KEMIA Kemi JÄÄ SULAA AARRE PELLOSSA UUSI ARANDA VIININ- VILJELYN. Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi. arktisilla alueilla.

KEMIA Kemi 8/2018 JÄÄ SULAA arktisilla alueilla AARRE PELLOSSA kertoo meistä UUSI ARANDA loistaa laineilla VIININ- VILJELYN ilmastokurimus Parasta työssäni ovat asiakaskohtaamiset, ongelmien ratkaisu ja hauskat työkaverit. Petra Honkavirta Tuotepäällikkö, Hosmed Oy Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi

Kemia-lehden stipendihanke laajenee Tervetuloa opiskelijakummiksi! Kemia-lehti on palkinnut yhdessä stipendikumppaniensa kanssa kemiassa menestyneitä lukiolaisia ja ylioppilaita Kemia-lehden vuosikerralla. Lehtistipendi on herättänyt kuuden vuoden aikana suurta innostusta ja avannut jo 4 000 nuorelle näköalan kemian maailmaan. Ensi vuonna stipendejä saavat myös kemian opiskelijat! Kemia-lehden vuosikertaa voivat nyt ensimmäistä kertaa hakea myös kemian opiskelijat. Stipendejä on tarjolla yliopistoissa, ammattikorkeakoluissa ja ammattioppilaitoksissa opiskeleville. Kutsumme opiskelijakummeiksi yrityksiä ja organisaatioita. Mitä enemmän kummeja on mukana, sitä useampi opiskelija saa kiinnostavaa luettavaa. Vuosikerta antaa alan tuleville ammattilaisille ajankohtaista tietoa alan mahdollisuuksista ja kiinnostavista työnantajista. Ehkä juuri te löydätte tulevan avainosaajanne tätä kautta. Voitte osallistua hankkeeseen valitsemallanne panoksella. Minimisumma on 3 000 euroa, jolla jo 60 opiskelijaa saa lehden vuosikerran. Opiskelijakummina saatte: Mainostilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. Logonne näkyviin kokosivun mainoksessa, jossa kiitämme kummeja. Mainos julkaistaan ChemBionumerossa 2/2019. Myönteistä huomiota alan opiskelijoiden keskuudessa. Myönteistä näkyvyyttä uutisissa, joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista. Vahvistathan opiskelijakummin paikkasi 15. tammikuuta 2019 mennessä. Lämpimästi tervetuloa! Leena Joutsen Kemia-lehden päätoimittaja leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 Scanstockphoto KEMIA Kemi

SISÄLLYS Ikirouta on kaiken toiminnan perusta Longyearbyenin kylässä Huippuvuorilla. Ilmastonmuutoksen seurauksena routa ja jäätiköt ovat nyt antamassa periksi. Pixabay 14 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Huippuvuorilla jääkausi on yhä kesken Eeva Pitkälä 12 TÄTÄ MIELTÄ Kannattaa opetella kuuntelemaan Saila Seppo 14 Onko Jäämeri Ilmastopuskuri vai lämpöpumppu? Pertti Koukkari 19 AJANKOHTAISTA Satavuotias kemistiseura suuntaa Reippaana uuteen vuosisataan Päivi Ikonen 19 6 Eeva Pitkälä 20 UUTISIA 24 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Puhdas vesi on etuoikeus Hanna Juvonen 26 VIHREÄT SIVUT 31 LUKIJALTA 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Materiaalivirrat tietokantaan Päivi Ikonen 37 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NÄKÖKULMA Minä ja muut Anja Nystén 38 Aarre pellossa Arja-Leena Paavola Jää sulaa myös arktisilla merialueilla. Muutoksen nopeus varoittaa maapallon puskurijärjestelmien rajallisuudesta. 44 Laboratorio laineilla Elina Saarinen 46 Kun kemikaalivalvonta Suomeen tuli Eeva Pitkälä 57 GADOLINISTA KAJAHTAA Kestävällä kemialla päin ilmastonmuutosta Oona Kiviluoto 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT New Haven Puritaanien turvapaikasta huipputieteen kotipesäksi Sisko Loikkanen 44 Markku Ojala Iloinen oikeutemme on kertoa, kuinka mahtavaa on olla kemisti, sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu. Juhliva seura tuo valokeilaan rohkeat kemistit, ideoi Kevätpörriäistä ja heittäytyy Suomi-Areenalle. 50 Viinin uudet viholliset Marja-Liisa Kinturi 54 Atlantin takana Patentointi on elävä prosessi Kristian Meinander ja Virpi Noponen 56 KEEMIKKO Sinun lukkosi eivät ole sinun lukkojasi Ilkka Lastumäki Aaltopoijua huolletaan peruskorjatun Arandan peräkannella. Suomenlahdella seilaa nyt hulppean talon verran modernia laboratorio- ja näytteenottotilaa. KEMIA 8/2018 3

Opiskele ruotsiksi Åbo Akademissa! Kaupan päälle kielitaito opiskele Åbo Akademissa! Tiesitkö, että joka viides Åbo Akademin opiskelijoista on suomenkielinen? Jos haet varmuutta ruotsin kielen taitoosi, opiskelu Åbo Akademissa tarjoaa sinulle oivan mahdollisuuden ottaa toinen kotimainen haltuun. Sujuva kielitaito tulee kuin huomaamatta, kun opiskelet valitsemaasi alaa ruotsinkielisessä ympäristössä, ruotsinkielisten opiskelukavereidesi kanssa. Meillä luennot ja kirjallisuus ovat ruotsiksi (maisteritasolla välillä englanniksikin), mutta sanakirjan käyttö on sallittua et tosin tarvitse sitä pitkään, sillä Suomen suurin kielikylpy on todistetusti tehokas. Koulutusohjelmat HUMANISTISET TIETEET, PSYKOLOGIA JA TEOLOGIA Kulttuuri, historia ja filosofia Logopedia Psykologia Kielet Teologia YHTEISKUNTATIETEET JA KAUPPATIETEET Kauppatieteet Oikeusnotaari Yhteiskuntatieteet KASVATUSTIEDE JA HYVINVOINTIALAT Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatus Varhaiskasvatuksenopettaja Terveystieteet Luokanopettaja Sosiaalitieteet Erityisopettaja Kielikylpy Aineenopettaja LUONNONTIETEET JA TEKNIIKKA Biotieteet Informaatioteknologia Luonnontieteet Farmasia Kemian- ja prosessitekniikka

KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 13. joulukuuta 2018 Vol. 45 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Redaktion Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri Sekreterare Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset Annonser Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti Försäljning Sales Pekka Laatikainen 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö Kontorschef Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300 3 000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2018 ISO 9002 Markku Joutsen Tanssii tavisten kanssa HI-DAS, HI-DAS, lähtee nyt! Opettajan tutut komentosanat laukaisevat tanssiparkettien tavikset liikkeelle. Olavi Virran ääni luo tangon taikaa hikiseen jumppasaliin, ja rytmi tempaa mukaansa. Vaativampaa seuraa lämmittelyn jälkeen, kun vuorossa on uusien kuvioiden harjoittelu. Aloittelijan on keskityttävä jokaiseen ohjeeseen ja askeleeseen, jotta partnerin varpaat säästyvät. Puolitoistatuntisen palkintona on seesteinen mieli ja energinen olo. Kiireet ovat jääneet pukuhuoneeseen. MUSIIKKI JA TANSSI ovat rikastuttaneet vuosituhansien ajan ihmisten vuorovaikutusta ja kulttuuria. Tanssissa yhdistyy monta ihmisyyden peruselementtiä: liike, luovuus, kosketus ja yhteisöllisyys. Tanssii tähtien kanssa -kisa ja Linnan juhlat ovat tänäkin syksynä vetäneet leirinuotion tavoin puoleensa miljoonia suomalaisia. Neurotieteelliset tutkimukset vahvistavat, että kyllä kansa tietää. Musiikin on todettu aktivoivan syviä aivoalueita, jotka ovat päävastuussa tunne-elämästä, muistista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Musiikin parantavaa voimaa on käytetty hyvin tuloksin monien sairauksien ja häiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunta puolestaan saa mielihyvähormonit hyrräämään ja vähentää aivojen pelko- ja stressikeskuksen aktivaatiota. Tanssissa molempien hyödyt yhdistyvät. Tanssiterapia voi tuoda helpotusta esimerkiksi muistisairauksiin, kipuihin ja Parkinsonin tautiin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Hanna Poikonen. Hän kehitti tuoreessa väitöstyössään menetelmiä tanssin synnyttämien aivokuorten prosessien tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Palkintona on seesteinen mieli ja energinen olo. HALUATKO PALAN juhlaa arjen keskelle? Palauta mieleesi mukavat tanssimuistosi: vanhojen tanssit, bankettien pyörähtelyt tai nuoruuden lavat. Läheiseltäsi voi kadota nykyhetki, mutta kun soitat tutun valssin vuosikymmenten takaa, hymy syttyy ja muistot pulppuilevat. Tanssia voi yksin, kaksin tai ryhmässä, tai vaikka piirissä joulukuusen ympärillä. Vaihtoehtojen kirjo ulottuu laviksesta rivitanssiin ja tanhusta tanssijoogaan. Kun itselle sopiva tyyli löytyy, flow tarttuu sohvaperunaankin. Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, mainostajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Kemia-lehden toimitus Leena Joutsen Kemia-lehti on muuttanut. Uusi osoitteemme on Asolantie 29 b, 01400 Vantaa. Scanstockphoto Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. KEMIA 8/2018 5

Huippuvuorilla jääkausi on yhä kesken Huippuvuorilla voi yhä kokea maapallon viimeisimmän jääkauden. Arktinen ympäristö muuttuu kuitenkin hurjaa vauhtia, kun ikirouta antaa periksi ja jäätiköt sulavat. Teksti ja kuvat Eeva Pitkälä Kuin Kuussa. Se on ensimmäinen ajatus, kun laskeudutaan lentokoneen portaita Longyearbyenin lentokentälle läntisillä Huippuvuorilla. Longyearbyen on Norjalle kuuluvien Huippuvuorten saarten suurin, parintuhannen hengen asutuskeskus ja yliopistokylä, jossa tehdään monen alan tutkimusta. Bussin ikkunasta pilkottaa aluksi vain soratie, savenväristä lohkarekenttää ja siellä täällä matalaa, suomaata muistuttavaa kasvustoa. Pian näkyviin tulee muutakin. Sinisenä siintävä merenselkä ja jylhät vihertävänruskeat vuorenrinteet. Jossakin niiden takana odottavat valkeat jäätiköt. Matkalla kohti majapaikkaa ohitetaan vuoreen louhittu Tuomiopäivän siemenholvi. Vuonna 2008 perustettuun siemenpankkiin on tarkoitus säilöä pahimman varalta maailman kaikkien viljelykasvien siemenet. Jo talletettujen näytteiden määrä hipoo pian miljoonaa. Holvia rakennetaan yhä uusiksi syksyn 2016 vesivahingon jäljiltä. Ennätyshelteet sulattivat tuolloin routamaan, ja vuoren uumeniin johtavan tunnelin valtasi 15-metrinen kerros vettä. Siemenvarasto onneksi säästyi tuholta syvemmässä turvapaikassaan. Uuden vedenpitävän seinän toivotaan estävän vastaiset katastrofit. Työmaa-alueen muovipressut lepattavat silti tuulessa kuin muistutuksena siitä, ettei edes Huippuvuorilla ehkä enää ole mitään ikuisesti pysyvää. Perillä Longyearbyenissa ollaan Adventvuonon rannalla. Kylän oikealla puolella levittäytyy tasainen, pienten virtojen muovaama jokisuisto, jota halkoo korkealle nostettu autotie. Jäätiköiltä tihkuu hiljakseen vettä. Vasemmalla avautuu laakea rantaalue ja jonkin verran haja-asutusta. Varsinaisesti maisemaa hallitsevat kuitenkin mahtavat vuoret. Kylä on rakennettu jäätiköiden jälkeensä jättämälle moreenille, jota ympäröivät Sukkertoppen, Gruvfjellet ja Sverdruphamaren. Vuonon toisella puolella kohoaa mammuttimainen Hiortfjellet. 6 KEMIA 8/2018

Longyearbyenin asutus perustettiin vuonna 1906 hiilikaivoksen ympärille. Pääasiassa norjalaisten asuttama taajama on Huippuvuorten suurin. Vuoret kertovat maapallon tarinaa Keskellä pohjoista Jäämerta sijaitsevilla Huippuvuorilla on vain vähän eloperäistä maata eikä lainkaan metsää, joka peittäisi kalliomuodostumat. Tämän ansiosta tutkijat kykenevät lukemaan maapallon geologista historiaa suoraan vuorten rinteistä. Vuorten kerrostumista selviää esimerkiksi se, kuinka mannerlaatat ovat neljän ja puolen vuosimiljardin aikana vähitellen siirtyneet etelästä pohjoiseen. Valtavien laattojen törmäysten ja erkanemisten kautta syntyi vuoriketjuja, jotka pikkuhiljaa kuluivat pois ja jättivät jälkeensä vain kaikkein kestävimmät ainekset. Näin syntyivät graniittivuoret, jotka nyt muodostavat Huippuvuorten keskeisimmät huiput ja myöhempien tapahtumien hautaaman peruskallion. Kun vuorista valui hiekkaa, soraa, mutaa ja kalkkia, ne kerrostuivat vähitellen kallioperän päälle peittäen sen näkyvistä. Vuoret kertovat myös Huippuvuorten ilmaston muuttuneen moneen otteeseen. Joskus 65 miljoonan viime vuoden aikana saariryhmä seilasi suunnilleen nykyisen Etelä-Norjan leveysasteille. Geologisten kerrosten analyysi paljastaa, että Huippuvuorten ilmasto oli tuolloin suurin piirtein samanlainen kuin nykyään Oslossa. Talvi ja kesä erottuivat selvästi toisistaan. Mannerlaatat jatkoivat kuitenkin vielä matkaansa. Huippuvuorten alue tömähti yhteen Grönlannin kanssa, jolloin sen länsirannikon kalliot poimuttuivat voimakkaasti. Vuoriston viereen muodostui syvä vajoama-allas, johon seuraavien vuosimiljoonien mittaan kasautui hiekkakiveä ja kivihiiltä. Niiden päälle sedimentoitui runsaasti kasvifossiileja sisältävää savikiveä. Sitten Huippuvuorten ja Grönlannin tiet erosivat vielä kerran. Huippuvuorten ilmasto muuttui yhä kylmemmäksi. Tämä tapahtui osaksi siksi, että se siirtyi mannerlaatan kyydissä jälleen kohti KEMIA 8/2018 7

pohjoista, osaksi siksi, että samaan aikaan viileni koko planeetta. Lopulta Huippuvuoret päätyivät tämänhetkiselle paikalleen ja saivat nykyisen muotonsa ja kokonsa. Ihminen lämmittää myös pohjolaa Maapallon viimeisimmän hyvin kylmän ajanjakson käynnistymisestä on aikaa 1,8 miljoonaa vuotta. Kun kylmyysjakson viimeinen jääkausi oli 11 600 vuotta sitten ohi, alkoi lämpimämpi, holoseeniksi kutsuttu aika. Sen jälkeen tapahtumat ovat edenneet vauhdikkaasti. Pohjoisessakin on astuttu ihmisen valtakauteen. Teollistumisen myötä ilmakehän hiilidioksidimäärä on alkanut kivuta ylöspäin, ensin hitaasti ja sitten nopeammin. Vuonna 2018 ollaan lukemissa, jollaisia ihmiskunta ei ole joutunut kohtaamaan koskaan aiemmin. Muutoksia ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa on toki ollut ennenkin, sanoo arktisten alueiden geologian tutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta. Heikkilä etsii järvien ja merten sedimentteihin kerrostuneista mikroskooppisista fossiileista tietoa siitä, kuinka muinaiset jääpeiteajat erosivat nykyisestä. Maapallon viimeisimpien jäätiköitymisten aikana ilman hiilidioksidin määrä pysytteli noin 180 ppm-yksikössä eli miljoonasosassa. Jääkausien välillä lukema oli 280. Myös me elämme parhaillaan jääkausien välistä aikaa eli interglasiaalikautta. Nykyisenkin interglasiaalikauden ajan hiilidioksidipitoisuus on ollut 280 ppm:n tuntumassa. Tällaisena tilanne jatkui aina viime vuosisadan alkupuolelle asti, Heikkilä kertoo. Sitten teollistuminen alkoi kiihdyttää vauhtia, joka on yltynyt hälyttäväksi. Syyskuussa 2017 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli jo 406. Hiilidioksidi on voimakas kasvihuonekaasu, joka lämmittää maapalloa ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Se puo- lestaan tuo mukanaan erilaisia sään ääri-ilmiöitä, kuten poikkeuksellisen rajuja myrskyjä ja näännyttävää kuivuutta. Yhdysvaltain sään ja valtameren tutkimusorganisaatio NOAA julkaisee vuosittain koosteen alan kansainvälisistä tutkimustuloksista. Tuoreimman Ilmaston tila -raportin kokosivat sadat tutkijat yli 60 maasta. Kaikki puhuvat samaa kieltä. Ilmastoa eniten lämmittävien kasvihuonekaasujen eli hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin pitoisuudet ilmassa ovat mittaushistorian suurimmat. Varsinkin arktiset alueet lämpenevät huolestuttavaa tahtia. Erityisesti pohjoisnavan ympäristön lämpötilat ovat hypänneet ylöspäin niin, että ne ovat ajoittain olleet jopa 20 astetta normaalia korkeampia. Ikuinen routa onkin katoavaista Huippuvuorten ikirouta-alue on Siperian jälkeen Euroopan laajin. Huippu- Jylhien vuorten geologisista kerrostumista voi lukea maapallon miljardien vuosien historian. 8 KEMIA 8/2018

Svalbardin yliopistokeskus on erikoistunut arktisen biologian, geologian, geofysiikan ja teknologian tutkimukseen. Vuori vartioi yksinäistä rakennusta Longyearbyenin reunamilla. vuorten koko pinta-alasta noin 25 000 neliökilometriä on pysyvästi jäässä. Routakerroksen paksuus on parhaimmillaan useita satoja metrejä. Rannikkoa kohti tultaessa se ohenee. Vesirajassa jäätyneen maan osuus on enää muutaman metrin, jos sitäkään. Longyearbyenin katuja kävelevä voi aavistaa jalkojen alla piileskelevän ikiroudan lähinnä tienpiennarten liki olemattomasta kasvillisuudesta. Sammalet, heinät, mätästävät rikot ja onnettoman pikkiriikkinen arktinen paju joutuvat sinnittelemään ohuista ohuimman orgaanisen maa-aineskerroksen päällä. Sitkeimmät kasvit ovat iskeytyneet kiinni louhikon koloihin. Jäkälät peittävät pisimpään paikalla pysytelleitä kiviä. Kuten muuallakin arktisella alueella, myös Longyearbyenissä kaikki toiminta on perustettu ikiroudan varaan. Ikirouta on tähän asti ollut kuin sementti tai liima, joka on pitänyt vuorten irtomaan peittämät seinämätkin kasassa. Rakennukset on pystytetty ikiroutaan työnnettyjen paalujen varaan, samoin tiet, lentokenttä ja muu infrastruktuuri. Ikirouta on toiminut liimana, joka on pitänyt vuorenseinämät ja rakennukset kasassa. Kylässä on myös hautausmaa, jonka ikiroudassa lepää joukko espanjantaudin sata vuotta sitten viemiä uhreja. Tautiviruksen uskotaan säilyneen jäisen maaperän kylmissä, hapettomissa oloissa yhä elinvoimaisena, joten hautausmaata ei enää käytetä, vaan vainajat viedään nykyisin haudattaviksi muualle. Uusimmalla rakentamisella on paljolti pyritty estämään talojen alle jäävän maaperän lämpiämistä. Muualla arktiksessa tutuiksi tulleista maanvyörymistä on jo ollut merkkejä myös Longyearbyenin seinämillä. Ikirouta sulaa, täälläkin. Maapallon pohjoisilla leveysasteilla hiilen kierto on sen seurauksena jo muuttunut. Tutkijoiden mukaan ikiroudan alue kutistuu tulevaisuudessa huomattavasti. Syynä ovat paitsi ilmaston lämpeneminen myös sateet. Lievimmän skenaarion perusteella ikiroudalle suotuisat olosuhteet pohjoisella pallonpuoliskolla vähenevät runsaan kolmanneksen vuoteen 2050 mennessä. Näin laskevat ilmastokehityksen vaihtoehtoja kartoittaneet biogeotieteen tutkijat Helsingin yliopistosta. Huonoimmassa tapauksessa ikirouta-alueita on tuolloin 47 prosenttia nykyistä vähemmän, tutkijat kertovat tuoreimmassa tiedotteessaan. Biogeoclimate modelling lab -tutkimusryhmä oli mukana hankkeessa, jossa mallinnettiin koko pohjoisen pallonpuoliskon maaperän lämpötiloja ja aktiivikerroksen eli ikiroudan yläpuolisen, kesäisin sulavan maakerroksen paksuutta. Veden ääni jäätikön alla Huippuvuorilla eletään toki edelleen jääkautta, joka etelämpänä päättyi jo tuhansia vuosia sitten. Noin 60 prosenttia saarten pinta-alasta on kesäisinkin upean valkoisina kimaltavien jääkenttien peittämä. Jäätiköitä Huippuvuorilla on tuhatkunta. Pysyvää jäätikköä on yhteensä reilut 15 000 neliökilometriä. Määrä vastaa vajaata kolmea prosenttia maailman kaikista jäätiköistä. Huippuvuorten jäätiköt kuitenkin kutistuvat. Ne ovat vetäytyneet jatkuvasti vuoden 1920 maksimilaajuudestaan. 2000-luvun alusta lähtien ne ovat sulaneet kesäisin enemmän kuin ne pystyvät talvisaikaan kasvamaan. KEMIA 8/2018 9

Suuntaus on kiihtynyt etenkin läntisillä Huippuvuorilla. Patikkaretkelle reilun neljän kilometrin pituiselle Longyearbreen-jäätikölle lähdetään kahden aseistetun eräoppaan ja petoja pelkäämättömän koiran turvaamina. Mahdollinen kohtaaminen jääkarhun kanssa on Huippuvuorilla riski, joka saattaa realisoitua milloin tahansa. Alueelle tyypillinen kivilouhikko tulee todella tutuksi, kun kilometrinkin verran sovittelee vaelluskenkien kärkiä lohkareiden väleihin. Jäätikön reunalla odottavat jääkauden rippeiden maastoon jättämät merkit, jotka ovat kuin suoraan maantiedon oppikirjasta. Paksun, harmaan, hiekkaa ja isompia kiviä sisältävän jäänreunan alle sukeltaa onkaloita, joiden kuva on jäänyt verkkokalvoille jostakin Suomen Salpausselkien syntyä esittävien kaavioiden joukosta. Tiedossa on, että Huippuvuorten kesä synnyttää kaikkialle maastoon pieniä puroja ja jokia. Jään alta korviin kantautuva juoksevan veden ääni hätkähdyttää silti. Jäätikön rakenteeseen kuuluu, että sen keskellä tai yläpäässä on akkumulaatiovyöhyke eli kasautumisalue. Sinne kerääntynyt lumi pakkautuu suuren paineen alla erittäin tiiviiksi. Opas mainitsee jäätikön vastakkaisen reunan sortuneen. On pakko vaivihkaa siirtyä kävelemään niin keskelle jäätikköä kuin mahdollista, vaikka vaeltajien taivaltama reuna tuntuukin yhä vahvalta. Arktisilta kasveilta loppuu elintila Jäätikön reunamoreenille kuljetaan vuorilta valuvien sepeliröykkiöiden yli. Kapuaminen jäätiköltä ylös Sarkofagen-vuorelle on huikea kokemus. Huipulta aukeaa näkymä, jossa valtavat sorakasat vuorottelevat karun kauniin vuoristoylängön kanssa. Siellä täällä erottuu pienikokoista kasvillisuutta. Huippuvuorten kasvit ovat pieniä hyvästä syystä. Minimaalinen koko, alustaan tiukasti takertuva kasvutapa ja matala juuristo ovat vuosituhansien myötä syntyneitä sopeutumia pitkään talveen ja kylmään ilmanalaan. Arktiksen koko eliökunta on historiansa aikana pinnistellyt monenlaisten ilmastojaksojen läpi. Nyt arktinen luonto joutuu kohtaamaan hyvin nopeasti etenevän muutoksen. Lämpenemisen myötä monet lajit ovat jo nousseet ylemmille rinteille. Niiden perässä ovat tulleet joustavamman strategian omaksuneet sammaleet ja heinät. Ilmaston muuttuminen ja levinneisyysalueiden vaihtelu ei tietenkään ole arktiselle lajistolle ennenkokematon ilmiö, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Pekka Niittynen, joka paneutuu työssään siihen, kuinka lumen ja sen muutokset eli arktinen kryosfääri vaikuttaa kasvipeitteeseen. Voi kuvitella, että arktisesta lajipoolista ovat jo karsiutuneet ne lajit, jotka eivät ole kyenneet sopeutumaan toistuvaan vaihteluun ja liikkeeseen. Jääkauden merkit ovat kuin suoraan maantiedon oppikirjasta. Nyt ollaan silti poikkeuksellisen vakavan paikan edessä. Niittysen mukaan arktisilta lajeilta loppuu elintila, jos nykyinen ilmastonmuutos häätää ne tämänhetkisiltä levinneisyysalueiltaan kohti Jäämerta tai pakottaa ne kiipeämään aivan vuorten huipuille. Kasvien kannalta pahin peikko eivät suoraan ole nousevat lämpötilat. Ratkaisevinta ei ole lämpö vaan se, mitä tapahtuu lumelle, Niittynen sanoo. Yhdessä Helsingin yliopiston biogeotieteen ilmastomallintajien kanssa hän on kerännyt todisteita siitä, että arktisen luonnon monimuotoisuuden kannalta talven olosuhteet voivat olla 10 KEMIA 8/2018

Sarkofagenille kiipeäminen on rankka mutta palkitseva urakka. Lapinvuokko on sopeutunut onnistuneesti kylmään ja pitkään talveen. yhtä tärkeitä tai jopa tärkeämpiä tekijöitä kuin kesäolosuhteet. Myös merijää kutistuu Moottorivenematkalla kauemmas Nordenskjöldin jäätikön reunalle nähdään lisää valtaisia murenevia vuoria. Sydäntä sykähdyttää ohi vilahtava alueen alkuperäisasukas, jääkarhu pentueineen. Aamulla Longyearbyenin edustalla vapaana lainehtivassa kirkkaassa vuonossa on liikettä: merilintuja, veneitä, isompiakin laivoja. Pinnan tuntumassa etenee tumma juova, ehkä valas. NOAA:n raportti kertoo, että arktinen merijää kutistui vesien lämpenemisen myötä vuoden 2017 kaikkina kuukausina koko alueella Beringinmerta lukuun ottamatta. Viime vuoden joulukuun 4. päivään mennessä jäätä oli hävinnyt 3,76 miljoonaa neliökilometriä eli enemmän kuin Intian verran. Huippuvuorilla jään katoaminen vuonoista näyttää väistämättömältä. Saaria ympäröi melko matala mannerjalusta. Huippuvuorten länsi- ja pohjoispuolella sijaitsevat Norjanmeri ja arktinen meri ovat parin kilometrin syvyisiä, mutta Barentsinmeren keskimääräinen syvyys on ainoastaan 230 metriä. Huippuvuorilla on vielä noin tuhat jäätikköä. Lämpenevässä ilmanalassa ne kuitenkin hupenevat silmissä. Merijään poistuminen muuttaa alueen ekosysteemien toimintaa monin tavoin. Se saattaa edistää jo muutenkin lisääntynyttä ilmakehän hiilidioksidin sitoutumista meriveteen. Veden happamoituminen voi olla liikaa monille eliölajeille, jotka eivät ehkä ehdi sopeutua tilanteeseen. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. epitkala@gmail.com KEMIA 8/2018 11

