SATAKUNNAN VISIO 2010 -PROJEKTI Toimiala: MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS Työryhmä: Harri Huhtamaa (pj.) Tuomo Aine Kyösti Kurkela / Hannu Kemppinen Kimmo Ojala Heikki Perko Janne Seilo Luvian Saha Oy Harjavalta Oy Ahlstöm Pihlava Oy Kirriwood Oy PrizzTech Oy Finnforest Oyj 3.3.2003
Toimiala (miniklusteri) mekaaninen metsäteollisuus Toimialan kuvaus Toimialan miniklusterirakenne on kuvattu oheiseen kaaviokuvaan. Vetovoimaisimmat segmentit on korostettu kuvan keskiöön. Puusepän teollisuus Pakkausteollisuus Kalusteteollisuus (huonekalut) Metsän omistajat - Satakunnan omavaraisuus 30-40 % Puulevyteollisuus konstruktiiviset tuotteet - elementit - talotuotteet - voimapalkit Logistiikka - kuljetukset - satamatoiminnot Ensiasteen jalostus - höyläys - kyllästys - lämpökäsittely - komponenttien valmistus - hirsivalmistus - palkkivalmistus Kone- ja laitevalmistus Energiapuu - pelletti Sidostahot - ammattioppilaitokset - SAMK - Kunnossapito - TE-keskus - Metsäsertifiointitahot Kriteeri Miniklusteri ei sisällä ulkopuolisia asiakkuuksia. Klusterin sisäiset materiaalitoimitus- ja muut partneroitumiset sekä sisäiset asiakkuudet kuuluvat toimialan määrittelyn piiriin. Swot Consulting Oy 2 (13) 3 3 2003
Mekaaninen metsäteollisuus Nykytilan määrittely Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (code 201) Puutuotteiden valmistus (codes 203, 204, 205) Huonekalujen valmistus (code 361) Yritysten lukumäärä / toimipaikkoja Jako kokoluokkiin (v. 2002) v. 2001 v. 2002 Yli 50 henkeä Yli 100 henkeä Yli 250 henkeä Alle 10 M Yli 10 M Yli 20 M 229 285 5 2 1 280 2 3 Työllisten määrä Tuotannon määrä v. 1999 v. 2000 v. 1999 v. 2000 1483 henkeä 1544 henkeä 279,2 M 340,3 M Keskeiset yritykset segmentoituina (liikevaihto yli 200 000 ) Listan yritykset on luokiteltu ensin toimialasegmenteittäin (segmentit aakkosjärjestyksessä) ja toimialasegmentin sisällä liikevaihdon mukaan suuruusjärjestykseen suurimmasta pienimpään. Yritys Toimialasegmentti (ks. toimialakuvaus s. 2) Tuotteet/palvelut Henkilöstö v. 2001 (henkeä) Liikevaihto v. 2001 (milj. euroa) Oy Lardella Ab Puutavaran jalostus 10-19 11,3 Kause Oy Höyläyspalvelut (rahtihöyläys, alihankintatyöt) 5 0,7 Lapin Painepuu Oy Painekyllästetty sahatavara ja puupylväät 2 0,5 Höyläämö A. Nuotio Ky Puutavaran höyläys alihankintatyönä 4 0,3 Tyke Oy Kalusteteollisuus Apuvälineet, kesäkalusteet, sairaalatarvikkeet, 50-99 5,6 sosiaalitilakalusteet ja teräslankatuotteet, alihankinta Messin Oy Kalusteteollisuus Toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus 20-49 (v. 2000) 2,8 (v. 2000) Rauma-Kaluste Oy Kalusteteollisuus Erikoiskalusteet 16 1,8 Esan Levykaluste Oy Kalusteteollisuus Toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus 10-19 1,2 Swot Consulting Oy 3 (13) 3.3.2003
