijaisen ja ylisektorisen asiantuntijuuden muotoutuminen Kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden tuen merkitys palveluissa 15

Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke Osahankkeet Lshp ja Poske Sari Veikanmaa ja Eija Savelius-Koski 28.9.2018

Lshp:n toimenpiteet Otetaan käyttöön recovery-toimintamalli Kehitetään ja laajennetaan työparitoimintaa kuntoutuksessa Kehitetään virtuaalisia/etäpalveluja Kehitetään palveluista tiedottamista 17 Etunimi Sukunimi 25.9.2018

Posken toimenpiteet Tuo tietoa ja käytännön sovelluksia recoverytoimintamallista Asiakkaat mukaan kehittämiseen, osallisuuden muotojen kehittäminen (mallien kehittäminen) Tukee LSHP:n työparityön laajentumista koko Lapin alueelle, kohderyhmän laajentaminen Edistää ja kehittää virtuaalipalveluiden käyttöä Palveluiden katve-alueiden kartoittaminen (tiedonsaanti palveluista, löydettävyys) Hankkeen kehittämistyön koordinointi 18 Etunimi Sukunimi 7.1.2019

Koulutusosion käynnistyminen Koulutusiltapäivässä 4.12.2018 klo 12-16 aloitetaan Recovery-toipumisorientaation ja ajattelumallin tutuksi tekeminen. Kouluttajana toimii THL:n mielenterveysyksikön kehittämispäällikkö PsT. Esa Nordling. Koulutus on maksuton. Tarkempi ohjelma julkaistaan lokakuun aikana. Koulutuspaikka on Rovaniemellä Lapin yliopiston Esko ja Asko -sali, F-siipi, Yliopistonkatu 8. Koulutuksessa on myös etäyhteysmahdollisuus. 19 Etunimi Sukunimi 7.1.2019