TÄTÄ MIELTÄ Kannattaa opetella kuuntelemaan KUUNTELEMALLA muutamme maailman. Kuunteleminen on ollut tärkeää jo vuosituhansia sitten. Raamatussakin korostetaan kuuntelun tärkeyttä. Nykyisin kuunteleminen on vielä tärkeämpää. Yhtä aikaa voi kuulla useita viestimiä. Kännykkä piippaa, kun katselet televisiota ja kuuntelet puhelimen kaiuttimista ystäväsi puhetta. Kuuntele muita, kuten toivot heidän kuuntelevan itseäsi. Tämän periaatteen kun aina muistaisi. KUUNTELEMINEN ON vaikeaa, koska meillä ihmisillä on arvolatauksia yksittäisten sanojenkin osalta. Vaikka puhumme suomea ja tiedämme samat sanat, emme välttämättä tule ymmärretyiksi. Ihminen pohtii tilanteita omassa päässään ja ennakoi tilanteita. Kun valehtelija yrittää syrjäyttää asemassa olevaa johtajaa, erittäin monet uskovat vilpittömästi haastajaa, joka kertoo selviä valheita. On tutkittu, että usein ihmisen mieli rakentaa kaikesta ääneen sanomattomasta tilanteen, jossa asemassa olevasta johtajasta tulee epäluotettava ja valehtelevasta haastajasta luotettava. Tässä tilanteessa ihminen kuulee sellaistakin, mitä ei sanota. KUUNTELEMINEN ON erityisen tärkeää vaikuttamisessa ja johtamisessa. Johdon on uudistettava kuuntelutaitojaan. Ongelmia aiheutuu ensisijaisesti siitä, että johto ei kuuntele eikä tiedä, miten kuunnella, sanoo professori Peter Drucker. Suomalaiset kuuntelevat lähinnä korvillaan. Hyvä lisä olisi oppia kuuntelemaan silmillään. Kehonkieltä tulkitsemalla kuulee merkittävästi enemmän kuin korvillaan. Kovaäänisessä ravintolassa keskustelukumppanit eivät enää oikeasti kuule toisiaan, mutta he jatkavat puhettaan sujuvasti. Käyttäytyminen ja puhe tukevat toisiaan. Huuliltakin voi lukea. JOS PUHEEN SISÄLTÖ viestii muuta kuin kehonkieli, se kertoo jotakin puhujasta ja tekee hänen puheestaan epäluotettavaa. Kun haluaa jakaa tietoaan tai tutkimustuloksiaan, ei riitä, että vain kirjoittaa ne tai lukee niitä ääneen. Kehonkieli, pukeutuminen, rekvisiitta, kirjainmerkkityyli, lauserakenne, puherytmi ja ryhti paljastavat kuulijalle monia asioita. Kun on innostunut asiastaan ja seisoo sen takana, sen osaa myös esittää niin, että se kiinnostaa. Ainakin innostus pysäyttää kuulijan, ja kuullakseen on pysähdyttävä. Oltava itse hiljaa. MITEN SAAMME tarpeellisen tiedon päätöksentekoon, jos emme osaa aktiivisesti kuunnella? Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja sitouttamiseen tarvitaan kuuntelemisen taitoa. Samoin sitä tarvitaan konsensuksen luomiseen ja tiimien rakentamiseen, muiden innostamiseen ja muihin ihmisiin vaikuttamiseen. Tiedonvälittäjän ja kuuntelijan välille syntyy luottamus. Hyvä kuuntelija keskittää huomionsa puhujaan ja luo tähän katsekontaktin, ei hoputa puhujaa, käyttää kehonkieltään nyökkäilemällä tai hymyilemällä, antaa palautetta, kyselee ja tekee muistiinpanoja. Kuulijalla voi olla mielipiteensä sekä puhujasta että sisällöstä. Ne kannattaa siirtää sivuun, jotta voi kuunnella aktiivisesti. Aktiivinen kuuntelija palaa puheeseen päivän aikana mielessään. KUULEMALLA OPPII, kuten toki muillakin tavoilla. Harva kuitenkin oppii pelkästään lukemalla. Parhaiten oppii elämysten ja tarinoiden kautta. Tanssitaiteilija, koomikko Johanna Keinäsen luoma roolihahmo Tyyne Kettunen levittää tehokkaasti tietoa soteasioista. Tiedon voi pukea vaikuttavuustarinoihin. Samalla tarinaan voi kietoutua tutkijan innokkuus omaan asiaansa. Tieteestä voi tulla tarinan kautta jännittävää. Jotta maailma muuttuu, tarvitaan kuuntelijoita. Tarvitaan ihmisiä, jotka luottavat itseensä ja kuuntelevat muita. Kuunteleminen on noussut maailmalla myös tärkeäksi tutkimuskohteeksi. Saila Seppo Saila Seppo on Suomen Akatemian Ohjelmoitavat materiaalit -akatemiaohjelman päällikkö ja Greenbutton Oy:n toimitusjohtaja. 12 KEMIA 8/2018

Kestäviä ratkaisuja suomalaisesta havumetsästä. Innovaatioita, terveyttä ja hyvinvointia mäntyöljystä. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Monipuoliset liitännät Elektroninen vesivaaka ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN GUST. KOMPAN RAHASTON APURAHAT Julistetaan haettavaksi Apurahoja myönnetään seuraaviin tarkoituksiin: kemian opetukseen ja tutkimukseen kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemiseen kemian kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kemian sanastotyöhön kemian historian tutkimukseen sekä kemian alan museo- ja näyttelytoimintaan Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellälä Automaattinen viritys ja linearisointi Apurahaa haetaan sähköisesti osoitteessa: www.kordelin.fi/apurahat_erillisrahastot kaupunki- ja kohderahastot Hakuaika päättyy 31.1.2019. 30.1.2016. Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. www.teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Lisätiedot: Suomalaisten Kemistien Seura arkisin klo 9 16 puhelin 010 425 6302

Onko Jäämeri Ilmastopuskuri vai Jäämerta peittänyt ikijää hupenee. Meren pinta-alasta kaksi kolmannesta lainehtii kesäisin vapaana. Valtameren sulamisen ja jäätymisen synnyttämään takaisinkytkentään liittyy niin suuri lämpövuo, että se vaikuttaa huomattavasti pohjoisten alueiden talvi-ilmastoon. Pertti Koukkari Maailma lämpenee ja Jäämeri sulaa. Samalla mullistuu pohjoinen ilmasto. 14 KEMIA 8/2018

lämpöpumppu? Tuoreet havainnot kertovat, että Grönlannin pohjoispuolelle on muodostunut kymmeniä kilometrejä avointa vettä. Sula meri laajenee jatkuvasti kohti pohjoista. Grönlannin pohjoisrannan sulamista tapahtui aiemmin vain kesäaikaan. Helmikuussa 2018 ilmiö havaittiin ensimmäisen kerran myös keskellä talvea. Napa-alueen tutkijat ovat olleet hämmästyneitä, sillä alueen jäätä on pidetty vahvimpana koko maapallon merijäästä. Mistä nopea muutos voi johtua? Meret ovat maapallon ilmaston ensisijaisia sääntelijöitä. Ne ovat imeneet itseensä jopa 90 prosenttia planeetan lämpenemisestä. Merillä ajatellaan siis olevan tasapainottava vaikutus ilmaston lämpenemiseen, sillä niiden mittava lämmönvarauskyky on ollut erinomainen puskuri ilmastonmuutoksen hallitsemattomia vaikutuksia vastaan. Globaalissa mitassa tämä pitää paikkansa. Pääosa merien vesivarannoista sijaitsee alueella, jolla ne pysyvät ympäri vuoden sulina ja voivat niin ollen sitoa lämpöä ilmakehästä suuriin vesimassoihin. Jäämeren osalta tilanne on kuitenkin toinen. Napa-alueella kylmä vuodenaika aiheuttaa väistämättä jääpeitteen muodostumisen. Tämä vapauttaa ilmakehään lämpömäärän, jonka seurauksena syntyy nopeita muutoksia pohjoisen kalottialueen sääoloihin. Meillä Suomessa on jo yli vuosikymmenen ajan saatu kokea näiden suurimittaisten ilmiöiden vaikutukset ennen kaikkea talvisäiden epänormaaleina vaihteluina. Nopeat faasimuutokset yllättivät tutkijat Pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston lämpenemisen seurauksena erittäin suuri osa Jäämerestä on siirtynyt jatkuvaan vuotuiseen jäätymis-sulamiskiertoon. Yhtenäisen pysyvän jääpeitteen osuus on samalla vähentynyt. Talvikausina jää etenee edelleen peittämään miltei samat 14 15 miljoonaa neliökilometriä kuin aiempinakin vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa, että talvisin muodostuu uutta jäätä paljon totuttua suuremmalle merialueelle. Ilmastonmuutokseen liittyvien sääilmiöiden selitysmalleissa on yleisesti otettu huomioon ilmakehän ja valtamerien välinen vuorovaikutus ja edelleen pohjoisten alueiden lumi- ja jääpeitteen muuntelu. Jääpeiton osalta selityksissä on erityisesti korostettu sen niin sanottua albedovaikutusta auringon säteilyn heijastajana takaisin avaruuteen. Toisaalta jääpeite toimii eristeenä, joka vaimentaa lämmön virtausta merestä ilmakehään. Säteily- ja eristevaikutuksen ohella vaikuttaa myös nopeampi sisäinen kytkentä, joka aiheutuu yksinkertaisesti suurten merialojen sulamis-jäätymiskierrosta: ilmeinen seikka, joka kuitenkin monesti sivuutetaan etenkin pitempiaikaista ilmastonmuutosta koskevissa kuvauksissa. Syynä on, että sen oletetaan kuuluvan vuosittain palautuviin ilmiöihin. Toisin sanoen keväiseen sulamiseen ja talvikauden jäätymiseen liittyvien lämpömuutosten on pitkäaikaistarkasteluissa ajateltu kumoavan toisensa. Kansainvälisessä ilmastotutkimuksessa Jäämeren nopea sulaminen on yleisesti koettu yllättäväksi. Globaalien ilmas- KEMIA 8/2018 15

tomallien pitkiin, vuosikymmenten mittaisiin aikaskaaloihin verrattuina äkilliset, päivissä tai viikoissa tapahtuvat faasimuutokset eivät olekaan helposti otettavissa huomioon. Pieni vesimäärä lämmittää ison määrän ilmaa Jään sulaminen vaatii tunnetusti lämpöä. Kilogramma nolla-asteista jäätä tarvitsee lämpöenergiaa noin 335 kilojoulea sulaakseen vedeksi samassa lämpötilassa. Kun vesi jäätyy, lämpövirta tapahtuu päinvastaiseen suuntaan. Tämä jäätymisessä vapautuva sulamislämpö on yhtä suuri kuin se, jonka 80-asteinen vesi luovuttaa jäähtyessään nolla-asteiseksi. Ilman kyky sitoa lämpöä on sen sijaan varsin pieni. Siten jo suhteellisesti pienen vesimäärän jäätyminen lämmittää suuren määrän ilmaa. Kun yksi gramma vettä jäätyy, se lämmittää 50 litraa ilmaa noin viiden celsiusasteen verran. Vaikka meriveden vastaava latenttilämpö on suolan vapautumisen takia jonkin verran pienempi, Jäämeren jäätymiseen ja sulamiseen liittyvät nämä samat lämpöilmiöt mutta huomattavan isossa mittakaavassa. Merijään sulaminen kesäkaudella ja tämän aiheuttama albedovaikutuksen poistuminen sitovat vedestä ja ilmasta runsaasti lämpöä, joka vapautuu jäätymisen yhteydessä talvisin. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan lämpö voi siirtyä vain yhteen suuntaan, kylmään päin. Meren jäätyessä lämpö siirtyy pakkasilmaan. Kun siis vesi Jäämerellä jäätyy, mereen varastoitunutta lämpöä vapautuu Harvinainen kuvadata havainnollistaa voimakasta latenttilämmön vapautumista Jäämerellä joulukuussa 2007. Jäämeren jääala oli edeltävänä kesänä ollut ennätyksellisen pieni. Punaisina näkyvät alueet jäätyivät 1. 7. joulukuuta ja vapauttivat sulamislämmön ilmakehään. Tulos on saatu kuvamanipulaatiolla alkuperäisestä Jamstecin videosta. Värikuvat on taltioitu pysäytyskuvina Japanin merentutkimusinstituutin Jamstecin havaintovideosta. Jääalaa on korostettu kuvakontrastin avulla. Kaikissa kuvissa on yhtäläinen kontrastimuutos. Ensimmäisen kuvan punaiset alueet on saatu aikaan negatiivimuunnoksella ja kuvien päällekkäisyydellä. Jäätymisrytmin vaihtelut alkutalvella. Marraskuun puolivälissä 2007 jääpeite Itä-Siperian meren pohjoispuolella oli jo laajempi kuin joulukuun alussa, jolloin saman laajan alueen jäätyminen käynnistyi uudelleen. 16 KEMIA 8/2018

lähialueen ilmakehään lyhyessä ajassa suuri määrä. Jäätyvä valtameri kuin toinen Golfvirta Kymmenen vuoden takainen talvikausi 2007 2008 oli Itämeren alueen lämpimin yli sataan vuoteen. Jäämeren jääala oli edeltävänä kesänä ollut ennätyksellisen pieni. Kanadan pohjoispuolinen Luoteisväylä oli ensimmäistä kertaa tunnetussa historiassa vapautunut jäästä, joka siihen asti oli muodostanut esteen laivaliikenteelle. Seuraavan talven jääpeitteen muodostumista oli mahdollista seurata Japanin merentutkimusinstituutin Jamstecin (Japan Agency for Marine- Earth Science and Technology) internetissä julkaiseman videon perusteella. Yksinkertaisen kuvamanipulaation avulla voidaan myös havainnollistaa jäätymiseen liittyvää sulamislämmön vapautumista ilmakehään joulukuun ensimmäisellä viikolla 20017. Jos muodostuneen jääpeiton vahvuudeksi arvioidaan noin 20 senttimetriä, lämmön vapautumisnopeus on noin 100 wattia neliömetriä kohden. Tätä arvoa voidaan verrata pohjoisen Atlantin merivirroista vapautuvaan lämpövuohon, joka on suuruusluokkaa 100 140 wattia neliömetriä kohti. Jäätyvä valtameri siis vastaa ajoittain lämpöteholtaan miltei toista Golfvirtaa. Maantiede määrää ilmastomme Lämpöilmiöiden mittasuhdetta voidaan kuvata seuraavalla yksinkertaisella ajatuskokeella. Arvioidaan, kuinka paljon miljoonan neliökilometrin laajuisen jääkentän synty napa-alueella lämmittää paikallaan pysyvää ilmaa pallopinnalla. Oletetaan muodostuvan jään paksuudeksi 20 senttimetriä ja otetaan huomioon vain alemmat ilmakerrokset noin 500 metrin korkeuteen asti. Tällöin saadaan tulokseksi, että kertaluonteinen lämpötilan nousu olisi Jäämeren alueella useita asteita. Noin Helsingin korkeudella eli 60. leveysasteella nousua olisi 1 2 astetta. Kohti etelää mentäessä nousu pienentyisi lopulta huomaamattomaksi, kun ilmamäärä kasvaisi pallosegmentin pintaalan mukana. Maapallon väkirikkailla alueilla ei siten juuri havaita suoraan tästä ilmiöstä aiheutuvia lämpötilan vaihteluita. Sen sijaan Suomessa ja Vuodenkiertomme uudet piirteet heijastavat suuren pohjoisen naapurimme olomuodon muutoksia. muualla pohjolassa ne koetaan tätä nykyä talvikausina ilmeisen säännönmukaisesti. Pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtauksen heikentyminen kytkeytyy sekin Jäämeren muutoksiin. Tämän seurauksena on aivan viime vuosina koettu laajemmillakin alueilla pitkäkestoisia epänormaaleja säätyyppejä. Jäämeren ikijään sulaminen on suurimpia ellei suurin maapallon hydrosfääriin kohdistuneista muutoksista jääkauden jälkeen. Maantieteelle emme mahda mitään. Sijaintimme vuoksi olemme Suomessa erityisen alttiina näiden ilmiöiden vaikutuksille. Vuosittaiset faasinmuutokset eivät puskuroi vaan kiihdyttävät pohjoisten alueiden kokemaa muutosta. Jäämerellä lämpö ei varastoidu pinnan alle. Vuodenkiertoomme ilmaantuneet uudet piirteet heijastavat kiinteästi suuren pohjoisen naapurimme olomuodon muutoksia. Kaksinkertainen noidankehä Jäätä on pohjan perillä tietenkin muodostunut aina. Ero entiseen on, että kuvan paljastama muutos tapahtui nyt huomattavan suurella pinta-alalla varsin lyhyen ajanjakson kuluessa. Aikaisempina normaalivuosina näiden alueiden stabiili ja nykyistä huomattavasti paksumpi jääpeite toimi tehokkaana eristeenä. Jäätymistä tapahtui sen reuna-alueilla, ja napa-alueiden ilmakehän kylmiö riitti jo alkutalvesta jäähdyttämään pohjoista manneraluetta paljon laajemmalti kuin nykyisin. Suurten merialojen jääpeitteen muodostuminen ei myöskään tapahdu yhtäjaksoisesti. Suurilla alueilla jää joko sulaa tai siirtyy merivirtojen mukana muualle antaen tilaa uuden jääpeitteen syntymiseen samalle alalle. Muutaman viikon välein toistuva jääalojen vetäytyminen ja uudelleen muodostuminen toimii lämpöpumppuna, sillä jäätyminen lämmittää jälleen ilmaa, kun taas sulamiseen tarvittava lämpö tulee talvikautenakin ennemmin merivedestä kuin kaamosajan ilmakehästä. Jään muodostuminen myös hillitsee itse itseään pienentäessään lämpötilaeroa meren ja sitä kylmemmän ilman välillä. Näin syntyy kaksinkertainen noidankehä, jossa sulaminen edesauttaa meriveden lämpenemistä kesäisin, ja jäätyminen puolestaan lauhduttaa pakkasilmaa talvisin. Talven lämpöpulssit ehkä ovatkin keskeisin tekijä ilmastonmuutoksessa, joka tapahtuu pohjoisella napa-alueella nopeammin kuin muualla maailmassa. Grönlannin avovesi kertoo puskurien rajallisuudesta Palataan Grönlannin pohjoispuolen avovesiin. Vallitsevat tuulet työntävät tavallisesti ajojäätä Siperian suunnasta ja kasaavat sitä yli 20-metrisiksi röykkiöiksi Grönlannin rannikolle. Tähän asti on uskottu yleisesti, että tuon alueen jää olisi viimeisiä, joka sulaa ilmaston lämmetessä. Dynaamisten selitysmallien Natura non saltum facit -periaatteen mukaan luonto ei kehity hyppäyksittäin. Faasinmuutokset kuitenkin tapahtuvat äkillisesti, kun jokin kynnysarvo, kuten sulamislämpötila, ylittyy. Jäämeren muuttuneen vuodenkierron luomat uhat pohjoisten alueiden luonnolle ja elinkeinoille ovat ilmeiset. Muutoksen nopeus ja mittasuhde ovat myös varoittava osoitus maapallon puskurijärjestelmien rajallisuudesta. Kirjoittaja on VTT:n tutkimusprofessori. pertti.koukkari@professori.fi KEMIA 8/2018 17

Ole ylpeästi kemisti. On aika juhlia Satavuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa. Suomalaista kemian osaamista. Suomalaisia kemistejä. Suuntaa osoitteeseen kemia100.fi Poimi kalenteriisi juhlavuoden tapahtumat. Tutustu suomalaisen kemian saavutuksiin. Nauti kemistien tarinoista. Bongaa tuoreita tutkimusuutisia. Kuuntele huippujen haastatteluja.

AJANKOHTAISTA Satavuotias kemistiseura suuntaa Reippaana uuteen vuosisataan Suomalaisten Kemistien Seura juhlii vuonna 2019 satavuotista taivaltaan. Luvassa on kumarrus ansiokkaalle historialle, mutta ennen kaikkea kemistit katsovat tulevaisuuteen. Päivi Ikonen Haluamme juhlavuonna avata kemian saavutuksia ja mahdollisuuksia koko kansalle, sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) puheenjohtaja Pekka Joensuu. Ensimmäinen tilaisuus tähän tarjoutuu heti 9. 13. tammikuuta, jolloin Helsingissä vietetään Tieteen päiviä. Suositun yleisötapahtuman ohjelmaan kuuluu tällä kertaa SKS:n oma sessio, joka kattaa pöytään suomalaisen kemianosaamisen parhaat palat. Vuoden 2019 Tieteen päivien teemana on rohkeus. Me siis tuomme valokeilaan rohkeat kemistit ja heidän innovaationsa. Dosentti Touko Perko nostaa esiin ennakkoluulottoman nobelistin, sodanjälkeisessä Suomessa liki kansallissankarin asemaan kohonneen A. I. Virtasen, joka ei pelännyt tarttua hankaliinkaan tutkimusaiheisiin. Pelkoa eivät tunne myöskään Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin kemistit, joiden työstä kertoo professori Paula Vanninen. Helsinkiläistutkijat ovat aina valmiina lähtemään sinne, missä kiellettyjä kemiallisia aseita epäillään käytetyn. Suunnannäyttäjä on myös maailman suurin uusiutuvien polttoaineiden tuottaja Neste, joka jalostaa jätteet ja tähteet dieselin raaka-aineeksi. Teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors on luvannut nyt paljastaa yhtiön menestyksen salaisuuden, Joensuu hymyilee. Viikonloppuna tapahtuma venyy Tieteiden yöksi ja työpajoiksi, joissa syvennytään muun muassa nerokkaaseen nanoteknologiaan. Kemianopiskelijoiden vetämät pajat on suunnattu etenkin nuoremmalle yleisölle. Lapset ja nuoret sekä heidän opettajansa ovat tärkeimpiä kohderyhmiäm- Markku Ojala me. Vuoden mittaan tarjoamme heille paljon muutakin, kuten tapahtumia Helsingin yliopiston Tiedekulmassa sekä Tiedekeskus Heurekassa, jossa järjestämme ison tapahtuman 22. marraskuuta", lupaa Joensuu, joka on erittäin otettu alakoulujen seuralle myöntämästä vastavuoroisesta kunniasta. Pääsimme mukaan ideoimaan vuoden 2019 Kevätpörriäistä, jossa kemia on isossa osassa. Koko Suomi juhlii Yhden kohokohdan muodostaa maaliskuinen ChemBio Finland ja Kemian Päivät -kokonaisuus. Puheenjohtaja odottaa erityisen innokkaasti nobelistien paneelikeskustelua. Onhan se upeaa päästä kuulemaan, mitä sanottavaa tieteen huipuilla on maailman menosta. Huhtikuun juhlavuosikokouksessaan seura pysähtyy nostamaan maljan itselleen ja kunnioittamaan hienoja perinteitään, mutta pian palataan taas tähän päivään. Helsinki isännöi kesällä lukiolaisten Nyt on maailman hienoin aika olla kemisti ja päästä ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita. Toivottavasti saamme tämän viestin vietyä nuorille, jotka parhaillaan miettivät ammatinvalintaansa, Pekka Joensuu sanoo. kemian pohjoismaisia olympialaisia, joissa myös SKS kantaa kortensa kekoon. Suurta yleisöä tavataan jälleen Porissa järjestettävän Suomi-areenan alueella, jossa seuralla on oma esittelypisteensä. Vuoden kruunaa arvostetun A. I. Virtanen -palkinnon jako joulukuussa. Ehdokkaina on erittäin ansioituneita kemistejä sekä Suomesta että ulkomailta. Joensuu muistuttaa, ettei juhlinta suinkaan rajoitu pääkaupunkiseudulle. Ympäri maata on tulossa monenlaisia tapahtumia, joista vastaavat SKS:n paikallisseurat. Kannattaa seurata verkkosivua kemia100.fi, josta saa lisätietoa, Joensuu vinkkaa ja kiittää jo tässä vaiheessa seuran aktiivista jäsenistöä. Ilman ahkeria vapaaehtoisia ei mittavaa kattausta olisi saatu aikaan. Puheenjohtaja myös kannustaa koko jäsenkuntaa ryhtymään juhlavuoden kemialähettiläiksi. Meidän jokaisen iloinen oikeus ja velvollisuus on levittää tietoa siitä, kuinka mahtavaa on olla kemisti. Juuri me annamme kasvot kemialle. KEMIA 8/2018 19

UUTISIA Biomuovit kehittyvät yhä paremmiksi Biopohjaisten muovien ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti, jotta ne soveltuvat myös vaativaan kestokäyttöön. Me olemme murtaneet myytin siitä, että biomuovit olisivat ominaisuuksiltaan heikkoja, sanoo vanhempi tutkija Ari Rosling Arctic Biomaterials Oy:stä, vuonna 2014 startanneesta tamperelaisesta biotekniikkayrityksestä. Yhtiö on kehittänyt biohajoavan lasikuidun, jolla biomuovikomposiitteja voidaan vahvistaa. Lasikuitulujitteisella muovilla on käyttöä monenlaisissa teknisissä ja lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten implanteissa. Elinkaarensa päätteeksi PLA-muovi voidaan kompostoida. Kompostissa lasikuitu liukenee noin kolmessa kuukaudessa ja hajoaa vuodessa vaarattomiksi yhdisteiksi. Suomalaiskeksintö on herättänyt myös kansainvälistä huomiota. Lasikuituvahvistettu biomuovi voitti keväällä Saksassa vuoden biomateriaalin innovaatiopalkinnon. Arctic Biomaterials Innostus biopohjaisten ja -hajoavien muovien käyttöön kasvaa niin, että ongelmaksi on muodostunut niiden saatavuus, Rosling kertoo. Biomuovien raaka-aineille asetetaan paljon vaatimuksia. Niiden on oltava eettisesti oikein tuotettuja, tuotanto ei saa kilpailla ruuantuotannon kanssa viljelypinta-alasta, eikä geenimuokkausta hyväksytä. Biopohjaiset muovit ovat kalliimpia kuin öljypohjaiset tekniset muovit, ja niiden kierrätys ja uusiokäyttö voi olla haastavaa. Suurin este biomuovien laajemmalle hyödyntämiselle on kuitenkin ollut se, etteivät niiden ominaisuudet välttämättä riitä vaativaan kestokäyttöön. Roslingin mukaan Arcticin keksinnön avulla materiaalista saadaan hyvin jäykkä ja luja. Sille saadaan hyvä virtaus, erinomaiset iskuominaisuudet ja hyvin pieni kutistuma. Tuote voidaan työstää tavanomaisilla ruiskuvalumenetelmillä, ja sen värjääminen on yksinkertaista, hän kuvailee. Arctic Biomaterialsin lasikuitulujitteinen biomuovi kestää monenlaisissa lääketieteellisissä ja teknisissä sovelluksissa. Lasikuitulujitettu muovi pystyy perusominaisuuksiltaan kilpailemaan polyamidi- ja polypropeenipohjaisten tuotteiden kanssa. Mutta siinä missä polyamidi on ongelmajätettä, biomateriaali on helppoa ja turvallista käsitellä elinkaarensa lopussa. Korvaamaton materiaali Biomuoveihin ja niiden prosessointiin paneutunut erikoistutkija Heidi Peltola VTT:stä tietää, miksi biohajoavien muovien kehittäminen on tärkeää. Muoviuutisointi on viime aikoina ollut lähinnä negatiivista. Muovi on kuitenkin paljon muutakin kuin kertakäyttöpakkauksia, Peltola muistuttaa. Tutkijan mukaan materiaali on paitsi erittäin monipuolinen myös liki korvaamaton. Muovi on kevyttä, se suojaa ja pidentää elintarvikkeiden käyttöikää, ja sitä käytetään lukemattomissa kohteissa tekstiileistä autoihin. Juuri siinä piilee asian ydin. Koska muovi on niin hyvä materiaali, sitä valmistetaan ja käytetään koko ajan enemmän. Näin syntyy koko ajan myös lisää muovijätettä. Erityisen pulmallisia ovat kertakäyttöiset muovituotteet. Myös ihmisten välinpitämättömyys harmittaa Peltolaa. Muoviroska päätyy usein pilaamaan ympäristöä. Vaikka keinoja muovin keräämiseen, lajitteluun ja uusiokäyttöön on, vain 30 prosenttia muovista kierrätetään. EU:n muovistrategia ohjaa siirtymistä uudelleenkäytettäviin ja kompostoitaviin muovituotteisiin. Suomen tuore muovitiekartta etsii vaihtoehtoja muovin korvaamiseen uusiutuvilla raaka-aineilla. Myös kuluttajat ovat heränneet. Kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia ja vaativat, joskus epärealistisestikin, muovittomia pakkauksia. Tämä aiheuttaa yrityksille painetta kehittää tuotteitaan ekologisempaan suuntaan. Aiheesta keskusteltiin Tampere-talossa järjestetyssä tapahtumassa, jonka aiheena olivat biopohjaiset tuotteet ja ekologiset muoviratkaisut. Emma Kaustara 20 KEMIA 8/2018