Yritys Toimialasegmentti (ks. toimialakuvaus s. 2) Tuotteet/palvelut Henkilöstö v. 2001 (henkeä) Liikevaihto v. 2001 (milj. euroa) Kulmala-Tuote Oy Kalusteteollisuus Toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus 10-19 0,9 (v. 1999) Mavi-Kaluste Oy Kalusteteollisuus Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus, toimisto- ja 1-4 0,7 myymäläkalusteiden valmistus Teveko Oy Kalusteteollisuus Keittiökalusteiden valmistus 1-4 0,6 Porin Puukaluste Oy Kalusteteollisuus Toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus 1-4 0,5 Mäntykaluste Nikkonen, Kalusteteollisuus Puusepänliike 3 0,3 Avoin Yhtiö Kaluste-Ruohonen Oy Kalusteteollisuus Huonekalujen valmistus 1-4 0,2-0,4 Keittiö-Kartano Oy Kalusteteollisuus Rakennuspuuseppäasennukset, toimisto- ja 10-19 1,0-2,0 keittiökalustevalmistus Hapi-Keittiö Ky Kalusteteollisuus Keittiökalusteiden valmistus 1-4 Puusepänliike Jarkko Hakasuo Kalusteteollisuus Rakennuspuuseppätuotteiden valmistus 1-4 Rovimet Ky Kalusteteollisuus Huonekalujen valmistus 1-4 Kaluste-Luomala Ky Kalusteteollisuus Keittiökalusteiden valmistus Avoin Yhtiö Kastanja Kaluste Kalusteteollisuus Keittiökalusteiden valmistus, erikoiskalusteiden tuottaminen Puutyö K. Viljamaa Ky Kalusteteollisuus Huonekalujen valmistus, lipastoja, vitriinejä SHT-Tukku Oy, Punkalaidun Muu Arkut 117 9,6 Polewood Ltd Oy Muu Puulaatikot 1-4 0,6 Oy Pavestar Ltd./Ab Muu Puulelut 3 0,5 Okmatek Oy Muu Puutuotteiden pintakäsittely, ulkovuoret, paneelit, 3 0,4 listat, laudat, ikkunat Vihteljärven Puutuote Oy Muu Sahatavara, höylätavara, pakkausalustat, alihankinta 2 0,3 Punkalaitumen Arkkutehdas Mettänen & Kumppanit Muu Arkut 20-49 0,2-0,4 Puutyöliike R. Ojala Oy Pakkausteollisuus Puupakkausten valmistus 10-19 2,4 Suomen Pultti Oy, sivutoimipaikka Pakkausteollisuus Puupakkausten valmistus 5-9 2,1 Puutyöliike Pentti Virtanen Ky Pakkausteollisuus Puupakkausten valmistus 1-4 1,5 Lam-Lava Oy Pakkausteollisuus Puupakkausten valmistus 5-9 1,3 Sivuhonka Oy Pakkausteollisuus Puupakkausten valmistus, puutavaratuotetukkukauppa 5-9 1,1 Swot Consulting Oy 4 (13) 3.3.2003
Yritys Toimialasegmentti (ks. toimialakuvaus s. 2) Tuotteet/palvelut Henkilöstö v. 2001 (henkeä) Liikevaihto v. 2001 (milj. euroa) Huittisten Lavatyö Oy Pakkausteollisuus Puupakkausten valmistus 5-9 0,3 Kymppilava Oy Pakkausteollisuus Puutavaratuotetukkukauppa, puupakkausten 1-4 0,2 valmistus Porin Länsituote Oy Pakkausteollisuus Puupakkausten valmistus 1-4 0,4-1,0 Suomen Kuitulevy Oy, Puulevyteollisuus Kuitulevyn valmistus 50-99 34,8 Pihlavan tehdas Luvipuu Oy Puulevyteollisuus Mäntyliimapuulevyt 10-19 3,5 Kirriwood Oy Puulevyteollisuus Puun jatkojalostus, puitteet, karmit, liimatut tuotteet, massiivipuutuotteet 14 1,2 Harjavalta Oy / Puustelli Group Keittiö- ja toimistokalusteet, talopaketit 260 (Satakunta) 50,0 (Satakunta) 95,0 (konserni) SPU Systems Oy Puurakenteiset hallielementit, polyuretaanilämmöneristeet 60 11,4 Karvia Group Oy Ikkunat 50-99 (v. 2000) 5,3 (v. 2000) Tammiston Puu Oy Piharakenteet 25 3,36 Hietakulma Oy Puuvalmisteiset seinäelementit, NR-kattoristikot ja 10-19 1,7 talopaketit TT-Asennus Oy Taloelementit ja saneeraustuotteet 20 1,4 Puutyö Vuorenmaa Oy Puuikkunat hirsiteollisuuden tarpeisiin 10-19 1,4 Ojakorven Puutyö Oy Ikkunat ja ovet 20-49 1,3 Puusepänliike T. Peurala Ky Ikkunat, ovet, alihankinta, valmistus, ikkunoiden 10 0,6 asennus Kiukaisten Huvilaveistämö, Puutalojen valmistus 3 0,5 V-M. Vainio Ky Marko Mustajärvi Oy Puutalojen valmistus 5-9 0,4 Puusepänliike Jussi Laine Ikkunat 4 0,3 Swot Consulting Oy 5 (13) 3.3.2003