Solar Foods kokkaamaan ruokaa Mars-lennoille Suomalainen Solar Foods on valittu mukaan Euroopan avaruusjärjestön Esan yrityshautomo-ohjelmaan. Solarin tavoite ohjelmassa on rakentaa järjestelmä, jolla valmistetaan proteiinia tulevaisuuden Mars-lentojen miehistöjen ravinnoksi. Solar Foods on kehittänyt menetelmän, jolla se muuntaa ilmakehän hiilidioksidin proteiiniksi bakteerien ja aurinkosähkön avulla. Lisäksi tarvitaan vettä ja pieni määrä hivenaineita. Proteiinin tuotannossa käytettävä metallinen bioreaktori on pieni ja kevyt laitteisto, joka sopii hyvin hyödynnettäväksi myös avaruudessa. Matka Marsiin kestää useita kuukausia. Sen toteuttaminen edellyttää ruuan valmistamista lennon aikana niin menokuin tulomatkalla ja myös Marsissa oleskelun aikana. Olosuhteet Marsin siirtokunnissa ovat hyvin erilaiset kuin Maassa, mutta aurinko sielläkin paistaa, ja kaasukehässä on valtavasti hiilidioksidia, sanoo yritys- Solar Foodsin proteiinijauhe saattaa tulevaisuudessa toimia astronauttien ravintona. hautomon vetäjä Kimmo Isbjörnssund. Tuotantoa ensin Maassa Solar Foods Oy Solar Foods kehittää edelleen menetelmäänsä myös maan pinnalla tapahtuvaa proteiinivalmistusta varten. Toimitusjohtaja Pasi Vainikan mukaan ideana on tuottaa ravintoa ympäristöä säästäen niin, että sen kasvattamiseen ei tarvitse käyttää maata. Konsepti ei ole riippuvainen maataloudesta, säästä eikä ilmastosta, vaan ruokaa voidaan tuottaa tehokkaasti ja edullisesti aurinkovoiman avulla missä vain, vaikka aavikolla tai avaruudessa, Vainikka kuvailee. Yhtiön teknologia on testivaiheessa toiminut hyvin. Ilmasta kaapatusta hiilidioksidista on saatu sähkön avulla aikaan pieniä määriä proteiinia. Solar on siirtänyt tähtäintään niin, että se pyrkii nyt kaupallisen tuotannon aloittamiseen vuonna 2021. Tuotantomenetelmä perustuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n tutkimushankkeisiin. VASTAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN OPISKELEMALLA KEMIAA Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteinen ja laajaalai nen opetus mahdollistaa erilaiset urapolut. Valmistuttuasi ymmärrät molekyylien maailmaa ja osaat hyödyntää sitä ihmisen hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämiseksi. Opinnot valmistavat sinua asiantuntijatyöhön esimerkiksi yritysten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten palvelukseen sekä sairaala-, elintarvike- ja ympäristölaboratorioihin sekä ympäristövalvonnan tehtäviin. MEILLÄ VOIT OPISKELLA Kemistiksi Kemian opettajaksi Nanotiedettä jyu.fi/kemia MUISTA HAKEA. YHTEISHAKU / 20.3. 3.4.2019

PARISTOT LANNOITTEEKSI Tracegrow n innovaatio sai EU-rahoituksen Tracegrow Oy on saanut EU:n pk-instrumenttirahoituksen kehittämälleen menetelmälle, jolla käytetyistä paristoista valmistetaan lannoitetta. Alkaliparistoista syntyy kemiallisen käsittelyn jälkeen mangaani- ja sinkkipitoista hivenaineliuosta, jota maatalous voi hyödyntää. Maailman paristoista on alkalia 75 85 prosenttia, joten raaka-ainetta lannoitteisiin riittää. Tätä nykyä suuri osa paristoista päätyy kaatopaikoille. Ratkaisumme avulla on mahdollista yli kaksinkertaistaa alkaliparistojen nykyinen kierrätystehokkuus, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tatu Leppänen. Tracegrow on rakentanut teknologiaansa useita vuosia yhdessä Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Kokkolan yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulu Centrian kanssa. Prosessia aiotaan vielä hioa ja samalla kasvattaa lopputuotteiden valikoimaa. Tuotantomenetelmä on yhtiön mukaan skaalattavissa globaalisti. Tracegrow on asettanut tähtäimekseen murtautua muutamassa vuodessa merkittäville vientimarkkinoille ja saavuttaa samalla sadan miljoonan euron liikevaihto. Tracegrow Oy Kiertotaloutta parhaimmillaan. Tracegrow käynnisti metallien erottelun paristoista ja lannoitetuotannon Kärsämäen tehtaassaan alkukesästä. Suomesta omistusoikeuksien kärkimaa maailmassa Kansainväliset tavaramerkit käyttöön myös Kanadassa Kanada on liittynyt kansainvälisiä malleja ja tavaramerkkejä koskevaan Haagin sopimukseen. Kanadan jäsenyys sopimuksessa tuli voimaan marraskuussa, joten maahan voidaan jo tehdä mallihakemuksia kansainvälisen järjestelmän kautta. Tavaramerkkien ja mallien suojaa Kanadassa on aiemmin voitu hakea ainoastaan kansallisten rekisteröintien kautta. Muiden maiden kanssa yhtenäistetyn järjestelmän etuja ovat oikeuksien tehokkaampi hallinnointi, yhtenevä aineellinen sääntely ja alhaisemmat hakukustannukset. Tämä helpottaa myös Kanadan mark- Lisäys kinoille tähtäävien ja sinne investoivien suomalaisyritysten toimintaa. Kanada on ilmoittanut edenneensä myös kansainvälisiä tavaramerkkirekisteröintejä koskevan Madridin protokollan edellyttämien lakimuutosten valmistelussa. Maa uskoo liittyvänsä protokollaan vuoden 2019 alkupuolella. Näin tavaramerkkien suojausmahdollisuus ulottuu koskemaan muun muassa 3d- ja liikkuvia merkkejä sekä ääni- ja hajumerkkejä. Kanadan uusista käytännöistä kertoo patenttitoimisto Seppo Laine Oy:n tavaramerkkitiimi. Kemia-lehdessä 6/2018 kerrottiin Urban Infra Revolution -hankkeesta, jossa kehitetään betonia korvaavaa rakennusmateriaalia. Hankkeen yrityskumppaneihin kuuluu myös Stora Enso. Etenkin keksintöjen patenttisuoja on tutkimuksen mukaan Suomessa selvästi parempi kuin muissa maissa. Suomi on sijoittunut ykköseksi kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa mitataan omistusoikeuksien toimivuutta sekä oikeuksiin liittyvien järjestelmien luotettavuutta ja vakautta. Asiasta kertoo Patentti- ja rekisterihallitus. IPRI (International Property Rights Index) -tutkimuksen tekee vuosittain fyysisen ja henkisen omaisuuden suojaamisen edunvalvontajärjestö Property Rights Alliance. Vertailussa on mukana kaikkiaan 125 maata. Suomen jälkeen seuraaviksi ylsivät Uusi-Seelanti, Sveitsi, Norja, Singapore ja Ruotsi. Vuoden 2018 ykkössijan toivat Suomelle erityisesti sen saamat korkeat pisteet patenttisuojassa. Patenttisuojan osalta Suomi arvioitiin muita kärkimaita selvästi paremmaksi. Tekijänoikeussuojassa paras oli Uusi-Seelanti, josta Suomi, Ruotsi ja Norja jäivät hieman jälkeen. IPRI-tutkimus kattaa kaikki omistusoikeusjärjestelmän keskeiset alueet eli oikeudellisen ja poliittisen ympäristön, fyysisen omaisuuden omistusoikeudet sekä henkisen omaisuuden oikeudet eli teollis- ja tekijänoikeudet. Tutkimus on maailmassa ainoa laatuaan. Property Rights Alliancen raportti julkaistiin nyt 11. kerran. 22 KEMIA 8/2018

Suomen viimeinen teekkariylioppilaskunta siirtyy historiaan, kun Tampereen teknillinen yliopisto vuodenvaihteessa yhdistyy Tampereen yliopistoon. Tekniikan akateemiset TEK haluaa siksi muistaa teekkarien kulttuuria lahjoittamalla yhteensä 100 000 euron arvosta stipendejä teekkareille sekä matemaattis-luonnontieteellisten opiskelijoiden ML-opiskelijayhdistykselle. Summa jaetaan pääluvun mukaan Aalto-yliopiston, Lappeenrannan, Tampereen, Turun, Oulun ja Vaasan yliopistojen teekkareille. Lahjoitukset annetaan paikkakunnasta riippuen ylioppilaskuntien tai niiden teekkareiden Mishka Reinman Teekkarikulttuurille stipendilahjoitus alajärjestöjen käyttöön. Lahjoituksen tarkoitus on teekkarikulttuurin vaaliminen ja kehittäminen eri puolella Suomea myös jatkossa, kun teekkariylioppilaskuntia ei vuonna 2019 enää ole. Lahjoitus julkistettiin Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan viimeisessä vuosijuhlassa. Lain mukaan yliopistojen tehtävä on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Teekkaritoiminta niin killoissa ja ylioppilaskunnissa kuin jäynäkisoissa on tärkeä osa tätä kasvatustehtävää, sanoo TEK:n toiminnanjohtaja Jari Jokinen. Vaikka teekkariylioppilaskuntia ei pian enää ole, teekkarihenki elää vahvana edelleen. Tampereella fuksit saavat perinteisen teekkarikasteensa Tammerkoskessa. Pictuner Oy/Aki Loponen Puusta tehty läpinäkyvä Woodly-pakkauskelmu saapuu kauppojen yrtti- ja salaattihyllyille ensi vuonna. Welmun kelmu voitti Uusi puu -kilpailun Uusi puu -ratkaisukilpailun on voittanut Welmu International Oy:n kehittämä läpinäkyvä puupohjainen pakkauskelmu. Kirkkaan Woodly-kelmun pääraaka-aine on havusellu. Materiaali taipuu erilaisiin käyttötarkoituksiin samalla tavoin kuin perinteinen öljypohjainen muovi. Tuomaristo arvosti voittoisassa pakkausmateriaalissa erityisesti sen skaalautuvuutta. Kelmua kuvataan lupaavaksi suuren markkinapotentiaalin ratkaisuksi. Welmu Internationalin toimitusjohtajan Jaakko Kamisen mukaan kelmusta on kehitteillä kolme eri tuotesarjaa. Yhtiö kaavailee siitä vaihtoehtoa kaikkeen päivittäistavarapakkaamiseen. Welmu tuo ensimmäisen Woodly-materiaalista valmistetun kaupallisen tuotteensa markkinoille vuonna 2019. Kelmupakkaukseen kääritään tuolloin yrttejä ja salaatteja. Kilpailun muut palkinnot menivät Soilfoodille, Woodiolle ja Innomostille. Soilfood on kehittänyt maanparannuskuituja, jotka jalostetaan metsäteollisuuden sivuvirroista. Woodion vedenkestävä puukomposiitti laajentaa puun käyttömahdollisuuksia sisustamisessa ja rakentamisessa. Innomost puolestaan muuttaa koivun kuoren kosmetiikan raakaaineiksi. Uusi puu -kisassa etsittiin uusia puuinnovaatioita nyt kolmannen kerran. Ideat tarvitsevat suojelijansa Asiantuntemuksella on nimi. www.laboline.fi Uudet ajatukset tarvitsevat suojaa, jotta niistä voi kasvaa jotain suurta. Meidän tehtävämme on huolehtia oikeuksiesi toteutumisesta. Kun aineeton pääomasi on turvattu, voit keskittyä täysillä ydinosaamiseesi. Lue lisää IPR-suojan arvosta yrityksellesi: www.papula-nevinpat.fi info@laboline.fi (09) 877 0080 Sinun yksinoikeutesi

TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Puhdas vesi on etuoikeus VEDEN SAANTI on Suomessa itsestäänselvyys. Kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä, sillä 750 miljoonaa ihmistä ei saa päivittäin riittävästi puhdasta vettä. Joka minuutti yksi lapsi kuolee likaisesta juomavedestä aiheutuviin sairauksiin. Vesi on yksi maapallon elinehdoista, eikä yksikään ihminen voi selvitä ilman sitä. Maapallon pinta-alasta jopa 70 prosenttia on vettä, mutta tästä vedestä vain vajaa 1 prosentti on käytettävissämme. Vaikka vesi on uusiutuva luonnonvara, edessä on vesipula. Arvioiden mukaan vuonna 2025 kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä kärsii akuutista vesipulasta. VESIVAROJEN RIITTÄVYYTTÄ uhkaavat ilmastonmuutos ja saastuminen. Sateiden epätasainen jakautuminen saa aikaan monien kuivien alueiden ilmaston kuivumisen entisestään. Etenkin kehittyvissä maissa veden kysyntää lisäävät myös väestönkasvu, teollistuminen ja kaupungistuminen. Hupenevat vesivarat voivat aiheuttaa lisää maiden välisiä konflikteja. 90 prosenttia ihmisistä elää valtioissa, joiden vesivarat ovat yhteisiä naapurimaiden kanssa. Vesisopimuksia on solmittu, mutta ne eivät välttämättä riitä, kun todellinen uhka veden loppumisesta kasvaa. Veden hinta nousee, jolloin köyhät maat ja niiden asukkaat jäävät entistä huonompaan asemaan. VESIONGELMAN RATKAISEMINEN vaatii pitkäjänteistä työtä. Teknologia on tässä avainasemassa. Uusien innovaatioiden avulla voidaan vähentää vedenkulutusta, tuottaa puhdasta juomavettä ja puhdistaa jätevesiä niin, että vesistöt eivät pilaannu ja käyttökelpoinen vesi saadaan uusiokäyttöön. Tämä vaatii resursseja ja halua toimia vedenkulutuksen kannalta kestävämmän yhteiskunnan puolesta. Puhdas vesi on etuoikeus, josta meidän tulee pitää kiinni, mutta toisaalta varmistaa, että kaikki muutkin maailman ihmiset pääsevät osallisiksi siitä. Hanna Juvonen Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. Suomessa riittää vettä kaikkiin tarkoituksiin. LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. kirkas kuutamo lämmitän sormiani uunin kyljessä Naisten innovaatiopalkinto jaossa vielä kerran Naisille suunnattu innovaatiopalkinto jaetaan vuonna 2019 kolmannen ja samalla viimeisen kerran. Eduskunta ja Tekniikan Akatemia TAF pyytävät ehdotuksia palkinnonsaajaksi. Organisaatiot voivat nimetä ehdokkaita 28. tammikuuta 2019 saakka osoitteessa taf.fi. Palkinto myönnetään tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta tekniikan tai talouden alalla. Vuonna 2017 tunnustuksen sai aurinkokennoja rakentava professori Hele Savin Aalto-yliopistosta ja vuonna 2018 Valion tutkija Päivi Myllärinen, joka on kehittänyt uutta meijeriteknologiaa. Verkkosovellus visualisoi maailman vesipulan Aalto-yliopiston vesitutkijat ovat kehittäneet verkkosovelluksen, joka havainnollistaa veden niukkuutta ja sen syitä eri puolilla maapalloa. Maailman vesivarojen riittävyys on yhä polttavampi kysymys, kun väkiluku kasvaa ja ilmastonmuutos pahentaa kuivuutta. Water Scarcity Atlas -sovellus tarjoaa tutkimustiedon lisäksi keinoja, joilla vesipulaan voidaan vaikuttaa. Sovellus löytyy osoitteesta waterscarcityatlas.org. Terrafame rakentaa akkukemikaalitehtaan Talvivaaran nikkelikaivosta pyörittävä valtionyhtiö Terrafame perustaa Sotkamon teollisuusalueelleen akkukemikaalitehtaan. Yhtiö on jo solminut sopimukset pääteknologioista niiden avaintoimittajien kanssa. Tehdassuunnittelusta vastaa Sweco. Akkukemikaalivalmistuksen aloittaminen parantaa Terrafamen mukaan yhtiön kannattavuutta selvästi. Yhtiön tavoitteena on, että kemikaalitehdas valmistuu vuoden 2020 lopulla ja sen kaupallinen tuotanto käynnistyy vuoden 2021 alussa. Uusi tehdas työllistää arviolta 150 henkeä. Investoinnin arvo on noin 240 miljoonaa euroa. Nesteen uusiutuva diesel Ruotsiin ja Latviaan Neste on vienyt kehittämänsä uusiutuvan MY-dieselin Ruotsin ja Latvian markkinoille. Ruotsissa polttoaine on suunnattu ensisijaisesti kuljetussektorille ja yritysasiakkaille. Latviassa suomalaisdieseliä myy ensimmäisenä Nesteen oman automaattiasemaverkoston tankkausasema Riiassa. MY-diesel tehdään sataprosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista. Sen valmistuksessa käytetään monia erilaisia jäterasvoja ja tähteitä. Muovien osaamisverkosto kehittämään innovaatioita Muoviteollisuus ry ja Muovipoli Oy kokoavat yrityslähtöisen muovien osaamisverkoston. Vuoden 2019 alussa starttaava New Plastics Center keskittyy uusiin innovaatioihin ja materiaaleihin, tuotekehitykseen ja verkostoitumiseen. Vuonna 1998 perustetun Muovipolin omistajia ovat yliopistot, teollisuus, kaupungit ja kehitys- ja koulutusorganisaatiot. 24 KEMIA 8/2018

Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! WWW.SGS.FI Punnittua kokemusta. www.lahtiprecision.com chem.aalto.fi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO AVDELNING FÖR KEMI DEPARTMENT OF CHEMISTRY KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta Miele Professional. Immer Besser. Scanstockphoto www.miele.fi/professional

Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Kemia-lehden lukijoista 81 % 72 % 65 % katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) Näin Vihreät sivut vaikuttavat: 52,9 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. 19,1 % 17,6 % 20,6 % Saa minut harkitsemaan ostamista. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Pekka Laatikainen, puh. 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi

VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fluidisaattorit Fluidizers Jauhaimet Grinders Sekoittimet Mixers BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Puhaltimet Blowers Pumput Pumps Tyhjiöpumput Vacuum Pumps Kompressorit Compressors Vihreät sivut myös verkossa. ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit Reagecon Standards and Reagents BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Petrokemian tuotteet Petrochemical Products Polyolefiinit Polyolefins Vihreät sivut myös verkossa mukana asiakasyritysten logot helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Annostelujärjestelmät Batching Systems Hihnavaa at Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa at Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät Weighing Systems Säiliövaa at Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet Sack Filling Machines Vaa at Balances & Scales ELOMATIC OY Process & Energy Engineering Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua Automation and Electrification Design Energiakonsultointi Energy Consulting Laitesuunnittelua Unit Operation Design Projektipalvelut EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Prosessisuunnittelua Process Design Tehdassuunnittelua Plant Design Vihreitä sivuja ei ohiteta. KEMIA 8/2018 27 27

VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service EUROFINS ENVIRONMENT TESTING Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut myynti@eurofins.fi www.eurofins.fi EUROFINS LABTIUM OY Eurofins-perheen uusi jäsen Laboratorio- ja asiantuntijapalvelut kaivannaisteollisuus energia-ala metsäteollisuus ympäristösektori materiaali- ja tuotetestaus www.labtium.fi Espoo Jyväskylä Kuopio Outokumpu Sodankylä KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät Balance Tables Vetokaapit Fume Hoods METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Analyysien automatisointi Automation of Analysis Ionikromatografia Ion Chromatography ph/ionit & johtokyky ph/ions and Conductivity NIR-spektroskopia NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset Stability Measurements Titraus Titration Voltammetria, CVS Voltammetry, CVS Vihreät sivut näkyvästi verkossa. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Haihdutuslaitokset Evaporation Plants Kiteytyslaitokset Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku puh. (02) 2678 111 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! Uudet tilaukset: pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi puh. 040 574 7701 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 leena.joutsen@kemia-lehti.fi 28 8/2018

SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fermentorit Fermenters Kolonnit Columns Painesäiliöt Pressure Vessels Reaktorit Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet Containers and Storage Equipment SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, ph, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) Robotic analyzers (BOD, COD, ph, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) Vihreät sivut näkyvästi verkossa. SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit Glass Thermometers TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit Incubators ESD-tuotteet ESD Products 3D-mittalaitteet 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet X-Ray Equipment Vihreiden sivujen verkkopalvelu HUOMATAAN! Mukana asiakasyritysten logot. Helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut. Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut KEMIA 8/2018 29

VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Turvalogiikat Safety Interlocking Systems WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit Silicones Vaahdonestoaineet Defoamers Tule mukaan Vihreille sivuille! Jokaisessa lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. Hinnat alkaen 1 100 euroa + alv / koko vuosi. Ehdit mukaan numeroon 1/2019, kun varaat paikan Vihreiltä sivuilta 14. tammikuuta mennessä. KEMIA Kemi YLI 10 000 TYYTYVÄISTÄ LUKIJAA Kemia-lehden lukijat ovat alan huippuammattilaisia ja päättäjiä. Lukijoista puolet työskentelee teollisuuden ja tutkimuksen parissa, kolmannes koulutuksen parissa. Lehdellä on yli 10 000 lukijaa, sähköisellä uutiskirjeellä yli 4 700 tilaajaa. Lukijatutkimuksen *) mukaan: 99 % lukijoista pitää lehteä ammattitaitoisesti toimitettuna 97 % pitää lehteä kiinnostavana ja asiantuntevana 95 % on tyytyväisiä lehden sisältöön 94 % saa artikkeleista hyötyä työtehtäviinsä 89 % saa mainoksista hyödyllistä tietoa 77 % lukee lehteä kotonaan 68 % lukee yhtä numeroa vähintään kaksi kertaa 65 % katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin 65 % osallistuu hankintapäätöksiin 53 % on alle 50-vuotiaita Lukijoiden palautetta Kemia-lehdestä: Ammattialalehtien ehdoton ykkönen. Mielenkiintoisia artikkeleita ja tuotetietoutta. Laaja-alainen yleissivistävä tiedelehti. Mainoksetkin tuovat lisätietoa. Tulee luettua kannesta kanteen. *) Focus Master Oy 2017. Mainostaja, ota rohkeasti yhteyttä! Palvelemme sinua mielihyvin: Pekka Laatikainen puh. 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus vain 625 euroa + alv (norm. 1 250) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte uusia asiakkaita ja kauppoja tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne lisää kävijöitä nettisivuillenne osallistujia tapahtumiinne. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Pekka Laatikainen puh. 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi 30 8/2018

Älykkäästi ohjattua evoluutiota? LUKIJALTA Ilahduin, kun vuoden 2018 kemian Nobel myönnettiin professori Frances Arnold lle. Hänen kehittämänsä tekniikat ovat laajasti käytössä ja niillä on onnistuneesti muokattu proteiineja. Arnold itse ja hänen tutkimuksistaan kertovat kansantajuiset kirjoitukset (Kemia-lehti 7/2018) väittävät menetelmän jäljittelevän biologista evoluutiota. Tämä virheellinen käsitys johtunee siitä, että suunnatun evoluution menetelmässä proteiinia koodaavaan geeniin tuotetaan valtava määrä sattumanvaraisia mutaatioita, joiden joukosta valitaan toivottuja muunnelmia. Menetelmä poikkeaa ratkaisevasti luonnossa tapahtuvista ilmiöistä. Evoluutio tarkoittaa sattumanvaraista ja päämäärätöntä prosessia suunnittelu päämäärähakuista toimintaa. Suunnattu evoluutio on sanahirviö, joka yhdistää kaksi toisilleen vastakkaista termiä sattumanvaraisen ja suunnitellun prosessin. Olen analysoinut näitä menetelmiä tarkemmin yhdessä biokemisti Branko Kozulicin kanssa: http://vixra.org/ abs/1504.0130. On helppo nähdä, miten prosessiin syötetään jokaisessa vaiheessa ulkopuolista informaatiota: Lähtökohtana on toimivaa proteiinia koodaava geeni. Proteiini toimii solussa ollen osa proteiinien välistä interaktiivista verkostoa. Solussa sattumanvaraisesti muuntunut proteiini joko saostuu tai on muuten haitallinen. Jopa toimivan proteiinin aktiivisista muunnelmista vain pieni osa toimii solussa. Geenitekniikan työkaluilla on menetelmässä geenien luonnollisia mutaationopeuksia kiihdytetty jopa miljoonakertaisiksi! Luonnossa valinta on sokeaa eikä suuntaudu mihinkään kohteeseen. Arnoldin tekniikassa valtavasta mutanttien joukosta valitaan vain tutkijan mielessään luomaan kohteeseen sopivat. Luonnossa suurin osa (99 %) jopa merkittävän valintaedun (0,01) omaavista mutaatioista ei tule koskaan valituksi. Arnoldin menetelmässä jokainen hyvä mutaatio valitaan. Lopputuloksena ei synny täysin uutta proteiinirakennetta vaan ainoastaan muunnelma, joka saattaa kestää paremmin lämpöä, liuottimia tai happamuutta tai omata vahvistuneita sivuaktiivisuuksia. Luonnossa kumuloituneet mutaatiot johtavat lopulta rappeutumiseen ja ominaisuuksien menettämiseen. Michiganin yliopiston tutkijaryhmä on professori Lenskin johdolla tehnyt mittavan luonnossa tapahtuvaa evoluutiota paremmin jäljittelevän laboratoriokokeen. Ryhmä on kasvattanut (suunnitellusti!) yli 70 000 E. coli bakteerisukupolvea ja analysoinut niissä tapahtuneita muutoksia. Kertyneiden geenivirheiden seurauksena bakteerit ovat kuitenkin menettäneet ominaisuuksiaan eivät kehittyneet. Näitä ns. evoluutiokokeita olen analysoinut kirjassani Evoluutiouskon ihmemaassa, joka ilmestyi tänä vuonna myös englanniksi. Professori Arnoldin kehittämien tekniikoiden yhteys luonnossa tapahtuviin ilmiöihin jää filosofiseksi spekulaatioksi. Matti Leisola Kirjoittaja on entsyymejä elämäntyönään tutkinut bioprosessitekniikan emeritusprofessori. KEMIA 8/2018 31