Yritys Puu-Raveka Avoin Yhtiö Toimialasegmentti (ks. toimialakuvaus s. 2) Tuotteet/palvelut Aitaelementit, puurakenteiset elementit, tuotteiden suunnittelu, valmistus ja asennus, sahatun ja höylätyn puutavaran myynti Henkilöstö v. 2001 (henkeä) 1-4 0,3 Liikevaihto v. 2001 (milj. euroa) Seikon Saha (Yhtyneet Sahat) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 181 (Satakunta) 58,7 (Satakunta) 400,4 (konserni) Finnforest Oyj; Merikarvian Saha Satakunnassa 96 Satakunnassa 39,5 yli 1000 (konserni) 1428,3 (konserni) Luvian Saha Oy Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 71 33,8 Veljet Kuusisto Oy Sahattu, höylätty ja kyllästetty puutavara 60 (konserni) 20,0 (konserni) Ahlström Pihlava Oy Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 55 17,7 Kyllästämö Lännen Painepuu Oy Puun sahaus, höyläys ja kyllästys, 3 3,8 puutavaratuotetukkukauppa Meri-Porin Saha Oy Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 5-9 (v. 2000) 3,1 (v. 2000) Noormarkun Saha Oy Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 10-19 2,5 Arolan Höyläämö Oy Puun sahaus, höyläys ja kyllästys, puutuotteiden 10-19 2,3 valmistus erittelemätön, puutavaratuotetukkukauppa Kairilan Saha Oy Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 10-19 2,2 Kampin Saha Ky Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 12 2,1 Ahti Väliaho Kommandiittiyhtiö Puun sahaus, höyläys ja kyllästys, 11 1,0 puutavaratuotetukkukauppa Raiskion Saha Oy Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 3 0,4 Kyttälän Teollisuus Oy Puun sahaus, höyläys ja kyllästys, puutavaratuotetukkukauppa 5-9 0,4 Swot Consulting Oy 6 (13) 3.3.2003
Trendit ja vaikuttavat tekijät Yleiset trendit 1. Sahauksen volyymin kehitys Suomessa - vuosi 2000 13,6 milj. m 3 - vuosi 2001 12,0 milj. m 3 - vuosi 2002 12,5 milj. m 3 Satakunnan osuus on noin 1 milj. m 3. 2. Rakenteellisesti ala muuttuu niin, että isot yritykset tulevat isommiksi ja pienet erikoistuvat. Keskisuurten yritysten määrä pienenee. 3. Tuottavuuden kasvattaminen on edelleen vahva suuntaus toiminnassa. 4. Sahat kasvavat yksikkökooltaan ja jatkavat arvoketjujaan jatkojalostuksen suuntaan. Kertainvestointikoko on kasvanut noin kolmeen miljoonaan euroon (sahat). Konsolidoituminen kiihtyy. 5. Työpaikkojen lukumäärä ei kasva voi pikemminkin pienentyä. 6. Yksikkökoon kasvaessa syntyy potentiaali siirtää tuotanto ulos Suomesta lähelle raaka-aineita ja lähelle asiakkaita (sahaus). 7. Jalostussegmenteissä alhaisen jalostusasteen tuotanto vähenee. Pienet sahat häviävät. 8. Sahauksen sivutuotteiden menekki on maakunnan osalta helposti hyödynnettävissä. 9. Raaka-ainepohjan varmistaminen on tuonnin ja alueellisesti muun Suomen varassa. 10.Metsäveron muutos tekee puuntarjontapiikin vuosina 2004-2005. Vuoden 2007 jälkeen tulee entistä suurempia haasteita puunhankinnan osalta. 11.Veturiyritysten puute Satakunnassa haittaa klusterin muiden toimijoiden kehittymistä. 12.Satakunnassa ei ole puuteollisuuden perinteitä (vrt. Lahden seutu ja Pohjanmaa). 13.Toimitusvarmuus, toimitusnopeus, ekologisuus ja laatu ovat tulevia kilpailutekijöitä. 14.Asiakaslähtöiset tuotteet tehdään JOT-ajattelun mukaisesti niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. 15.Pienyrittäjyys ei houkuttele. Harvoilla nykyisillä yrityksillä on kasvuhaluja verkoston kehittyminen on vaikeaa. 16.Verkostoituminen ja keskittyminen yleisesti lisääntyvät. 17.Kansainvälisten asiakkaiden partneroitumis-/sitoutumisaste kasvaa, kun heidän varastointihalunsa pienenevät. Toimittajien määrää pienennetään (sahaus). 18.Puun terveellisyys, allergiavapaus, ekologisuus ja uusiutuvuus voivat luoda uusia mahdollisuuksia (vrt. pvc). 19.Jätteiden polttodirektiivi saattaa niin ikään luoda aidolle puulle lisää kilpailukykyä. 20.Teknistyminen alalla vahvistuu edelleen; ala hyödyntää viimeisintä 2000-luvun teknologiaa. Siihen tarvitaan myös lisää teknisiä osaajia. Swot Consulting Oy 7 (13) 3 3 2003
Teknologiset trendit 1. Konenäön teknologinen kehitys luo mahdollisuuksia - automaatioon - ohjaukseen ja - laatuun. 2. Röntgennäön käyttö pyöreän puun käsittelyssä lisääntyy. 3. Uudet puunkuivausmenetelmät tulevat - ääniaallot tai muut uudet teknologiat. 4. Muotoonsa puristuvat puun puristusteknologiat tulevat valtaamaan alaa. 5. Logistiikassa alkuperäidentifiointi tulee (on) osaksi sertifiointia. 6. Isot yritykset tarvitsevat partnereikseen riittävän isoja yrityksiä; pienten voimavarat eivät riitä. 7. Jalostavassa teollisuudessa korostuvat - tuotantoautomaatio ja - logistiikka. 8. Asiakaslähtöisyys lisääntyy, mikä merkitsee tuotannollisesti yksilöllisten tuotteiden tekemistä tietotekniikan ja siihen yhdistetyn valmistustekniikan avulla (massaräätälöinti). 9. Materiaaliteknologia (esim. substituutit) ja materiaalien yhdistäminen ovat yhä tärkeämpiä (kalusteteollisuus). Swot Consulting Oy 8 (13) 3 3 2003
Roadmap mekaaninen metsäteollisuus Raaka-aine Kalusteteollisuus ja jatkojalostus 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku Metsänhoidon trendi: männyn suosiminen Pieniä, työvaltaisia sahoja paljon Puusepän verstaita Yleistehtaita Myytiin kapasiteettia Konekorjuu 1. verouudistus vuonna 1993 Æ Æ vaikutus 2005 asti Itsesäätyvät toimilaitteet Sahatukin ohjautuminen sahateollisuuteen Æ Sahatukin ohjautuminen Taimikoiden määrä kasvanut sahateollisuuteen Tuonti lähialueelta Æ Æ Kuusen tarjonta liian Järeys ja laatu kärsinyt vähäistä, mäntyä liikaa Metsänomistuksen taloudellisen Metsänomistuksen rakenne merkityksen väheneminen Natura Metsälöiden pirstaloituminen lisähakkuut Sahauksen tuottavuus 500 m 3 /hlö Æ Æ Æ Æ Tuottavuus yli 4000 m 3 /hlö Noin 50 Teknologian kehittyminen (konenäkö, röntgennäkö) sahayhtiötä Toimihenkilöiden määrän kasvu Euroopassa Sahakuolemat Yksiköiden kasvu Investointiaktiivisuus ja pääomasidonnaisuus lisääntynyt Valmiin sahatavaran Kotimainen Omat markkinointi- ja jakelukanavat laadutus läpivalaisutekniikalla agenttitoiminta loppui (ketjun lyhentyminen), teknologian ja Raaka-aineen prosenttiosuus lopputuotteen hinnasta kasvanut koko ajan Sahojen ostaminen puunhankinnan varmistamiseksi ( kiintiöt ) Jalostusasteen nouseminen Puun osuus lopputuotteissa väheni, mukaan tuli metalli, muovit, maalit Suuret metsäyhtiöt irtaantuvat puusepänteollisuudesta Metsäyhtiöt keskittyvät ensivaiheen jalostukseen (liimapalkit, vanerituotanto jne.) Erikoistuminen Æ Asiakasohjautuva tuotanto Lyhyet asetusajat Æ Æ Teknologian hyödyntäminen ja joustavuus; sarjakoolla ei merkitystä tietotekniikan