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Muistavat molekyylit mullistavat tiedon tallennuksen Muistavaan molekyyliin voi kirjoittaa informaatiota. Pieneen tilaan mahtuva data saattaa tulevaisuudessa moninkertaistaa tietokoneiden tallennuskapasiteetin. Kansainvälinen tutkijaryhmä on valmistanut uuden molekyylin, joka kykenee muistamaan siihen kohdistetun magneettikentän suunnan. Tämän ansiosta molekyyliin voi tallentaa informaatiota. Tutkimuksen läpimurto on, että uusi dysprosium-metalloseeniyhdiste säilyttää muistiominaisuutensa myös nestemäisen typen lämpötilan eli 196 celsiusasteen yläpuolella. Se on siten ensimmäinen niin sanottu korkean lämpötilan yksittäismolekyylimagneetti. Jyväskylän yliopiston, brittiläisen Sussexin yliopiston ja kiinalaisen Sun Yat-senin yliopiston tutkimuksen tulokset julkaisi Science-lehti. Yksittäismolekyylimagneetit ovat aiemmin toimineet vain äärimmäisen kylmissä oloissa. Niiden magneettiset ominaisuudet ovat yleensä hävinneet, kun niitä on lämmitetty. Molekyylejä on siksi voitu tutkia ainoastaan jäähdyttämällä ne laboratoriossa nestemäisellä heliumilla. Nesteheliumin lämpötila on hyytävät 269 celsiusastetta eli vain neljä astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Nestemäinen typpi on toki sekin erittäin kylmää, mutta tutkijatohtori Akseli Mansikkamäen mukaan kyseessä on silti huima loikka eteenpäin. Nestetyppi on myös yli 300 kertaa nesteheliumia halvempaa, ja sen käsittely on paljon helpompaa, sanoo Mansikkamäki, joka toteutti tutkimuksen teoreettiset laskut ja analyysit Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa. Laskennalliset menetelmät olivat tutkimushankkeessa tärkeässä osassa. Nykyinen laskentakapasiteetti mahdollisti esimerkiksi monimutkaiset laskut, joilla selvitettiin molekyylien kidevärähdysten ja magneettisten ominaisuuksien välistä vuorovaikutusta. Laskentaresursseja tarjosi Jyväskylän yliopiston lisäksi Tieteen tietotekniikkakeskus CSC. Jyväskylän yliopisto Rakennekuva uudesta yksittäismolekyylimagneetista. Millimetrin pituinen videokamera Yksittäismolekyylimagneeteilla voi olla käyttöä esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentayksikköinä. Niiden kohdalla ollaan todennäköisesti lähimpänä käytännön sovelluksia. Yksinkertaisia laitteita on jo toteutettu laboratorio-oloissa, Mansikkamäki kertoo. Toinen sovelluskohde voisivat olla korkeatiheyksiset tallennusmediat. Esimerkkinä tutkija mainitsee materiaalin, jossa molekyylimagneetteja asetetaan metalliselle pinnalle. Sitten jokaiseen molekyyliin voi kirjoittaa magneettisella neulalla samaan tapaan kuin perinteisissä kiintolevyissä. Olennainen ero perinteisiin tallennusvälineisiin on Mansikkamäen mukaan se, että pikkuruisia molekyyleja menee pieneenkin tilaan valtava määrä. Viisi kertaa viiden millimetrin pinta-alalle voisi kirjoittaa teratavun eli tuhannen gigatavun verran dataa, hän kuvailee. Näin voidaan siis joko saavuttaa nykyisiä kiintolevyjä vastaava tallennuskapasiteetti erittäin pienissä laitteissa tai toisaalta tallentaa huomattavasti enemmän dataa nykyisen kokoisiin laitteisiin. Mikroskooppisen pienestä tallennustilasta voisivat hyötyä esimerkiksi millimetrikokoiset videokamerat. Niitä ja muita tulevaisuuden laitteita saadaan tosin vielä odottaa. Ensin täytyy kehittää uudenlaisia materiaaleja ja saada aikaan molekyylimagneetteja, jotka kykenevät säilyttämään niihin varastoidun tiedon riittävän pitkään huoneenlämpötilassa. Tosin painetta kuluttajakäyttöön tarkoitettujen miniatyyrilaitteiden kehittämiseen ei tällä hetkellä juuri edes ole, koska esimerkiksi SSD-muistikortit ovat jo nyt suhteellisen pieniä ja myös halpoja. Mutta jos teknologia kehittyy kohti yhä pienempiä laitteita, joiden täytyy varastoida suurempia tietomääriä, molekyylimagneettien soveltaminen voi joskus tulla niissäkin ajankohtaiseksi. Päivi Ikonen 32 KEMIA 8/2018

Lujaa lankaa nanohiukkasista Oulun yliopisto Oulun yliopiston tohtoriopiskelija Kaitao Zhang kehittää uudenlaista nanolankaa väitöstutkimuksessaan. Oulun yliopistossa kehrätään selluloosan nanopartikkeleista vahvaa, biopohjaisiin materiaaleihin perustuvaa lankaa, joka sopii niin tekstiileihin kuin esimerkiksi elektroniikan sovelluksiin. Oululaistutkijoiden kehittämä biolangan valmistusmenetelmä perustuu niin sanottuun interfacial nanoparticle complexation -ilmiöön, kertoo apulaisprofessori Henrikki Liimatainen kuitu- ja partikkelitekniikan yksiköstä. Ilmiö perustuu siihen, että vastakkaismerkkiset nanopartikkelit muodostavat nesterajapinnalla kompleksin, joka voidaan muokata jatkuvaksi langaksi. Ilmiötä on hyödynnetty aikaisemmin liukoisilla polymeereilla. Oululaiset ovat ensimmäisiä, jotka käyttävät sitä pelkästään nanopartikkeleista koostuvan langan valmistamiseen. Ryhmän tutkimustulokset julkaisi Small-lehti. Selluloosan nanopartikkelit ovat erittäin lujia, ja ne orientoituvat langassa muodostaen hierarkkisen rakenteen, Liimatainen kuvailee. Menetelmä mahdollistaa täysin biopohjaisten tekstiilikuitujen valmistuksen. Nanopartikkeleina voidaan käyttää myös erilaisia metallisia tai epäorgaanisia materiaaleja, jolloin langan sähkön- ja lämmönjohtavuutta ja optisia ominaisuuksia voidaan säätää. Partikkeleiden joukkoon voidaan myös sekoittaa monenlaisia bioaktiivisia aineita ja lääkeaineita. Tällöin lanka sopii hyödynnettäväksi lääketieteel- lisissä sovelluksissa. Oululaisryhmä on jo demonstroinut erilaisten lankojen valmistusta laboratoriossa. Menetelmä on Liimataisen mukaan skaalattavissa myös suuremman mitan spinnausprosessiksi. Lisäksi meillä on alkanut EAKRrahoitteinen projekti, jossa selvitämme mahdollisuuksia valmistaa lankaa jatkuvana prosessina, Liimatainen kertoo. Päivi Ikonen Hiilipinnoista syntyy tulevaisuuden bioantureita Hiilipintojen rakennetta ja käyttäytymistä voidaan nyt tutkia ja ennustaa entistä tarkemmin, kiitos Aalto-yliopiston kehittämän uuden laskennallisen menetelmän, joka julkaistiin Chemistry of Materials -lehdessä. Menetelmänsä ansiosta Aallon tutkijat kykenivät ensi kertaa tunnistamaan erilaisia paikallisia ympäristöjä ja luokittelemaan ne niiden ominaisuuksien mukaan. Lisäksi he havaitsivat, että vety-, typpi- ja happiryhmät kiinnittyvät hiilifilmin pintaan hyvin erilaisilla voimakkuuksilla. Saamme myös tietoa siitä, millaisia pintojen pitäisi olla, jotta niiden räätälöinti eri sovelluksiin onnistuisi parhaiten, kertoo professori Tomi Laurila. Räätälöidyillä hiilipinnoilla on paljon käyttökohteita muun muassa tulevaisuuden lääketieteessä, kuten nanokokoisissa biologisissa antureissa. Antureiden avulla lääkärit voivat vaikkapa seurata merkkiaineiden pitoi- suuksien muutoksia potilaan elimistössä ja tunnistaa näin perinnöllisten sairauksien puhkeamisriskejä. Myös lääkkeitä voidaan näin annostella yksilöllisesti. Hiilen muodostamat paikalliset atomirakenteet voidaan jaotella muutamaan ryhmään, joilla on tyypilliset atomija elektroniset ominaisuutensa. Voimme räätälöidä hiilipinnan esimerkiksi siten, että sen vuorovaikutus kipulääkkeen kanssa on paras mahdollinen ja annostelu täsmälleen oikea, Laurila kuvailee. Aalto-yliopisto KEMIA 8/2018 33

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Havupuun koko kuori hyötykäyttöön Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt uuden prosessin, jonka avulla havupuiden kuorista saadaan irti niiden koko potentiaali. Meriajokkaat ovat mahtavia hiilinieluja Itämeren meriajokasniityt kuuluvat maapallon suurimpiin hiilinieluihin. Merenpohjan niityt imevät keskimäärin 27 tonnia orgaanista hiiltä hehtaaria kohti, kertoo Åbo Akademin johdolla tehty kansainvälinen tutkimus. Meriajokasniittyjen sitomat hiilivarastot ovat verrattavissa trooppisten meriruohojen sekä mangrovemetsien ja suolasoiden hiilivarastoihin, sanoo Christoffer Boström/Åbo Akademi 34 KEMIA 8/2018 Menetelmällä uutetaan kuoresta ensin tanniini, joka sopii hartsin raakaaineeksi puuliimoihin. Tanniinijae on raaka-aineena selvästi reaktiivisempaa kuin normaali kraft-ligniini. Jäljelle jäävästä kuitujakeesta voidaan tehdä sokeria fermentointituotteisiin. Lisäksi kuitujae sopii materiaalisovelluksiin. Uutuusprosessin salaisuutena ovat aiempia menetelmiä selvästi emäksisemmät olosuhteet ja korkeampi lämpötila. Näin kuoren painosta saadaan liuotettua tanniiniksi kolmasosa, kun tanniinin saanto perinteisessä kuumavesiuutossa on jäänyt parhaimmillaankin 10 prosenttiin. Uudella menetelmällä syntyvässä tanniinijakeessa on myös huomattavasti vähemmän epäpuhtauksia kuin perinteisesti uutetussa jakeessa. Puun kuori on täynnä arvokomponentteja. tutkijaryhmää vetänyt Emilia Röhr. Mantereiset metsät ovat tunnettuja kyvystään imeä itseensä niin sanottua vihreää hiiltä. Rannikkoalueiden kasvillisuuden sitoma sininen hiili on suotta jäänyt vähemmälle huomiolle. Sinisen hiilen ekosysteemit eli mangrovemetsät, suolasuot ja meriruohoniityt peittävät vain puoli prosenttia merenpohjista. Ne varastoivat kuitenkin yli 55 prosenttia kaikesta yhteyttämisen avulla sidotusta hiilestä ja nielevät jopa kolmanneksen valtameriin kertyneestä hiilestä. Huomattavaa on myös se, että merellisten ekosysteemien sitoma hiili varastoituu vuosituhansiksi. Mantereen hiilinielut pitävät hiilen kurissa vain muutamia kymmeniä vuosia. Tutkijoita huolettaa syystäkin meriruohoniittyjen jatkuva hupeneminen. Niityistä on 50 viime vuoden aikana kadonnut noin kolmasosa. Itämeren pohjassa kasvavat ruohoniityt ovat sinnikkäitä hiilensitojia. Scanstockphoto Molekyylikytkin takaa ravinnon seuraavallekin lapselle, mutta se hyödyttää myös syöpäsoluja. Molekyylilöytö avaa rintasyövän syntyä Rinnan maitorauhasesta on löytynyt molekyylikytkin, joka pitää maitoa tuottavat solut elossa myös imetyksen jälkeen. Autofaagisen kytkimen tunnisti Turun ja Georgetownin yliopistojen tutkimusryhmä. Kun imetys on päättynyt, rintakudos palautuu takaisin raskautta edeltäneeseen lepotilaan involuutio-nimisen prosessin kautta. Molekyylikytkin huolehtii siitä, ettei involuutio ole peruuttamaton, vaan maidontuotanto elpyy, jos imetystä taas tarvitaan. Ryhmän kytkinlöytö kiinnostaa syöpätutkijoita, sillä sama mekanismi auttaa myös rintasyövän esiasteen soluja selviämään hengissä. Lisäksi solut hyödyntävät mekanismia muuntuessaan pahanlaatuisiksi. Solujen elämää ylläpitävän autofagian osuutta syövän etenemiseen tutkitaan maailmalla laajalti. Dosentti Anni Wärrin mukaan käynnissä on kaksi potilastutkimusta, joissa selvitetään, voisiko rintasyövän esiasteen pahanlaatuistumisen estää autofagiaa jarruttavalla lääkkeellä.

Varhainen karja tuli Volgan aroilta Nautakarja ja lampaat tulivat Suomeen rautakaudella kahdesta suunnasta: Keski-Volgan aroilta ja manner-euroopasta. Tämä käy ilmi Helsingin yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta. Väittelijä Marianna Niemi tutki kotieläinten geneettistä muuntelua analysoimalla nykylehmien ja -lampaiden perimän lisäksi myös muinais-dna:ta. Hänen aineistonaan oli nautojen ja lampaiden jäänteitä kaikkiaan 66 arkeologisesta kaivauspaikasta Suomesta, Viipurista ja Virosta. Varhaisten kotieläinten dna:sta paljastui muinaisia haplotyyppejä ja haploryhmiä, joita tämän päivän populaatioissa ei enää tavata. Haplotyypit osoittivat eläinten juurten johtavan joko läntiselle Venäjälle tai etelämmäs Eurooppaan. Kotieläimet lähtivät leviämään Lähiidän kesytyskeskuksesta noin 10 000 Esihistoriallisella ajalla luonnonvalinta suosi yksilöitä, jotka sopeutuivat parhaiten pohjoisen karuihin oloihin. Nykylampaat ovat tietoisen jalostamisen tulos. vuotta sitten. Itäisen Itämeren alueelle ne saapuivat 4 500 3 000 vuotta sitten. Suomen alueella karjankasvatus yleistyi geneettisen ajoituksen mukaan keski- ja myöhäisrautakaudella 400 1000-luvuilla jaa. Hapanmaitotuotteet suojaavat infarktilta Geenilöydön ansiosta kestävämpää vehnää Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt geenin, joka ehkäisee vehnän vakavaa kasvitautia. Löydön ansiosta on mahdollista kehittää pysyvä torjunta- Miljoonien ihmisten elintarviketurvaa uhkaava vehnän sienitauti voi tuoreen geenilöydön ansiosta jäädä pian historiaan. keino keltaruostetaudille, joka tuhoaa maailman vehnäsadosta noin viisi miljoonaa tonnia joka vuosi. Yr15-resistenssigeenin tunnisti ja analysoi Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Haifan yliopiston johtama tutkijaryhmä. Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 14 tutkimuslaitosta. Laajavaikutteinen resistenssigeeni on periytynyt villistä emmervehnästä, durumvehnän esi-isästä. Villivehnän löysi jo vuonna 1906 tutkija Aaron Aaronsohn, joka uskoi, että se olisi avain taudin- ja stressinkestävien kasvien jalostamiseen. Aaronsohnin visio on vihdoin toteutumassa. Kun tutkimustuloksemme yhdistetään tänä vuonna saatuihin genomisekvenssitietoihin, jalostuksessa voidaan nyt edetä nopeasti, sanoo professori Alan Schulman Luonnonvarakeskuksesta. Schulman muistuttaa viljelykasvien villien sukulaisten olevan erinomaisia hyödyllisten geenien varastoja. Siksi on tärkeää, että niitä suojellaan. Hapatetut maitotuotteet ovat lisänneet suosiotaan viime vuosikymmeninä. Runsaasti hapatettuja maitotuotteita käyttävien miesten sydäninfarktiriski on pienempi kuin miesten, jotka nauttivat tuotteita vain vähän. Asia selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Toisaalta hyvin runsas hapattamattomien maitotuotteiden syöminen on yhteydessä korkeampaan infarktiriskiin. Aiemmin on osoitettu, että hapanmaitotuotteet vaikuttavat muita maitotuotteita myönteisemmin myös veren rasva-arvoihin. Tutkimuksia on kuitenkin tehty vasta vähän. Uusi tutkimus tuo joka tapauksessa lisänäyttöä siitä, että hapatetut maitotuotteet voivat olla terveydelle hyödyllisempiä kuin hapattamattomat. Vaikutusmekanismit saattavat liittyä muun muassa hapattamisessa muodostuviin yhdisteisiin. Hapatettuja maitotuotteita ovat esimerkiksi juusto, jogurtti, viili, rahka, kefiiri ja piimä. KEMIA 8/2018 35

KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Materiaalivirrat tietokantaan Teollisuuden materiaalivirrat on koottu laajaksi tietokannaksi, jonka avulla voidaan nostaa jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisastetta. Päivi Ikonen Resurssikierron sulkemisen ja muiden kiertotalouden tavoitteiden toteuttamisessa suurimpia käytännön ongelmia on se, että teollisuuden jäte- ja sivuvirroista ei ole ollut saatavilla kunnon kokonaiskuvaa eikä myöskään eritellympää analytiikkaa. Näin sanoo kiertotalousasiantuntija, prosessikemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri Karri Lehtonen konsulttiyhtiö Alkem Oy:stä. Resurssien käyttöön ja jätevirtoihin liittyvää tiedonhallintaa ei ole kehitetty yhteistyön näkökulmasta. Tilanne on nyt muuttumassa. Kestävän kehityksen konsultti on rakentanut yritysten ja muiden toimijoiden materiaalivirtoja sisältävän tietokannan, jossa eri lähteistä koottu tieto on yhdistetty helposti käsiteltävään muotoon. Kokonaisuuteen kuuluvat työkalut aineiston analysointia varten. Tietokanta sisältää dataa materiaalivirtojen määristä, laadusta, tuottajista ja tuotantopaikoista sekä sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntäjistä ja soveltuvin osin käyttökohteista. Tällä hetkellä kannassa on tietoja runsaasta 9 000 toimipaikasta, joihin kuuluu niin teollisia yrityksiä, kunnallisia toimijoita kuin maatiloja. Materiaalivirtoja on varovaisesti arvioidenkin reilut 60 000 ja hakusanoja puolisentoista tuhatta, Lehtonen ynnää. Kemian- ja prosessiteollisuus ovat mukana aika kattavasti. Tietoa löytyy myös materiaalinkäsittelijöistä ja kierrätyslaitoksista. Laajentamisen varaakin vielä on, sillä esimerkiksi elintarviketeollisuudesta on toistaiseksi kasassa vähemmän dataa kuin toive olisi. Materiaalivirtojen kartoittaminen ja niiden potentiaalin tunnistaminen ovat Lehtosen mukaan keskeinen asia, jotta jäte- ja sivuvirtoihin kätkeytyvät lisäarvon mahdollisuudet saadaan muutettua kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tietokanta tarjoaa nopean ja tehokkaan tavan kartoittaa esimerkiksi tietyllä paikkakunnalla syntyviä sivuvirtoja, jolloin päästään tutkimaan ja kehittämään myös niiden hyödyntämiskeinoja. Huimat mahdollisuudet Tieto lisää kiertoa. Sivuvirtojen kierrättäminen hyötykäyttöön avaa yrityksille huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi vuonna 2016 jäte- ja sivuvirtoja noin 34 miljoonan tonnin verran. Mukana luvussa eivät ole kaivannaisteollisuuden kivet. Karri Lehtosen mukaan esimerkiksi maa- ja metsätalouden biomassat on saatu kiertämään jo varsin hyvin. Parantamiselle on tosin sielläkin tilaa. Myös maataloudessa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia eli sivuvirtoja, jotka pitäisi ja voitaisiin ottaa käyttöön. Haastavin sektori on teollisuus. Ongelmana on, että vieläkään ei täysin ymmärretä, millaisia mahdollisuuksia jätteet ja sivuvirrat tarjoavat, saati sitä, kuinka niitä voisi käyttää. Bulkkiteollisuudessa tarjolla olisi toistaiseksi aliarvostettuja materiaalilähteitä suurinakin massoina. Vielä enemmän yrityksissä syntyy pieniä, spesifejä sivuvirtoja, joilla niilläkin on oma arvonsa, jos vain hyödyntäjä voidaan tunnistaa. Jätevirtojen nykyisen hyödyntämisasteen Tilastokeskus laskee 44 prosentiksi. Täyttä sataa prosenttia on kiertotalouskonsultin mukaan turha tavoitella. Mutta nykyinen luku saattaisi olla nostettavissa 20 prosenttiyksikköä, ehkä enemmänkin, Lehtonen arvioi. Sitran vuonna 2016 laatiman tiekartan mukaan kiertotalous tarjoaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä jopa kahden, kolmen miljardin arvoiset liiketoimintamahdollisuudet. Tähän uskoo myös Karri Lehtonen. Kun ymmärretään materiaalivirtojen potentiaali, tunnistetaan kriittinen massa ja tajutaan teknologian mahdollisuudet, suma lähtee purkautumaan, ja kiertotaloutta päästään viemään käytäntöön entistä ripeämmin. 36 KEMIA 8/2018

SILLOIN ENNEN NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 12/1983 Kemistit turvaamaan ympäristöämme Suomen Kemistiliitto r.y. jätti ympäristöministeri Matti Ahteelle 28.9.83 kirjelmän, jossa se vaatii kemistivirkojen perustamista ympäristöministeriön eri hallintotasoille. Kirjelmässä todetaan mm. seuraavaa: Keskushallinnossa ja lääninhallinnon ympäristötoimistoissa ei kemistin asiantuntemusta juurikaan ole. Kunnista vain suurimmissa on niiden oman toimeliaisuuden ansiosta muutamia kemistejä. Kuitenkin lainsäädäntö on asettanut sekä lääneille että kunnille yhä lisääntyviä velvoitteita huolehtia elinympäristömme puhtaudesta, esimerkkinä mainittakoon uusi ilmansuojelulaki. Viimeaikaisten PCB-välikohtausten hoito esim. osoittaa, että kemistiasiantuntemusta ei ole ollut siellä, missä sitä olisi tarvittu. Kemia-Kemi 9 10/1993 Maailman elinkeinoelämälle uusi ympäristöfoorumi Maailman johtavat yritysjohtajat ja elinkeinoelämän edustajat kokoontuivat 8.10.1993 Pariisiin pohtimaan ympäristönsuojelukysymyksiä. Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) perustama korkean tason ympäristöelin WICE (World Industry Council for the Environment) pyrkii soveltamaan YK:n Rion ympäristökonferenssin päätöksiä liikeelämään. WICE on noin sadan kansainvälisen yritysjäsenen muodostama foorumi, joka on aktiivinen kauppa- ja ympäristöpolitiikan ajankohtaisissa kysymyksissä. Suomesta WICE:n jäseninä ovat useat suuret metsä-, kemian- ja metalliteollisuuden sekä energia-alan yritykset. Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. blogspot.com. Ida Pimenoff Minä ja muut SOSIAALISESSA mediassa tuli vastaan kommentti autolehden pääkirjoituksesta, jossa vakuuteltiin, ettei autoilu olekaan niin paha asia ilmastolle kuin voisi luulla. Samoihin aikoihin silmiini sattui artikkeli, jossa vertailtiin lihansyöntiä ja liikenteen aiheuttamia päästöjä. Jutussa arvosteltiin päästölaskelmien perusteita, osin varmaan aiheestakin. Tuloksia kun saadaan hyvin monenlaisia sen mukaan, kuinka valitsee tasealueen. Mutta kokonaisuus antoi harhaanjohtavan kuvan. Lehmät saivat sympatiaa, eikä niitä saisi kirjoittajan mielestä syyttää. Monilla alueilla karja laiduntaa maastossa, joka ei sovi viljelyyn. Huomiotta jäivät luvut siitä, miten paljon peltoalaa kaiken kaikkiaan käytetään rehun kasvattamiseen. KÄRJEKKÄISSÄ mielipiteissä verrataan lihansyöjien oikeutta syödä lihaa kasvissyöjien oikeuteen syödä kasviksia. Ruoka menee tunteisiin. Ehdotus kasvisruuan osuuden lisäämisestä armeijassa sai aikaan lähestulkoon hyperventilaatioita. Tilastojen mukaan suomalaisten lihankulutus on 1980-luvusta kasvanut huimasti. Kauas on tultu siitä, kun paisti oli lähinnä juhlaruokaa. SUOMALAISET vetoavat kansakuntamme pieneen kokoon. Mitä hyötyä meidän on nipistää, jos sadat miljoonat ihmiset eivät toimi samoin? Miksi minun pitää tinkiä jostain, kun naapuri kävi juuri Thaimaassa, norjalaiset pumppaavat öljyä, amerikkalaisilla tirisevät grillipihvit ja kiinalaisista tehtaista tulvii muovikrääsää? Ilmastodenialistit kieltävät koko ilmastonmuutoksen tai ainakin sen, että muutos on ihmisen aiheuttama. Muutenkin aina joku muu elää huolettomammin. Siksi ei kannata tehdä mitään. Vai kannattaisiko kuitenkin? Anja Nystén anja.nysten@gmail.com KEMIA 8/2018 37

Aarre pellossa Sysmäläisestä pellosta paljastunut rahalöytö tuo uutta tietoa muinaisten suomalaisten elämästä ja yhteyksistä maailmalle. Esineiden tutkimukseen tarvitaan monen alan asiantuntemusta. 38 KEMIA 8/2018

Arja-Leena Paavola Maisema Sysmän Ihananiemessä on tyypillistä itähämäläistä, hieman kumpuilevaa maastoa. Päijänteestä aukeavan Majutveden lahden ympäristö kasvaa paikoitellen sekametsää. Alavammat alueet ovat viljelykäytössä. Maamerkkinä lähellä rantaa kohoaa Pyhän Olavin kirkko, joka on peräisin 1500-luvun alusta. Kivinen pyhäkkö korvasi puusta tehdyt edeltäjänsä, joista ensimmäinen rakennettiin paikalle luultavasti 1300-luvulla. Vuosi sitten harrastaja-arkeologin metallinilmaisin paljasti kirkon viereisestä pellosta aarteen. Maahan kaivetusta kuopasta löytyi 31 vanhaa hopearahaa, solki, kolme riipusta, kolme vaatteiden koristeluun käytettyä spiraalia ja neljä sormusta. Arkeologisten tutkimusten perusteella olemme arvioineet, että esineet ovat päätyneet maahan myöhäisrautakaudella, todennäköisesti 1050-luvulla, kertoo amanuenssi Ville Rohiola Museovirastosta. Ihananiemen aarteen riipuksista yksi on ristin muotoinen. Voi olla, että sysmäläiset ovat tuolloin eläneet murroskautta, jolloin vallalla olivat vielä esikristilliset käsitykset, mutta kristinuskon ensimmäiset merkit olivat jo tulossa. Tutkijoille löydön merkittävyys avautui heti. Aarteeseen kuului arvokkaita, harvinaislaatuisia arabialaisia ja bysanttilaisia rahoja sekä niiden todennäköisesti Suomessa valmistettuja jäljitelmiä. Yksi hopearahoista on jopa ainoa laatuaan. Se on kotimainen jäljitelmä, jonka esikuvana on ollut vuosina 1041 1042 hallinneen Bysantin keisarin Mikael V:n harvinainen kultaraha. Rahan etupuolelle on kuvattu valtaistuimella istuva Kristus ja toiselle puolelle arkkienkeli Mikael keisari vierellään. Tältä hämäläispellolta löytyi viime syksynä aarre. Taustalla pilkottaa keskiaikainen Pyhän Olavin kirkko. Piritta Häkälä/Lahden kaupunginmuseo KEMIA 8/2018 39

Rautakauden lopussa alueella on asunut arviolta 50 100 ihmistä. He ovat eläneet hyödyntämällä riistamaitaan, laiduntamalla ja viljelemällä ainakin ohraa. Talonsa he rakensivat kukkulalle, joka ei ole viljelyn kannalta käyttökelpoisinta maata. Kaikkiaan Sysmästä on tähän mennessä löydetty noin 130 esihistoriallista muinaisjäännöstä. Ajallisesti ne kattavat useita vuosituhansia kivikaudelta (noin 8800 1700 eaa) rautakauden loppuun saakka. Sysmän hopearahat aseteltuina kaulaketjun muotoon. Kuvassa ovat mukana myös muut maakätköstä paljastuneet esineet. Tuorein sysmäläislöytö vahvistaa jo aiemmin muodostunutta käsitystä, jonka mukaan muinaisesta Suomesta on ollut paljon kansainvälisiä yhteyksiä muualle Lähi-itään asti. Ohranviljelijöiden kylä Majutveden rantamilla on tuhat vuotta sitten näyttänyt melko samanlaiselta kuin nykyäänkin. Ainoastaan vesiraja on ollut silloin korkeammalla. Lahden ympärillä tiedetään olleen asutusta viimeistään viikinkiajoilta lähtien. Alueen valinta asuinpaikaksi on helppo ymmärtää, sillä sen sijainti on erinomaisten kulkureittien, riistamaiden ja hedelmällisen maan ansiosta hyvin edullinen. Asutuksen keskuksena on ollut juuri nykyinen kirkonseutu. Ihmistoiminnasta kertovien arkeologisten löytöjen määrää kuvaava käyrä lähtee nousuun Suomen pronssikauden alussa noin 3 500 vuotta sitten. Luonnontieteellinen keskusmuseo on tehnyt analyyseja viljelykasvien siitepölystä, jota on säilynyt järvisedimenteissä ja soiden turvekerrostumissa. Niiden perusteella yksittäiset merkit maanviljelystä ajoittuvat meillä liki 4 000 vuoden taa. Aineistosta erottuvat myös ajankohdat, jolloin viljan siitepölyn määrä ponnahtaa jatkuvaan kasvuun. Näin tapahtui pronssikauden lopulla ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Pysyvä viljely vakiintui tuolloin maan lounais- ja keskiosiin. Rautakaudella (Suomessa noin 500 eaa 1200 jaa) maata viljeltiin myös Sysmässä. Sysmän nykyisen keskustaajaman ympärillä oli esihistoriallisella ajalla useita kyläyhteisöjä, kertoo tutkija Eetu Sorvali Päijät-Hämeen maakuntamuseosta. Ville Rohiola/Museovirasto Viesti vauraudesta Hopea-aarteen kätkenyt Ihananiemen pelto on multaista, kivistä hiedan- ja savensekaista hiesua. Syvemmällä maa muuttuu savisemmaksi. Suomelle ja muulle havumetsävyöhykkeelle ominainen hapan maaperä vaikeuttaa siihen haudattujen ihmisten luiden säilymistä. Ruumiit maatuvat vaikkapa kalkkipitoiseen maahan verrattuna nopeasti. Ruumishautaukseen siirryttiin kuitenkin vasta kristinuskon myötä. Esikristillisellä ajalla vainajat yleensä poltettiin. Kun luu palaa, sen sisältämä vesi ja orgaaninen aines häviävät, ja sen koostumus muuttuu. Palanut luu säilyy palamatonta paremmin. Suomen rautakautisten hautojen ihmisjäänteet ovat silti hautaustavasta riippumatta yleensä maatuneet kokonaan. Yhden Ihananiemen pellosta löytyneen kolikon pintaan oli kaikesta huolimatta jäänyt pieni luunkappale. Tämä on saanut tutkijat pohtimaan, onko aarrelöytö ihmishauta ja samalla osa kalmistoa, vai onko kyseessä rahakätkö. Varmuutta puoleen tai toiseen ei vielä ole. Itse uskon, että kyse on haudasta, Ville Rohiola sanoo. Tähän viittaa hänen mukaansa luunpalasen lisäksi se, että rahoissa oli kiinnityslenkit ja niissä jäänteitä langanpätkistä. Kolikot olisivat siis muodostaneet kaulakorun. Rohiolan teorian mukaan vainaja olisi asetettu hautaansa kädet rinnan päällä. Sormukset olisivat olleet sormissa ja korut kaulassa. Tämän voi päätellä sen perusteella, että esineet olivat maassa melko lähellä toisiaan, Rohiola kuvailee. Jatkuu sivulla 42 40 KEMIA 8/2018

Salaojakaivannon yllättävä salaisuus Ulvilan kirkon viemärityöt toivat aikoinaan päivänvaloon Suomen historian suurimman rahalöydön. Suomesta on vuosien varrella löydetty useita vanhoja rahakätköjä, jotka liittyvät paikalliseen kaupankäyntiin. Näitä löytöjä kutsutaan kauppiaskätköiksi. Sellainen on mahdollisesti myös kaikkien aikojen suurin suomalainen rahalöytö, joka tehtiin Ulvilassa. Ulvilan kätkö on ajoitettu 1390-luvulle. Näidenkin rahojen konservointi on Museoviraston Anna Hyppösellä työn alla. Ulvilan aarre paljastui vuonna 2004, kun paikkakunnan keskiaikaisen kirkon luona tehtiin viemäritöitä. Salaojakaivannosta tuli esiin tinakannu, josta pilkotti nahkainen pussi. Sen sisällä oli toinen, jonkin kotieläimen virtsarakosta muotoiltu pussi. Tämä pussi kätki sisäänsä kaikkiaan 1 473 ulkomaalaista kolikkoa, jotka edustavat yhtätoista keskiaikaista rahatyyppiä. Rahoilla oli painoa reilusti toista kiloa. Omaisuus oli sen ajan Suomessa valtava. Summalla olisi voinut ostaa vaikkapa maatilan tai ison karjan. Ei tiedetä, miksi aarre aikoinaan jäi piiloonsa. Voisi kuvitella, että aikalaiset olisivat pyrkineet kiivaasti etsimään sen käsiinsä, vaikka ainoa tarkan paikan tiennyt olisi esimerkiksi kuollut salaisuuttaan paljastamatta. Kemiallinen puhdistus Ulvilan rahoissa kuparin osuus metalliseoksessa on iso, mikä näkyy niiden kirkkaanvihreänä pintana. Ero Sysmän löytöön on myös rahojen suuri määrä, jonka vuoksi mekaaninen puhdistus olisi mahdoton urakka. Ulvilan rahojen konservointiin sopii kuitenkin hyvin myös kemiallinen puhdistusmenetelmä. Sen etuja ovat nopeus ja niin sanottu massakonservointi eli usean esineen käsittely samanaikaisesti, Hyppönen kertoo. Hän hyödyntää työhön muun muassa British Museumissa käytettävää Rochelle-suolamenetelmää, joka toimii sekä kupari- että hopearahoille. Kirjallisuuden perusteella menetelmä on hellävarainen varsinkin paljon kuparia sisältäville rahoille. Emäksisenä se ei vaurioita metalleja samalla tavoin kuin happokäsittelyt. Liotusaika on noin puoli tuntia. Kerralla käsittelen aina 77 kolikkoa. Juuri nyt olen menossa rahassa numero 686, konservaattori laskee. Menetelmä ei kuitenkaan välttämättä tepsi pitkälle korrodoituneihin rahoihin tai kolikkoihin, joiden korroosiokerros on hyvin paksu. Käsittely ei myöskään aina poista kuparin korroosiotuotetta kupriittia. Ulvilan rahoille tehdäänkin vielä samanlainen bentsotriatsolikäsittely kuin Sysmän kolikoille. Menetelmä on hyvin tehokas. Se on poistanut Ulvilan rahoista lähes kaiken kuparin korroosion. Salapoliisi työssään Arkeologisten löytöjen ajoittaminen on melkoista salapoliisintyötä. Apuna käytetään esimerkiksi radiohiilimenetelmää, joka määrittää biologisen materiaalin iän sen hiilen eri isotooppien osuuksien perusteella. Vaikkapa vainajan ruokavaliosta ja tämän elinympäristön elinkeinoista saadaan yksityiskohtaista tietoa selvittämällä luiden stabiilien isotooppien hiilen ja typen suhteet. Lisäksi esineistä löytyy lähes aina jokin piirre, joka on sama kuin jo jossakin tunnetussa esineessä. Paljastavia seikkoja ovat esimerkiksi valmistustapa, materiaali, muoto ja koristelu, Hyppönen kertoo. Samankaltaisuuksia seuraamalla saa johtolangan, joka kertoo esineen iästä ja alkuperästä. Ulvilan harmaakivikirkko on peräisin 1500-luvun alusta. Kirkon kupeesta paljastunut rahakätkö oli tehty reilut sata vuotta aiemmin. Kirkko on ainoa Ulvilan keskiaikaisesta kaupungista säilynyt rakennus. KEMIA 8/2018 41

Ville Rohiola/Museovirasto Jäljitelmä Bysantin keisarin Mikael V:n kultarahasta on suomalaista tekoa. Kolikon etupuolelle on kuvattu valtaistuimella istuva Kristus ja taakse arkkienkeli Mikael keisari vierellään. Ainakin yksi asia joka tapauksessa tiedetään. Esineet omistanut ihminen on ollut hyvin vauras. Vielä monta arvoitusta Päijät-Hämeen maakuntamuseo teki hopea-aarteen sijaintipaikalla koekaivauksen pian sen löytymisen jälkeen. Museon tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää, olisiko aarteella yhteys lähistön muinaisjäännösryhmään, johon kuuluu sekä rautakautinen asuinpaikka että rautakautisia hautaröykkiöitä. Tulokset eivät olleet aivan yksiselitteiset. Kaivauksesta vastannut Eetu Sorvali on silti eri mieltä Ville Rohiolan kanssa siitä, että pellolla olisi ollut hauta. Uskon, ettei kyse ole ruumishaudasta vaan rahakätköstä, Sorvali toteaa. Hän perustelee näkemystään sillä, että tutkijat eivät löytäneet maaperästä luuta eivätkä muita todisteita, jotka osoittaisivat siinä levänneen vainajan. Pehmeiden kudosten maatuminen näkyy yleensä tummempana kohtana, ja maatunut luuaines taas erottuu kellertävänä tahmana. Emme kuitenkaan havainneet tällaista. Sorvalinkin mukaan on silti mahdollista, että esineet olisivat alun perin kuuluneet hautaukseen. Siinä tapauksessa ne olisi kuitenkin kaivettu haudasta ylös ja kätketty vasta myöhemmin. Yhteen rahaan takertuneesta luunsirusta ei siitäkään vielä tiedetä, onko luu peräisin ihmisestä vai eläimestä. Asian selvittämiseksi tarvittavia osteologisia tutkimuksia ei ole vielä tehty. Ihmisen luu on rakenteeltaan eläinten luita huokoisempaa, minkä voi havaita tarkastelemalla luunäytettä mikroskoopilla. Rahakätkön puolesta puhuu muun muassa se, että pankkien tai muiden turvallisten säilytyspaikkojen puutteessa ihmisten oli yksinkertaisinta kaivaa kallisarvoinen omaisuutensa maahan. Arvoesineiden piilottaminen oli välttämätöntä, sillä kaikkialla, missä väkeä ja tavaraa liikkui, oli riski tulla ryöstetyksi. Etenkin rannikkoalueet ja vesireittien varrella sijainneet asutuskeskukset joutuivat erityisesti keskiajan edetessä usein merirosvojen hyökkäysten kohteiksi. Säilyttävä konservointi Arkeologeilta Ihananiemen rahalöytö päätyi konservoijan työpöydälle. Tämän tehtävänä on puhdistaa esineet ja pyrkiä säilyttämään ne vähintään nykyisessä kunnossa. Konservointi tuo parhaimmillaan paljon tietoa esineen materiaaleista, valmistustavasta ja käytöstä, mutta työ on hidasta ja pikkutarkkaa. Aivan aluksi kohteet röntgenkuvattiin, mikä jo sinänsä tuotti ennakkotietoja rahojen kunnosta ja helpotti niiden tunnistusta, kertoo konservaattori Anna Hyppönen Museovirastosta. Arkeologisissa esineissä merkityksellisiä asioita ovat myös pinnalla oleva lika, maa-ainekset ja korroosio, jotka kertovat paljon olosuhteista maahan joutumisen hetkellä. Kuparipitoisten esineiden pinnasta halutaan useimmiten poistaa vihertävät korroosiotuotteet, koska ne aiheuttavat vaurioita. Sysmän rahat eivät kuitenkaan juuri sisällä kuparia. Sen sijaan niiden hopeapitoisuus on hyvin korkea, ja suuri osa kolikoista on lähes täyttä hopeaa. Rahoissa oli hopean korroosiota eli hopeakloridia. Korroosio ilmeni kolikkojen pinnalla harmaana tai lilana jauhemaisena kerroksena. Useassa tapauksessa sitä oli vain rahan toisella puolella, joka ilmeisesti oli joutunut kosketuksiin maaperän erilaisten yhdisteiden kanssa. Hopeakloridia oli muodostunut rahoihin todennäköisesti maan sisältämän ammoniakin ja kosteuden seurauksena. Hyppösen mukaan aine ei varsinaisesti vaurioita esinettä, mutta se on esteettinen haitta. Maasta tarttunut lika on sekä mekaaninen haitta että kosteudenkerääjä. Hopeakloridi poistetaan mekaanisesti pumpulipuikolla, joka kastetaan deionisoituun veteen. Hyppönen käytti työhön kevyellä otteella myös skalpellia. Sen jälkeen hän käsitteli rahat ja korut bentsotriatsolilla, kuparin korroosionestoaineella. Varotoimenpide oli tarpeen, vaikka esineiden kuparipitoisuus pieni onkin. Konservoitaviin esineisiin ei pääsääntöisesti lisätä mitään ylimääräistä. Sysmän rahalöydön kohdalla tehtiin kuitenkin poikkeus, josta konservaattori päätti yhdessä numismaatikkojen kanssa. Rahoja pidetään tulevaisuudessa ainakin jonkin verran näytteillä, ja niitä käsitellään paljon. Koska monet niistä ovat hyvin hauraita, ne saivat vielä viimeisenä silauksena pinnalleen ohuen kerroksen suoja-ainetta eli Paraloid B-72 -akryylihartsia. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com 42 KEMIA 8/2018

Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! www.luma.fi FINSKA FKS KEMISTSAMFUNDET www.finskakemistsamfundet.fi www.kty.fi Mitä kuuluu kiertotalouteen? Tilaa niin tiedät: k-systems.fi Paremman työelämän puolesta jo 47 vuotta www.tttlehti.fi Tule mukaan kemian alan tärkeään vaikuttajaseuraan! www.suomalaistenkemistienseura.fi Parasta kemiaa jo 45 vuotta Scanstockphoto KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi MIXING TECHNOLOGIES www.bergiustrading.com

Laboratorio laineilla Merentutkimusalus Aranda on päässyt peruskorjauksen jälkeen taas tositoimiin. Suomenlahden laineilla seilaa nyt hulppean omakotitalon verran laboratorioja näytteenottotilaa. Elina Saarinen Kolme vuosikymmentä sitten rakennettu merentutkimusalus Aranda on peruskorjauksensa jälkeen kuin uusi. Aluksen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet, ja se on nyt myös entistä turvallisempi työympäristö. Aranda on loistokunnossa! On ihanaa, että saimme uudistetun, hienon laivan käyttöön, iloitsee johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä, joka on aluksen omistaja. Aranda tekee nykyaikaista, monipuolista merentutkimusta. Laiva on korjauksen myötä valmiina keräämään laadukasta tutkimus- ja seurantadataa myös tulevina vuosikymmeninä. Satelliittien ja pintamittareiden aikakautenakin tarvitaan avomeriseurantaa, jolla tutkitaan koko vesipatsasta, ei vain pintaa. Näin nähdään kerrostuneisuus, pohjan tilanne ja vesien virtaukset, Lehtiniemi kuvailee. Rauma Marine Constructions Oy:n tekemässä, noin 15 miljoonaa euroa maksaneessa peruskorjauksessa Aranda halkaistiin keskeltä kahtia, ja sitä pidennettiin seitsemän metriä. Lähes kaikki lisätila tuli laboratoriokäyttöön. Nyt aluksella on yhteensä 260 neliötä laboratorio- ja toimistotiloja. Näytteenottotilaa on yli 130 neliötä, ja näytteenottokansi kattaa 190 neliötä. Myös tutkimus- ja varastokonteille on saatu lisää paikkoja, ja kansinosturit on uusittu. Komentosillan yläpuolelle on rakennettu havaintotila, josta voidaan lennättää tutkimuslennokkeja eli drooneja. Laskettavaan mittausköliin on sijoitettu kaikuluotaimia. Hydroakustiikan tutkimuslaitteisto on uusittu, ja aluksen kulkuominaisuuksia, energiatehokkuutta ja jäissä liikkumista on parannettu. Käyttöön ravistelu Ensimmäiselle peruskorjauksen jälkeiselle tutkimusmatkalleen Aranda pääsi 11. syyskuuta. Samana päivänä Suomenlahdelle iski syysmyrsky. Tuulet puhalsivat 27 metriä sekunnissa. Tilanne antoi syvällisen merkityksen neitsytmatkoista käytettävälle shake down -termille. Kirjaimellisesti ravistelimme aluksen kuntoon. Pystytimme laboratorioita myrskyssä ja sidoimme laitteita kiinni. Laivan, laboratorion ja näytteenottokaluston toimintakyky tuli testattua kovissa olosuhteissa, Lehtiniemi nauraa. Matkallaan tutkijat saivat runsaasti näytteitä pintavesistä, muun muassa öljystä. Vesipatsaasta mitattiin suolapitoisuus, happi, ravinteet ja lämpötila. Pohjan läheltä tutkittiin rikkivetyä. Myös kasvi- ja eläinplanktonista päästiin ottamaan näytteitä, jotka tavallisesti otetaan jo kesäkuussa. Klorofylli- ja levämyrkkynäytteet kertovat levän määrästä. Arandalla on erinomaiset edellytykset myös mikromuovien tutkimiseen. Otimme näytteitä pohjasedimenteistä ja analysoimme tuloksia syksyn mittaan, Lehtiniemi kertoo. Aranda avusti myös Ilmatieteen laitosta huoltamalla sen aaltopoijuja. Säteilyturvakeskusta varten merestä ja pohjasedimenteistä saatiin säteilynäytteitä. Uudistettu alus pystyy operoimaan joka vuodenaikana Itämerellä ja myös Jäämerellä, esimerkiksi ekologisesti kiinnostavilla jään reuna-alueilla. Peruskorjattu Aranda osoittautui toimivaksi, ja muutokset mahdollistavat aluksen entistä tehokkaamman käytön. Aranda on nyt luokiteltu ra- Ilkka Lastumäki 44 KEMIA 8/2018 Uudet laboratoriotilat ja laitteet tehostavat tutkijoiden työtä. Elina Saarinen

Aranda on ensimmäinen tutkimusalus, joka on hyödyntänyt operatiivisessa käytössä suomalaista biodieseliä. Laivan päästöjä seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Panu Hänninen joittamattomaan kansainväliseen liikenteeseen. Itämerellä sitä voidaan käyttää kaikissa oloissa, kertoo Syken pääjohtaja Lea Kauppi. Sinilevän riski kasvaa Tutkimustulokset kertovat, että Suomenlahden itäosiin asti kulkeutunut suolainen ja vähähappinen vesi voi merkitä vaikeaa sinilevätilannetta myös ensi vuodelle. Sekä Arandan matka että muut seurantatutkimukset kertovat selkeästi, että Itämeren tilan parantaminen vaatii edelleen nopeita toimia, Kauppi sanoo. Suomenlahdella koettiin kesällä vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. Pahimmillaan levälautat kattoivat lähes koko merialueen. Tämä ei johtunut Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä, vaan avomeren ja myös saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi, huomauttaa Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila. Suomenlahden valuma-alueen päästöt ovat vähentyneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella, Knuuttila muistuttaa. Ilkka Lastumäki Ilmatieteen laitoksen aaltopoijua nostetaan peräkannelle huoltotoimenpiteitä varten. Päästövähennyksiä on silti tehtävä jatkossakin koko Itämeren valumaalueella, myös Suomenlahdella. Sinileväriskiä kasvattaa tulevaisuudessa Itämeren alueen lämpeneminen. Vesimassan lämpeneminen ja voimistuva kerrostuminen voivat laajentaa hapettomia alueita, mikä puolestaan kiihdyttää fosforin vapautumista meren pohjasta. Yleistyvät talviset vesisateet huuhtovat valuma-alueelta mereen entistä enemmän ravinteita. Julkisuudessa on käyty keskustelua merentutkimuksen ja etenkin tutkimusaluksen käytön rahoituksesta. Arandalla toivotaan, että alukselle riittäisi pitkäjänteistä rahoitusta. Meidän tavoitteemme on edelleen laajentaa Arandan kansallista ja kansainvälistä käyttöä. Neuvotteluja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa käydään koko ajan, Lea Kauppi kertoo. Yksi meripäivä miehistökuluineen ja polttoaineineen maksaa noin 19 000 euroa. Tällaisella aluksella pitäisi olla noin 150 200 meripäivää vuodessa. Nykyisin niitä on vain kuutisenkymmentä, laskee Syken kehittämispäällikkö Juha Flinkman. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. elina.saarinen@uusiouutiset.fi KEMIA 8/2018 45

Viime vuonna eläkkeelle jääneen Juha Pyötsiän työuran viimeinen etappi oli johtajan pesti Kemianteollisuus ry:ssä. Tehtävän ohessa hän työskenteli myös sekä Väriteollisuusyhdistys ry:n että Painoväriyhdistys ry:n toimitusjohtajana. Eeva Pitkälä 46 KEMIA 8/2018

Kun kemikaalivalvonta Suomeen tuli Kemikaalivalvonnan konkari Juha Pyötsiä on nähnyt alan huiman kehityksen hitaasta liikkeellelähdöstä suurten harppausten Reach-aikaan. Eeva Pitkälä Kemikaalivalvonta on Suomessa varsin tuore asia. Kemikaalien käyttöä ei vielä 50 vuotta sitten seurattu tai kontrolloitu juuri lainkaan. Ennen 1970-lukua tilanne oli aika hurja, sanoo alan historiaan perehtynyt Juha Pyötsiä. Järjestelmällistä kemikaalivalvontaa ei tietojemme mukaan oikeastaan ollut. Pyötsiän oma ura alalla käynnistyi 24-vuotiaana vastavalmistuneena kemistinä lääkintöhallituksessa vuonna 1979. Siellä hän toimi muun muassa myrkkyasiain neuvottelukunnan ensimmäisenä päätoimisena sihteerinä ja sen jälkeen kemikaalivalvonnasta vastanneena ylitarkastajana. Kemikaalilainsäädännön historia on valvontaa pitempi. Suomen ensimmäinen varsinainen kemikaalisäädös oli vuonna 1888 annettu keisarillinen myrkkykauppa-asetus. Seuraavalla vuosisadalla tulivat vuoden 1946 myrkkyasetus sekä vuoden 1969 myrkkylaki ja sen nojalla annetut uudet myrkkyasetukset. Lainsäädännön historia tunnetaan hyvin, mutta myrkkyjen ja muiden kemikaalien käytöstä ja niiden käytön valvonnasta tänä aikana ei paljon tiedetä, Pyötsiä kertoo. Sen enempää yrityksillä kuin kansalaisillakaan ei juuri ollut tietoa haitallisten aineiden käsittelystä, sillä varoitusmerkit olivat harvinaisia. Lisäksi niissä varoitettiin vain välittömästä myrkyllisyydestä ja syövyttävyydestä. Entisaikoina käytettiin yleisesti esimerkiksi lipeäkiveä pesu- ja puhdistusaineena. Seuraukset olivat joskus traagiset erityisesti lapsille. Vielä 1940- ja 1950-luvuilla lipeän aiheuttamiin myr- kytyksiin kuoli vuosittain keskimäärin 10 20 lasta. Sen jälkeen tilanne onneksi muuttui. Neljän viime vuosikymmenen aikana kemikaaleista johtuneita lasten kuolemantapauksia on sattunut yhteensä vain muutama. Hyvään kehitykseen on vaikuttanut myös Myrkytystietokeskuksen perustaminen vuonna 1961. Lähtölaukauksena työsuojelu 1970-luvun isoja asioita oli työsuojelun nousu valokeilaan. Työsuojeluviranomaiset painostivat silloin teollisuuden ja myös lääkintöhallituksen liikkeelle, vaikka heitä pidettiin aluksi liiankin radikaaleina, Pyötsiä kuvailee. Keskeinen valvova viranomainen oli työsuojeluhallitus, joka aloitti Tampereella vuonna 1973. Vuoteen 1993 asti toimineella keskusvirastolla oli merkittävä osa kemikaaleihin liittyvän lainsäädännön rakentamisessa. Tärkeä uusi hanke oli käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen ja niiden rekisteröinti. Tämän pohjalta muodostui sittemmin kansallinen kemikaalirekisteri. Toinen keskeinen projekti oli kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmän kehittäminen. Lisäksi 1970-luvulla valmisteltiin muun muassa asbestin, kloorifenoleita sisältävien puunsuojavalmisteiden sekä torjunta- ja desinfiointiaineena hyödynnetyn pentakloorifenolin (PCP) käytön rajoituksia ja kieltoja. Tukea päätöksentekoonsa viranomaiset saivat erityisesti Työterveyslaitokselta ja silloiselta Kansanterveyslaitokselta. Vuosikymmenen mittaan vilkastui myös torjunta-aineista ja esimerkiksi niiden lentolevityksestä sekä muista kemikaaleista käyty julkinen keskustelu. Hallinnon pyörät pyörivät kuitenkin vielä varsin verkkaisesti. Kun lääkintöhallituksen ensimmäinen kemikaaleja valvovan virkamiehen virka perustettiin vuonna 1971, vuosikymmenen lopussa virkamiehiä oli kaksi, kemisti ja tarkastaja, Pyötsiä muistelee. Mallia Euroopan yhteisön lainsäädännöstä Lisää tekijöitä saatiin, kun Suomen kemikaalivalvonta lähti 1980-luvulla yhä enemmän seuraamaan Euroopan yhteisön (EY) kemikaalilainsäädäntöä. Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmä sekä luettelo syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista olivat jo valmiina. Suuri osa uusista säädöksistä annettiin sekä työturvallisuuslain että myrkkylain nojalla. Näin säädöksistä saatiin riittävän kattavat, ja niitä voitiin soveltaa työpaikkojen lisäksi myös kuluttajille tarkoitettuihin kemikaaleihin. Uuden kemikaalilain valmistelussa olivat mukana kaikki alan valvontaviranomaiset. Myrkky-käsite korvattiin laissa ilmaisulla vaarallinen kemikaali. Uutena vaaraominaisuutena lakiin otettiin kemikaalien ympäristövaarallisuus. Sen luokituskriteerit luotiin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, sillä tässä asiassa meillä oltiin edellä silloista EY-lainsäädäntöä, Pyötsiä kertoo. Kemikaalilaki astui voimaan vuonna 1989. Samana vuonna Juha Pyötsiä siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöön, joka toimi lain koordinoijana. Hänestä tuli tuolloin ministeriön ensimmäinen pelkästään kemikaalilainsäädäntöön keskittynyt virkamies, jolle oli ilmeinen tarve. Kemikaaliasiat olivat uusi, haastava tehtäväalue, jonka hoitaminen edellytti myös ministeriön omaa asiantuntemusta. Kemikaalilain valvontaviranomaiseksi tuli ympäristöministeriö, joka oli perustettu vuonna 1983. Ministeriö vastasi kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisystä ja torjun- KEMIA 8/2018 47

nasta ja hyväksyi suojauskemikaalit eli entiset puutavaran suojausmyrkyt. Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi olivat kauppa- ja teollisuusministeriön kontolla. Työsuojeluasiat puolestaan siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä työministeriön vastuulle. Matka kohti EU:n täysjäsenyyttä 1980-luvun lopussa Suomessa aloitettiin Euroopan talousaluetta (ETA) koskevan sopimuksen valmistelu yhdessä muiden Efta-maiden kanssa. Eftamaiden edustajat pääsivät komission asiantuntijaryhmien tarkkailijoina tutustumaan EY-lainsäädännön käytännön valmisteluun. Kemikaalilainsäädännön sisällön kannalta tärkeä hetki oli ETA-sopimuksen voimaantulo 1. tammikuuta 1994. Juuri silloin lainsäädäntömme sisältö yhdenmukaistettiin yhteisölainsäädännön kanssa. Tämä tapahtui tavaroiden vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi, Pyötsiä kuvailee. Kun Suomesta tasan vuotta myöhemmin eli 1. tammikuuta 1995 vihdoin tuli Euroopan unionin täysjäsen, Vuonna 2011 kemikaalivalvonta keskitettiin Tukesiin. Samalla entisestä Turvatekniikan keskuksesta tuli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. koko kemikaaleja koskeva lainsäädäntö oli jo teknisesti toimeenpantu ja Suomi näin heti samalla viivalla muiden kanssa. Täysjäsenyyden myötä myös kemikaalialan virkamiehet saivat täysivaltaisen pääsyn EU-lainsäädännön valmisteluun ja edustamaan siellä kotimaansa kantaa oman äänimääränsä voimin. Tässä vaiheessa virkamiesten työn vaatimustaso ja myös vastuu kasvoivat merkittävästi, Pyötsiä huomauttaa. Keskittäminen Tukesiin Kemikaalialan keskushallintoa muokattiin samoihin aikoihin useaan otteeseen. Vanhoja keskusvirastoja lakkautettiin ja uusia perustettiin. Syntyivät muun muassa STTV (myöhempi Valvira), Syke, Evira ja Tukes. Kun tuotevalvontaa haluttiin tehostaa ja valvonnan yhdenmukaisuutta lisätä, tekniset toimeenpanotehtävät siirrettiin näille uusille keskusvirastoille. 2000-luvulle tultaessa kemikaalivalvonnan voimavarat olivat jo selvästi lisääntyneet, mutta toisaalta ne olivat yhä hajallaan useissa virastoissa, mistä aiheutui erilaisia hankaluuksia. Toiminnanharjoittajien oli hyvin vaikeaa asioida kansallisten viranomaisten kanssa. Vain pieni joukko virkamiehiä tunsi järjestelmän yksityiskohdat tarkasti. Tehtäviä hoidettiin liian monella eri taholla, Pyötsiä kuvaa tilannetta. Kemikaalivalvontaa oli yritetty aiemmin keskittää jo kahdesti, mutta asialle päätettiin vielä kerran koettaa tehdä jotakin. Juha Pyötsiä oli jo vuonna 2007 lähtenyt valtion leivistä Kemianteollisuus ry:n palvelukseen. Siitä huolimatta valtiovarainministeriö pyysi hänet tekemään taustaselvityksen työryhmälle, joka pohti kemikaalihallinnon uudistamista. Lopputuloksesta tuli hieno sulka pitkän uran tehneen virkamiehen hattuun. Ehdotin Valviran, Syken ja Eviran kemikaalivalvontatehtävien siirtämis- Suomeen tarvitaan lisää toksikologeja Euroopan kemikaaliviraston sijoittaminen Helsinkiin toi mukanaan lähitulevaisuudessa uhkaavan toksikologipulan. Kun EU:n kemikaaliviraston Echan sijoituspaikasta aikoinaan kisattiin jäsenmaiden välillä, voittajaksi selviytyi pieni Suomi. Voitto merkitsi samalla ensimmäistä askelta Helsingin matkalla unionin kemikaalipääkaupungiksi. Vuonna 2007 aloittaneessa kemikaalivirastossa työskentelee nykyisin noin 600 henkeä, joista liki kolmasosa on suomalaisia. Tämä sinänsä mainio asia on toisaalta aiheuttanut pienen ongelman. Echaan siirtyi paljon väkeä Suomen kemikaalihallinnosta ja tutkimuslaitoksista. Se on yksi syy siihen, miksi meillä on lähitulevaisuudessa liian vähän toksikologian osaajia, sanoo Juha Pyötsiä, joka on tehnyt aiheesta tuoreen selvityksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Jotta alan osaaminen voidaan turvata, Suomessa pitäisi jatkokouluttaa vuosittain noin 15 20 toksikologian tohtoria. Se edellyttää riittävän tutkimusrahoituksen järjestämistä. Maisterintutkintoa suorittavia uusia opiskelijoita on jatkossa oltava vuosittain 20 30. Määrä on suurin piirtein sama kuin nykyisinkin. Toksikologian osaamista tarvitaan yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa, hallinnossa ja yrityksissä. Kansalliset toksikologian asiantuntijat osallistuvat muun muassa tieteellisissä komiteoissa myös EU:n säädösvalmisteluun. Toksikologit tutkivat erilaisia vahinko- ja onnettomuustilanteita sekä niiden seurauksia ja torjuntatoimia. He arvioivat muun muassa kemikaalien, ilman pienhiukkasten ja säteilyn vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Osaamista tarvitaan myös ekotoksikologiasta ja eliöpopulaatioiden selviytymisestä. Toksikologian asiantuntijan on ymmärrettävä kemiallisten aineiden ja muiden tekijöiden ominaisuuksia sekä ihmisen ja muiden eliöiden rakenteita ja toimintaperiaatteita, Pyötsiä listaa. Riskinarviointi on käytännössä aina usean eri tieteenalan yhteistyötä. 48 KEMIA 8/2018