lisääntyminen asiakastarpeen mukaisesti (varastot alas) Rekkatoimitukset lisääntyneet Kauppakoko ja toimituserä pienentyneet Varastojen minimointi Æ Varastojen poistuminen Henkilökunnan moniosaaminen kasvaa Æ Æ Alueellista toimintaa Æ Æ Muuttui valtakunnalliseksi toiminnaksi Æ Æ Vienti Vientiteollisuus Tuotekehityksen, laadun ja ekologian merkitys kasvaa Æ Æ Tietotekniikan hyödyntäminen Æ Æ Puun imagoarvon hyödyntäminen Tuottavuuden kasvu Toimijoiden profiloituminen ja erikoistuminen Teknologiasidonnaisuus kasvaa, investoinnit kasvavat ja niiden käyttöaika lyhenee - konenäöt - laserleikkaus Swot Consulting Oy 9 (13) 3.3.2003
SWOT-analyysi mekaaninen metsäteollisuus, Satakunta Työryhmä on määrittänyt toimialan keskeiset vaikuttavat tekijät SWOT-analyysin avulla alla olevaan koosteeseen. Tästä ne on edelleen työstetty seuraavan sivun dynaamiseen SWOT:iin. Vahvuudet Yrityksiä on alalla paljon: noin 200 yritystä ja 1100 henkilöä, suurelta osin pienyrityksiä Osaamisen perinne (sahaus) ja yritysten oma sisäinen ammattitaito Korkean teknologian käyttö ja korkea tuottavuus Kuitulevyosaaminen Alueen kemiallinen metsäteollisuus Laaja kansainvälinen markkinapohja - globaalit asiakassuhteet - globaalit toimitukset Sertifiointi (alkuperäketju) Kemiallinen metsäteollisuus sivutuotteiden käyttäjänä ja puunhankinnassa Maantieteellisesti ollaan hyvien yhteyksien päässä (lähellä) markkinoita (vrt. esim. Pohjois-Karjala) Mahdollisuudet Satamien (Rauma, Pori ja Turku) sijainti alueella - vienti ja tuonti Jatkojalostuksen vahvistaminen - nykyisillä ja - uusilla sovellusalueilla Erikoistuminen - pienyrittäjälähtöiset uudet sovelluskohteet - veturiyrityksillä merkittävä rooli Alihankintaverkoston muodostuminen - muutaman yrityksen asiakaspohjan varmistaminen Koulutustason nostaminen ja yritysyhteistyön syventäminen - Porin Metsäopisto - Tekniikkaopistot - SAMK - Yliopistokeskus (markkinointi + johdon tehtävät) Veturiyritysten vientiammattitaito ja koko arvoketjun kehittämisrooli Heikkoudet Raaka-aineen saatavuuden varmuus Puulajisuhteen vääristyminen Veturiyrityksiä on liian vähän (toimittaja/asiakasrajapintavastuulliset) - eivät ole kyenneet luomaan alihankintayrityksille markkinoita Jatkojalostukseen tarvittavan osaavan henkilöstön koulutus Alan imago sidosryhmissä ei ole tietämystä alan korkeasta teknologiasta Oppilaitosten kyky toimia yrityslähtöisesti Julkisten toimijoiden ja kehitysprojektien etäisyys yrityksistä ja reaalielämästä. Yrityksillä on harvoin resursseja ottaa selvää julkisista palveluista. Jatkojalostuksen ja kalusteteollisuuden kapea yritys- ja osaamispohja (vrt. Lahden seutu) Uhat Yksityisyritysten määrän ja toiminnan tason laskeminen Metsäverotuksen muutos (vuonna 2007) Yritysverotuksen muuttuminen Työvoimapula osaavan henkilöstön saatavuus Alihankkijan sitoutuminen vain yhteen veturiyritykseen riippuvuus (riski) Raaka-ainesaatavuus (tuonnin kehittäminen) Tuonnin aktivoituminen lähialueilta tai tuotannon siirtäminen sinne. Alan tuottavuuskehityksessä jäädään jälkeen, jollei investointiaktiviteetti ole koko ajan korkea. Investointikoot ja -aktiivisuus suhteessa alan kannattavuuteen asettavat suuria haasteita oikeiden, strategisten päätösten tekemiselle Swot Consulting Oy 10 (13) 3 3 2003