Euroopan kemikaalivirasto Echa toimii toistaiseksi Helsingin Annankadulla. Virasto hallinnoi Reachasetusta, joka on mullistanut myös suomalaista kemikaalivalvontaa. Lauri Rotko/Euroopan kemikaalivirasto tä yhteen virastoon, joka olisi mahdollisimman neutraali ja palvelisi kaikkia asianomaisia ministeriöitä. Sellainen virasto olisi Tukes, joka jo valvoi muun muassa kemikaaleja käyttäviä ja valmistavia laitoksia sekä kemikaalien varastointia. Ehdotus hyväksyttiin. Vuoden 2011 alusta kemikaalivalvonta keskitettiin Tukesiin, jonka virallinen nimi Turvatekniikan keskus vaihtui samassa yhteydessä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi. Nykyisin Tukesin kemikaaliyksikössä työskentelee noin 80 henkilöä, jotka vastaavat Suomen kemikaalivalvonnan toimeenpanosta ja palvelevat niin tietoa hakevia kansalaisia kuin yrityksiäkin. Mullistava Reach-asetus Kemikaalivalvonnan ehdottomasti merkittävin muutos on ollut Suomen liittyminen Euroopan unioniin. Vuosi 1995 muutti monta muutakin asiaa. Meillä unohdetaan usein, että jä- senyyden myötä luovuimme oikeudestamme laatia omia säännöksiä lähes kaikilla toimialoilla. Tämä koskee myös kemikaalilainsäädäntöä, Juha Pyötsiä muistuttaa. Suomen puheenjohtajuuskaudella hyväksytty EU:n kemikaaliasetus Reach tuli voimaan vuonna 2007. Se on merkinnyt suurta mullistusta. Reach-asetuksessa kemikaalien rekisteröinti- ja vaarallisimpien aineiden lupamenettelyt ovat kokonaan uusia. Testaus- ja tietovaatimusten piiriin tuli runsaasti lisää aineita. Uutta on myös esineiden sisältämien aineiden riskinhallinta, Pyötsiä luettelee. Asetuksen teknisestä ja tieteellisestä hallinnoinnista ja eräiltä osin myös toimeenpanosta vastaa Helsingissä toimiva Euroopan kemikaalivirasto Echa. Reachin toimeenpanossa valtaa käyttävät EU:n toimielimet sekä jäsenvaltioiden virkamiehet ja asiantuntijat. Yritysten tehtävänä on toteuttaa lainsäädännön velvoitteet. Asetuksen valvonnasta vastaavat jäsenmaat. EU:n kemikaalivalvontajärjestelmässä on annettu poliittisille päättäjille ja viranomaisille laajat valtuudet. He päättävät, mitä kemikaaleja EU-alueella saa käyttää. Tehtävä on Pyötsiän mukaan vähintäänkin haastava, sillä kemikaalien aiheuttamien riskien pitää päätöksenteossa olla järkevässä suhteessa niistä saataviin hyötyihin. Asetelmassa korostuvat sekä osaaminen että vastuu. Kemikaaliturvallisuutta koskevien ratkaisujen on oltava oikeudenmukaisia, ja niiden on kohdistuttava mahdollisimman tarkasti riskiä aiheuttaviin kohteisiin. Reachin vaativuudesta huolimatta tai ehkä sen ansiosta asetus kaikkineen on tuonut mukanaan paljon hyvää. Reachin myötä EU on ottanut globaalissa kemikaaliturvallisuudessa selvästi edelläkävijän aseman. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. epitkala@gmail.com KEMIA 8/2018 49

Viinin uudet viholliset Viiniköynnökset ovat pulassa, kun helteet, rajuilmat ja kuivuus kurittavat niitä yhä ankarammin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maailman viinintuotantoon. Marja-Liisa Kinturi Tivolijunaa muistuttava ketterä ajoneuvo puikkelehtii äänettömästi viiniköynnösten reunustamien peltosarkojen välissä Katalonian karussa maisemassa. Oppaana toimiva suomalainen Kati Jauhiainen kuvailee matkustajille eri rypälelajikkeiden ominaisuuksia ja selostaa tuotannon vaiheita viinitalo Torresin tilalla Penedèsin viinialueella. Juna pysähtyy pellonreunaan pystytetyn pöydän luo, ja laseihin kaadetaan tummanpunaisia maistiaisia viinitarhan hedelmistä. Paahteessa pukkaa hiki pintaan. Elokuu 2018 on ollut jopa espanjalaisen mittapuun mukaan poikkeuksellisen kuuma. Taivaalla ei näy pilvenhattaraakaan. Viiniköynnösten luulisi kuitenkin pitävän helteestä. Väärä luulo. Etelä-Euroopan viininviljelijöiden suurimpia huolia on ilmaston lämpeneminen, joka aiheuttaa heille monia ongelmia. Yksi isoimmista on se, että rypäleet kypsyvät vuosi vuodelta nopeammin ja aikaisemmin. Ennenaikainen kypsyminen vaikuttaa rypäleiden sokeri- ja happopitoisuuksiin. Sokerin isompi määrä johtaa korkeampiin alkoholipitoisuuksiin, jolloin makujen tasapaino muuttuu. Samalla viinin laatu heikkenee. Liian vauhdikasta kypsymistä pyritään jarruttamaan muun muassa valitsemalla kasveille sopivimmat juurakot ja vaihtamalla niiden istutusaikaa. Lisäksi uudet viinitarhat perustetaan esimerkiksi korkeammille rinteille. Tarhaajan omat ympäristöaseet Viininviljelyn perinteet Kataloniassa ulottuvat vuosisatojen taakse. Näin vakavan uhan edessä ollaan kuitenkin ensimmäistä kertaa. Torresin kaltainen iso viinitalo on Luomutuotannon kompastuskivet Kataloniassa monet viinitilat vannovat luonnonmukaisen viljelyn nimiin. Esimerkiksi Parés Baltà, Mas Marés Espelt, Hugas de Batlle ja Can Suriol tuottavat biodynaamisia ja luomuviinejä. Luomusertifikaatteja tuntuu kuitenkin löytyvän vain harvalta. Suomalainen viiniasiantuntija Pekka Lehtonen arvelee, että sertifiointi koetaan ehkä liian vaivalloiseksi ja sertifikaatit liian sitoviksi. Kaikki eivät välttämättä halua sitoutua sertifikaatteihin, mutta toimivat silti luomun periaatteiden mukaan. Tosin he eivät silloin saa pulloihinsa luomumerkintää. Lehtonen tietää myös syyn asiaan. Moni toimii näin voidakseen tehdä tarvittavia toimenpiteitä, jos sattuu hankala vuosi. Toimenpiteillä hän tarkoittaa ennen muuta kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Luomutuotannossa ei saa tehdä tuho- Ruusut viiniköynnösten vartijoina. Kukat varoittavat, jos tuholaiset iskevät. laismyrkytyksiä. Joskus viljelijöiden on silti turvauduttava niihin, jos muut konstit eivät tepsi. Ensisijaisesti käytetään kuitenkin luonnon omia keinoja. Esimerkiksi viiniköynnösrivistöjen päissä kukkivat ruusut, joiden tarkoituksena ei ole pelkästään ilahduttaa silmää. Tuhohyönteiset ja kasvitaudit iskevät ensimmäiseksi juuri ruusuihin. Kukkien antama varoitussignaali tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden ehtiä ajoissa vihulaisen kimppuun. Yksi viljelijöiden pelottavimmista vastustajista on viinikirva, joka pääsi taannoin tuhoamaan monia alkuperäisiä viiniköynnöslaatuja. Joitakin on kuitenkin onnistuttu bioarkeologian ja nykytekniikan keinoin herättämään uudelleen henkiin. 50 KEMIA 8/2018

Kataloniaan asettunut suomalainen Kati Jauhiainen esittelee Torresin viinitilaa ja sen tuotteita. Marja-Liisa Kinturi KEMIA 8/2018 51

Aurinkopaneelit kehräävät sähköä viinitarhalla kulkevan junan tarpeisiin. Vesi kerätään ja kierrätetään Torresin tilalla tarkasti. Katalonialaisviinit kypsyvät tynnyreissään. päättänyt osaltaan taistella ilmastonmuutosta vastaan kynsin hampain. Yksi esimerkki kamppailusta on vieraita kuljettava pienjuna. Se kulkee ääntä päästämättä sähköllä, jonka tuottavat kulkuvälineen katolle sijoitetut aurinkopaneelit. Viinitarhalla on aurinkopaneeleja noin 18 000 neliömetrin verran. Energiantuotantoon käytetään myös maalämpöä ja biomassaa, jota syntyy kasveja harvennettaessa ja trimmattaessa. Näin syntyy yhteensä kolmannes tilan tarvitsemasta energiasta. Vastaavia ratkaisuja on käytössä myös Torresin suvun muilla viinitiloilla niin Espanjassa kuin muuallakin maailmassa, muun muassa Chilessä ja Yhdysvaltain Kaliforniassa. Yrityksen näyttelytiloissa Josep Ribas kertoo lisää Torresin keinoista keventää omaa ympäristökuormaansa. Yhtiön ympäristöpolitiikan lähitavoitteena on, että tuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä on vuonna 2020 viinipulloa kohden 30 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Tavoitteen saavuttamiseksi yritys investoi ympäristöstrategiansa toteuttamiseen 11 prosenttia budjetistaan. Tämä näkyy myös katalonialaistilan autokannasta. Liikennöinnistä vastaa yhteensä 125 sähkö- ja hybridiautoa. Vuonna 2015 Torres aloitti ympäristötyön myös sille raaka-aineita ja kuljetuspalveluja toimittavien yritysten Kuvat: Marja-Liisa Kinturi kanssa. Tähtäimessä ovat muun muassa entistä ekologisemmat pakkaukset. Viinitalo vaatii myös kumppaneiltaan sitoutumista ympäristöä säästäviin toimintatapoihin. Paperin, pahvin ja puutavaran toimittajilta se edellyttää PEFC-sertifikaattia. Vesi kiertämään, metsät kasvamaan Kuivassa Kataloniassa myös sadevesi on arvotavaraa. Se kerätään tarkoin talteen lammikkoon, joka täällä tarkoittaa yhtätoista miljoonaa litraa. Sadevesi kattaa kymmenesosan tilan vedenkulutuksesta. Biologinen jätevedenpuhdistamo käsittelee jopa 1 200 kuutiometriä vettä päivässä. Näin vesi saadaan käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Puhdistamon ansiosta pystymme kierrättämään 40 prosenttia vedestä, Ribas toteaa ilmeisen tyytyväisenä. Yhtiö tutkii myös viinin käymisessä syntyvän hiilidioksidin talteenottoa ja kierrättämistä. Se on mukana hankkeessa, jossa CCR-menetelmää (Carbon Capture and Reuse) kehittävät useat yliopistot ja teknologiayritykset. Vuonna 2012 Torres hankki biomassan polttokattilan, joka on yhä Espanjan viinitilojen suurin. Kattila tuottaa tunnissa 4 000 kiloa höyryä, mikä Ribasin mukaan vastaa 2,6 megawatin lämpöä. Tilalla on kattilan ansiosta voitu vähentää kaasun kulutusta 95 prosenttia, mikä vastaavasti estää 1 300 hiilidioksiditonnin pääsyn ilmakehään joka vuosi. Viininviljelijät ovat kiinnittäneet huomionsa myös seudun koko ekosysteemiin. Alueelle on ryhdytty istuttamaan metsiä, joille on sekä tilaa että tarvetta. Metsät toimivat tärkeinä hii- 52 KEMIA 8/2018

linieluina ja sen lisäksi tuovat maisemaan tervetullutta vehreyttä. Torres-yhtiö istutti vuonna 2016 Kataloniaan liki 30 hehtaaria uutta metsää. Metsän on laskettu kolmen vuosikymmenen mittaan imevän ilmakehästä 2 340 tonnia hiilidioksidia. Viinialan tiukat säännöt syyniin Suomalainen viiniasiantuntija, dosentti Pekka Lehtonen on tehnyt pitkän uran Alko Oy:n kemistinä ja laboratorionjohtajana. Hän on seurannut ilmastonmuutoksen viiniteollisuudelle asettamia haasteita tarkasti. Jotkin rypälelajikkeet pärjäävät ilmaston lämmetessä hiukan muita paremmin, toiset huonommin. Lehtonen kertoo, että esimerkiksi Etelä-Ranskan Montpellierissä aloitettiin jo 2000-luvun alussa uusien lajikkeiden kehittäminen. Tämä on yksi keino viljelyn sopeuttamisessa uudenlaiseen ilmanalaan. Viljelyn siirtäminen kylmemmille alueille eli korkeammille vuorenrinteille ja kokonaan uusiin maihin kauemmas päiväntasaajasta ei Lehtosen mukaan aina tuota toivottuja tuloksia. Syynä on se, että viinin makuun vaikuttaa suuresti myös terroir eli maaperä ja kasvuympäristön mikroilmasto. Niitä on mahdotonta siirtää minnekään. Lehtonen uskoo, että viiniteollisuus joutuu ilmaston muuttumisen myötä tarkastelemaan uudelleen sekä periaatteitaan että toimintatapojaan. Samalla tavoin kuin konjakinvalmistajat kokeilevat uusia rypälelajikkeita, myös samppanjantuottajat pohtivat, pitäisikö kuohujuoman valmistukseen hyväksyä uusia lajikkeita. Nyt sekä kaivetaan esiin vanhoja lajikkeita että testataan täysin uusia, Lehtonen kuvailee. Suomalaisasiantuntijan mielestä on selvää, että viinialan tiukkoja säädöksiä ennen pitkää uudistetaan. Alan lainsäädäntö on vanhoillinen. Sillä on haluttu suojata luokiteltuja viinejä, mutta pakon edessä niitä joudutaan varmasti muuttamaan. Pieniä pisaroita sateeksi asti tejä kehittämällä viinitilojensa yhteyteen uusia toimintoja, ennen kaikkea turismia. Maalaistalojen vanhat, jykevät kivirakennukset on monin paikoin restauroitu pieteetillä viihtyisiksi hotellihuomään, mistä viineistä luovutaan. Vettä kun ei riitä kaikkien tarhojen kastelemiseen. Ilmaston muuttumisen seurauksista kertoo sekin, että esimerkiksi Kalifornia ei enää kykene tuottamaan lainkaan niin kutsuttuja jääviinejä. Ice wine tehdään rypäleistä, jotka ovat jäätyneet vielä köynnöksessä ollessaan. Tämä antaa viinille oman erityisen arominsa. Varmaa on, että muitakin muutoksia tulee, ja ne ovat suuria. Viinitalo Torresin ympäristötoimenpiteet ovat yrityksen omalta kannalta mittavia mutta silti vain pisara valtameressä. Pekka Lehtonen toivoo hartaasti, että samanlaisia pisaroita syntyisi paljon, sateeksi asti. Joukkovoimalla olisi vaikutusta. Uhkaavista merkeistä huolimatta Lehtonen sanoo olevansa pohjimmiltaan optimisti. Maailma ehditään vielä pelastaa. Viininviljely voidaan sopeuttaa väistämättömiin muutoksiin. Esimerkiksi Englanti on nyt noussut esiin kuohuviinimaana. Puola ja Belgia tuottavat jo monia viinilaatuja. Myös tietyt alueet Uudessa-Seelannissa, Etelä-Chilessä, Yhdysvalloissa ja Kanadassa saattavat hyötyä ilmaston muuttumisesta, hän kuvailee. Kyllä ihminen keinot keksii. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. kinturi@dlc.fi Ei ainoastaan viinistä Samaan aikaan, kun eurooppalaiset viininkasvattajat yrittävät löytää keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseen, elinkeinon jatkuvuutta pyritään turvaamaan myös muilla keinoin. Monet viljelijät hankkivat lisätienes- Masia Can Canyesin viinitalo tarjoaa myös maatilamajoitusta. Ilmastonmuutos saa aikaan paljon muutakin kuin maapallon lämpenemisen. Kuumuuden ohella suurimpia uhkia viininviljelylle ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ja erityisesti kuivuus. Niiden vaikutukset näkyvät jo. Vuoden 2017 viinisato oli maailmanlaajuisesti pienin 60 viime vuoden aikana, Lehtonen kertoo. Rajuilmat, raekuurot ja myrskytuulet tuhoavat viljelyksiä. Etelä-Afrikassa kuivuus on pakottanut viljelijät mietti- Marja-Liisa Kinturi neiksi, joissa matkailijat voivat majoittua. Tiloilla on myös monenlaista katseltavaa ja ihmeteltävää. Esimerkiksi katalonialainen Hugas de Batllen tila on rakennuttanut modernit viinikellarinsa osittain maan alle ja käyttänyt rakennusmateriaalina vanhoista, romutetuista laivoista sahattuja lautoja. Myös erilaista oheisohjelmaa kehitetään jatkuvasti. Tarjolla on sähköpolkupyörillä tehtäviä retkiä viinitarhoille. Turistit saavat itse pullottaa oman kuohuviininsä tai tehdä melontaretkiä lähivesillä. Viininmaistajaisten aikana kerrotaan viinien ja itse tilan historiasta, rypälelajikkeista ja tuotannon saloista. Viinitilojen myymälät kauppaavat talon omien viinien lisäksi monia muitakin paikallisia elintarvikkeita ja herkkuja. KEMIA 8/2018 53

Atlantin takana Patentointi on elävä prosessi Euroopan ja Yhdysvaltojen patentointikäytännöt ovat etenkin kemian ja biotekniikan alalla erilaiset. USA:n oikeusjärjestelmä tuo tilanteeseen lisää muuttujia. Kristian Meinander ja Virpi Noponen Keksinnöille myönnetään patenttisuoja aina kansallisesti tai alueellisesti. Patentinhakuprosessissa ja myös patentoitavuuden määritelmässä on suuria eroja alueiden välillä. Eurooppapatenttia haetaan Euroopan patenttivirastosta EPO:sta. Näin voidaan saada patentti valtioihin, jotka ovat liittyneet Euroopan patenttisopimukseen. Yhdysvalloissa voimassa olevaa patenttia haetaan USA:n patenttija tavaramerkkivirastosta USPTO:sta. Berggren Oy on IPR-talo, jonka toimialue kattaa aineettomien oikeuksien koko elinkaaren tutkimuksesta suojaukseen, hallinnointiin, valvontaan ja kaupallistamiseen. Yhtiö työllistää runsaat 170 asiantuntijaa, joiden joukossa on lukuisia kemistejä, biokemistejä ja monien muiden tieteiden ja tekniikan alojen edustajia. Berggren toimii Suomessa yhdeksällä paikkakunnalla. Lisäksi sillä on Yhdysvaltain New Jerseyssä tytäryhtiö, jossa työskentelee neljä US-patenttiasiamiestä. Patentoitavuuden edellytys yleisellä tasolla on, että keksintö on uusi ja teollisesti käyttökelpoinen. Keksintö ei myöskään saa olla ilmeinen tunnettuun tekniikkaan nähden. Lisäksi patentoitavuudessa on useita alueellisia poikkeuksia. Euroopassa ei voi patentoida löytöä Euroopan patenttisopimus määrittelee, että muun muassa löytöjä, tieteellisiä teorioita tai matemaattisia menetelmiä ei voi patentoida. Löydöt ovat merkittävä asia varsinkin life science -yritysten näkökulmasta. Esimerkiksi tunnetusta tuotteesta havaittua uutta ominaisuutta sellaisenaan pidetään pelkästään löytönä. Näin ollen se ei ole itsessään patentoitavissa. Jos ominaisuudelle kuitenkin voidaan osoittaa jokin käyttö, tätä käyttöä voidaan pitää patentoitavana keksintönä. Tietyn yhdisteen toiminta ja sen vaikutus tiettyyn metaboliaprosessiin voi siis olla patentoitavissa, mikäli tätä tietoa voidaan käyttää jonkin taudin hoidossa. Jos tunnetusta yhdisteestä löytyy antibakteerisia ominaisuuksia, yhdisteen käytölle antibioottina voi saada patentin. Patentoitavuuden ulkopuolelle on Euroopassa jätetty myös ihmisiin ja Yhdysvalloissa laki ei määrittele sitä, mitä ei voi tehdä. Sen sijaan laki antaa oikeuksia. eläimiin kohdistuvat kirurgiset ja terapeuttiset menetelmät. Syynä on se, että uusimpien innovaatioiden hyödyntämistä potilastyössä ei haluta rajoittaa patenttioikeudella. Leikkaus- ja hoitomenetelmissä käytettäviksi soveltuvia tuotteita sen sijaan voidaan patentoida. Myös tuotteen niin kutsuttu lääketieteellinen käyttö on patentoitavissa. Patentin voi siis saada jollekin aineelle käytettäväksi lääkkeenä tai jonkin sairauden hoidossa. Tällöin patenttisuoja voidaan saada kattamaan myös annostelu, kuten annoskoko, annostusväli tai annostelureitti, tai tietty kohderyhmä, jolle lääkettä annetaan. Myös bioteknologiassa rajanveto patentoitavuuden osalta on ollut hankalaa. Euroopan patenttisopimuksen mukaan esimerkiksi kasvilajikkeita ja eläinrotuja ei voi patentoida. Patentoitavissa ovat kuitenkin mikrobiologiset menetelmät ja niillä aikaansaadut tuotteet sekä teknisen menetelmän avulla tuotettu biologinen materiaali, kuten geenimuokattu kasvi. 54

Luovuus kukoistaa Yhdysvalloissa myös patentointiprosesseissa. Myös eristetty geenisekvenssi voi saada patenttisuojan, kunhan sekvenssin teollinen käytettävyys on esitetty patenttihakemuksessa ja kun muut patentoitavuuden kriteerit täyttyvät. Yhdysvalloissa laki antaa oikeuksia Yhdysvaltain patenttilaki määrittelee, että patentin voi saada uusille ja käyttökelpoisille laitteille, menetelmille, koostumuksille tai näiden parannuksille. Luonnonlait tai abstraktit ideat eivät ole koskaan olleet USA:ssa patentoitavissa. Käsitteitä on kuitenkin huomattavasti tarkennettu viime vuosina. Maan korkeimman oikeuden kuuluisa päätös, jonka mukaan kaikki ihmisen tekemä auringon alla olisi patentoitavissa, on auttamattomasti vanhentunut. Kavennuksia patentoitavuuteen on tullut erityisesti luonnontieteiden, lääketieteen ja tietotekniikan aloille. Amerikkalaisen ja eurooppalaisen lakikäsitteen välillä on olennainen ero. Yhdysvalloissa laki ei määrittele sitä, mitä ei voi tehdä. Sen sijaan laki antaa oikeuksia, joita tuomioistuinten päätökset voivat tapauskohtaisesti rajoittaa. Lisäväriä prosessiin tuovat USA:n patenttiviraston tulkinnat päätöksistä. Näin ollen myös Yhdysvaltain patenttilaki on elävämpi ja alttiimpi muutoksille kuin eurooppalainen laki, jonka lähtökohta on erilainen. Viimeaikaisten oikeudenkäyntien tuloksena on nähty, ettei esimerkiksi eristettyä dna:ta voi patentoida, koska se tulkitaan luonnontuotteeksi. Geenisekvenssit taas voivat olla patentoitavissa, jos ne ovat uusia. Genomitiedon käyttö esimerkiksi diagnostiikassa saattaa olla patentoimattomissa siksi, että se voidaan tulkita abstraktiksi ideaksi tai luonnonmenetelmäksi. Toisin kuin Euroopassa Yhdysvalloissa patentti voidaan myöntää myös hoitomenetelmälle. Farmaseuttinen koostumus, joka määritellään esimerkiksi sen annostelumenetelmän tai annostelureitin mukaan, on patentoitavissa myös ilman siihen liitettyä lääketieteellistä käyttöä. Patentit nostavat yrityksen arvoa Vastoin yleistä luuloa keksinnölle myönnetty patentti ei anna patentinhaltijalle automaattisesti yksinoikeutta keksintöön. Sen sijaan patentti antaa haltijalleen kieltooikeuden, jonka perusteella tällä on oikeus kieltää keksintönsä ammattimainen käyttö. Patentti- ja muut IPR-suojat nostavat yrityksen arvoa ja lisäävät sen vakuuttavuutta ja positiivista imagoa. Patenttien lisensoinnista tai myymisestä saatavat tulot voivat olla yritykselle merkittävä tulonlähde. Lisäksi IPR-suojat voivat tuoda lisäarvoa rahoitus- ja kumppanineuvotteluihin. Patentoitavuuden arviointiin ja patentointiprosessiin sisältyy niin monia sääntöjä, poikkeuksia ja sudenkuoppia, että patentointia harkitsevan yrityksen kannattaa jo alkuvaiheessa kääntyä asiaan vihkiytyneen patenttiasiamiehen puoleen. Patentoitavissa ovat myös kaikki lääketieteelliseen hoitoon liittyvät keksinnöt, kuten kirurgiset prosessit, sairauksien hoitoon ja diagnosointiin liittyvät menetelmät sekä lääketieteelliset instrumentit. Luonnontieteellisten ja lääketieteellisten keksintöjen patentoinnissa ovat yhä useammin esteenä luonnonlait. Esimerkiksi menetelmä, jossa potilaalle annetaan lääkettä, määritetään lääkkeen metaboliittitasoja, ja tietyn kynnystason mukaisesti päätetään annoskoon muutoksesta, kuvaa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden mukaan ainoastaan luonnonlakia. Se ei siten ole patentoitavissa. Kirjoittajat ovat kemian alalta väitelleitä filosofian tohtoreita, jotka työskentelevät patenttiasiamiehen tehtävissä Berggren Oy:ssä. kristian.meinander@berggren.fi virpi.noponen@berggren.fi 55

KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Sinun lukkosi eivät ole sinun lukkojasi ENNEN SAATTOI luottaa siihen, että omistusoikeus oli perustuslaissa suojattu. Sinun oli sinun. Omistuksen saattoi myydä, ostaa, vaihtaa, vuokrata, varastaa tai pantata. Määräysvalta oli sinulla. Ei enää. Et päätä edes siitä, mitä kaikkein läheisimmällesi tapahtuu. Siis älypuhelimellesi. Joku muu jossain päin maapalloa sanelee, mitä sinä teet. Yhtenä yönä Amerikan Seattlesta kännyysi tulee päivitys. Sen jälkeen et enää pysty lähettämään SMS-viestiä antennin kautta naapurillesi, vaan kansainvälinen äppi panee sen kiertelemään pitkin maailmaa palvelimelta toiselle. Sinä maksoit puhelimestasi täyden hinnan, mutta nyt sen omistaa joku toinen. VOIT KUVITELLA omistavasi autosi, mutta vika tien päällä palauttaa sinut todellisuuteen. Auto ei puhu mekaanikon ymmärtämää kieltä. Kaikki kommunikaatio tapahtuu OBD:ksi. Jos sinulla ei satu olemaan koneen kieltä tulkkaavaa lukulaitetta, et edes saa tietää, mikä kulkupeliäsi vaivaa. Sen sijaan auto kyllä lörpöttelee vaivansa katsastajalle. Vasikoiva kielikello käy kalliiksi, kun katsastusmies purkaa kärrysi muistista tuhansien eurojen korjauskehotukset. Vahingosta viisastuneena ymmärrät, että auto on siivottava ennen seuraavaa katsastusta. Kun sitä varten entisaikoina tarvitsi rikkaimurin, nyt tarpeen on OBD-lukija. Menopelin uskaltaa viedä syyniin vasta muistin tyhjentämisen jälkeen. Älytalo paljastuu älyttömän huonoksi ideaksi. KOTIASI ET tietysti omistanut entisinä aikoinakaan. Olet elellyt omistusasunnossasi pankin vuokralaisena. Siitä todistavat panttikirjat ja lyhennyssuunnitelma. Uutta on se, että torppaasi tunkeutuu lisää isäntiä. Älytalo paljastuu älyttömän huonoksi ideaksi. Jokainen verkkoon liitettävä laite ryhtyy keräämään rahanarvoista tietoa sinusta. Laitteet kuuntelevat asunnon tapahtumia ja raportoivat niistä eteenpäin. Saatat luulla, että älypönttö vain availee ja sulkee verhoja, valitsee sopivaa musiikkia, kytkee television päälle ja keittää kahvia. Olet aivan väärässä. Purkki vakoilee elämääsi paljon tehokkaammin kuin Stasi ja Stasin palkkaamat naapurit. ON EREHDYS uskoa, että oman kodin seinien sisällä voi tehdä mitä haluaa. Älymökissä ei parane edes korottaa ääntään. Vaimon nakkaaminen hankeen ei onnistuisi millään. Pönttö valvoo kodin ilmapiiriä ja ilmoittaa heti hätäkeskukseen, mikäli tekoäly tulkitsee tilanteen väkivaltaiseksi. Virkavalta saapuu paikalle alta aikayksikön. Kotirauhasta saattoi ennen nauttia ilman ylimääräisiä vieraita. Kun oven lukitsi omalla avaimella, muu väestö pysyi sen ulkopuolella. Tähänkin on tullut muutos. ULJAASSA UUDESSA maailmanjärjestyksessä tilaat kaiken tarvitsemasi verkkokaupasta. Se avaa kansainvälisille kauppamiehille vapaan pääsyn kotiisi. Sinä ostit lukon, mutta sen käytöstä päätetään verkon uumenissa. Koska miljoonien avainten nippu olisi jakelijalle liian raskas, uuden ajan lukot ovat avaimettomia. Tilaus kannetaan kotiporstuaan ilman, että sinun tarvitsee olla sitä vastaanottamassa. Joulun alla eteisessä käy varsinainen vilske. Mutta auta armias, jos jätät sen valitsemasi vispilän maksamatta. Seattle muistuttaa myöhästyneestä suorituksesta sulkemalla lukon nenäsi edestä. Hetken aikaa pakkasessa värjöteltyäsi maksuhalukkuutesi kasvaa kummasti. Onhan se niinkin, että sinun lompakkosi ei enää ole sinun. Keemikko Ukko lukon takana 56 KEMIA 8/2018

www.kemianluokka.fi GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Kestävällä kemialla päin ilmastonmuutosta Kemianluokka Gadolinissa on meneillään useita projekteja, joiden tavoitteena on edistää kestävän kemian ja kehityksen opetusta. Oona Kiviluoto Kemianluokka Gadolin on tästä syksystä lähtien tarjonnut toiminnallisilla opintokäynneillään uusia kokeellisia töitä koulujen käyttöön. Yksi töiden teemoista on kestävä kemia ja kehitys. Osa töistä on kehitetty Helsingin yliopiston maisterivaiheen opintojen kestävä kehitys opetuksessa -kurssilla. Gadoliniin ja kouluihin on tuotu kokeellisia töitä, joissa on huomioitu jätteen syntyminen, puhtaan ympäristön vaaliminen ja muut vihreän kemian periaatteet. Kestävä kemia ja kehitys ovat mukana myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus ja ilmakehätieteiden keskus INAR järjestävät aiheesta kansainvälisen täydennyskoulutuskurssin opettajille vuonna 2019. Teachers Climate Change Forum (TCCF) 2019 -kurssilla parannetaan eri koulutusasteiden ja oppiaineiden opettajien valmiuksia käsitellä ilmastonmuutosta pedagogisesti mielekkäästi ja monipuolisesti. Opettajat voivat jatkossa toimia kouluissaan oppiainerajoja ylittävinä mentoreina ilmastonmuutosta käsittelevissä teemoissa. Yhteistyössä eteenpäin Kemianluokka Gadolin tekee tiivistä yhteistyötä kestävän kemian ja kehityksen edistämiseksi paitsi tutkijoiden myös elinkeinoelämän kanssa yhteisessä kehittämis- ja tutkimushankkeessa, jossa rakennetaan uusia ratkaisuja kemian opetukseen. Esimerkiksi kierto- Veikko Somerpuro Leena Ikonen Kemianluokka Gadolinissa on tarjolla uusia kestävän kemian ja kehityksen kokeellisia töitä. Oppilaat esittelivät vesitutkimusprojektiaan StarT-festareilla. talous ja elinkaariajattelu ovat teemoja, joissa yritysten asiantuntemus tukee opetukselle asetettuja tavoitteita. Joulukuun 3:ntena järjestetyssä Kemia yhteiskunnassa -tapahtumassa kemian opettajat ja alan yritysten edustajat suunnittelivat yhdessä toimintamalleja, joilla lapset ja nuoret saadaan kiinnostuneiksi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kestävämmän tulevaisuuden hyväksi. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen ympäristön ilmastonmuutoksen syiden ja vaikutusten käsittelyyn. Ilmastoahdistuksen sijaan voimme opettaa nuoria kohtaamaan ilmastonmuutoksen aikaansaamia tunteita ja etsiä yhdessä heidän kanssaan eri tieteenaloja yhdisteleviä ratkaisuja. Kirjoittaja toimii koordinaattorina Kemianluokka Gadolinissa. oona.kiviluoto@helsinki.fi KEMIA 8/2018 57

ULKOMAILTA Entsyymit muuttavat veriryhmän toiseksi Brittiläisen Columbian yliopiston tutkijat ovat kehittäneet joukon entsyymejä, jotka vaihtavat tehokkaasti ihmisen A-ryhmän veren O-vereksi. Biokemisti Stephen Withersin vetämä tutkijaryhmä sai entsyymit aikaan ihmisen suolistomikrobeista eristetyn dna:n avulla. Entsyymit poistavat veren punasoluista A- ja B-tyypin antigeenit. Withers esitteli tutkimusta Yhdysvaltain kemian seuran kokouksessa, josta raportoi Live Science -lehti. Tuloksia ei vielä ole julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä. Kuten jokainen verenluovuttaja tietää, O-tyypin veri on erittäin kysyttyä. Sen punasolujen solukalvoissa ei ole antigeenejä, joten O-verta voidaan siirtää kenelle tahansa ilman pelkoa siitä, että immuunipuolustus hyökkäisi sitä vastaan. Withersin mukaan entsyymejä voitaisiin hyödyntää myös kliinisessä käy- Ihmisen veri jaotellaan eri ryhmiin punasolujen ominaisuuksien ja veriplasman vasta-aineiden perusteella. tössä. A-verta sisältäviin veripusseihin lisättäisiin heti luovutuksen jälkeen entsyymiä, joka muuttaisi ne annos kerrallaan O-vereksi. Asiantuntijat ja lääkärit ovat toistaiseksi epäileväisiä. Live Sciencen haastatteleman Kalifornian yliopiston tohtorin Alyssa Zimanin mukaan yksinkertaisempaa ja halvempaa olisi rekrytoida enemmän verenluovuttajia, etenkin sellaisia, joiden veri on jo valmiiksi O-ryhmää. Päivi Ikonen Maailman puhtain pisara johdatti lian lähteille Mistä lika oikein tulee? Sitä miettivät Wienin teknillisen yliopiston tutkijat, joiden mukaan mikään ei koskaan ole täysin puhdasta. Kuinka tahansa puhdas esineestä alun perin tehdäänkin, sitä peittää pian ohut molekyylikerros likaa. Tutkijoille on kuitenkin ollut arvoitus, mistä nimenomaisista molekyyleista likainen pinta koostuu. Ulrike Dieboldin johtama itävaltalaisryhmä on rakentanut lian olemuksesta useita teorioita. Vesi on vapautettu epäilyistä. Lika tarttui tutkimuskohteeseen ilmasta, jonne sitä erittävät kasvit. Niistä yhden mukaan kyseessä voisi olla jään uudenlainen muoto tai ilmasta peräisin oleva hiilihappo. Olimme itse asiassa julkaisseet aiheesta jo neljä artikkelia, joista jokainen sisälsi eri selityksen ja joista jokainen oli väärä, Diebold kertoo New Scientist -lehdelle. Lopulta ryhmä päätti ratkaista mysteerin laboratoriossa. Tutkijat valitsivat kokeensa kohteeksi palasen titaanidioksidia, joka sijoitettiin tyhjiökammioon. Sinne se sai seurakseen vuorotel- len eri aineita, joita tutkijat epäilivät mahdollisiksi syypäiksi likaamiseen. Ensimmäinen niistä oli vesi, jota wieniläiset kuvailevat maailman puhtaimmaksi. He valmistivat ennätysveden puhdistamalla parhaan kaupallisesti saatavilla olevan ultrapuhtaan veden vielä askelta puhtaammaksi. Toisena aineena tutkijat käyttivät soodavettä eli veden ja hiilidioksidin seosta. Kolmannessa vaiheessa titaanidioksidi altistettiin ilmalle. Epäilyksenalaisista aineista ainoastaan ilma sai titaanidioksidin pintaan muodostumaan kerroksen molekulaarista likaa. Kemiallinen analyysi paljasti lian olevan etikkahappoa ja muurahaishappoa. Etikkahappoa ja muurahaishappoa tuottavat kasvit. Ilmaan niitä päätyy vain muutamia ppm-yksikköjä eli miljoonasosia, mutta aineiden kemialliset ominaisuudet saavat ne takertumaan tiukasti titaanidioksidiin. Tutkimuksen julkaisi Science. Päivi Ikonen 58 KEMIA 8/2018

Apinataaperon fossiili avaa varhaista historiaamme Etelänapina Selam oli jo laskeutunut puusta, mutta kipusi sinne tarvittaessa näppärästi takaisin. Oletko kenties vilkkaan, liikunnallisen taaperon vanhempi? Tuntuuko joskus siltä, että lapsesi suorastaan kiipeilee seinillä? Lohduttaisiko siinä tapauksessa tieto, että esi-isämme ja -äitimme, Afrikassa nelisen miljoonaa vuotta sitten eläneet etelänapinat joutuivat huolehtimaan jälkikasvusta, joka teki niin kirjaimellisesti? Australopithecus afarensis -lajiin kuuluneen kolmivuotiaan Selamin kyvyistä ja elintavoista kertovat Dartmouth Collegen paleoantropologit, joiden raportin julkaisi Science-lehti. Tutkijoiden mukaan pienen hominidin jalkaterä paljastaa, että tämä oli taitava kiipeäjä. Selamiksi kutsutun tytön lähes täydellisenä säilynyt luuranko löytyi Etiopiasta vuonna 2000. Fossiloituneet jäänteet ovat peräisin 3,3 miljoonan vuoden takaa. Tämä tekee lapsesta ihmisen evoluutiohistorian merkittävän muistomerkin, josta tutkimus ammentaa yhä uutta tietoa. Samoilla seuduin Etiopiassa eli myös yksi kuuluisimmista varhaisista serkuistamme, Lucyksi nimitetty aikuinen A. afarensis. Sen fossiili löydettiin jo vuonna 1974. Selam jopa sai lempinimen Lucyn lapsi, mutta sittemmin selvisi, että tytär oli itse asiassa syntynyt 100 000 vuotta emoa aikaisemmin. Lucy ja Selam edustavat apinan ja alkuihmisen välivaihetta, jossa muinaiset edeltäjämme nousivat pystyasentoon ja alkoivat kävellä kahdella jalalla. Ne oleskelivat silti vielä myös puissa, mistä vihjaa myös Selamin anatomia. Erikoinen kantapää Taaperoikäisen A. afarensiksen nilkan ja jalkaterän rakenne ovat jo samanlaiset kuin nykyihmisellä yhtä huomattavaa eroa lukuun ottamatta. Selamin isovarvas on käyrä, kuten simpansseilla. Toisaalta isovarvas ei Agefotostock sojota eri suuntaan kuin muut varpaat, vaan kaikki ovat samassa rivissä, kuten ihmisillä. Selamin isovarvas on kuitenkin paljon liikkuvampi kuin ihmisvarvas, joten se on todennäköisesti pystynyt heiluttamaan sitä ja tarttumaan sen avulla esineisiin. Ei yhtä hyvin kuin simpanssi, mutta ehdottomasti paremmin kuin ihminen kykenisi, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Jeremy DeSilva Live Science -lehdessä. Lisäksi afarensis-lapsi on varpaidensa ansiosta saanut hyvän otteen sitä kantavan emon turkista. Puuhun se on voinut kavuta myös ruuan tai turvapaikan perässä. Näin ovat tehneet aikuisetkin etelänapinat. DeSilvan mukaan niiden on ollut pakko toimia näin. Afrikasta on löytynyt myös hyvin suurten petojen fossiileja, ja ensimmäiset merkit tulen tekemisestä tai jonkinlaisista suojarakennelmista ovat vasta miljoona vuotta myöhemmältä ajalta. En voi kuvitella, kuinka afarensikset olisivat selvinneet hengissä, jos ne eivät Taiteilijan näkemys siitä, miltä pieni etelänapinatyttö Selam on voinut näyttää. olisi yöpyneet puissa. Suurin yllätys dartmouthilaistutkijoille oli Selamin kantapää. Lucylla ja muilla aikuisilla A. afarensis -yksilöillä on samanlaiset vankat kantapään luut kuin ihmisillä jo vastasyntyneinä. Juuri tämä mahdollistaa pystykävelymme. Selamin kantapää on kuitenkin vielä hyvin hentoinen. Tämä viittaa DeSilvan mukaan siihen, että afarensiksella kantapäiden kehittyminen tapahtui eri aikataulussa kuin nykyihmisellä. Selamin jalkaterä on silti sopeutunut kahdella jalalla kävelemiseen, tähdentää anatomiaan erikoistunut paleoantropologi Carol Ward Missourin yliopistosta. Nämä eläimet elivät jo pääosin maan tasolla, ja kiipeäminen oli niille paljon vähemmän tärkeää, Ward toteaa Live Science -lehdelle. Ward ei osallistunut DeSilvan johtamaan hankkeeseen, vaan hän paneutuu Selamin fossiilin selän ja kylkiluiden rakenteeseen toisessa tutkimuksessa. Päivi Ikonen KEMIA 8/2018 59

HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Antti Rautiaisen väitöskirja Solid-liquid interdiffusion bonding for MEMS device integration tarkastettiin 2.11.2018. Vastaväittäjinä toimivat prof. Frank Niklaus (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja prof. Knut Aasmundtveit (USN-yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Mervi Paulasto-Kröckel. DI Meri Lundahlin väitöskirja Wet-spinning of Cellulose Nanofibril Hydrogels tarkastettiin 9.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. You-Lo Hsieh (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Orlando Rojas. M.Sc. (Tech.) Huy Quang Lên väitöskirja Wood biorefinery concept based on γ-valerolactone/ water fractionation tarkastettiin 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Wolfgang Bauer (Grazin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Herbert Sixta. M.Sc. (Tech.) Saima Alin väitöskirja Processing and Properties of Titania Nanostructures tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Erkki Levänen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Simo-Pekka Hannula. DI Tiina Beltin väitöskirja Interactions between Scots pine heartwood extractives and wood decaying fungi tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ingo Burgert (ETH Zürich, Sveitsi) ja kustoksena prof. Lauri Rautkari. DI Nico Holmbergin väitöskirja Hydrogen Evolution Reaction on Carbon Nanotubes: Insights from Electronic Structure Theory tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Jochen Blumberger (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Kari Laasonen. DI Anne Tanskasen väitöskirja Novel iron-based oxide, hybrid and superlattice thin films: versatility of atomic/molecular layer deposition tarkastettiin 26.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ola Nilsen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen. M.Sc. (Eng.) Filip Mollerupin väitöskirja Engineering and Discovery of CAZyme AA5_2 Oxidases tarkastettiin 30.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Dietmar Haltrich (BOKU-yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Emma Master. DI Jinze Doun väitöskirja Fractionation of Willow Bark for Combined Production of Extracts and Fiber Bundles tarkastettiin 3.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Dimitris Argyropoulos (Pohjois-Carolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Tapani Vuorinen. DI Xiang Youn väitöskirja Kinetics studies and mass balances of sulfur dioxide-ethanol-water fractionation of sugarcane straw tarkastettiin 4.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Yonghao Ni (New Brunswickin yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Herbert Sixta. Dipl.-Chem. Fabian Blumen väitöskirja Enzymatic Synthesis of O-Heterocyclic Scaffolds by Cyclization & Ring Expansion Reactions tarkastettiin 5.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Jörg Pietruszka (Düsseldorfin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jan Deska. M.Eng. Frederico Magalhãesin väitöskirja Harnessing heterosis: enhancing industrial yeast functionality through interspecific hybridisation tarkastettiin 5.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Amparo M. Querol Simón (Alimentosin maatalouskemian ja -teknologian instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Sandip Bankar. M.Sc. Pezhman Mohammadin väitöskirja Biologically Inspired High Performance Material tarkastettiin 7.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Henrik Birkedal (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Markus Linder. Helsingin yliopisto M.Sc. Cecilia Brunellon väitöskirja Tau pathology: Secretion and internalization as the key for understanding protein propagation tarkastettiin 26.10.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Anna Erlandsson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Juha Voipio. M.Sc. Yan Xun väitöskirja Exopolysaccharides produced by lactic acid bacteria in fava bean matrix tarkastettiin 26.10.2018. Vastaväittäjänä toimi Dr. Emanuele Zannini (Corkin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Vieno Piironen. FM Riikka Havusen väitöskirja Enhancing Adoptive Cell Therapy of Solid Tumours with Armed Oncolytic Adenoviruses tarkastettiin 9.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Marco Donia (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Akseli Hemminki. M.Sc. Lilli Kaarakan väitöskirja Soil changes and long-term ecosystem recovery from physical and chemical load stump harvesting and sprinkling infiltration as case studies tarkastettiin 9.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Daniel Binkley (Pohjois-Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Heljä-Sisko Helmisaari. FM Laura Hintikan väitöskirja Development of Mass Spectrometric Methods for Analysis of Anabolic Androgenic Steroids tarkastettiin 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ilkka Ojanperä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Risto Kostiainen. DI Aku Itälän väitöskirja Chemical behaviour of bentonite in the near field of the KBS-3V concept tarkastettiin 20.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyrki Mäkelä (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Veli-Matti Kerminen. MMM Anu Humiston väitöskirja Antifungal and Antileukemic Compounds from Cyanobacteria: Bioactivity, Biosynthesis, and Mechanism of Action tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Jeanette H. Andersen (Tromssan yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Kaarina Sivonen. M.Sc. Wenzhong Zhangin väitöskirja Metal(IV) Phosphate Based Functional Materials for Selectively Harvesting Rare-Earth Elements from Bauxite Residue tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Freddy Kleitz (Wienin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Gareth Law. M.Sc. Maria Sanz Navarron väitöskirja Sox2 and Meis1 in tooth development and murine incisor renewal tarkastettiin 7.12.2018. Vastaväittäjänä toimi DDS, Ph.D. Szabolcs Felszeghy (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Partanen. Itä-Suomen yliopisto FM Dina Navia-Paldaniuksen väitöskirja Pharmacological and biochemical characterization of ABHD6, ABHD11 and ABHD12 tarkastettiin 2.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyrki Kukkonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Juha Savinainen. M.Sc. Bright Ankudzen väitöskirja Syntheses of gold and silver nanoparticles on support materials for trace analyses using surfaceenhanced Raman spectroscopy tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Maija Nissinen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Tuula Pakkanen. MMM, DI Mari Lappalaisen väitöskirja Dynamics of dissolved carbon and nitrogen in decomposing boreal mor and peat as affected by enchytraeid worms tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Bjørn Kløve (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Ari Laurén. FM Leena Penttisen väitöskirja Structure determination of enzymes with potential in processing of cell wall compounds tarkastettiin 30.11.2018. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dos. Nina Hakulinen. FM Anniina Salmelan vätöskirja Bioaerosol generation and measurements for testing the performance of a computational fluid dynamic model tarkastettiin 30.11.2018. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Aino Nevalainen ja kustoksena tutk.joht. Pertti Pasanen. M.Sc. Maria Kämärin väitöskirja Spatiotemporal variation of sediment and nutrient dynamics in seasonally ice-covered rivers tarkastettiin 5.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Stephen Darby (Southamptonin yliopisto, Iso- Britannia) ja kustoksena dos. Eliisa Lotsari. Jyväskylän yliopisto FM Promise Mpamahin väitöskirja Response of microbial biomass and carbon dynamics to changing hydrological conditions in old peat deposits tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ülo Mander (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Marja Tiirola. Oulun yliopisto M.Sc. Nora Papin väitöskirja Value-added processing of blackcurrants. Use of membrane technologies for clarification and concentration of blackcurrant juice and extraction of anthocyanins from blackcurrant marc tarkastettiin 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. José Ramón Álvarez Saiz (Oviedon yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Riitta Keiski. Ph.D. Srinivas Kumar Ponnan väitöskirja Structural and functional characterization of the multi-domain scaffolding protein Shank3 tarkastettiin 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. Pirta Hotulainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Petri Kursula. FM Jukka-Pekka Rannan väitöskirja Geological evolution and gold mineralization in the northern part of the Peräpohja belt, Finland: Evidence from whole-rock and mineral chemistry, and radiogenic and stable isotopes tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. Peter Sorjonen-Ward (GTK) ja kustoksena prof. Kari Strand. FM Aki Kärnän väitöskirja Modelling of supersonic top lance and the heat-up stage of the CAS- OB process tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Ari Jokilaakso (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Fabritius. FM Emma-Tuulia Nurmesniemen väitöskirja Experimental and computational studies on sulphate removal from mine water by improved lime precipitation tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Mari Lundström (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Ulla Lassi. Tampereen teknillinen yliopisto DI Matti Javanaisen väitöskirja Diffusion of Lipids and Proteins in Complex Membranes tarkastettiin 26.10.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Robert Vacha (Masarykin yliopisto, Tšekki) ja kustoksena prof. Ilpo Vattulainen. TkL Kati Valtosen väitöskirja Relevance of Laboratory Wear Experiments for the Evaluation of Inservice Performance of Materials tarkastettiin 2.11.2018. Vastaväittäjinä toimivat Ph.D. Daniel Fabijanic (Deakinin yliopisto, Australia) ja apul.prof. Esa Vuorinen Väitökset jatkuvat sivulla 62. 60 KEMIA 8/2018

in memoriam Erkki Wänninen Föregångare i analytisk kemi Erkki Wänninen, professor emeritus i analytisk kemi vid Åbo Akademi avled den 4 april 2018. Han var född den 9 oktober 1925. Under sina drygt 30 år som lärare och forskare blev han av sina elever och kolleger uppskattad som en vänlig och tillmötesgående person, alltid färdig att lyssna och diskutera andras problem. Professor Wänninens vetenskapliga verksamhet gällde till en början användning av komplexbildande reagens i analytisk kemi. Tillsammans med sin företrädare, Anders Ringbom, utförde han en banbrytande insats på detta område. Sedan 1960-talet var han även verksam inom spårelement- och miljöanalys, främst i utveckling av elektrokemiska och atomspektroskopiska analysmetoder. Redan i ett tidigt skede insåg Erkki Wänninen elektronikens och datorernas betydelse vid utveckling av automatiska analysmetoder och så kallade intelligenta analysinstrument. Under hans tid blev Åbo Akademi en föregångare i moderniseringen av ämnet analytisk kemi i vårt land. Erkki Wänninen framhävde också betydelsen av aktiva internationella kontakter för upprätthållande av en hög vetenskaplig standard i forskningen. Under hans tid undertecknade laboratoriet för analytisk kemi forskningsavtal med flera framstående utländska universitet. Inon ramen för dessa avtal skedde betydande utbyte av forskare och lärare som då inte var så vanligt i Finland. Wänninens vetenskapliga förtjänster har också internationellt uppskattats högt. Han var till exempel medlem in redaktionsråden för de internationella facktidskrifterna Analytica Letters och Talanta. Han var också medlem i IU- PAC-kommissionen Analytical reagens and reactions. För undervisning och akademisk administration offrade Wänninen mycket tid och energi. Han författade ett tiotal utförliga kurskompendier för underlättande av studerandens arbete. Han var skicklig och diplomatisk i akademisk administration och var mycket uppskattad av sina kolleger. I flera år fungerade Wänninen som rektor för Handelskolan vid Åbo Akademi och som dekanus vid kemisk-tekniska fakulteten vid Åbo Akademi. Dessutom var han också medlem i Högskolerådets tekniska sektion, Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland, samt i Finlands Akademis teknisk-vetenskapliga kommission. 2011 promoverades Wänninen till jubeldoktor vid Åbo Akademi. Kontakter med industri Erkki Wänninen insåg också att universitetet med dess undervisning och forskning är en integrerad del av det samhälle vi lever i och att den tekniska forskningen vid universitetet även bör betjäna vårt näringsliv. Detta betraktades på den tiden som något som bör undvikas och att det inte hör till universitetens roll. Wänninen hade kontakter med industri och ett stort antal industrianknutna forskningsarbeten gjordes under hans ledning. Under kriget tjänstgjorde Wänninen i flygvapnet. Han var också mycket engagerad i ett flertal samhälleliga förtroendeuppdrag, till exempel som medlem i Åbo kyrkoråd. Han var aktiv i frimurarverksamheten och var ordförande mästare i St. Johannes logen St. Henrik i Åbo. Han var också kapitelmästare i Storkapitlet i Finland. Till dessa förtroendeuppdrag gav han mycket av sin aktiva verksamhet under sina pensionsår. Erkki Wänninen fungerade även en lång tid som egenvårdare för sin kära hustru Berit. Ari Ivaska Skribenten är professor emeritus i analytisk kemi vid Åbo Akademi. VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen palkittiin Vilja-alan tiedeyhteisö AACCI International on myöntänyt VTT:n tutkimusprofessorille Kaisa Poutaselle Thomas Burr Osborne -mitalin. Palkinnon perusteena ovat Poutasen an- siot viljateknologian kehittäjänä. Kaisa Poutasen tutkimus on keskittynyt täysjyväviljaan ja ravintokuituun sekä bioprosessointiin ja täysjyvätuotteiden terveysvaikutuksiin. Hän on johtanut useita kansainvälisiä projekteja, muun muassa pohjoismaista rukiin yhteistyöverkostoa sekä EU:n jättihanketta, jossa kehitetään terveellisiä viljatuotteita. KEMIA 8/2018 61