Toimialan keskeiset strategiset kehitystoimenpiteet SWOT-analyysin pohjalta on valittu toimialan strategisen kehittymisen kannalta keskeiset strategiset kehitystoimenpiteet: VAHVISTA 1. Korkean teknologian käyttöä ja korkeaa tuottavuutta 2. Alueen kemiallisen metsäteollisuuden yhteistyötä 3. Kansainvälistä markkinapohjaa - globaalit asiakassuhteet - globaalit toimitukset HYÖDYNNÄ 1. Jatkojalostuksen edelleen vahvistamisen mahdollisuuksia - nykyisillä ja - uusilla sovellusalueilla 2. Erikoistuminen eli - pienyrittäjälähtöisiä uusia niche-sovelluskohteita - veturiyritysten merkittävää roolia 3. Veturiyritysten vientiammattitaitoa ja koko arvoketjun kehittämisroolia (välillinen vienti) Vahvuudet Yrityksiä on alalla paljon: noin 200 yritystä ja 1100 henkilöä, suurelta osin pienyrityksiä Osaamisen perinne (sahaus) ja yritysten oma sisäinen ammattitaito Korkean teknologian käyttö ja korkea tuottavuus Kuitulevyosaaminen Alueen kemiallinen metsäteollisuus Laaja kansainvälinen markkinapohja - globaalit asiakassuhteet - globaalit toimitukset Sertifiointi (alkuperäketju) Kemiallinen metsäteollisuus sivutuotteiden käyttäjänä ja puunhankinnassa Maantieteellisesti ollaan hyvien yhteyksien päässä (lähellä) markkinoita (vrt. esim. Pohjois-Karjala) Mahdollisuudet Satamien (Rauma ja Pori) sijainti alueella - vienti ja tuonti Jatkojalostuksen vahvistaminen nykyisillä ja uusilla sovellusalueilla Erikoistuminen - pienyrittäjälähtöiset uudet sovelluskohteet - veturiyrityksillä merkittävä rooli Alihankintaverkoston muodostuminen - muutaman yrityksen asiakaspohjan varmistaminen Koulutustason nostaminen ja yritysyhteistyön syventäminen - Porin Metsäopisto - Porin Tekniikkaopisto - SAMK - Yliopistokeskus (markkinointi + johdon tehtävät) Veturiyritysten vientiammattitaito ja koko arvoketjun kehittämisrooli Heikkoudet Raaka-aineen saatavuuden varmuus Puulajisuhteen vääristyminen Veturiyrityksiä on liian vähän (toimittaja/ asiakasrajapinta-vastuulliset) - eivät ole kyenneet luomaan alihankinta-yrityksille markkinoita Jatkojalostukseen tarvittavan osaavan henkilöstön koulutus Alan imago - sidosryhmässä ei ole tietämystä alan korkeasta teknologiasta Oppilaitosten kyky toimia yrityslähtöisesti Julkisten toimijoiden ja kehitysprojektien etäisyys yrityksistä ja reaalielämästä. Yrityksillä on harvoin resursseja ottaa selvää julkisista palveluista. Jatkojalostuksen ja kalusteteollisuuden kapea yritys- ja osaamispohja (vrt. Lahden seutu) Uhat Yksityisyritysten määrän ja toiminnan tason laskeminen Metsäverotuksen muutos (vuonna 2007) Yritysverotuksen muuttuminen Työvoimapula osaavan henkilöstön saatavuus Alihankkijan sitoutuminen vain yhteen veturiyritykseen riippuvuus (riski) Raaka-aine-saatavuus (tuonnin kehittäminen) Tuonnin aktivoituminen lähialueilta tai tuotannon siirtäminen sinne Alan tuottavuuskehityksessä jäädään jälkeen, jollei investointiaktiviteetti ole koko ajan korkea Investointikoot ja -aktiivisuus suhteessa alan kannattavuuteen asettavat suuria haasteita oikeiden, strategisten päätösten tekemiselle KEHITÄ 1. Veturiyrityksiä, joita on edelleen liian vähän (toimittaja/ asiakasrajapintavastuulliset) - alihankintayrityksille ei ole saatu markkinoita; lisäksi on pula yrittäjistä 2. Verkoston kehittämistä 3. Alan imagoa alan ulkopuolella ei ole tietämystä alan korkeasta teknologiasta 4. Julkisten toimijoiden yhteistyötä ja kehitysprojektien parempaa hyödyntämistä 5. Ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseen (koulutukseen) liittyviä toimenpiteitä VARAUDU 1. Yksityisyritysten määrän ja toiminnan tason laskemiseen 2. Alihankkijan sitoutumiseen vain yhteen veturiyritykseen riippuvuus aiheuttaa riskin 3. Raaka-ainesaatavuuteen liittyviin uhkiin tuonnin kehittämisen avulla 4. Ammattityövoiman pulaan ja kustannusrakenteen nousuun Swot Consulting Oy 11 (13) 3 3 2003
Satakunnan visio 2010 mekaaninen metsäteollisuus 1. Toimialan kehittyminen: v. 2002 v. 2010 Yritysten lukumäärä 285 200 Työllisten lukumäärä (v. 2000) n. 1500 n. 1000 - Yritysten ja työllisten määrän arvioidaan laskevan. - Tuottavuuskehitys on suurempaa kuin teollisuudessa keskimäärin johtuen - kehittämispotentiaalista - automatisointiasteen nostamisesta - teknologian hyödyntämisestä. 2. Puu raaka-aineena ja kokonaisekologisena tuotteena on vahvistanut asemaansa eri sovelluksissa. 3. kapasiteetti säilyy alueella (nykyinen tuotanto noin 1 milj. m 3 ). 4. Tarkastelujakson aikana syntyy 1-2 merkittävää jatkojalostusyksikköä. 5. Ala investoi huipputeknologiaan kaiken aikaa. - Tuottavuus nousee. - Laatu kehittyy. - Joustavuus kehittyy. 6. Ulkoistamisen määrä on kasvanut merkittävästi. 7. markkinat säilyvät globaaleina ja kalusteteollisuudessa Itämeren alue muodostaa kotimarkkina-alueen. 8. Suomen lähialueiden (Baltia ja Venäjä) merkitys tuontipuun ja raakaaineen lähteenä on kasvanut. Satamat mahdollistavat tämän. Lähialueiden merkitys tuotantopaikkana sekä viennin ja tuonnin alueina kasvaa. 9. Asiakaslähtöinen toiminta on merkinnyt tietotekniikan merkittävää hyödyntämistä läpi koko toimintaketjun asiakastilauksesta tuotannon kautta toimitukseen. Verkostoituminen ja ulkoistaminen ovat lisääntyneet merkittävästi. 10.Koulutusvaatimustaso nousee läpi ketjun: - ammattitutkinnot, moniosaajat - korkeakoulututkinnot. 11.Alueen heikosta vetovoimaisuudesta johtuen alueen koulutustoiminnan on itse varmistettava yritysten osaamis- ja osaajatarve. Swot Consulting Oy 12 (13) 3 3 2003
Toimenpide-ehdotukset ja suositukset 1. Koulutus Ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen koulutuksen suuntaamisella. Ei tarvita puuseppiä, vaan pikemminkin yo-pohjaisia CNCja NC-koneiden käyttäjiä (Porin metsäopisto ja tekniikkaopistot ovat tärkeitä kouluttajatahoja). 2. Kehitys Innovaattoreiden ja pienyrittäjien kapeiden liiketoiminta-ajatusten tukeminen Tekes-rahoituksen avulla tai veturiyritysten partneroitumisen avulla. 3. Kansallisen markkinoinnin aktivointi ja tietoisuuden lisääminen sekä imagon kehittäminen (julkiset toimijat) 4. Lentoliikenteen yhteyksien varmistaminen Toimialan keskeisin toimenpide-ehdotus: Tehostetaan sahateollisuudessa uusien teknologioiden jatkuvaa hyödyntämistä ja samalla toiminnan kansainvälistämistä edistetään edelleen. Jatkojalostuksessa verkostoa ja pienyrittäjyyttä vahvistetaan veturiyritysten ympärille erityisesti koulutuksen ja uusyritystoimintatuen avulla. Swot Consulting Oy 13 (13) 3 3 2003