HENKILÖUUTISIA Biopohjaisilla hydrogeeleillä varaosia ihmiseen Hyaluronihappo, alginaatti ja gellaanikumi sekä kollageeni ovat sopivia hydrogeelipohjaisia tukimateriaaleja keinotekoisiin ihmisen varaosiin, kuten uusiin sarveiskalvoihin. Asian osoitti väitöstyössään tutkija Jennika Karvinen. Materiaalien lupaavaksi valmistusmenetelmäksi paljastui hydratsoni-ristisilloitus. Menetelmän hyviä puolia ovat sen yksinkertaisuus, miedot reaktio-olosuhteet sekä myrkyllisten reagenssien ja sivutuotteiden puuttuminen. Karvisen mukaan näin valmistettujen hydrogeelien ominaisuudet ovat muokattavissa muihinkin pehmytkudostek- Jennika Karvinen. nologian sovelluksiin. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi keskushermostossa. Sarveiskalvon vajaatoiminnasta johtuvaa sokeutta hoidetaan nykyisin muun muassa luovutetuilla sarveiskalvoistutteilla. Luovuttajista on kuitenkin pulaa. Siirteet voivat myös pettää tai aiheuttaa immuunireaktioita. Ihmisen keskushermosto taas uusiutuu huonosti, eikä perinteinen lääketiede kykene kunnolla paikkaamaan hermoston vaurioita. Uudet hoitomuodot ovat siksi tarpeen. FL Jennika Karvisen väitöskirja Hydrazone Crosslinked Polysaccharide-based Hydrogels for Soft Tissue Engineering tarkastettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa 2.11.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jukka Seppälä Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Minna Kellomäki. Väitökset jatkuvat (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Veli- Tapani Kuokkala. M.Sc. Jakub Parakin väitöskirja Evaluation of Wearable Optical Heart Rate Monitoring Sensors tarkastettiin 8.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Oliver Amft (Erlangen-Nürnbergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Ilkka Korhonen. DI Anssi Laukkasen väitöskirja Microstructure Based Structure- Property Relationships for the Design of Thin Films and Composite Coatings by Multiscale Materials Modeling tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjinä toimivat prof. Renno Veinthal (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja Ph.D. Giovanni Bolelli (Modenan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Veli-Tapani Kuokkala. FM Tapio Lehtisen väitöskirja Solar Fuels and Chemicals: Engineering Bacterial Platform for the Production of Long-Chain Hydrocarbons from Carbon Dioxide and Electricity tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Silvan Scheller (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Ville Santala. DI Jonne Näkin väitöskirja Properties of Alloy 625 Claddings Made with Laser and CMT Methods tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjinä toimivat Dr. Gerhard Posch (Böhler Welding GmbH, Itävalta) ja prof. Antti Salminen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Petri Vuoristo. DI Saara Söyringin väitöskirja Structured ZnO and Al 2 O 3 /Ag surfaces: Antibacteriality, Photocatalytic Activity and Durability tarkastettiin 29.11.2018. Vastaväittäjinä toimivat prof. Suresh C. Pillai (Sligon teknologiainstituutti, Irlanti) ja prof. Markku Leskelä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Erkki Levänen. DI Leo Jangan väitöskirja Thermally Sprayed Cr 3 C 2 -NiCr Coatings Improving the Abrasion Resistance tarkastettiin 30.11.2018. Vastaväittäjinä toimivat Ph.D. Steven Matthews (Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti) ja TkT Helena Ronkainen (VTT) ja kustoksena prof. Petri Vuoristo. DI Sami Rissasen väitöskirja Modulation of Membrane Lipid Receptors Explored via Multiscale Computer Simulations tarkastettiin 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Giulia Rossi (Genovan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Ilpo Vattulainen. Tampereen yliopisto FM Sampo Kukkuraisen väitöskirja Molecular dynamics of talinintegrin interaction tarkastettiin 26.10.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Olli Pentikäinen (Turun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Vesa Hytönen. FM Rolle Rahikaisen väitöskirja Talin mechanosensing in the regulation of adhesion complex composition and function tarkastettiin 2.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Sara Wickström (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Vesa Hytönen. MHS Kishor Hadkhalen väitöskirja Occupational exposure and risk of bladder cancer: Population based studies in the Nordic countries and Canada tarkastettiin 5.12.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. Jukka Takala (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Eero Pukkala. Turun yliopisto FM Jari Kämäräisen väitöskirja Photosynthetic cyanobacteria as future biotechnological hosts; considerations in regards to metabolite toxicity and cofactor redox balance tarkastettiin 2.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Aleksei Solovtšenko (Moskovan yliopisto, Venäjä) ja kustoksena prof. Eevi Rintamäki. FM, DI Liisa Ailasen väitöskirja The role of Neuropeptide Y in the Pathogenesis of the Metabolic Syndrome: A study of Liver Metabolism in Transgenic Mice Overexpressing Neuropeptide Y in Noradrenergic Neurons tarkastettiin 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Jukka Hakkola (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Eriika Savontaus. M.Sc. Pranshu Sahgalin väitöskirja New Insights into receptor trafficking in human cancer tarkastettiin 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Guido Serini (Torinon yliopisto, Italia) ja kustoksena akat.prof. Johanna Ivaska. FM Anu Nuoran väitöskirja Postprandial Lipid Metabolism Resulting from Heated Beef, Homogenized and Heat Treated Milk and Interesterified Palm oil tarkastettiin 5.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ian Givens (Readingin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena apul.prof. Kaisa Linderborg. NIMITYKSIÄ Kemira Oyj Yritysvastuujohtajaksi 1.2.2019 alkaen on nimitetty M.A. Rasmus Valanko. Hän työskentelee tällä hetkellä Sveitsissä maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n ilmasto- ja energiajohtajana. Kemiran nykyinen yritysvastuujohtaja Tuula Paajanen jää siirtymäkauden jälkeen eläkkeelle. Kotkamills Oy Kartonkiliiketoiminnan johtajaksi on nimitetty DI, MBA Ulrika Kurtén. Hän siirtyy yhtiöön Dow Chemical Companysta, jossa hän on viimeksi toiminut myyntijohtajana Yhdysvalloissa. Neste Oyj Toimitusjohtajana on aloittanut DI (kemiantekniikka ja polymeeritekniikka) Peter Vanacker. Hän siirtyi Nesteen palvelukseen CABB-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä Saksasta. Aiemmin Vanacker toimi pitkään johtotehtävissä Bayerissa. Vanacker on Belgian ja Saksan kansalainen. Oikaisu Jyväskylän yliopistossa väitellyt Juha Siitonen (Kemia-lehti 7/2018) kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmät, joilla stemona- ja kefalotaxus-kasvien luonnonaineita voidaan valmistaa synteettisesti entistä tehokkaammin. Hän ei kehittänyt menetelmiä aineiden eristämiseen kasveista. 62 KEMIA 8/2018

TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Tieteen päivät Helsinki 9. 13.1.2019 www.tieteenpaivat.fi Labquality Days Helsinki 7. 8.2.2019 www.labqualitydays.fi Uusi Teollisuus Tampere 20. 21.3.2019 www.uusiteollisuus.fi ChemBio Finland ja Kemian Päivät Helsinki 27. 28.3.2019 chembio.messukeskus.com Bioenergy Meet 2019 Helsinki 25. 26.4.2019 eurobioenergy.enggconferences.com Life Science Live Turku 15. 19.5.2019 www.lifesciencelive.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 23. 24.5.2019 www.helsinkicf.eu SETAC Europe 29 th Annual Meeting Helsinki 26. 30.5.2019 helsinki.setac.org World Circular Economy Forum 2019 Helsinki 3. 5.6.2019 wcef2019.fi HIMSS & Health 2.0 Europe Conference Helsinki 11. 13.6.2019 www.himss.org > Events The 2019 Congress of the European Society for Evolutionary Biology Turku 18. 23.8.2019 eseb2019.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT RNA Nanotechnology Ventura, Yhdysvallat 13. 18.1.2019 www.grc.org/rna-nanotechnologyconference/2019 Uusia antureita puettaviin laitteisiin Tutkija Jarkko Tolvanen kehitti väitöstyössään anturi- ja kytkinteknologiaa elastiseen elektroniikkaan eli venytettäviin laitteisiin ja komponentteihin, joita käytetään päälle puettavissa laitteissa. Yksi Tolvasen kehittämistä sensoreista oli konepestävä venymäanturi. Sen toimivuuden hän testasi kiinnittämällä anturin ihoon, jossa se mittasi onnistuneesti kehon liikkeitä ja fysiologisia signaaleja. Lisäksi Tolvanen rakensi joustavia komposiittimateriaaleja, joiden valmistusta, ominaisuuksia ja hyödyntämistä paineantureissa hän tutki. Materiaaleista syntyi 6 th Maximising Propylene Yields Barcelona, Espanja 23. 24.1.2019 www.wplgroup.com/aci/event/maximising-propylene-yields Berzeliusdagarna 2019 Tukholma, Ruotsi 25. 26.1.2019 www.berzeliusdagarna.se IYPT2019 Opening Ceremony Pariisi, Ranska 29.1.2019 www.iypt2019.org Interplastica 2019 Moskova, Venäjä 29.1. 1.2.2019 www.interplastica.de Lignofuels 2019 Oslo, Norja 13. 14.2.2019 www.wplgroup.com/aci/event/ lignofuels-2019 6 th European Biopolymer Summit Gent, Belgia 13. 14.2.2019 www.wplgroup.com/aci/event/biopolymer-conference-europe Biofuels and Bioenergy Amsterdam, Alankomaat 18. 19.2.2019 biofuels.conferenceseries.com Antimicrobial Peptides Barga, Italia 24.2. 1.3.2019 www.grc.org/antimicrobial-peptidesconference/2019 European Food and Beverage Plastic Packaging Summit Rotterdam, Alankomaat 27. 28.2.2019 www.wplgroup.com/aci/cpae4_ agenda_mkg Pittcon 2019 Philadelphia, Yhdysvallat 17. 21.3.2019 pittcon.org/pittcon-2019/ 2 nd International Plant Spectroscopy Conference Berliini, Saksa 25. 28.3.2019 ipsc-2019.julius-kuehn.de Jarkko Tolvanen. ACS National Meeting Orlando, Yhdysvallat 31.3. 4.4.2019 www.acs.org Single-Molecule Sensors and NanoSystems International Conference München, Saksa 3. 5.4.2019 premc.org/conferences/s3ic-singlemolecule-sensors-nanosystems International Congress on Particle Technology 2019 Nürnberg, Saksa 9. 11.4.2019 partec.info 4 th Green & Sustainable Chemistry Conference Dresden, Saksa 5. 8.5.2019 www.elsevier.com > Events IFCC-EFLM EuroMedLab 2019 Barcelona, Espanja 19. 23.5.2019 www.ifcc.org www.euromedlab2019barcelona.org 14 th IUPAC International Congress of Crop Protection Chemistry Gent, Belgia 19. 24.5.2019 www.iupac.org > Events 6 th International Conference on Renewable Energy Gas Technology Malmö, Ruotsi 20. 21.5.2019 www.regatec.org Plant Based Summit Lyon, Ranska 22. 23.5.2019 www.plantbasedsummit.com 14 th International Symposium on Macrocyclic and Supramolecular Chemistry Lecce, Italia 2. 6.6.2019 ismsc2019.eu ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics Atlanta, Yhdysvallat 3. 7.6.2019 www.asms.org/conferences World Bioenergy Congress and Expo Lontoo, Iso-Britannia 6. 7.6.2019 bioenergy.insightconferences.com Inorganic Days Uumaja, Ruotsi 12. 14.6.2019 www.oorgan.se puettava pietsoresistiivinen ja -kapasitiivinen hybridianturi sekä uudenlainen pietsosähköinen anturinauha, joka sopii kohotetun lämpötilan ympäristöihin. Loss Prevention 2019 Delft, Alankomaat 16. 19.6.2019 lossprevention2019.org 17 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Thessaloniki, Kreikka 16. 20.6.2019 www.euchems.eu > Events IUPAC 2019 Pariisi, Ranska 5. 12.7.2019 www.iupac2019.org 15 th International Conference on Magnetic Fluids Pariisi, Ranska 8. 12.7.2019 premc.org/conferences/icmfmagnetic-fluids 21 st European Symposium on Organic Chemistry Wien, Itävalta 14. 18.7.2019 esoc2019.conf.tuwien.ac.at 8 th European Variety in University Chemistry Education Firenze, Italia 17. 19.7.2019 www.euchems.eu 18 th International Symposium on Novel Aromatic Compounds Sapporo, Japani 21. 26.7.2019 www.isna18.org International Water History Conference 2019 Florianopolis, Brasilia 22. 26.7.2019 www.3wceh2019.floripa.br/site/capa Mendeleev 150: 4 th International Conference on the Periodic Table endorsed by IUPAC Pietari, Venäjä 26. 28.7.2019 mendeleev150.ifmo.ru ACS National Meeting Boston, Yhdysvallat 25. 29.8.2019 www.acs.org 6 th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Wilhelmshaven, Saksa 25. 30.8.2019 www.gsi.de/tan19 HENKILÖUUTISIA Ihmiskehoon integroitavien ja päälle puettavien laitteiden anturit voivat kerätä tietoa ihmisistä ja ympäristöstä vuorokauden ympäri. Niillä on tulevaisuudessa tärkeä rooli esimerkiksi biodiagnostiikassa, tekoälyssä, virtuaalitodellisuudessa ja esineiden internetissä. DI Jarkko Tolvasen väitöskirja Novel sensor and switch applications for flexible and stretchable electronic materials tarkastettiin Oulun yliopistossa 2.11.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Matti Mäntysalo Tampereen teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Heli Jantunen. KEMIA 8/2018 63

SEURASIVUT Termodynamiikan työryhmä kokoontui Euroopan kemiantekniikan liiton Efcen termodynamiikan ja kuljetussuureiden työryhmän vuosikokous pidettiin Saksassa 26. helmikuuta 2018. Euroopan kemiantekniikan liiton Efcen (European Federation of Chemical Engineering) termodynamiikan ja kuljetussuureiden työryhmän (Working Party on Thermodynamics and Transport Properties, WP-TTP) kokous järjestettiin perinteiseen tapaan Saksan Frankfurt am Mainissa. Frankfurt on keskeinen liikenteen solmukohta, ja siellä käy lentäen kätevästi yhden päivän aikana useasta Euroopan maasta. Kokouksen aluksi valittiin eläköityneiden edustajien tilalle uusia kansallisia edustajia eri maista. Lisäksi tilaisuudessa käsiteltiin tulevia kongressitapahtumia ja niitä koskevia tiedotusasioita, koska useita järjestelytoimikunnissa olevia henkilöitä oli samaan aikaan paikalla. Monesti esiin tullut asia oli kongressien ajoittaminen kalenteriin siten, että ne sijoittuisivat ajallisesti melko tasaisin väliajoin, eikä samana vuonna olisi monta kongressia. Tämä todettiin taas kerran sangen vaikeaksi, koska kullakin tapahtumalla on oma vakiintunut vuosirytminsä, jonka mukaan ne pidetään kahden tai kolmen vuoden välein. Lähestyviä kongresseja ovat PPEPPDkongressi, joka pidetään Kanadan Vancouverissa 12. 16. toukokuuta 2019, sekä Thermodynamics, joka järjestetään Espanjan Punta Humbriassa 26. 28. kesäkuuta 2019. Muodostimme myös komitean, joka valitsee Excellence Awards -palkinnon saajan. Palkinnon ehdokkaaksi pääseminen tarkoittaa, että ansiokkaista termodynamiikan uusista väitöskirjoista lähetetään määräaikaan mennessä kansallisia ehdotuksia TPP-ryhmän puheenjohtajalle tai sihteerille. Sen jälkeen komiteamme tutustuu väitöskirjoihin, ja kukin meistä asettaa ne paremmuusjärjestykseen. Sitten tehdään yhteinen päätös palkinnon saajasta. Pal- Kokouspaikkana toimi Saksan kemiantekniikan ja biotekniikan liiton Decheman talo Frankfurtissa. kinto julkaistaan mitä ilmeisimmin Thermodynamics 2019 -kongressissa Espanjassa. Termodynamiikan opetus kiinnostaa Olin jäsenenä viime vuonna muodostamassamme komiteassa, joka valitsi TTP-palkinnon (Distinguished Lecture in Thermodynamics and Transport Properties) saajan vuodelle 2018. Palkinto on tunnustus mittavista ansioista termodynamiikan alalla, ja sen saaminen edellyttää menestyksekästä ja pitkäaikaista uraa. Efcen laatimien valintaehtojen mukaan tunnustuksen saajaksi pitää ehdottaa vähintään kolmea ehdokasta. Tänä vuonna ehdolla oli neljä alallaan tunnettua henkilöä, joilla kaikilla on mittavaa tutkimustoimintaa. Palkinnon sai professori Georgios Kontogeorgis Tanskan teknillisestä yliopistosta DTU:sta. Kontogeorgis piti palkintoluentonsa 30:nnessa sovelletun termodynamiikan ESAT 2018 -symposiossa, joka järjestettiin Prahassa 16. 19. kesäkuuta 2018. Kokouksessa keskusteltiin myös opetuksen sessiosta, joka oli osa Romanian Bukarestissa vuonna 2017 pidettyä ESAT-symposiota. Teaching thermodynamics -sessio todettiin onnistuneeksi lisäksi kongressin ohjelmaan. Vastaavia opetukseen suunnattuja sessioita on tarkoitus pitää myös tulevissa Efcen kongresseissa. Vinkkinä siis lehden lukijoille, että myös opetuksen ja termodynamiikan yhdistävistä aiheista kannattaa lähettää abstrakti arvioitavaksi. Tulossa on esimerkiksi vuoden 2020 ESAT-tapahtuma, joka järjestetään Pariisissa 28.6. 1.7.2020. Juha-Pekka Pokki Kirjoittaja toimi yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa. 64 KEMIA 8/2018

To Lose or not To Lose Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Eurooppalainen sekoitusalan kongressi European Conference on Mixing järjestettiin Ranskan Toulousessa 9. 12. syyskuuta 2019. Otsikon mukainen puujalkavitsi jäi mieleeni jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailuista 2016. Otteluita pelattiin myös Toulousessa, ja yksi lähetyksistä käynnistyi tällä selostajan Hamlet-mukaelmalla. Koska aivojeni puujalkavitsilohko on ylikehittynyt, se jäi mieleeni ja palasi jälleen kummittelemaan, kun 16 th European Conference on Mixing järjestettiin Toulousessa 9. 12. syyskuuta. Konferenssin pitopaikka oli vanha teurastamo, joka nykyään toimii onneksi museona. Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös Efcen Mixing-työryhmän kokous. Sekoitusyhteisö on kohtuullisen tiivis, ja konferenssin noin 180 osanottajasta melko suuri osa olikin enemmän tai vähemmän tuttuja aikaisemmista yhteyksistä. Networking toimii tehokkaasti, kun tiedetään jo valmiiksi toisten osaamiset. Tällä kerralla olin ainoa Suomen edustaja, vaikka meilläkin on tällä alalla paljon soveltavaa tutkimusta. Mielelläni näkisin sitä esiteltävän näissä konferensseissa enemmänkin. Omalla ryhmälläni oli esillä kiinteä neste-sekoituksen mallinnukseen liittyvä posteri, joka oli painettu kankaalle. Useimmat kysymykset liittyivät posterimateriaaliin. rooppalaisessa kulttuurissa tämä onnistuu, kun lounasta ei hotkita alle puolessa tunnissa. Vaikka aikaa oli enemmän, kokous vietiin läpi melkoisella kiireellä, ja konferenssin jälkeen vaihdettiin vielä muutama sähköposti siitä, mitä oikein päätettiin. Käsiteltyä saatiin kuitenkin tärkein asia eli seuraavan European Mixing -konferenssin pitopaikka vuonna 2021. Ehdokkaita oli kaksi, Irlannin Limerick ja Portugalin Porto. Molemmat vaihtoehdot olivat hyviä, ja äänestyksen jälkeen päädyimme niukasti Porton puolelle. Ehdokaspaikkakuntia esiteltäessä mukana oli kuvia myös viinin valmistuksesta perinteisin menetelmin. Totesin, että rypäleiden murskaamisessa tallaamalla 1 ft/s ei ole nopeus vaan taajuus (vrt. ensimmäinen kappale tässä raportissa). Vaikka paikalla ei ollut muita suomalaisia, tapasin ryhmässäni muutama vuosi sitten tutkijavierailulla olleen tšekkiläisen tuttuni. Hän on sittemmin väitellyt ja nyt töis- SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuosi 2019 Katso koko ohjelma: kemia100.fi Suomalaisten Kemistien Seura Tieteen päivillä 2019 9. 13.1.2019 Helsingin yliopisto ja Tieteiden talo Rohkeaa kemiaa 10.1. kello 15 17 Nuorten kemian työpaja 10.1. kello 17 23 Nerokasta nanoteknologiaa 11.1. kello 10 14 Katso koko ohjelma: www.tieteenpaivat.fi. Kemian Seurojen Kemian Päivät 2019 27. 28.3.2019 Messukeskus, Helsinki Katso koko ohjelma: kemianseurat.fi/kemia/ kemian-paivat-2019. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1/2019 9. tammikuuta 6. helmikuuta 2/2019 14. helmikuuta 13. maaliskuuta 3/2019 4. huhtikuuta 2. toukokuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. sä teollisuudessa. Tuttavani tarjosi konferenssin lopuksi taksimatkan lentokentälle Uberilla, mikä oli ensimmäinen kokemukseni kyseisestä kuljetuspalvelusta. Heidän amerikkalainen yrityksensä kuulemma suosii tätä palvelua. Ville Alopaeus Kirjoittaja toimii kemian laitetekniikan professorina Aalto-yliopistossa. Seuraavaksi Portugaliin Efcen sekoitustyöryhmän kokous oli suunniteltu maanantain lounastauolle. Eteläeu- Roosanväristen tiilirakennusten Toulousea kutsutaan vaaleanpunaiseksi kaupungiksi. Pyhän Saturninuksen basilika on 1000-luvulta. KEMIA 8/2018 65

TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Puritaanien turvapaikasta huipputieteen kotipesäksi New Haven Yalen yliopisto nostaa yhdysvaltalaisen New Havenin pikkukaupungin merkittävien tiedekeskusten joukkoon. Sisko Loikkanen Puritaanisiirtolaisten aikoinaan perustama New Haven sijaitsee Connecticutin osavaltiossa reilut sata kilometriä New Yorkista pohjoiseen. Kaupungissa on asukkaita 130 000. Yalen yliopisto näkyy kaupunkikuvassa ja on alueella merkittävä työllistäjä. Maineikas opinahjo houkuttelee New Haveniin vuosittain puoli miljoonaa matkailijaa. Oppilaitos aloitti vuonna 1701 nimellä Collegiate School. Yale College syntyi vuonna 1718, kun vauras walesilaissyntyinen kauppias Elihu Yale teki koululle mittavan lahjoituksen. Yalen väitetään hankkineen omaisuutensa orjakaupalla. New Havenista tuli sittemmin tärkeä orjuuden vastustajien tukikohta, ja yliopiston hämärä menneisyys jäi historiaan. Tätä nykyä Yale on erittäin arvostettu oppilaitos, joka kuuluu Yhdysvaltain huippuyliopistojen Ivy League -sarjaan. Kansallisessa rankingissa Yale on noteerattu kolmossijalle ja kansainvälisesti maailman terävimpään kärkeen. Erityisen tasokkaana pidetään Yalen oikeustieteellistä tiedekuntaa, jossa ovat opiskelleet muun muassa supervallan presidentit George Bush, George W. Bush ja Bill Clinton. Viimeksi mainittu tutustui lakitieteen luennollaan Hillary Rodhamiin, tulevaan first ladyyn, senaattoriin, ulkoministeriin ja presidenttiehdokkaaseen. Yaleen pääsee noin seitsemän prosenttia hakijoista. Yliopistossa suorittaa perustutkintoa 5 500 henkeä, jatkotutkintoja hieman suurempi määrä. Yale rekrytoi lahjakkaita opiskelijoita myös maailmalta. Nykyisin heitä on yli sadasta maasta. Yalen opiskelijat asuvat kampuksella omissa collegeissaan brittiläisten huippuyliopistojen tyyliin. Suomalaista väriä Lukuisat Nobelilla palkitut tieteentekijät ovat jossakin elämänsä vaiheessa vaikuttaneet Yalessa. Kymmenkunta nobelistia on saanut palkinnon siellä työskennellessään. Vuoden 2018 taloustieteen Nobelin kävi pokkaamassa Tukholmasta professori William Nordhaus. Edellinen yalelainen taloustieteilijä Robert Shiller vastaanotti tunnustuksen vuonna 2013. Samana vuonna Nobelin lääketieteen palkinto myönnettiin Yalen professorille James Rothmanille, joka on tutkinut solujen vesikkeliliikennettä. Kemian Nobelin sai vuonna 2009 Thomas Seitz, joka toimi Yalessa kemian, biokemian ja molekulaarisen biofysiikan professorina. Tunnustuksen Seitzille toivat tämän ribosomin rakennetta käsitelleet työt. Biotieteiden kovaa tasoa Yalessa on ollut ylläpitämässä myös suomalainen molekyylibiologi ja virustutkija Ari Helenius, joka työskenteli siellä vuodet 1981 1997 ensin solubiologian apulaisprofessorina, sitten professorina ja lopulta osastonjohtajana. Maailmankuulun suomalaisarkkitehdin Eliel Saarisen amerikkalaistunut poika Eero Saarinen puolestaan opiskeli arkkitehdiksi Yalessa. Nuorempi Saarinen suunnitteli alma materilleen sen jättimäistä valasta muistuttavan Ingalls Rink -jäähallin. Yalesta ponnistavat myös monet tunnetut yritykset. Yliopiston kasvattien perustamia ovat esimerkiksi globaaliksi laajentunut kuljetusyhtiö FedEx ja sosiaalisen median kuvanjakopalvelu Pinterest. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@gmail.com 66 KEMIA 8/2018

KEMIA Kemi AIKATAULU JA TEEMAT 2019 NRO TOIM. AINEISTOT MAINOS- VARAUKSET MAINOS- AINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 1/2019 4.1. 14.1. 17.1. 6.2. Laboratoriot, koulutus, ravitsemus 2/2019 8.2. 18.2. 21.2 13.3. ChemBio Finland 2019 Suuri messunumero: Kemia mahdollistajana 3/2019 27.3. 8.4. 11.4. 2.5. Kemikaalit, ympäristö, laboratoriot 4/2019 9.5. 20.5. 23.5. 12.6. Kiertotalous, biotalous, patentit 5/2019 24.7. 12.8. 15.8. 4.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2019 11.9. 23.9. 26.9. 16.10. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2019 22.10. 4.11. 7.11. 27.11. Laboratoriot, patentit, biotieteet POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA 99 % Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Pekka Laatikainen pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi puh. 040 574 7701 89 % Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa. Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 Nro Menossa mukana 1/2019 Labquality Days, Helsinki 7. 8.2.2019 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2019 ChemBio Finland 2019 3/2019 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 23. 24.5.2019 Laboratorioalan luentopäivät 6. 7.5.2019 4/2019 Ympäristö- ja kiertotalousalan ammattilaiset 5/2019 Finnsec, Helsinki 2. 3.10.2019 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 10. 11.10.2019 6/2019 Kokkola Material Week, loka marraskuu 2019 7/2019 Bio- ja laboratorioalan ammattilaiset Kempulssi Oy Kemia-Kemi-lehti Asolantie 29b, 01400 Vantaa www.kemia-lehti.fi

chembiofinland.fi #chembiofinland2019 Pohjoismaiden johtava tapahtuma. Paikalla yli 100 alan yritystä. Vaikuta, vaikutu, verkostoidu. 27. 28.3.2019 MESSUKESKUS HELSINKI Kemian ja bioalan huipputapahtuma ammattilaisille TEEMAT: Kiertotalous Ympäristökemia Elintarvikekemia Energia Terveysteknologia Turvallisuus Tekoäly ja robotiikka Muovit TEEMA-ALUEET: Uratori Startup alue Tule ja kohtaa alan edustajat, asiakkaat, päättäjät ja toimijat yhdellä kertaa Messukeskuksessa. Messuilla saat tuotteesi ja palvelusi esille oikeille ihmisille, rakennat yrityksesi tunnettuutta ja teet kauppaa! Kohtaamistyökalu Brella auttaa sinua sopimaan tapaamiset tapahtumaan. Tapahtumassa on huikeaa ohjelmaa: Kemian Päivien -luentoja ja bioalan seminaareja, teema-alueet uratori ja Startup-alue, CV-klinikoita ja paljon muuta. Mukana myös nobelistit Ada E. Yonath, Sir J.Frase Stoddart ja K. Barry Sharpless. Tapahtumasta ja osallistumisesta lisätietoa! Myyntipäällikkö Hanna Koskela, puh. 040 565 1433, hanna.koskela@messukeskus.com, chembiofinland.fi